Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta esittää valtuustolle selostusosan ja liitteiden mukaisen talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman sekä henkilöstösuunnitelman hyväksymistä. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 LUP tuloslaskelma LUP rahoituslaskelma Henkilöstösuunnitelma Kaupunginjohtaja on antanut kehysohjeen Espoon kaupunginhallitus ehdotti 24.8., että valtuusto hyväksyy ohjeellisena päätöspöytäkirjan liitteen tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä päätös-pöytäkirjan liitteen omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Espoon kaupungin kehyksessä on määritelty Teknisen ja ympäristötoimen toimialalle (TYT) osuus, josta TYT on arvioinut pelastustoimen Espoon maksuosuuden. Saatua euromääräistä lukua/asukas käytetään kehyksen laskentaperusteena koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kymmenen kunnan/kaupungin alueella, koska omistajakuntien välinen kustannustenjako perustuu kuntien asukaslukuihin. Pelastuslaitos on kehyksen pohjalta laatinut taloussuunnitelman vuosille sekä toiminta- ja talousarvioesityksen vuodelle 2016.

2 Sivu 2 / 2 Espoon kaupungin käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Kuntalain 120 mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Johtokunnan on valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Vuosien taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma sekä vuoden 2016 talousarvio on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2016 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää vuoden 2016 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Taloussuunnitelmapäätöksen jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 tulostavoitteet valmistellaan ja tuodaan tiedoksi pelastuslaitoksen an siten, että tavoitteet ja talousarvion määrärahat ovat yhteensopivat keskenään. Toiminta Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 tarkoittama kunnallinen liikelaitos. perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Vuosina toiminta pyritään pitämään vuoden 2015 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet. Vuoden 2016 kärkihankkeita ovat: Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinnin alkaminen

3 Sivu 3 / 3 Maankäytön ohjaus ja hallinta -prosessin käynnistäminen Jatkuvuuden hallinta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastustoimi päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla ja tilannekeskuksessa, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu ja pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Peruskorjatun keskuspaloaseman ja Karjaan uuden paloaseman käyttöönotto tapahtuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2016 on saavuttaa 16 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2015 vain n euroa (0,5 %). Pelastustoimen kunnittaisiin maksuosuuksiin aiheutuvat muutokset johtuvatkin pääasiassa asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutoksista. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2016 on noin euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2015 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 0,8 % korotusta vastaava erä, investointien poistot kasvavat ja toimitilamuutokset aiheuttavat lisäkustannuksia. Lisäksi Länsimetro -projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinti alkaa elokuussa 2016, mikä johtaa kustannusten nousuun erityisesti alkuvuodesta, jolloin metron käyttöönottoon liittyviin koulutuksiin joudutaan panostamaan merkittävästi. Sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden palveluliikelaitosten TATU-toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin

4 Sivu 4 / 4 sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. Ensihoitopalvelut HUS Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut sekä Lohjan ensivastepalvelu Vuoden 2016 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa HUS:n kanssa. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos tuottaa yhteistoiminnassa ensihoito- ja ensivastepalvelua Jorvin ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueilla sekä ensivastepalvelua Lohjan sairaanhoitoalueella. laatima HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2016 on noin 5,6 milj. euroa ja HUS Länsi- Uudenmaan noin 4,4 milj. euroa. Mittarit Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2016 ovat: 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Ensihoidon osalta on HUS:n kanssa neuvoteltu yhden ambulanssin lisäämisestä ympärivuorokautiseen valmiuteen Jorvin ensihoitoalueelle johon tarvitaan lisäresursseja. Talous ja investoinnit talousarvio 2016 koostuu kolmesta elementistä: Pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin

5 Sivu 5 / 5 aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin lähes 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan n henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2016 tulee kasvamaan Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. liikevaihto kasvaa vuonna 2016 yhteensä 1,15 milj. euroa. Vuonna 2016 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 30 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 5,6 milj. euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2016 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2015 TA Espoo ,2 % Hanko ,6 % Inkoo ,6 % Karkkila ,5 % Kauniainen ,6 % Kirkkonummi ,2 % Lohja ,5 % Raasepori ,4 % Siuntio ,3 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät ,6 % Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelmaan vuosille nyt voimassa olevan

6 Sivu 6 / 6 pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2016 TA 2017 TA 2018 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet Investointimenot Netto PelJK on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole riittävästi huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien talousarviot olivat henkilöstömenojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Talouskehyksestä johtuen riski pitää hyväksyä. Länsimetron käyttöönottoon liittyvien koulutusten ja tarkastusten viivästyminen voi pahimmillaan lykätä Länsimetron ensimmäisen vaiheen liikennöinnin käynnistämistä. Tällainen riski ei ole hyväksyttävällä tasolla ja se tulee hallita yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. Riskin vähentäminen kasvattaa talousarvion ylittymisen riskiä. Jatkuvuuden hallinnan kannalta on tunnistettu erilaisia riskejä osana toimintaympäristön arviointia. Keskeistä on turvata pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden saatavuus alueen kuntalaisille riippumatta eri organisointivaihtoehdoista Espoon kaupungin sisällä tai mahdollisesti laajemmissa muutoksissa osana SOTE- ja aluehallintoratkaisuja. kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista.

7 Sivu 7 / 7 Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut jaetaan HUS:n kanssa. Jos pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalveluita vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. Riski pyritään poistamaan vaikuttamalla aktiivisesti siihen että pelastuslaitos toimii jatkossakin ensihoitopalvelujen järjestäjänä. Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Riskiä pyritään vähentämään hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoinnilla. Tehdyt kunnalliset eläkeratkaisut ovat selkeästi lisänneet ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Riski otetaan huomioon tulevien vuosien taloussuunnitelmissa. Tiedoksi

8 Sivu 8 / 8