Espoon kaupunki Pöytäkirja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta esittää valtuustolle selostusosan ja liitteiden mukaisen talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman sekä henkilöstösuunnitelman hyväksymistä. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Henkilöstösuunnitelma 2015 Espoon kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt kehysohjeen talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi. Espoon kaupungin kehyksessä on määritelty Teknisen ja ympäristötoimen toimialalle (TYT) osuus, josta TYT on arvioinut pelastustoimen Espoon maksuosuuden. Saatua euromääräistä lukua/asukas käytetään kehyksen laskentaperusteena koko Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kymmenen kunnan/kaupungin alueella, koska omistajakuntien välinen kustannustenjako perustuu kuntien asukaslukuihin. Pelastuslaitos on kehyksen pohjalta laatinut taloussuunnitelman vuosille sekä toiminta- ja talousarvioesityksen vuodelle Espoon kaupungin käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja - tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava.

2 Sivu 2 / 2 Kuntalain 87 e mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Johtokunnan on valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Vuosien taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma sekä vuoden 2015 talousarvio on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2015 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää vuoden 2015 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Taloussuunnitelmapäätöksen jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2015 tulostavoitteet valmistellaan ja tuodaan tiedoksi pelastuslaitoksen an siten, että tavoitteet ja talousarvion määrärahat ovat yhteensopivat keskenään. Toiminta Vuosina toiminta pyritään pitämään vuoden 2014 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet. Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka hallinnollisesti on osa Espoon kaupunkia. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 10 a - luvun tarkoittama kunnallinen liikelaitos. perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten ja HUS sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti.

3 Sivu 3 / 3 Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Sitovat tulostavoitteet 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. HUS Jorvin ensihoitopalveluihin esitetään 6 uutta vakanssia, joista viisi on perustason ensihoitajien toimia ja yksi ensihoitoesimiehen virka. Talous ja investoinnit talousarvio 2015 koostuu kolmesta elementistä: Pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Tuotot ja kulut Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan n henkilöä. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2015 tulee kasvamaan Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. liikevaihto kasvaa vuonna 2015 yhteensä 3,6 milj. euroa johtuen ensihoitotoiminnan aloittamisesta HUS Länsi-Uudenmaan alueella. Vuonna 2015 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on Tilikauden tulos on 0. Pelastustoimi päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa

4 Sivu 4 / 4 mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu ja pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi lukuun ottamatta korjaamohenkilöstöä. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2015 on saavuttaa 14 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2014 vain n euroa. Pelastustoimen kuntien maksuosuuksiin aiheutuvat muutokset johtuvatkin pääasiassa asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutoksista. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2015 on n euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2014 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 1 % korotusta vastaava erä ja toimitilavuokrien nousun arvellaan olevan kaikkiaan noin euroa. Lisäksi Länsimetro projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen järjestäminen tulee keventämään pelastuslaitoksen vyörytettäviä yleiskustannuksia; pelastustoimen osalta arvion mukaan 11 %, joka kattaa osan pelastustoimen sopeuttamistarpeesta. Muu sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat johtokunnalle esitetyt talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet, muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden palveluliikelaitosten TATU-toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. Sisäministeriön pelastustoimen rakenneuudistus -hankkeessa haetaan tehostamistoimenpiteitä yhteistyössä Kuntaliiton ja Suomen 22

5 Sivu 5 / 5 pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on aikaansaada 7,5 miljoonan euron pysyvät säästöt kuntien maksuosuuksiin vuoteen 2017 mennessä, ilman että pelastustoimen palvelutaso laskisi. Toimenpiteet ja niiden mahdollinen tehostamisvaikutus eivät vielä ole selvillä ja niitä ei voida ottaa vielä huomioon vuoden 2015 talousarviossa. HUS Jorvin ensihoitopalvelut HUS Jorvin ensihoitopalvelujen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2014 n euroa. Ensihoito- ja ensivastetehtävien lukumäärä kasvaa vuosittain. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos järjestää yhteistoiminnassa kiireellistä ensihoitoja kenttäjohtopalvelua HUS Jorvin ensihoitoalueella. Nykyiset resurssit ovat riittämättömät sopimuksen mukaisen palvelun järjestämiseksi ja yhteistoiminnan osapuolet esittävät perustettavaksi uuden 12 h / 7 pv perustason ensihoitoyksikön HUS Jorvin ensihoitoalueelle alkaen sekä yhden ensihoitoesimiehen vakanssilisäystä. uuden ensihoitoyksikön hoitamien tehtävien myötä myös vuosittaiset tulot lisääntyvät arviolta euroa. Vakanssit ehdotetaan perustettavaksi ehdolla että HUS osoittaa niille tarvittavat määrärahat. Neuvottelu HUS:n ja osakaskuntien välillä vuoden 2015 talousarviosta on vielä kesken. Lisäksi HUS Jorvin ensihoitoalueen budjetissa on huomioitu toiminnan edellyttämät riittävät sijaismäärärahat. HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2015 on euroa. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut Vuoden 2015 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa sairaanhoitoalueen kanssa. Ensihoidon kokonaisbudjetti on yhteensä noin 4,17 miljoonaa (netto), josta pelastuslaitoksen järjestämän palvelun käyttömenojen osuus on noin 3,34 miljoonaa euroa. Tuloja on arvioitu tulevan noin 0,9 miljoonaa euroa. Ne muodostuvat potilaiden omavastuuosuuksista, KELA-maksuista ja vakuutuskorvauksista. Pelastuslaitos huolehtii tulojen laskuttamisesta. Kuntien maksuosuudet Vuoden 2015 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella.

6 Sivu 6 / 6 Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2014 TA Espoo ,8 % Hanko ,1 % Inkoo ,1 % Karkkila ,3 % Kauniainen ,9 % Kirkkonummi ,1 % Lohja ,3 % Raasepori ,8 % Siuntio ,1 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät ,1 % Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelmaan vuosille nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2015 TA 2016 TA 2017 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet Investointimenot Netto PelJK on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua

7 Sivu 7 / 7 vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien talousarviot olivat menojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut tulevat jaettavaksi HUS:n kanssa. Jos ensihoitopalveluita ei tuoteta vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä ostoosaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista. Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Eläkeiän nouseminen on selkeästi lisännyt ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Tulevat eläkeratkaisut saattavat vaikuttaa merkittävästi kustannustason nousuun pelastuslaitoksella. Tiedoksi

8 Sivu 8 / 8