Liite 1. Henkilöstösuunnitelma

Transkriptio

1 Henkilöstösuunnitelma Päiväys Toimiala Tulosyksikkö Työyksikkö Konsernipalvelut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 1. Yksikön perustehtävä, palvelut ja asiakasryhmät Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia 2. Espoo-tarinan, valtuustokauden tavoitteiden, tulostavoitteiden ja toiminnan kehittämisen henkilöstövaikutukset. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaiset tavoitteet jakautuvat kolmeen näkökulmaan: Asiakkaat ja palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Resurssit ja johtaminen. Päämääriä on kuusi, kaksi kutakin näkökulmaa kohti. Päämäärät on asetettu palvelutasopäätöskaudeksi Niitä ei voi suoraan mitata, vaan päämäärien toteutumista arvioidaan yksityiskohtaisempien tavoitteiden mittaamisen kautta. Alueen suuronnettomuusvalmius on hyvä - Valmiutta parannetaan harjoituksin - Tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet pidetään ajan tasalla Toimintojen jatkuvuus on turvattu - Kriittisiin ICT-palveluihin kohdentuvat riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan - Pelastuslaitoksen henkilöstö, paloasemat ja kalusto pidetään toimintakykyisinä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Tilannekeskus mahdollistaa hyvän tilannetietoisuuden - Asiakkaiden jatkuvuussuunnittelua ohjataan ja tuetaan - Kuntien valmiutta tuetaan Asiakkaat osaavat omatoimisesti huolehtia turvallisuudestaan - Asiakkaiden osallistamista lisätään - Turvallisuusviestinnän määrää lisätään ja laatua parannetaan - Monikulttuurisuus otetaan huomioon Palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti ja laadukkaasti - Pelastuslaitos toimii kuvattujen prosessien mukaisesti - Onnettomuusvahingot minimoidaan - Pelastuslaitos tuottaa sovittuja lisäpalveluita osakaskunnille - Kehitetään sähköistä asiointia Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi on varmistettu - Johtaminen ja esimiestyö toimivat - Henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky - Henkilöstön osaaminen on kartoitettu ja hyödynnetty Ensihoitopalvelu on järjestetty koko alueella yhteistoimintamallisena

2 - Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa pyritään sopimaan toiminnasta yhteistoimintamallisena vuoden 2017 loppuun mennessä siten, että toiminta alkaisi viimeistään o o Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt HUS:n kanssa sopimuksen ensihoitopalvelujen järjestämisestä yhteistyömallisena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueilla (HYKS / Jorvin alue) 2013 alkaen sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 2015 alkaen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on sopinut Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa ensihoitopalvelun tuottamisesta kolmella ensihoitoyksiköllä ajalla Lohjan sairaanhoitoalueella. Muutos: Ensihoito, Jorvin alue: - Perustason ensihoitoyksikön muuttaminen hoitoyksiköksi. Kolme perustason ensihoitajan vakanssia tulee muuttaa hoitotason vakansseiksi. Ensihoito, Länsi-Uudenmaan alue: - Nykyisen määräaikaisen henkilöstön vakinaistaminen. Määräaikaisuus päättyy nykypäätöksin 2017 lopussa - Tehtävien määräaikaisuus haittaa nykyisellään rekrytointia. Ensihoito, Lohjan alue: - Vähintään kolmen ensihoitoyksikön lisäys pelastuslaitoksen tuottamiin ensihoitopalveluihin syksyllä Tilannekeskuksen uudelleen järjestelyt: - Palvelutason ylläpitäminen ja parantaminen edellyttävät pysyvästi ympärivuorokauden 2 päivystäjää. Ympärivuorokautinen toiminta edellyttää 4 toimen vakinaistamista tai perustamista. Arvio henkilöstövaikutuksista: Muutettavien vakanssien vuosikustannuslisäys Arvioidaan määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamista viimeistään vuoden 2017 aikana. Tarvittavien vakanssien perustaminen ja rekrytointi viimeistään 2017 aikana siten, että toiminta voi käynnistyä viimeistään Perehdyttäminen edellyttää rekrytointia jo vuoden 2017 puolella. Olemassa olevan käytännön vahvistaminen ei lisää henkilöstömenoja verrattuna nykytilanteeseen. 3. Nykyinen henkilöstörakenne. Tunnuslukuja (tilanne ) Palveluksessa vuonna 2016 on 575 henkilöä (v. 2015: 537, v. 2014: 483, v. 2013: 467, v. 2012: 465 ja v. 2011: 440 henkilöä). Henkilöistä naisia on 76, eli 13 % (v. 2015: 12 %, v. 2014: 9 %, v. 2013: 8 %, 2012: 8 % ja v. 2011: 9 %) ja miehiä 499 eli 87 % (2015: 88 %, 2014: 91 %, 2013: 92 %, 2012: 92 % ja v. 2011: 91 %). Henkilöstön keski-ikä on 41 v. Naisten keski-ikä on 37 v. ( 2015: 38, v. 2014: 39, v. 2013: 39, v ja v. 2011: 42) ja miesten 41 v (v. 2015: 41 v, v. 2014: 42 v, v. 2013: 42 v, v. 2012: 41 v ja v. 2011: 42 v). Henkilöstön keski-ikä on alhainen syynä palomiesten ammatillisen eläkeiän poistuminen vuonna 1989, joka vaikuttaa viiveellä keski-iän kasvamiseen. Henkilömäärä sekä keski-ikä on laskettu kesäkuun tilanteen mukaan, jolloin henkilömäärässä on mukana useita kymmeniä vuosilomansijaisia, useimmiten nuorta väkeä. Vuonna 2016 on 15 % vakinaisesta pelastushenkilöstä (paloesimiehet ja palomiehet) yli 55-vuotiaita. Henkilöstömäärässä ei ole mukana sivutoiminen henkilöstö. Sivutoimista henkilöstöä pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuonna 2015 yhteensä 34 henkilöä, joista naisia kolme henkilöä. Vakanssien jakauma Vakansseja vuonna 2016 on 507kpl, (v. 2015: 497 kpl, v.2014: 438 v. 2013: 438, v. 2012: 420 ja v. 2011: 414). Pelastuslaitoksen toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Loput vakansseista sijoittuvat viiteen palveluyksikköön. Pääosa vakansseista sijoittuu organisaatiossa palvelutuotannon palveluyksikköön 445 (v. 2015: 435, v. 2014: 376, v. 2013: 379 ja v. 2012: 362). Tukipalveluissa vakansseja on 42 (v. 2015: 42, v. 2014: 43, v. 2013: 42 ja v. 2012: 42), onnettomuuksien ehkäisyn palveluyksikössä 6 (v. 2015: 6, v. 2014: 6, v. 2013: 5 ja v. 2012: 5), pelastustoiminnan

3 palveluyksikössä 4 (v. 2015: 4, v. 2014: 4 v. 2013: 4 ja v. 2012: 4) ja ensihoidon palveluyksikössä 10 (v. 2015: 9, v. 2014: 8, v. 2013: 7 ja v. 2012: 6). Viimeksi mainitut kolme palveluyksikköä vastaavat toiminnan ohjauksesta. Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuutta aiheuttaa henkilöstön eläköityminen sekä palveluksesta eroaminen. Henkilöstön eläköitymisen arvioidaan olevan voimakkainta vuosina (yhteensä 43 henkilöä). Tällöin vanhuuseläkkeellä arvioidaan siirtyvän monikertainen määrä vuosiin (yhteensä 17 henkilöä) verrattuna. Vanhuuseläkkeelle siirtyvät / siirtyneet Yhteensä Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt 1-4 henkilöä vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat kohdistuneet pääosin vuorotyötä tekevään miehistötason henkilöstöön. Työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneet Yhteensä Tällä hetkellä ( ) osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä on 10 henkilöä ja osa-aikaeläkkeellä kaksi henkilöä. Vakinaisesta palveluksesta eronneiden määrä on vaihdellut huomattavasti viimeisinä vuosina. Suhteellisesti tarkasteltuna eroamiset ovat kohdistuneet tasaisesti kaikkiin tehtäväryhmiin, vaihdellen ryhmittäin kahden ja kolmen prosentin välillä. Vakinaisesta palveluksesta eronneet Yhteensä Sijaissuunnittelu Suurin sijaistarve on palvelutuotannossa, jossa kesälomakaudeksi tarve olisi palkata ulkopuolisia vuosilomansijaisia noin 30 htv. Lisäksi pitkissä sairauspoissaoloissa tai virkavapaissa on tarvetta sijaisille erityisesti palvelutuotannossa (palomiehet, ensihoitajat, paloesimiehet, palomestarit sekä palotarkastajat).

4 Pääosa vuosilomista ajoittuu lomakaudelle, mikä johtaa siihen että kesäaikana tarvitaan merkittävä määrä ammttikoulutettuja sijaisia, jotta palveluiden tuotannossa ei tapahdu notkahdusta. Näille ei kuitenkaan ole lomakauden ulkopuolella osoittaa pelastuslaitoksella työtehtäviä, mikä taas aiheuttaa rakenteellisen ongelman siinä, että koulutettua työvoimaa on runsaasti vapaalla markkinoilla lomakauden ulkopuolella. Muualla paitsi palvelutuotannossa sijaisjärjestelyt pyritään hoitamaan sisäisin järjestelyin, ostopalveluna tai sisäisinä palveluna muilta tulosyksiköiltä. Tehtävien hoitamisen varmistamiseksi pelastusjohtaja on tehnyt päälliköiden osalta päätöksen pysyvistä sijaisista vuosilomien tai sairauspoissaolojen (vast.) ajaksi. Liiketoimintajohtajan on tehnyt vastaavan päätöksen pelastusjohtajan osalta. Sijaistaminen hoidetaan oman toimen ohella. Pitkien virkavapaiden- ja työlomien johdosta lähes 13 % viroista tai toimista on täytetty sijaisilla. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Pelastustoimintaan osallistuvalla henkilöstöltä edellytetään tehtävän mukainen ammattikoulutus, eli pelastajan tutkinto, alipäällystökurssi, insinööri (palopäällystö AMK) tai näitä vastaavat aiemmat tutkinnot. Ainoastaan insinööri (AMK) -tutkinto on rinnastettavissa yleisiin ns. siviilitutkintoihin. Osalla henkilöstöä on lisäksi toisen asteen ja korkea-asteen siviilitutkintoja ja muuta koulutusta. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukainen pätevyys. Lisäksi edellytään vastuulääkärin hyväksyntää perus- tai hoitotasolle. Muulla henkilöstöllä on perustutkintoina joko toisen asteen tai korkea-asteen tutkintoja tai pelastustoimen tutkintoja tai molempia. Tulevaisuudessa pohjakoulutuksen taso ja määrä tulee luultavasti nousemaan. Pelastusalan koulutuksen vastaamattomuus siviilitutkintojen kanssa on haaste tehtäessä uudelleensijoittamisia, esimerkiksi paloesimiehen kelpoisuusvaatimuksena oleva alipäällystökurssi ei rinnastu mihinkään siviilitutkintoon. Ratkaisuina on henkilöstön kannustaminen lisä- ja täydennyskoulutukseen oman tulevaisuuden varalle, erilaiset oppisopimusjärjestelyt sekä pätevyysvaatimusten uudelleen arviointi. Osaamisen kehittäminen tapahtuu osaamiskartoitusten, kehityskeskusteluiden, kehittämissuunnitelmien ja koulutussuunnitelman kautta. Työtehtäville laaditaan osaamisen tavoitetasot, jonka perusteella laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Kohdennettua ja ammattitaitoa laventavaa koulutusta järjestetään jatkuvasti toimintaympäristön muutosten mukaisesti osana normaalia työpaikkakoulutusta. Tällaisella osaamisen kehittämisellä pyritään helpottamaan työtehtävien osaamista yli ammattinimikerajojen. Pelastuslaitos on osallistunut oppisopimuskoulutukseen, jossa palomiehet voivat suorittaa ensihoitoon suuntautuvan lähihoitajan tutkinnon. Kokeilu oli onnistunut ja tulevaisuudessa vastaavien oppisopimuskoulutuksien jatkamista harkitaan tapauskohtaisesti. Pelastuslaitoksen henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään tehokkaasti myös Espoon kaupungin kouluttautumiseen liittyviä henkilöstöetuja sekä Espoon kaupungin järjestämää henkilöstökoulutusta. Sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskoulutus hankitaan yhteistoimintasopimusten mukaisesti Uudenmaan Pelastusliitolta ja Finlands svenska brand- och räddningsförbundilta. Palvelujen tuottamisen kehittäminen ja muutokset henkilöstöön Osana maakuntahallinto- ja soteuudistusta esitetään että pelastustoimen järjestämisvastuu tulee siirtymään maakuntiin. Luonnosvaiheessa olevien säädöksien mukaan änsi-uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstö tulee siirtymään vanhoina työntekijöinä Uudenmaan maakunnan palvelukseen. Uudenmaan maakunta vastaisi pelastustoimen järjestämisestä HYKS erityisvastuualueella, ts. Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella. Alueella on nyt kuusi pelastuslaitosta. Muutos tulisi voimaan Muutos ei tule vaikuttamaan paloasemien sijainteihin. Samanaikaisesti ja tähän liittyen käynnissä oleva pelastustoimen uudistamishanke tulee vaikuttamaan suuresti pelastustoimen järjestämiseen Suomessa. Mahdollisesta pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta ja sen vaikutuksista pelastustoimen tehtävien organisointiin selvitetään sotevalmistelun edetessä. On arvioitu, että alueella väestömäärä lisääntyy vuosina edelleen merkittävästi. Ikärakenteen muutoksesta ja kaupungistumisesta johtuva rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin. Seurauksena saattaa olla, että riittävää palvelutasoa ei pystytä ylläpitämään koko pelastuslaitoksen alueella, jos toimintaa keskitetään vain kasvukeskuksiin.

5 Joustavien urapolkujen suhteen on tarve kehittää ratkaisuja erityisesti henkilöstön työkyvyn alentuessa. Pelastuslaitoksen tulee tehostaa henkilöstön urasuunnittelua ja resurssien suuntaamista toimintakyvyn mukaisiin tehtäviin (suunnittelu-, koulutus-, valvonta-, tilannekeskustehtävät sekä turvallisuusviestintä). Haasteet Suurimpana lähivuosien haasteena tulee olemaan pelastustoimen siirtyminen kuntien järjestämisvastuulta maakuntien vastuulle ja siihen liittyvät toimenpiteet. Esimerkkeinä tästä ovat kuuden pelastuslaitoksen yhteensä lähes 2000 työntekijän uudelleen organisointi sekä työnantajan vaihtumisesta johtuvat henkilöstöhallinnolliset toimenpiteet. Aiempina vuosina henkilöstösuunnitelmaan kirjatut haasteet kuten henkilöstön alentunut työkyky, pelastuslaitoksen toimiminen kymmenen kunnan alueella tai monikulttuurisuuden huomioon ottaminen rekrytoinneissa ovat edelleen olemassa. Tulevan kuuden pelastuslaitoksen yhdistymisen myötä ratkaisut näihin saattavat olla erilaisia kuin mitä aiemmin on arveltu. Suurempi pelastuslaitos antaa myös enemmän mahdollisuuksia. Ensihoitopalvelujen järjestäminen yhtyeistoimintamallisena sairaanhoitopiirin kanssa Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille. LUP:n alueella on kolme ensihoidon järjestämisaluetta: HYKS Jorvi, Lohja ja Länsi- Uusimaa. Maakuntahallinto- ja soteuudistuksessa ensihoidon järjestämisvastuu Suomessa siirtyy samoille viidelle maakunnalle ja samaan organisaatioon kuin pelastustoimen järjestämisvastuukin. Tämä mahdollistaa jatkossa entistä tiiviimmän yhteistyön pelastustoimen ja ensihoidon kanssa. Muutos tulisi voimaan Pelastuslaitos sai hoidettavakseen 2015 alusta Länsi-Uudenmaa sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut vuoden 2017 loppuun asti. Tällöin perustettiin 47 ensihoitajan toimea, jotka on täytetty määräaikaisena. Määräaikaisuus on jo vaikeuttanut henkilöstön rekrytointia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päätösten mukaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja vuonna 2017 yhteistoimintamallisena myös Lohjan sairaanhoitoalueella kolmella ensihoitoyksiköllä. Toiminta laajenee edelleen 2018 kattamaan koko ensihoitopalvelun. Viimeistään vuonna 2017 tulee selvittää vakinaistamisen mahdollisuus, vaikka vuoden 2019 alusta tapahtuvien sote- ja maakuntahallintomuutosten vaikutukset eivät vielä ole selvillä. Viransijaisuudet Toiminnan järjestäminen on mitoitettu siten että kaikki vakanssit ovat täytettyinä. Avoimet virat ja toimet pyritään täyttämään ja rekrytoimaan viransijaisia siten, että toiminta on palvelutasopäätöksen mukaista. Samalla voidaan vähentää ylitöiden määrää. Vakanssimuutokset Nimikkeiden määrää pyritään jatkossakin vähentämään sekä nykyaikaistamaan ja yhdenmukaistamaan Espoon kaupungin ja muiden pelastuslaitosten kanssa. Asemamestarin (1 kpl) ja vuoromestarien (2) vakansseja muutetaan paloesimiehen vakansseiksi sekä ylipalomiehen vakanssit (17) palomiehen vakansseiksi aina uudelleen täytön yhteydessä. Kustannusvaikutus on alentava. Muutoin laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Vuosi 2017 Yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu, että vuoden 2017 alusta Jorvin sairaanhoitoalueen 12 h / 7 perustasoinen ambulanssi muutetaan hoitotasoiseksi (H+P). Tähän tarvitaaan kolmen perustason ensihoitajan vakanssin muutos hoitotasoisiksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan , että Lohjan sairaanhoitoalueella alkaen on pelastuslaitos tuottamassa ensihoitopalveluja vähintään kolmella yksiköllä. Tilannekeskuksen toiminnan vakiinnuttamisessa nykyiset määräaikaisesti täytetyt vakanssit täytetään toistaiseksi voimassa olevilla palvelussuhteilla. Arvio Jos ensihoitotoiminta vakiintuu osaksi pelastuslaitoksen toimintaa täytetään nyt määräaikaisena täytetyt toimet toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan , että ensihoito Lohjan sairaanhoitoalueella järjestetään lukien yhteistoimintana Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta koskevaa sopimusta jatketaan eteenpäin. Kun ensihoitopalvelut laajentuvat Lohjan sairaanhoitoalueelle, tulee perustaa pelastuslaitokselle riittävä lukumäärä uusia toimia ja virkoja, jotta ensihoitopalvelu kyetään tuottamaan tilaajan edellyttämällä tavalla. Käytännössä vakanssit tulee perustaa jo vuoden 2016 aikana, jotta toiminta vuonna 2017 ja valmistautuminen vuoteen 2018 olisi mahdollista.

6 4. Yksikön henkilöstösuunnitelma ja toimenpiteet Määrällinen henkilöstösuunnitelma eli arvio kokonaishenkilöstömäärän kehityksestä (tilanne ). Arvion on perustuttava kohdassa 2. esitettyihin henkilöstövaikutuksiin. 12/ / / / / /2021 Vakinaisia (vakanssitilanne) (* 610 (** Vakansseista määräaikaisesti täytettynä *) Määrä sisältää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen määräaikaisten ensihoitajien vakinaistamisen, Määrä ei sisällä Lohjan sairaanhoitoalueen ensihoitoa **) Määrään on arvioitu ensihoidon laajeneminen täysimittaiseksi Lohjan ensihoitoalueelle Muut resurssit (lähtökohta on, että työyksikkö varaa itse omaan talousarvioonsa riittävät henkilöstökustannukset) Ryhmä Arvio lukumäärästä (per vuosi) Oppisopimuskoulutettavat (rekrytoiva oppisopimuskoulutus) Palkattomat harjoittelijat Palkalliset harjoittelijat Kesätyöntekijät Maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattavat (palkkaus enintään kolmeksi vuodeksi/maahanmuuttaja) Juniorimallilla palkattavat (palkkaus enintään kahdeksi vuodeksi/juniori) Palkkatuella työllistettävät Siviilipalvelusmiehet Taulukossa mainittujen lisäksi pelastusopiston päällystöopiskelijoita käy harjoittelujaksoillaan tutustumassa pelastuslaitoksen toimintaan, mutta käytännössä nämä eivät ole lisäresursseja. 5. Miten yksikön henkilöstösuunnittelussa huomioidaan monimuotoisuussuunnittelu (ikä, sukupuoli, monikulttuurisuus, osatyökykyisyys) ja tasa-arvonäkökulma? Uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa haetaan ensisijaisesti tehtävään parasta mahdollista henkilöä. Ennen ulkoisen rekrytoinnin käynnistämistä tarkistetaan, onko vastaavaa vakanssia tekeviä henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa työpistettä ja/tai tehtävää. 6. Osaaminen Palvelutasopäätöksen keskeisissä tavoitteissa on todettu, että henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Osaamisalueita ja kriittisyyttä on arvioitu koko henkilöstölle suunnatussa työpajassa. Tämän työpajan tuotoksista on koottu keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kriittiseksi kynnysosaamiseksi on määritelty seuraavat: o onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon järjestelmien kriittisyyden tunteminen o talousosaaminen Kriittiseksi osaamiseksi on määritelty: o oman ja ostotoimintojen rajapintojen tuntemus o yhteistyökykyisyys ja palveluosaaminen. Ammatillinen osaaminen - asiantuntijuus Vahvuudet: Pelastuslaitoksella on monipuolinen henkilöstö ja osaamista eri tehtäväalueista. Ilmapiiri on koulutusmyönteinen ja urakiertomahdollisuudet ovat olemassa. Asiantuntijuutta hyödynnetään ja ammatillisen osaamista testataan. Kehittämiskohteet: Koulutussuunnittelun kokonaisvaltaistaminen. Monipuolisen osaamisen hyödyntämistä ja henkilökohtaisen osaamisen huomioon ottamista tulee kehittää. Organisaatiotaidot: johtaminen, yhteistyö, vuorovaikutus ja oppimiskyky

7 Vahvuudet: Kehittämiskohteet: Pelastuslaitos pystyy sisäisesti järjestämään huipputason koulutuksia. Hyvät käytännöt on kirjattu ja ohjeistettu. Yhteistyö on kehittynyt ja yksiköiden väliset rajat alkaneet poistua sekä muutosvalmius on hyvällä tasolla. Arvot ovat olemassa, ne on kirjattu ja ne ohjaavat toimintaa vuosi vuodelta paremmin Koulutuksen seurantaa, kohdentamista ja vaikuttavuutta tulee kehittää ja tarvittaessa hyödyntää tarkoituksenmukaista tietojärjestelmää. Ei toimita ohjeistuksen mukaan ja ei aina sitouduta niihin sekä muutosjohtamisen loppuun saattaminen on puutteellista. Lähiesimiehen roolia ja osaamista tulee kehittää sekä valmentavan johtamisen kehittämistä tulee jatkaa. Tietotaidot: tietotekniikka, työkalut, kielet Vahvuudet: Ruotsin kielen puhuminen ja ymmärtäminen on hyvällä tasolla. Käytössä on tehtävään soveltuvat hyvät työvälineet. Kehittämiskohteet: Tietämys siitä mikä kuuluu kellekin sekä pelastuslaitoksessa että pelastuslaitoksen ulkopuolella sekä kaupungilta saatavien palvelujen hyödyntäminen täysmääräisesti 7. Yksikön osaamisen kehittämisen suunnitelma (perustuen kohdan 7. Osaaminen kehittämiskohteisiin) Tavoite- ja kehityskeskustelujen käytäntö ja ajoittuminen: Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa henkilökohtaisena kehityskeskusteluna alkuvuoden aikana. Tarvittavat ammatilliset kehityskeskustelut sekä seurantakeskustelut käydään loppuvuodesta ja tarvittaessa joko ryhmä- tai henkilökohtaisena. Osaamisen johtamista varten toimiva järjestelmä tulee kehittää siten, että osaaminen ja muuttuva toimintaympäristö on huomioitu koko toiminnassa. Pelastustoiminnan johtajien ja ensihoidon kenttäjohtajien osaamisen testaus on käytössä. Ensihoidossa on käytössä perus- ja hoitotason osaamisen testausjärjestelmä. Osaamisen kehittämisen suunnitellut keskeiset toimenpiteet: Koulutus o pelastus- ja ensihoitohenkilöstöllä on työvuoroissa vähintään 40 koulutustapahtumaa vuoden aikana o erityistä tarvetta on panostaa toimintaan maanalaisissa tiloissa, Länsimetron ensimmäisen vaiheen käyttöönottoon liittyen o esimiehille on tarjolla Espoon kaupungin esimieskoulutuksen lisäksi myös pelastuslaitoksen omia koulutuksia o koulutusta tarjotaan myös prosessi- ja projektityöhön o tarjottavassa koulutuksessa hyödynnetään Uudenmaan pelastusliiton ja OK-opintokeskuksen tarjoamia palveluita ja tukea o sopimuspalokuntien henkilöstökoulutuksessa tukeudutaan Uudenmaan pelastusliiton ja Finlands svenska brand- och räddningsförbundin tarjoamiin kursseihin o Stipendikukkaro on käytössä omaehtoisessa kouluttautumisessa. o Ammatillisessa osaamisessa hyödynnetään mm. Suomen palopäällystöliiton ja muiden koulutusorganisaatioiden tarjontaa Perehdytys o perehdytysmateriaali on ajanmukaistettu o tavoitteena nykyistä systemaattisempi (mitattavampi) perehdytysjärjestelmä o myös vanhojen työntekijöiden perehdyttäminen uusiin toimintamalleihin on tarpeen Tehtävien kierrättäminen / työtehtävien uudelleen suunnittelu o pitkät sijaisuudet ja nykyinen organisaatiorakennerakenne mahdollistavat tehtävien uudelleenjärjestelyt ja kierrättämisen Mentorointi o Mentorointia käytetään eri työtehtäviin perehdytettäessä Muu työssä oppiminen o perustettaessa prosessi- ja projektiryhmiä tai muita vastaavia kokoonpanoja, pyritään ryhmään ottamaan mukaan myös uusia toimijoita, tällöin saadaan uusia ajatuksia ja uudet henkilöt pääsevät sisälle kehittämistoimintaan. o Työvuorojärjestelmää ja työaikakorvauksia on kehitetty paremmin koulutustapahtumia mahdollistavaksi