Liite 1. Henkilöstösuunnitelma

Transkriptio

1 Henkilöstösuunnitelma Päiväys Toimiala Tulosyksikkö Työyksikkö Palveluliiketoimi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 1. Yksikön perustehtävä, palvelut ja asiakasryhmät Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia 2. Espoo-tarinan, valtuustokauden tavoitteiden, tulostavoitteiden ja toiminnan kehittämisen henkilöstövaikutukset. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaiset tavoitteet jakautuvat kolmeen näkökulmaan: Asiakkaat ja palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Resurssit ja johtaminen. Päämääriä on kuusi, kaksi kutakin näkökulmaa kohti. Päämäärät on asetettu palvelutasopäätöskaudeksi Niitä ei voi suoraan mitata, vaan päämäärien toteutumista arvioidaan yksityiskohtaisempien tavoitteiden mittaamisen kautta. Alueen suuronnettomuusvalmius on hyvä - Valmiutta parannetaan harjoituksin - Tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet pidetään ajan tasalla Toimintojen jatkuvuus on turvattu - Kriittisiin ICT-palveluihin kohdentuvat riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan - Pelastuslaitoksen henkilöstö, paloasemat ja kalusto pidetään toimintakykyisinä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Tilannekeskus mahdollistaa hyvän tilannetietoisuuden - Asiakkaiden jatkuvuussuunnittelua ohjataan ja tuetaan - Kuntien valmiutta tuetaan Asiakkaat osaavat omatoimisesti huolehtia turvallisuudestaan - Asiakkaiden osallistamista lisätään - Turvallisuusviestinnän määrää lisätään ja laatua parannetaan - Monikulttuurisuus otetaan huomioon Palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti ja laadukkaasti - Pelastuslaitos toimii kuvattujen prosessien mukaisesti - Onnettomuusvahingot minimoidaan - Pelastuslaitos tuottaa sovittuja lisäpalveluita osakaskunnille - Kehitetään sähköistä asiointia Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi on varmistettu - Johtaminen ja esimiestyö toimivat - Henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky - Henkilöstön osaaminen on kartoitettu ja hyödynnetty Ensihoitopalvelu on järjestetty koko alueella yhteistoimintamallisena

2 - Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueiden kanssa pyritään sopimaan toiminnasta yhteistoimintamallisena o Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt HUS:n kanssa sopimuksen ensihoitopalvelujen järjestämisestä yhteistyömallisena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueilla (HYKS Jorvin alue) 2013 alkaen sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 2015 alkaen. Muutos: Ensihoitopalveluiden laajentuminen Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueelle vuoden 2015 alusta. Vuodelle 2015 on tehty yhteistyössä esitys yhden uuden 12 h / vrk x 7 päivänä viikossa ambulanssin perustamisesta ja yhden ensihoitoesimiehen viran perustamisesta Jorvin sairaanhoitoalueelle. Mahdollisesti yhden uuden ympärivuorokautisen ambulanssin hälytysvalmiuteen lisääminen Jorvin alueelle vuosien aikana saattaa muodostua välttämättömäksi. Arvio henkilöstövaikutuksista: Yhteensä 61 uutta vakanssia (1, ensihoitoesimies, 32 hoitotason ensihoitajaa, 15 perustason ensihoitajaa, joista viisi täytetään vasta, jos toiminnan lopullinen laajuus sitä edellyttää ja lisäksi 13 palomiestä). Jotta ambulanssi voidaan ottaa hälytysvalmiuteen, tulee pelastuslaitokselle perustaa viisi uutta ensihoitajan toimea. Lisäksi perustetaan yksi ensihoitoesimiehen virka. Uuden yksikön hälytysvalmiuteen saattaminen edellyttää 11 ensihoitajan toimea. 3. Nykyinen henkilöstörakenne. Tunnuslukuja (tilanne ) Palveluksessa vuonna 2014 on 483 henkilöä, (v ,v ja v henkilöä). Henkilöistä naisia on 43, eli 9 % (v , eli 8 %, v % ja %) ja miehiä 428, 91 % (2013: 92 % 2012: 92 % ja 2011: 91 %). Henkilöstön keski-ikä on 42 v. Naisten keski-ikä on 39 v. (v 2013: 39 v.,2012: 39 v ja 2011: 39 v) ja miesten 42 v (2013: 42 v 2012: 41 v ja 2011:42 v). Henkilöstön keski-ikä on alhainen syynä palomiesten ammatillisen eläkeiän poistuminen vuonna 1989, joka vaikuttaa viiveellä keski-iän kasvamiseen. Henkilömäärä sekä keski-ikä on laskettu kesäkuun tilanteen mukaan, jolloin henkilömäärässä on mukana useita kymmeniä sijaisia, useimmiten nuorta väkeä. Vuonna 2014 on 12 % vakinaisesta pelastushenkilöstä (paloesimiehet ja palomiehet) yli 55-vuotiaita. Henkilöstömäärässä ei ole mukana sivutoiminen henkilöstö eli ns. toimenpidepalkkaiset. Sivutoimista henkilöstöä pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuonna 2014 yhteensä 31 henkilöä, joista naisia kaksi ja miehiä 29. Vakanssien jakauma Vakansseja vuonna 2014 on 438 kpl (v. 2013: 438, elokuussa 2012: 420 ja 2011: 414). Pelastuslaitoksen toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Pääosa vakansseista sijoittuu organisaatiossa palvelutuotannon palvelualueelle 376 (v , v ). Tukipalveluissa vakansseja on 43 (v , v ), onnettomuuksien ehkäisyn palvelualueella 6 (v ja v ), pelastustoiminnan palvelualueella 4 (v ja v ) ja ensihoidossa 8 (v ja v ). Viimeksi mainitut kolme palvelualuetta vastaavat toiminnan ohjauksesta. Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuutta aiheuttaa henkilöstön eläköityminen sekä palveluksesta eroaminen. Henkilöstön eläköityminen on voimakkainta vuosina (yhteensä 41 henkilöä). Tällöin vanhuuseläkkeellä arvioidaan siirtyvän monikertainen määrä vuosiin (yhteensä 11 henkilöä) verrattuna.

3 Vanhuuseläkkeelle siirtyvät / siirtyneet Yhteensä Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt 1-4 henkilöä vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat kohdistuneet pääosin vuorotyötä tekevään miehistötason henkilöstöön. Työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneet Yhteensä Vakinaisesta palveluksesta eronneiden määrä on vaihdellut huomattavasti viimeisinä vuosina. Suhteellisesti tarkasteltuna eroamiset ovat kohdistuneet tasaisesti kaikkiin tehtäväryhmiin, vaihdellen ryhmittäin kahden ja kolmen prosentin välillä. Palveluksesta eronneiden lukumäärät sisältävät myös pelastuslaitoksen sisällä vakinaisesta tehtävästä toiseen siirtyneet henkilöt. Vakinaisesta palveluksesta eronneet Yhteensä Sijaissuunnittelu Suurin sijaistarve on palvelutuotannossa, jossa kesälomakaudeksi tarve olisi palkata ulkopuolisia sijaisia palomiehiksi (40) ja ensihoitajiksi (10). Käytännössä määrä on ollut pienempi. Lisäksi pitkissä sairauspoissaoloissa tai virkavapaissa on tarvetta sijaisille erityisesti palvelutuotannossa (palomiehet, ensihoitajat, paloesimiehet, palomestarit sekä palotarkastajat). Pelastusyksiköihin tai ambulansseihin ei ole mahdollista sijoittaa henkilöitä, joilla ei ole tarvittavaa kelpoisuutta ja toisaalta pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä edellyttää esimiesvirkojen täynnä pitämistä. Palotarkastajien viransijaisia tarvitaan vuosittain noin viisi henkilöä. Muualla paitsi palvelutuotannossa sijaisjärjestelyt pyritään hoitamaan sisäisin järjestelyin, ostopalveluna tai sisäisinä palveluna muilta liikelaitoksilta. Tehtävien hoitamisen varmistamiseksi pelastusjohtaja on tehnyt päälliköiden osalta päätöksen pysyvistä sijaisista vuosilomien tai sairauspoissaolojen (vast.) ajaksi. Sijaistaminen hoidetaan oman toimen ohella. Pitkien virkavapaiden- ja työlomien johdosta, noin 12 % viroista tai toimista on täytetty sijaisilla. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Pelastustoimintaan osallistuvalla henkilöstöltä edellytetään tehtävän mukainen ammattikoulutus, eli pelastajan tutkinto, alipäällystökurssi, insinööri (palopäällystö AMK) tai näitä vastaavat aiemmat tutkinnot.

4 Ainoastaan insinööri (AMK) -tutkinto on rinnastettavissa yleisiin ns. siviilitutkintoihin. Osalla henkilöstöä on lisäksi toisen asteen ja korkea-asteen siviilitutkintoja ja muuta koulutusta. Ensihoitajilta edellytetään ensihoitaja (AMK) -tutkintoa. Ensihoitajilla on koulutustasona ensihoitaja (AMK), sairaanhoitaja tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutus. Viimeksi mainittua koulutusta ei enää anneta. Muulla henkilöstöllä on perustutkintoina joko toisen asteen tai korkea-asteen tutkintoja tai pelastustoimen tutkintoja tai molempia. Tulevaisuudessa pohjakoulutuksen taso ja määrä tulee luultavasti kasvamaan. Pelastusalan koulutuksen vastaamattomuus siviilitutkintojen kanssa on haaste tehtäessä uudelleensijoittamisia, esimerkiksi paloesimiehen kelpoisuusvaatimuksena oleva alipäällystökurssi ei rinnastu mihinkään siviilitutkintoon. Ratkaisuina on henkilöstön kannustaminen lisä- ja täydennyskoulutukseen tulevaisuuden varalle, erilaiset oppisopimusjärjestelyt sekä pätevyysvaatimusten uudelleen arviointi. Osaamisen kehittäminen tapahtuu osaamiskartoitusten, kehityskeskusteluiden, kehittämissuunnitelmien ja koulutussuunnitelman kautta. Työtehtäville laaditaan osaamisen tavoitetasot, jonka perusteella laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Kohdennettua ja ammattitaitoa laventavaa koulutusta järjestetään jatkuvasti toimintaympäristön muutosten mukaisesti osana normaalia työpaikkakoulutusta. Tällaisella osaamisen kehittämisellä pyritään helpottamaan työtehtävien osaamista yli ammattinimikerajojen. Pelastuslaitos on osallistunut oppisopimuskoulutukseen, jossa palomiehet voivat suorittaa ensihoitoon suuntautuvan lähihoitajan tutkinnon. Kokeilu oli onnistunut ja jatkossa vastaavien oppisopimuskoulutuksien jatkamista tulee harkita edelleen tapauskohtaisesti. Pelastuslaitoksen henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään tehokkaasti myös Espoon kaupungin kouluttautumiseen liittyviä henkilöstöetuja sekä Espoon kaupungin järjestämää henkilöstökoulutusta. Sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien perus ja täydennyskoulutus hankitaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Uudenmaan Pelastusliitolta ja Finlands svenska brand- och räddningsförbundilta. Palvelujen tuottamisen kehittäminen ja muutokset henkilöstöön Toiminnan kehittämistä ohjaavat Espoo -tarina ja yhdeksän muun omistajakunnan strategiat, Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätös, Suomen pelastustoimen strategia 2025 ja valtakunnalliset ohjelmat ja valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma. On arvioitu, että alueella väestömäärä lisääntyy vuosina merkittävästi. Ikärakenteen muutoksesta ja kaupungistumisesta johtuva rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin. Seurauksena saattaa olla, että riittävää palvelutasoa ei pystytä ylläpitämään koko pelastuslaitoksen alueella, jos toimintaa keskitetään vain kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksen henkilöstön määrä säilynee nykyisen tasoisena ottaen huomioon toimintavolyymin kasvun, ellei tehtävissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Ikääntymisestä johtuen nykyistä suurempi määrä henkilöstöstä ei tulevaisuudessa sovellu raskaimpiin pelastustehtäviin. Henkilöstörakennetta ja toimintaperiaatteita on uudistettava edelleen. Joustavien urapolkujen suhteen on tarve kehittää ratkaisuja erityisesti henkilöstön työkyvyn alentuessa. Pelastuslaitoksen tulee tehostaa henkilöstön urasuunnittelua ja resurssien suuntaamista toimintakyvyn mukaisiin tehtäviin (suunnittelu-, koulutus-, valvontatehtävät sekä turvallisuusviestintä). Haasteet Suurimpana haasteena on päivittäiseen pelastustoimintaan ja ensihoitoon osallistuvien, vuorotyötä tekevien henkilöiden (palomiehet, ylipalomiehet, paloesimiehet ja ensihoitajat) ikääntymisen myötä tapahtuva työkyvyn aleneminen. On todennäköistä että esim. palomiehen työkyky ei säily riittävänä 63-vuotiaaksi asti kuin vain yksittäisissä poikkeustapauksissa. Henkilöstön alentunut toimintakyky aiheuttaa ongelmia ylläpitää pelastussukellusvalmiutta. Tällä hetkellä vuorotyötä tekevästä pelastushenkilöstöstä noin kymmenellä prosentilla ei ole pelastussukelluskelpoisuutta. Nämä voivat tietyssä määrin tehdä työvuorossa sellaisia tehtäviä, joissa fyysisen toimintakyvyn vaatimukset eivät edellytä pelastussukelluskelpoisuutta. Jos toimintakyky ei mahdollista työskentelyä työvuorossa, on pyritty järjestämään muita tarpeellisia tehtäviä pelastuslaitoksessa. Tällä hetkellä tällaisiin tehtäviin on sijoitettu kuusi henkilöä ja vakanssirakenteessa on pyritty huomioimaan asiaa.

5 Vaarana on, että kasvaneen eläkeiän sekä alentuneen työkyvyn vuoksi uudelleen sijoitettavien henkilöiden määrä tulee lisääntymään, samoin ennenaikaiset sairauseläkkeet ja niistä aiheutuvat varhaiseläkemenoperusteiset eli ns. varhe-maksut. Päätoimisia paloasemia on Espoon lisäksi kuuden kunnan alueella, kaukaisimmat ovat Hangossa ja Karkkilassa. Näissä kunnissa ei ole Espoon kaupungin muita työpisteitä. Tämä vaikeuttaa pelastuslaitoksen työntekijän osana Espoon kaupungin organisaatiota uudelleen sijoittamista kaupungin muihin yksiköihin. Monikulttuurisuus sekä maahanmuuttajaväestö tulee ottaa huomioon sekä rekrytoinneissa että palvelun tuottamisessa. Haasteena on alan pätevyysvaatimukset ja vaatimus työturvallisuuden sekä asiakasturvallisuuden edellyttämästä riittävästä kielitaidosta. Uuden haasteen erityisriskien muodossa alueelle tuo Länsimetron rakentaminen ja käyttöönotto tämän palvelutasopäätöskauden aikana. Korkeat rakennukset, suuret rakennuskompleksit ja maanalainen rakentaminen lisää rakenteellisen palonehkäisyn osaamistarvetta, samalla pelastustehtävät muuttuvat haasteellisemmiksi. Ensihoitopalvelujen tuottaminen sairaanhoitopiirille yhteistyömallisena Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille. LUP:n alueella on kolme sairaanhoitoaluetta tai sen osaa: HYKS Jorvi, Lohja ja Länsi- Uusimaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt HUS:n kanssa sopimuksen ensihoitopalvelujen järjestämisestä yhteistyömallisena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueilla (HYKS Jorvin alue) 2013 alkaen sekä Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueella 2015 alkaen. Ensihoitopalveluiden käynnistäminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella edellyttää merkittävää henkilöstön rekrytointia sekä olemassa olevan henkilökunnan perehdyttämistä. Pelastuslaitoksen toimiessa palveluntuottajana toiminta järjestetään voittoa tavoittelematta siten, että ensihoitopalvelujen kustannukset laskutetaan täysimääräisesti sairaanhoitoalueilta, ja että pelastustoimen ja ensihoitopalvelujen kustannukset on eriytetty sairaanhoitoalueittain. Tällä hetkellä pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalvelua yhteistyömallisena Lohjan sairaanhoitoalueella, pelastusyksiköillä tehtävää ensivastetoimintaa lukuun ottamatta. Pelastuslaitoksen tavoitteena on tuottaa ensihoitopalvelut yhteistyömallisena myös Lohjan sairaanhoitoalueella (vuoden 2017 jälkeen). Mikäli toiminta laajentuu yhteistyömalliseksi, tulee tällöin perustaa pelastuslaitoksen palvelutuotantoon riittävä lukumäärä uusia toimia / virkoja, jotta ensihoitopalvelu kyetään tuottamaan tilaajan edellyttämällä tavalla. Viransijaisuudet Toiminnan järjestäminen on mitoitettu siten että kaikki vakanssit ovat täytettyinä. Avoimet virat ja toimet pyritään täyttämään ja rekrytoimaan viransijaisia siten, että toiminta on palvelutasopäätöksen mukaista. Samalla voidaan vähentää ylitöiden määrää. Vakanssimuutokset Nimikkeiden määrää pyritään jatkossakin vähentämään sekä nykyaikaistamaan ja yhdenmukaistamaan Espoon kaupungin ja muiden pelastuslaitosten kanssa. Asemamestarin (1 kpl) ja vuoromestarien (2) vakanssit ehdotetaan muutettavaksi toimialajohtajan päätöksellä paloesimiehen vakansseiksi aina uudelleen täytön yhteydessä. Kustannusvaikutus on alentava. Kesällä 2014 on perustettu 61 uutta vakanssia (1, ensihoitoesimies, 32 hoitotason ensihoitajaa, 15 perustason ensihoitajaa, joista viisi täytetään vasta jos toiminnan lopullinen laajuus sitä edellyttää lisäksi 13 palomiestä) ensihoitopalveluiden hoitamiseksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 2015 alkaen. Muutoin laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla Sairaanhoitopiirit sekä pelastuslaitos arvioivat ja suunnittelevat yhteistyössä ensihoidon resurssitarpeet. Vuodelle 2015 on tehty yhteistyössä esitys yhden uuden 12 h / vrk x 7 päivänä viikossa ambulanssin perustamisesta Jorvin sairaanhoitoalueelle. Jotta ambulanssi voidaan ottaa hälytysvalmiuteen, tulee pelastuslaitokselle perustaa viisi uutta ensihoitajan työsopimussuhteista toimea ja lisäksi tarvitaan 5 kk ajalle sijaismääräraha toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi on sovittu ensihoitoesimiehen viran perustamisesta. Ambulanssin perustamista selvitetään vuoden 2014 toiminnan ja talouden perusteella loppuvuodesta 2014 päätettäväksi.

6 Arvio Sairaanhoitopiirit sekä pelastuslaitos arvioivat ja suunnittelevat yhteistyössä ensihoidon resurssitarpeet. Mahdollisesti yhden uuden ympärivuorokautisen ambulanssin hälytysvalmiuteen lisääminen Jorvin alueelle vuosien aikana saattaa muodostua välttämättömäksi. Uuden yksikön hälytysvalmiuteen saattaminen edellyttää 11 vakinaisen henkilön (nykyinen työaikamalli) sekä 5 kk sijaismäärärahaa. Pelastustoimen tehtäviin osallistuvien henkilöiden osalta uusien vakanssien tarve arvioidaan vuoden 2015 aikana. 4. Yksikön henkilöstösuunnitelma ja toimenpiteet Henkilöstösuunnitelmaluonnos on ollut koko henkilöstön nähtävillä ja arvioitavana pelastuslaitoksen työtilassa. Henkilöstöltä tulleet näkemykset on pyritty ottamaan huomioon suunnitelmassa. Osaamiseen keskittyvä työpaja pidettiin Työpajassa esille tulleet kaikki näkemykset on koottu ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Määrällinen henkilöstösuunnitelma eli arvio kokonaishenkilöstömäärän kehityksestä (tilanne ). Arvion on perustuttava kohdassa 2. esitettyihin henkilöstövaikutuksiin. Toteuma 12/ / / / /2017 Vakinaisia (vakanssitilanne) Vakansseista määräaikaisesti täytettynä Muut resurssit (lähtökohta on, että työyksikkö varaa itse omaan talousarvioonsa riittävät henkilöstökustannukset) Ryhmä Arvio lukumäärästä (per vuosi) Toteuma Oppisopimuskoulutettavat (rekrytoiva oppisopimuskoulutus) Palkattomat harjoittelijat Palkalliset harjoittelijat Kesätyöntekijät Maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattavat (palkkaus enintään kolmeksi vuodeksi/maahanmuuttaja) Juniorimallilla palkattavat (palkkaus enintään kahdeksi vuodeksi/juniori) Palkkatuella työllistettävät Siviilipalvelusmiehet Taulukossa mainittujen lisäksi pelastusopiston päällystöopiskelijoita käy harjoittelujaksoillaan tutustumassa pelastuslaitoksen toimintaan, mutta käytännössä nämä eivät ole lisäresursseja. Vuonna 2013 oli 7 palomiestä oppisopimuskoulutuksessa saavuttaakseen ensihoitokelpoisuuden. 6. Miten yksikön henkilöstösuunnittelussa huomioidaan monimuotoisuussuunnittelu (ikä, sukupuoli, monikulttuurisuus, osatyökykyisyys) ja tasa-arvonäkökulma? Uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa haetaan ensisijaisesti tehtävään parasta mahdollista henkilöä. Ennen ulkoisen rekrytoinnin käynnistämistä tarkistetaan, onko vastaavaa vakanssia tekeviä henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa työpistettä ja/tai tehtävää. 7. Osaaminen Palvelutasopäätöksen keskeisissä tavoitteissa on todettu, että henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Osaamisalueita ja kriittisyyttä on arvioitu koko henkilöstölle suunnatussa työpajassa. Tämän työpajan tuotoksista on koottu keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet.

7 Kriittiseksi kynnysosaamiseksi on määritelty seuraavat: o onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon järjestelmien kriittisyyden tunteminen o talousosaaminen Kriittiseksi osaamiseksi on määritelty: o oman ja ostotoimintojen rajapintojen tuntemus o yhteistyökykyisyys ja palveluosaaminen. Ammatillinen osaaminen - asiantuntijuus Vahvuudet: Pelastuslaitoksella on monipuolinen henkilöstö ja osaamista eri tehtäväalueista. Ilmapiiri on koulutusmyönteinen ja urakiertomahdollisuudet ovat olemassa. Asiantuntijuutta hyödynnetään ja ammatillisen osaamista testataan. Kehittämiskohteet: Koulutussuunnittelun kokonaisvaltaistaminen. Monipuolisen osaamisen hyödyntämistä ja henkilökohtaisen osaamisen huomioon ottamista tulee kehittää. Organisaatiotaidot: johtaminen, yhteistyö, vuorovaikutus ja oppimiskyky Vahvuudet: Pelastuslaitos pystyy sisäisesti järjestämään huipputason koulutuksia. Hyvät käytännöt on kirjattu ja ohjeistettu. Yhteistyö on kehittynyt ja yksiköiden väliset rajat alkaneet poistua sekä muutosvalmius on hyvällä tasolla. Arvot ovat olemassa ja ne on kirjattu. Kehittämiskohteet: Koulutuksen seurantaa, kohdentamista ja vaikuttavuutta tulee kehittää ja tarvittaessa hyödyntää tarkoituksenmukaista tietojärjestelmää. Ei toimita ohjeistuksen mukaan ja ei aina sitouduta niihin sekä muutosjohtamisen loppuun saattaminen on puutteellista. Lähiesimiehen roolia ja osaamista tulee kehittää sekä valmentavan johtamisen kehittämistä tulee jatkaa. Tietotaidot: tietotekniikka, työkalut, kielet Vahvuudet: Kehittämiskohteet: Ruotsin kielen puhuminen ja ymmärtäminen on hyvällä tasolla. Käytössä on tehtävään soveltuvat hyvät työvälineet. Tietämys siitä mikä kuuluu kellekin sekä pelastuslaitoksessa että pelastuslaitoksen ulkopuolella sekä kaupungilta saatavien palvelujen hyödyntäminen täysmääräisesti 8. Yksikön osaamisen kehittämisen suunnitelma (perustuen kohdan 7. Osaaminen kehittämiskohteisiin) Tavoite- ja kehityskeskustelujen käytäntö ja ajoittuminen: Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa henkilökohtaisena kehityskeskusteluna alkuvuoden aikana. Tarvittavat ammatilliset kehityskeskustelut sekä seurantakeskustelut käydään loppuvuodesta ja tarvittaessa joko ryhmä- tai henkilökohtaisena. Vuonna 2015 paneudutaan kehityskeskustelujen parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen henkilökohtaisen kehityssuunnitelman ja sen seurannan muodossa. Osaamisen kehittämisen suunnitellut keskeiset toimenpiteet: Koulutus o pelastus- ja ensihoitohenkilöstöllä on työvuoroissa vähintään 40 koulutustapahtumaa vuoden aikana o erityistä tarvetta on panostaa toimintaan maanalaisissa tiloissa, kun Länsimetron käyttöönotto lähestyy o esimiehille on tarjolla Espoon kaupungin esimieskoulutuksen lisäksi myös pelastuslaitoksen omia koulutuksia o koulutusta tarjotaan myös prosessi- ja projektityöhön o tarjottavassa koulutuksessa hyödynnetään Uudenmaan pelastusliiton ja OK-opintokeskuksen tarjoamia palveluita ja tukea o sopimuspalokuntien henkilöstökoulutuksessa tukeudutaan Uudenmaan pelastusliiton ja Finlands svenska brand- och räddningsförbundin tarjoamiin kursseihin o Stipendikukkaro on käytössä omaehtoisessa kouluttautumisessa. o Ammatillisessa osaamisessa hyödynnetään mm. Suomen palopäällystöliiton ja muiden koulutusorganisaatioiden tarjontaa Perehdytys o perehdytysmateriaali on ajanmukaistettu o tavoitteena nykyistä systemaattisempi (mitattavampi) perehdytysjärjestelmä

8 o myös vanhojen työntekijöiden perehdyttäminen uusiin toimintamalleihin on tarpeen Tehtävien kierrättäminen / työtehtävien uudelleen suunnittelu o pitkät sijaisuudet ja nykyinen organisaatiorakennerakenne mahdollistavat tehtävien uudelleenjärjestelyt ja kierrättämisen Mentorointi o Mentorointia käytetään eri työtehtäviin perehdytettäessä Muu työssä oppiminen o perustettaessa prosessi- ja projektiryhmiä tai muita vastaavia kokoonpanoja, pyritään ryhmään ottamaan mukaan myös uusia toimijoita, tällöin saadaan uusia ajatuksia ja uudet henkilöt pääsevät sisälle kehittämistoimintaan.