Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

Transkriptio

1 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari

2 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari Kyselyt pelastuslaitoksille laitosta vastasi cc US Army Africa

3 Kysymykset (1) 1. Miten Yhteiskunnan Turvallisuusstrategia ja kokonaisturvallisuus on huomioitu varautumisessa ja valmiussuunnittelussa pelastuslaitoksellanne ja alueellanne? 2. Sisältääkö palvelutasopäätöksenne maininnan kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta? (kyllä/ei) 3. Kuinka paljon voimavaroja valmiussuunnittelun tukemiseen käytetään vuosittain? (Palvelutasopäätös) 4. Onko käytössänne valmiuden säätelymekanismeja tai valmiuden kohottamisen parametrit eri uhkatilanteisiin? (Luonnonilmiöt, sähkökatkot, suuronnettomuus, jne..)

4 Kysymykset (2) 5. Miten valmiuden tason muutokset (Normaali, tehostettu, täysvalmius) vaikuttavat toimintavalmiuteen (päivittäisvahvuuteen / johtamisvalmiuteen)? 6. Kuinka pelastuslaitoksellanne johdetaan pelastusyhtymää ja mikä on sen määrävahvuus / resurssit? (Täysvalmius, kaaviokuva, resurssit) 7. Mikä on pelastustoimen alueenne pelastustoiminnan maksimivahvuus ja voimavarat sekä niiden suorituskyky?

5 MITEN YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA JA KOKONAISTURVALLISUUS ON HUOMIOITU VARAUTUMISESSA JA VALMIUSSUUNNITTELUSSA PELASTUSLAITOKSELLANNE JA ALUEELLANNE? Laitoksilla käytetään YTS:n mukaisia uhkamalleja varautumisen suunnittelussa (henkilöstö, toimitilat, tietojärjestelmät, viestiyhteydet, materiaalit, kalusto, työnjako ja viranomaisyhteistyö ) Palvelutasopäätös, riskianalyysi, valmiussuunnitelma, väestöhälytinjärjestelmän kehittämissuunnitelma, evakuointisuunnitelma Lisäksi jotkut laitokset korostivat alueen erityisriskejä, omaa riskienhallintatyötä YTS:n ohella ja etupainotteisuutta. Paitsi pelastuslaitoksen, myös kuntien varautumisen suunnittelun pohjana Uhkamalleja käytetään kuntien varautumiskouluttamisessa ja suuronnettomuusharjoittelussa Enemmistöllä hyvin konkreettisella ja suoralla tavalla, osalla taustadokumenttina

6 SISÄLTÄÄKÖ PALVELUTASOPÄÄTÖKSENNE MAININNAN KUNTIEN VALMIUSSUUNNITTELUN TUKEMISESTA? Kyllä (15 / 16) Helsingissä erillinen Kaupunginkanslian alainen turvallisuus ja valmiusyksikkö Lapissa ei erillisiä kahdenkeskisiä sopimuksia kuntien kanssa vaan tukee kuntien valmiussuunnittelua yleisellä tasolla. Kanta Hämeessä tarjotaan laajempaa tukea, mikäli kunta haluaa siitä erikseen maksaa.

7 KUINKA PALJON VOIMAVAROJA VALMIUSSUUNNITTELUN TUKEMISEEN KÄYTETÄÄN VUOSITTAIN? Ei osallistuta muiden valmiussuunnitteluun (Helsinki) OTOna mahdollisuuksien mukaan (Kanta Häme, Lappi, Itä Uusimaa, Ouka) Kuntien tukemisessa työnjakoa AVIn kanssa (Lappi) 1 htkk, valmistelut 1 2 hlöä, harjoitukset 6 hlöä (Keski Suomi) 35 htpv (Etelä Pohjanmaa) 5 hlöä OTOna (Pohjois Karjala) 0,3 htv (Kymenlaakso) 0,4 htv (Keski Pohjanmaa) 0,5 htv (Päijät Häme) Varautumistoimistolla käytettävissään 2,5 htv laitoksen ja kuntien varautumiseen (Keski Uusimaa) 1 htv (Satakunta, Länsi Uusimaa) 2 htv (Pirkanmaa, Etelä Savo) 3 htv (Varsinais Suomi)

8 ONKO KÄYTÖSSÄNNE VALMIUDEN SÄÄTELYMEKANISMEJA TAI VALMIUDEN KOHOTTAMISEN PARAMETRIT ERI UHKATILANTEISIIN? Kyllä, sekä oma että HIKLU laitosten yhteinen (Keski Uusimaa) Kyllä, sekä johtamisvalmiuteen että pelastustoimintaan (Kymenlaakso, Helsinki) Kyllä, myrskyihin, tulviin, metsäpaloihin, suuronnettomuuksiin. Lisäksi hälytysvastesuunnittelu ja kohdevasteet (Pohjois Karjala) Kyllä (Etelä Savo, Päijät Häme, Varsinais Suomi) Kyllä, joke toimintaohjeisto, mutta päivitetään paraikaa (Keski Suomi) Kyllä, tulviin (Satakunta) Toimintamallit on, mutta päivystävä päällikkö tekee päätöksen tiken antamien tietojen pohjalta (Länsi Uusimaa, Pirkanmaa, Helsinki, Kanta Häme) Kyllä, mutta kaipaa päivittämistä (Etelä Pohjanmaa) Ei, mutta uhkatilannekohtaiset parametrit tulossa (Lappi) Ei, valmiutta kohotetaan päivystävän päällikön harkinnan mukaan (Itä Uusimaa, Keski Pohjanmaa) Ei (Oulu Koillismaa)

9 MITEN VALMIUDEN TASON MUUTOKSET (NORMAALI, TEHOSTETTU, TÄYSVALMIUS) VAIKUTTAVAT TOIMINTAVALMIUTEEN? (1) Johtokeskuksen perustaminen, varallaolo ja asemavahvuuksien kasvattaminen erit. sopimuspalokuntalaisilla (Oulu Koillismaa, Satakunta, Keski Uusimaa, Keski Suomi, Itä Uusimaa, Etelä Savo, Kymenlaakso) Normaali päivittäisvahvuus ja johtamisvalmius hoitavat yhä päivittäisiä onnettomuuksia ja tehostetun valmiuden lisävahvuudet hoitavat suuronnettomuuden / häiriötilanteen (Kanta Häme) Valmiuden muutokset P2/P3 tilannearvion varassa, yhtenäisyyttä tulossa (Lappi) Varallaolo ja asemavahvuuksien kasvattaminen (Helsinki) Päätoimiset johtavat tilannetta (Varsinais Suomi) Valmiutta tehostetaan tilanteen mukaan aina siihen asti, että koko henkilöstö kasarmivahvuudessa. VAP vapautus haettu vakinaisille ja sopimuspalokuntalaisille (Päijät Häme, Pohjois Karjala) Määritelty johtamisoppaassa, asemaverkosto supistuisi tehostetussa ja täysvalmiudessa, VAP:t 90% henkilöstöstä, poikkeusolojen johtokeskus yhteinen kaupungin kanssa (Pirkanmaa)

10 MITEN VALMIUDEN TASON MUUTOKSET (NORMAALI, TEHOSTETTU, TÄYSVALMIUS) VAIKUTTAVAT TOIMINTAVALMIUTEEN? (2) Kuntien johtoryhmien tukeminen, johtokeskuksen perustaminen, HIKLU laitosten yhteistyö valmiuden nostamisessa (Länsi Uusimaa) Johtokeskuksen perustaminen, varallaolo ja asemavahvuuksien kasvattaminen (Oulu Koillismaa, Satakunta) Tehostetussa valmiudessa tärkeimmät sopimuspalokunnat miehitetään, täysvalmiudessa vahvuuksia nostetaan kaikilla tasoilla resurssien puitteissa (Keski Pohjanmaa) Johtamisvalmiutta korotetaan yleensä ennen vahvuuden lisäämistä, jotta saadaan valmiiksi hyvä tilannekuva, jonka pohjalta lisäresursseja otetaan käyttöön (Etelä Pohjanmaa)

11 KUINKA PELASTUSLAITOKSELLANNE JOHDETAAN PELASTUSYHTYMÄÄ? Perusajatus kaikkialla sama: P2 tai pelastusjohtaja johtaa joken tukemana Yhteistyöviranomaiset ja enemmän tai vähemmän kunnat mukana Komppaniat ja tukimuodostelmat / erikoiskalusto Vuorottelu Lähialueiden tuki

12 MIKÄ ON PELASTUSTOIMEN ALUEENNE PELASTUSTOIMINNAN MAKSIMIVAHVUUS JA VOIMAVARAT SEKÄ NIIDEN SUORITUSKYKY? Sammutusyksiköt, erikoiskalusto, veneet Useimmilla laitoksilla johtamisvalmius etupainotteinen, jollain vahvuus edellä Suurin valmiuden kasvattamisen potentiaali sopimuspalokuntalaisissa (karkeasti 2 4 kertainen vakinaisiin nähden) Naapuriyhteistyö muiden pelastuslaitosten kanssa PV:n tuki Lapissa Ruotsin ja Norjan apu

13 KIITOS!