LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Toiminta Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Vuosina toiminta pyritään pitämään vuoden 2015 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet. Vuoden 2016 kärkihankkeita ovat: Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinnin alkaminen Maankäytön ohjaus ja hallinta -prosessin käynnistäminen Jatkuvuuden hallinta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastustoimi Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla ja tilannekeskuksessa, minkä lisäksi

3 kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu ja pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Peruskorjatun keskuspaloaseman ja Karjaan uuden paloaseman käyttöönotto tapahtuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2016 on saavuttaa 16 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2015 n euroa (0,6 %). Pelastustoimen kunnittaisiin maksuosuuksiin aiheutuviin muutoksiin vaikuttaa myös asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutokset. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2016 on n euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2015 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 0,8 % korotusta vastaava erä, investointien poistot kasvavat ja toimitilamuutokset aiheuttavat lisäkustannuksia. Lisäksi Länsimetro projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinti alkaa elokuussa 2016, mikä johtaa kustannusten nousuun erityisesti alkuvuodesta, jolloin metron käyttöönottoon liittyviin koulutuksiin joudutaan panostamaan merkittävästi. Sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden palveluliikelaitosten TATU-toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen.

4 Ensihoitopalvelut HUS Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut sekä Lohjan ensivastepalvelu Vuoden 2016 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa HUS:n kanssa. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos tuottaa yhteistoiminnassa ensihoito-ja ensivastepalvelua Jorvin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla sekä ensivastepalvelua Lohjan sairaanhoitoalueella. Pelastuslaitoksen laatima HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2016 on n. 5,6 milj. euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan n. 4,4 milj.euroa. Mittarit Mittarit TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TA 2015 TA Pelastustoimi Bruttomenot /asukas * 70,61 68,86 65,94 65,09 64,28 63,95 62,14 Ensihoito, HUS Jorvin alue Bruttomenot /asukas * 13,77 13,55 15,17 15,13 17,13 16,92 16,42 Ensihoito, HUS Länsiuudenmaan Bruttomenot alue /asukas * ,70 98,63 96,12 94,22 * Kustannukset on muutettu vuoden 2013 tasoon Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2016 ovat: 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Ensihoidon osalta on HUS:n kanssa neuvoteltu yhden ambulanssin lisäämisestä ympärivuorokautiseen valmiuteen Jorvin ensihoitoalueelle johon tarvitaan lisäresursseja. Talous ja investoinnit Pelastuslaitoksen talousarvio 2016 koostuu kolmesta elementistä: Pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan

5 ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin lähes 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan n henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2016 tulee kasvamaan Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuonna 2016 yhteensä 1,0 milj. euroa. Vuonna 2016 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 29,9 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 5,6 milj. euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2016 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2015 TA Espoo ,2 % Hanko ,6 % Inkoo ,6 % Karkkila ,5 % Kauniainen ,6 % Kirkkonummi ,2 % Lohja ,5 % Raasepori ,4 % Siuntio ,3 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät ,6 %

6 Tilinnimi TP 2014 Liikelaitosten tuloslaskelma TA 2016 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 TA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -123 Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

7 Liikelaitosten rahoituslaskelma TA 2016 Tilinnimi TP 2014 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 7/2015 TA Toiminnan rahavirta LLYALiikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset LLRTRahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta I4 Investointimenot I70 Rahoitusosuudet investointimenoihin LLPVPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset ### Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta ### Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Peruspääoma Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelmaan vuosille nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen.

8 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2016 TA 2017 TA 2018 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet Investointimenot Netto PelJK on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole riittävästi huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien talousarviot olivat henkilöstömenojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Talouskehyksestä johtuen riski pitää hyväksyä. Länsimetron käyttöönottoon liittyvien koulutusten ja tarkastusten viivästyminen voi pahimmillaan lykätä Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinnin käynnistämistä. Tällainen riski ei ole hyväksyttävällä tasolla ja se tulee hallita yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. Riskin vähentäminen kasvattaa talousarvion ylittymisen riskiä. Jatkuvuuden hallinnan kannalta on tunnistettu erilaisia riskejä osana toimintaympäristön arviointia. Keskeistä on turvata pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden saatavuus alueen kuntalaisille riippumatta eri organisointivaihtoehdoista Espoon kaupungin sisällä tai mahdollisesti laajemmissa muutoksissa osana SOTE- ja aluehallintoratkaisuja. Pelastuslaitoksen kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut jaetaan HUS:n kanssa. Jos pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalveluita vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. Riski pyritään poistamaan vaikuttamalla aktiivisesti siihen että pelastuslaitos toimii jatkossakin ensihoitopalvelujen järjestäjänä.

9 Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Riskiä pyritään vähentämään hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoinnilla. Tehdyt kunnalliset eläkeratkaisut ovat selkeästi lisänneet ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Riski otetaan huomioon tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.