Liite 1. Henkilöstösuunnitelma

Transkriptio

1 Henkilöstösuunnitelma Päiväys Toimiala Tulosyksikkö Työyksikkö Palveluliiketoimi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 1. Yksikön perustehtävä, palvelut ja asiakasryhmät Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia 2. Espoo-tarinan, valtuustokauden tavoitteiden, tulostavoitteiden ja toiminnan kehittämisen henkilöstövaikutukset. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaiset tavoitteet jakautuvat kolmeen näkökulmaan: Asiakkaat ja palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Resurssit ja johtaminen. Päämääriä on kuusi, kaksi kutakin näkökulmaa kohti. Päämäärät on asetettu palvelutasopäätöskaudeksi Niitä ei voi suoraan mitata, vaan päämäärien toteutumista arvioidaan yksityiskohtaisempien tavoitteiden mittaamisen kautta. Alueen suuronnettomuusvalmius on hyvä - Valmiutta parannetaan harjoituksin - Tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet pidetään ajan tasalla Toimintojen jatkuvuus on turvattu - Kriittisiin ICT-palveluihin kohdentuvat riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan - Pelastuslaitoksen henkilöstö, paloasemat ja kalusto pidetään toimintakykyisinä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Tilannekeskus mahdollistaa hyvän tilannetietoisuuden - Asiakkaiden jatkuvuussuunnittelua ohjataan ja tuetaan - Kuntien valmiutta tuetaan Asiakkaat osaavat omatoimisesti huolehtia turvallisuudestaan - Asiakkaiden osallistamista lisätään - Turvallisuusviestinnän määrää lisätään ja laatua parannetaan - Monikulttuurisuus otetaan huomioon Palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti ja laadukkaasti - Pelastuslaitos toimii kuvattujen prosessien mukaisesti - Onnettomuusvahingot minimoidaan - Pelastuslaitos tuottaa sovittuja lisäpalveluita osakaskunnille - Kehitetään sähköistä asiointia Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi on varmistettu - Johtaminen ja esimiestyö toimivat - Henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky - Henkilöstön osaaminen on kartoitettu ja hyödynnetty Ensihoitopalvelu on järjestetty koko alueella yhteistoimintamallisena

2 - Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa pyritään sopimaan toiminnasta yhteistoimintamallisena vuoden 2017 loppuun mennessä. o Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt HUS:n kanssa sopimuksen ensihoitopalvelujen järjestämisestä yhteistyömallisena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueilla (HYKS / Jorvin alue) 2013 alkaen sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 2015 alkaen. Muutos: Ensihoito, Jorvin alue: - ensihoitoesimiehen virka alkaen - ensihoitajien toimien ja palomiesten virkojen perustaminen alkaen. Ruokapalveluiden uudelleen järjestäminen Arvio henkilöstövaikutuksista: Ensihoitoyksikkö valmiudella H+P, 24 h / 7: - 4 ensihoitajaa (hoitotaso) - toimet. Vuosikustannukset euroa. - 6 palomiehen virkaa. Vuosikustannukset euroa. - Yhteensä euroa / v. Ensihoitoesimiehen virka (Jorvin alue). Viran kokonaiskustannukset = euroa / v. Vakanssimuutokset: - Ruokapalvelutyöntekijä Varustehuoltaja (ollut 50 %) 3. Nykyinen henkilöstörakenne. Tunnuslukuja (tilanne ) Palveluksessa vuonna 2015 on 537 henkilöä, (v ,v ,v ja v henkilöä). Henkilöistä naisia on 64, eli 12 % (v. 2014: 9 % v. 2013: 8 % v % ja %) ja miehiä 473 eli 88 % (2014: 91 % 2013: 92 % 2012: 92 % ja 2011: 91 %). Henkilöstön keski-ikä on 41 v. Naisten keski-ikä on 38 v. ( 2014: 39 v 2013: 39 v 2012: 39 v ja 2011: 39 v) ja miesten 41 v (2014: 42 v 2013: 42 v 2012: 41 v ja 2011:42 v). Henkilöstön keski-ikä on alhainen syynä palomiesten ammatillisen eläkeiän poistuminen vuonna 1989, joka vaikuttaa viiveellä keski-iän kasvamiseen. Henkilömäärä sekä keski-ikä on laskettu kesäkuun tilanteen mukaan, jolloin henkilömäärässä on mukana useita kymmeniä vuosilomansijaisia, useimmiten nuorta väkeä. Vuonna 2015 on 11 % vakinaisesta pelastushenkilöstä (paloesimiehet ja palomiehet) yli 55-vuotiaita. Henkilöstömäärässä ei ole mukana sivutoiminen henkilöstö. Sivutoimista henkilöstöä pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuonna 2015 yhteensä 29 henkilöä, joista naisia kaksi. Vakanssien jakauma Vakansseja vuonna 2015 on 497 kpl (v.2014: 438 v. 2013: 438, elokuussa 2012: 420 ja 2011: 414). Pelastuslaitoksen toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Loput vakansseista sijoittuvat viiteen palveluyksikköön. Pääosa vakansseista sijoittuu organisaatiossa palvelutuotannon palveluyksikköön 435 (v. 2014: 376, v. 2013: 379 ja v. 2012: 362). Tukipalveluissa vakansseja on 42 (v. 2014: 43, v. 2013: 42 ja v. 2012: 42), onnettomuuksien ehkäisyn palveluyksikössä 6 (v. 2014: 6, v. 2013: 5 ja v. 2012: 5), pelastustoiminnan palveluyksikössä 4 (v. 2014: 4 v. 2013: 4 ja v. 2012: 4) ja ensihoidon palveluyksikössä 9 (v. 2014: 8, v. 2013: 7 ja v. 2012: 6). Viimeksi mainitut kolme palveluyksikköä vastaavat toiminnan ohjauksesta. Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuutta aiheuttaa henkilöstön eläköityminen sekä palveluksesta eroaminen. Henkilöstön eläköitymisen arvioidaan olevan voimakkainta vuosina (yhteensä 41 henkilöä). Tällöin vanhuuseläkkeellä arvioidaan siirtyvän monikertainen määrä vuosiin (yhteensä 20 henkilöä) verrattuna. Vanhuuseläkkeelle siirtyvät / siirtyneet Yhteensä

3 Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt 1-4 henkilöä vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat kohdistuneet pääosin vuorotyötä tekevään miehistötason henkilöstöön. Työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneet Yhteensä Vakinaisesta palveluksesta eronneiden määrä on vaihdellut huomattavasti viimeisinä vuosina. Suhteellisesti tarkasteltuna eroamiset ovat kohdistuneet tasaisesti kaikkiin tehtäväryhmiin, vaihdellen ryhmittäin kahden ja kolmen prosentin välillä. Palveluksesta eronneiden lukumäärät sisältävät myös pelastuslaitoksen sisällä vakinaisesta tehtävästä toiseen siirtyneet henkilöt. Vakinaisesta palveluksesta eronneet Yhteensä Sijaissuunnittelu Suurin sijaistarve on palvelutuotannossa, jossa kesälomakaudeksi tarve olisi palkata ulkopuolisia vuosilomansijaisia noin 60 henkilöä (eli n. 25 htv). Lisäksi pitkissä sairauspoissaoloissa tai virkavapaissa on tarvetta sijaisille erityisesti palvelutuotannossa (palomiehet, ensihoitajat, paloesimiehet, palomestarit sekä palotarkastajat). Pääosa vuosilomista ajoittuu lomakaudelle, mikä johtaa siihen että kesäaikana tarvitaan merkittävä määrä ammttikoulutettuja sijaisia, jotta palveluiden tuotannossa ei tapahdu notkahdusta. Näille ei kuitenkaan ole lomakauden ulkopuolella osoittaa pelastuslaitoksella työtehtäviä, mikä taas aiheuttaa rakenteellisen ongelman siinä, että koulutettua työvoimaa on runsaasti vapaalla markkinoilla lomakauden ulkopuolella. Muualla paitsi palvelutuotannossa sijaisjärjestelyt pyritään hoitamaan sisäisin järjestelyin, ostopalveluna tai sisäisinä palveluna muilta liikelaitoksilta. Tehtävien hoitamisen varmistamiseksi pelastusjohtaja on tehnyt päälliköiden osalta päätöksen pysyvistä sijaisista vuosilomien tai sairauspoissaolojen (vast.) ajaksi. Sijaistaminen hoidetaan oman toimen ohella. Pitkien virkavapaiden- ja työlomien johdosta lähes 13 % viroista tai toimista on täytetty sijaisilla. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Pelastustoimintaan osallistuvalla henkilöstöltä edellytetään tehtävän mukainen ammattikoulutus, eli pelastajan tutkinto, alipäällystökurssi, insinööri (palopäällystö AMK) tai näitä vastaavat aiemmat tutkinnot.

4 Ainoastaan insinööri (AMK) -tutkinto on rinnastettavissa yleisiin ns. siviilitutkintoihin. Osalla henkilöstöä on lisäksi toisen asteen ja korkea-asteen siviilitutkintoja ja muuta koulutusta. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukainen pätevyys. Lisäksi edellytään vastuulääkärin hyväksyntää tarvittavalle hoitotasolle. Muulla henkilöstöllä on perustutkintoina joko toisen asteen tai korkea-asteen tutkintoja tai pelastustoimen tutkintoja tai molempia. Tulevaisuudessa pohjakoulutuksen taso ja määrä tulee luultavasti kasvamaan. Pelastusalan koulutuksen vastaamattomuus siviilitutkintojen kanssa on haaste tehtäessä uudelleensijoittamisia, esimerkiksi paloesimiehen kelpoisuusvaatimuksena oleva alipäällystökurssi ei rinnastu mihinkään siviilitutkintoon. Ratkaisuina on henkilöstön kannustaminen lisä- ja täydennyskoulutukseen oman tulevaisuuden varalle, erilaiset oppisopimusjärjestelyt sekä pätevyysvaatimusten uudelleen arviointi. Osaamisen kehittäminen tapahtuu osaamiskartoitusten, kehityskeskusteluiden, kehittämissuunnitelmien ja koulutussuunnitelman kautta. Työtehtäville laaditaan osaamisen tavoitetasot, jonka perusteella laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Kohdennettua ja ammattitaitoa laventavaa koulutusta järjestetään jatkuvasti toimintaympäristön muutosten mukaisesti osana normaalia työpaikkakoulutusta. Tällaisella osaamisen kehittämisellä pyritään helpottamaan työtehtävien osaamista yli ammattinimikerajojen. Pelastuslaitos on osallistunut oppisopimuskoulutukseen, jossa palomiehet voivat suorittaa ensihoitoon suuntautuvan lähihoitajan tutkinnon. Kokeilu oli onnistunut ja tulevaisuudessa vastaavien oppisopimuskoulutuksien jatkamista harkitaan tapauskohtaisesti. Pelastuslaitoksen henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään tehokkaasti myös Espoon kaupungin kouluttautumiseen liittyviä henkilöstöetuja sekä Espoon kaupungin järjestämää henkilöstökoulutusta. Sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskoulutus hankitaan yhteistoimintasopimusten mukaisesti Uudenmaan Pelastusliitolta ja Finlands svenska brand- och räddningsförbundilta. Palvelujen tuottamisen kehittäminen ja muutokset henkilöstöön Toiminnan kehittämistä ohjaavat Espoo -tarina ja yhdeksän muun omistajakunnan strategiat, Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätös, Suomen pelastustoimen strategia 2025 ja valtakunnalliset ohjelmat ja valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma. On arvioitu, että alueella väestömäärä lisääntyy vuosina edelleen merkittävästi. Ikärakenteen muutoksesta ja kaupungistumisesta johtuva rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin. Seurauksena saattaa olla, että riittävää palvelutasoa ei pystytä ylläpitämään koko pelastuslaitoksen alueella, jos toimintaa keskitetään vain kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksen henkilöstön määrä säilynee nykyisen tasoisena ottaen huomioon toimintavolyymin kasvun, ellei tehtävissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Ikääntymisestä johtuen nykyistä suurempi määrä henkilöstöstä ei tulevaisuudessa sovellu raskaimpiin pelastustehtäviin. Henkilöstörakennetta ja toimintaperiaatteita on uudistettava edelleen. Joustavien urapolkujen suhteen on tarve kehittää ratkaisuja erityisesti henkilöstön työkyvyn alentuessa. Pelastuslaitoksen tulee tehostaa henkilöstön urasuunnittelua ja resurssien suuntaamista toimintakyvyn mukaisiin tehtäviin (suunnittelu-, koulutus-, valvonta-, tilannekeskustehtävät sekä turvallisuusviestintä). Haasteet Suurimpana haasteena on päivittäiseen pelastustoimintaan ja ensihoitoon osallistuvien, vuorotyötä tekevien henkilöiden (palomiehet, ylipalomiehet, paloesimiehet ja ensihoitajat) ikääntymisen myötä tapahtuva työkyvyn aleneminen. On todennäköistä että esim. palomiehen työkyky ei säily riittävänä eläkeikään asti kuin vain yksittäisissä poikkeustapauksissa. Henkilöstön alentunut toimintakyky aiheuttaa ongelmia ylläpitää pelastussukellusvalmiutta. Tällä hetkellä vuorotyötä tekevästä pelastushenkilöstöstä noin kymmenellä prosentilla ei ole pelastussukelluskelpoisuutta. Nämä voivat tietyssä määrin tehdä työvuorossa sellaisia tehtäviä, joissa fyysisen toimintakyvyn vaatimukset eivät edellytä pelastussukelluskelpoisuutta. Jos toimintakyky ei mahdollista työskentelyä työvuorossa, on pyritty järjestämään muita tarpeellisia tehtäviä pelastuslaitoksessa. Tällä hetkellä tällaisiin tehtäviin on sijoitettu kuusi henkilöä ja asia on pyritty huomioimaan vakanssirakenteessa.

5 Vaarana on, että kasvaneen eläkeiän sekä alentuneen työkyvyn vuoksi uudelleen sijoitettavien henkilöiden määrä tulee lisääntymään, samoin ennenaikaiset sairauseläkkeet ja niistä aiheutuvat varhaiseläkemenoperusteiset eli ns. varhe-maksut. Viimeaikoina trendinä on ollut osa-aikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuminen vuorotyöhön. Käytännössä henkilöt eivät ole tällöin ole lyhentäneet työvuoroja, vaan jättäneet niitä väliin. Osa-aikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä on käytössä vuorotyötä tekevillä tällä hetkellä neljä (3 palomiestä ja 1 ensihoitaja). Osaaikaeläkkeet näyttävät tehokkaalta keinolta pidentää henkilöiden työuraa, mutta näin tekemättä jäävä työ pitäisi pystyä paikkaamaan uusin vakanssein. Päätoimisella henkilöstöllä miehitettyjä paloasemia on Espoon lisäksi kuuden kunnan alueella. Näissä kunnissa ei ole Espoon kaupungin muita työpisteitä. Tämä vaikeuttaa pelastuslaitoksen työntekijän osana Espoon kaupungin organisaatiota uudelleen sijoittamista kaupungin muihin yksiköihin. Monikulttuurisuus sekä maahanmuuttajaväestö tulee ottaa huomioon sekä rekrytoinneissa että palvelun tuottamisessa. Haasteena on alan pätevyysvaatimukset ja vaatimus työturvallisuuden sekä asiakasturvallisuuden edellyttämästä riittävästä kielitaidosta. Uuden haasteen erityisriskien muodossa alueelle tuo Länsimetron rakentaminen ja ensimmäisen vaiheen käyttöönotto tämän palvelutasopäätöskauden aikana. Korkeat rakennukset, suuret rakennuskompleksit ja maanalainen rakentaminen lisää rakenteellisen palonehkäisyn osaamistarvetta, samalla pelastustehtävät muuttuvat haasteellisemmiksi. Ensihoitopalvelujen järjestäminen yhtyeistoimintamallisena sairaanhoitopiirin kanssa Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille. LUP:n alueella on kolme ensihoidon järjestämisaluetta: HYKS Jorvi, Lohja ja Länsi- Uusimaa. Pelastuslaitoksen toimiessa ensihoidon palveluntuottajana, toiminta järjestetään voittoa tavoittelematta siten, että ensihoitopalvelujen kustannukset laskutetaan täysimääräisesti sairaanhoitoalueilta, ja että pelastustoimen sekä ensihoitopalvelujen kustannukset on eriytetty sairaanhoitoalueittain. Pelastuslaitoksen tavoitteena on järjestää ensihoitopalvelut yhteistoiminnassa myös Lohjan sairaanhoitoalueella (2018 alusta alkaen). Mikäli ensihoitopalvelut laajentuvat Lohjan sairaanhoitoalueelle, tulee tällöin perustaa pelastuslaitokselle riittävä lukumäärä uusia toimia ja virkoja, jotta ensihoitopalvelu kyetään tuottamaan tilaajan edellyttämällä tavalla. Viransijaisuudet Toiminnan järjestäminen on mitoitettu siten että kaikki vakanssit ovat täytettyinä. Avoimet virat ja toimet pyritään täyttämään ja rekrytoimaan viransijaisia siten, että toiminta on palvelutasopäätöksen mukaista. Samalla voidaan vähentää ylitöiden määrää. Vakanssimuutokset Oman ruokalatoiminnan loppumisen myötä, pelastuslaitoksella ei tarvita enää omaa keittiöhenkilöstöä. Perustehtävän hoitamista tukee erityisesti varusteiden huollon ja varustelogistiikan järjestelyt. Ruokapalvelutyöntekijän toimi esitetään muutettavaksi varustehuoltajan toimeksi. Kokki siirretään toimistosihteerin avoimeen toimeen. Nimikkeiden määrää pyritään jatkossakin vähentämään sekä nykyaikaistamaan ja yhdenmukaistamaan Espoon kaupungin ja muiden pelastuslaitosten kanssa. Asemamestarin (1 kpl) ja vuoromestarien (2) vakansseja muutetaan paloesimiehen vakansseiksi sekä ylipalomiehen vakanssit (20) palomiehen vakansseiksi aina uudelleen täytön yhteydessä. Kustannusvaikutus on alentava. Muutoin laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Vuosi 2016 Yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu, että loppuvuonna 2015 otetaan Jorvin sairaanhoitoalueelle hälytysvalmiuteen yksi uusi (24 h / vrk x 7 päivänä viikossa) hoitotasoinen ambulanssi (H+P). Jotta hoitotasoinen ambulanssi voidaan ottaa sovitun mukaisesti pysyvään hälytysvalmiuteen, tulee pelastuslaitokselle perustaa alkaen neljä uutta ensihoitajan työsopimussuhteista toimea sekä kuusi uutta palomiehen virkaa.

6 Palvelun tilaajan kanssa on myös sovittu ensihoitoesimiehen viran perustamisesta alkaen. Ensihoitoesimies toimii mm. ensihoidon kenttäjohtajan työtehtävässä. Uuden viran myötä kyetään nykyistä paremmin varmentamaan henkilöstön riittävyys sekä palvelun toimivuus ja laatu alkaen ensihoitoesimiehen (ensihoidon kenttäjohtajan) viran täyttäminen alkaen neljä ensihoitajan toimea sekä kuusi palomiehen virkaa. Arvio Jos ensihoitotoiminta vakiintuu osaksi pelastuslaitoksen toimintaa täytetään nyt määräaikaisena täytetyt toimet toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin. 4. Yksikön henkilöstösuunnitelma ja toimenpiteet Määrällinen henkilöstösuunnitelma eli arvio kokonaishenkilöstömäärän kehityksestä (tilanne ). Arvion on perustuttava kohdassa 2. esitettyihin henkilöstövaikutuksiin. 12/ / / / /2019 Vakinaisia (vakanssitilanne) Vakansseista määräaikaisesti täytettynä Muut resurssit (lähtökohta on, että työyksikkö varaa itse omaan talousarvioonsa riittävät henkilöstökustannukset) Ryhmä Arvio lukumäärästä (per vuosi) Oppisopimuskoulutettavat (rekrytoiva oppisopimuskoulutus) Palkattomat harjoittelijat Palkalliset harjoittelijat Kesätyöntekijät Maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattavat (palkkaus enintään kolmeksi vuodeksi/maahanmuuttaja) Juniorimallilla palkattavat (palkkaus enintään kahdeksi vuodeksi/juniori) Palkkatuella työllistettävät Siviilipalvelusmiehet Taulukossa mainittujen lisäksi pelastusopiston päällystöopiskelijoita käy harjoittelujaksoillaan tutustumassa pelastuslaitoksen toimintaan, mutta käytännössä nämä eivät ole lisäresursseja. 6. Miten yksikön henkilöstösuunnittelussa huomioidaan monimuotoisuussuunnittelu (ikä, sukupuoli, monikulttuurisuus, osatyökykyisyys) ja tasa-arvonäkökulma? Uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa haetaan ensisijaisesti tehtävään parasta mahdollista henkilöä. Ennen ulkoisen rekrytoinnin käynnistämistä tarkistetaan, onko vastaavaa vakanssia tekeviä henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa työpistettä ja/tai tehtävää. 7. Osaaminen Palvelutasopäätöksen keskeisissä tavoitteissa on todettu, että henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Osaamisalueita ja kriittisyyttä on arvioitu koko henkilöstölle suunnatussa työpajassa. Tämän työpajan tuotoksista on koottu keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kriittiseksi kynnysosaamiseksi on määritelty seuraavat: o onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon järjestelmien kriittisyyden tunteminen o talousosaaminen

7 Kriittiseksi osaamiseksi on määritelty: o oman ja ostotoimintojen rajapintojen tuntemus o yhteistyökykyisyys ja palveluosaaminen. Ammatillinen osaaminen - asiantuntijuus Vahvuudet: Pelastuslaitoksella on monipuolinen henkilöstö ja osaamista eri tehtäväalueista. Ilmapiiri on koulutusmyönteinen ja urakiertomahdollisuudet ovat olemassa. Asiantuntijuutta hyödynnetään ja ammatillisen osaamista testataan. Kehittämiskohteet: Koulutussuunnittelun kokonaisvaltaistaminen. Monipuolisen osaamisen hyödyntämistä ja henkilökohtaisen osaamisen huomioon ottamista tulee kehittää. Organisaatiotaidot: johtaminen, yhteistyö, vuorovaikutus ja oppimiskyky Vahvuudet: Pelastuslaitos pystyy sisäisesti järjestämään huipputason koulutuksia. Hyvät käytännöt on kirjattu ja ohjeistettu. Yhteistyö on kehittynyt ja yksiköiden väliset rajat alkaneet poistua sekä muutosvalmius on hyvällä tasolla. Arvot ovat olemassa, ne on kirjattu ja ne ohjaavat toimintaa vuosi vuodelta paremmin Kehittämiskohteet: Koulutuksen seurantaa, kohdentamista ja vaikuttavuutta tulee kehittää ja tarvittaessa hyödyntää tarkoituksenmukaista tietojärjestelmää. Ei toimita ohjeistuksen mukaan ja ei aina sitouduta niihin sekä muutosjohtamisen loppuun saattaminen on puutteellista. Lähiesimiehen roolia ja osaamista tulee kehittää sekä valmentavan johtamisen kehittämistä tulee jatkaa. Tietotaidot: tietotekniikka, työkalut, kielet Vahvuudet: Kehittämiskohteet: Ruotsin kielen puhuminen ja ymmärtäminen on hyvällä tasolla. Käytössä on tehtävään soveltuvat hyvät työvälineet. Tietämys siitä mikä kuuluu kellekin sekä pelastuslaitoksessa että pelastuslaitoksen ulkopuolella sekä kaupungilta saatavien palvelujen hyödyntäminen täysmääräisesti 8. Yksikön osaamisen kehittämisen suunnitelma (perustuen kohdan 7. Osaaminen kehittämiskohteisiin) Tavoite- ja kehityskeskustelujen käytäntö ja ajoittuminen: Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa henkilökohtaisena kehityskeskusteluna alkuvuoden aikana. Tarvittavat ammatilliset kehityskeskustelut sekä seurantakeskustelut käydään loppuvuodesta ja tarvittaessa joko ryhmä- tai henkilökohtaisena. Osaamisen johtamista varten toimiva järjestelmä tulee kehittää siten, että osaaminen ja muuttuva toimintaympäristö on huomioitu koko toiminnassa. Osaamisen kehittämisen suunnitellut keskeiset toimenpiteet: Koulutus o pelastus- ja ensihoitohenkilöstöllä on työvuoroissa vähintään 40 koulutustapahtumaa vuoden aikana o erityistä tarvetta on panostaa toimintaan maanalaisissa tiloissa, Länsimetron ensimmäisen vaiheen käyttöönottoon liittyen o esimiehille on tarjolla Espoon kaupungin esimieskoulutuksen lisäksi myös pelastuslaitoksen omia koulutuksia o koulutusta tarjotaan myös prosessi- ja projektityöhön o tarjottavassa koulutuksessa hyödynnetään Uudenmaan pelastusliiton ja OK-opintokeskuksen tarjoamia palveluita ja tukea o sopimuspalokuntien henkilöstökoulutuksessa tukeudutaan Uudenmaan pelastusliiton ja Finlands svenska brand- och räddningsförbundin tarjoamiin kursseihin o Stipendikukkaro on käytössä omaehtoisessa kouluttautumisessa. o Ammatillisessa osaamisessa hyödynnetään mm. Suomen palopäällystöliiton ja muiden koulutusorganisaatioiden tarjontaa Perehdytys o perehdytysmateriaali on ajanmukaistettu o tavoitteena nykyistä systemaattisempi (mitattavampi) perehdytysjärjestelmä o myös vanhojen työntekijöiden perehdyttäminen uusiin toimintamalleihin on tarpeen Tehtävien kierrättäminen / työtehtävien uudelleen suunnittelu o pitkät sijaisuudet ja nykyinen organisaatiorakennerakenne mahdollistavat tehtävien uudelleenjärjestelyt ja kierrättämisen

8 Mentorointi o Mentorointia käytetään eri työtehtäviin perehdytettäessä Muu työssä oppiminen o perustettaessa prosessi- ja projektiryhmiä tai muita vastaavia kokoonpanoja, pyritään ryhmään ottamaan mukaan myös uusia toimijoita, tällöin saadaan uusia ajatuksia ja uudet henkilöt pääsevät sisälle kehittämistoimintaan. o Työvuorojärjestelmää ja työaikakorvauksia on kehitetty paremmin koulutustapahtumia mahdollistavaksi