III TYÖN ILO, HAASTEET JA MUUTOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN TYÖSSÄ Sirpa Rauas-Huuhtanen
|
|
- Ritva Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 III TYÖN ILO, HAASTEET JA MUUTOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN TYÖSSÄ Sirpa Rauas-Huuhtanen Jäsenkyselyn (2015) kolmannessa artikkelissa on analysoitu työfysioterapeutin työtä tekevien työfysioterapeuttien (N 181) avovastauksia, jotka käsittelivät työn iloa ja haasteita sekä työssä tapahtuneita sellaisia keskeisiä muutoksia, jotka olivat vaikuttaneet työn sisältöön viimeisen kolmen vuoden aikana. Avovastaukset on analysoitu laadullisin menetelmin. Avokysymyksiin oli vastattu runsaasti sekä lukumääräisesti että laadullisesti. Useimmat vastaukset toivat esiin monipuolista ja laaja-alaista näkemystä lukuisten muutosten aiheuttamista vaikutuksista työfysioterapeutin omaan työhön. Työn iloa tuotti usealle vastaajalle monipuolinen, vaihteleva ja itsenäinen työ. Muita ilon lähteitä olivat mm. asiakkaiden kanssa työskentely ja heiltä saatu positiivinen asiakaspalaute, erilaiset yhteistyön muodot kuten moniammatillinen toiminta, työterveys- ja yritysyhteistyö sekä toiminta työpaikoilla. Moni työfysioterapeutti koki haasteelliseksi työssään töiden suuren määrän ja sen myötä työajan hallinnan. Asiakkaat koettiin entistä moniongelmaisemmiksi ja vaativammiksi. Yhteistyö eri tahojen kanssa saattoi olla sekä haasteellista että työn iloa tuottavaa, erityisesti silloin kun sen koettiin onnistuneen. Työfysioterapeuttien pääsy aidosti mukaan yritysyhteistyöhön koettiin erityisen haasteelliseksi lähes kaikissa vastaajaryhmissä. Omaan työnkuvaan vaikuttaneita muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana toi esille lähes kaksi kolmasosaa työfysioterapeutin työtä tekevistä työfysioterapeuteista. Muutokset liittyivät mm. asiakasyrityksissä tapahtuneisiin muutoksiin, työantajan vaihtamiseen, siirtymiseen palkkasuhteesta yrittäjäksi tai päinvastoin, oman organisaation muutoksiin kuten johdon vaihtumiseen tai resurssien pienenemiseen, työterveyshuollon käytänteiden ja resurssien muutoksiin tai lisääntyviin ammattitaito vaatimuksiin. Muutokset, jotka liittyivät esimerkiksi työn kuvan laajuuteen, omaan organisaatioon, yhteistyöhön tai kirjaamiskäytäntöihin saatettiin kokea joko positiivisina tai negatiivisina. Myönteisinä muutoksina pidettiin mm. yhteistyön sujumista työterveyshuoltotiimissä, työpaikkatoiminnan lisääntymistä ja useimmiten palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymistä. Lähes kaikissa työnantajaryhmissä eniten esille nousivat asiakasyritysten taloudellisen tilanteen heikentymiseen liittyneet toimintatapojen muutokset ja niiden heijastusvaikutukset työfysioterapeutin työhön. Muina kielteisinä muutoksina pidettiin mm. tulostavoitteiden lisääntymistä, työterveyshuoltotiimin jäsenten vaihtumista tai tietoteknisten muutosten aiheuttamaa lisätyötä. 1
2 Tulokset on käyty läpi artikkelissa yksilöidymmin työnantajaryhmittäin: yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos kunnallinen työterveysyksikkö oma yritys tai toiminimi, ammatinharjoittajat terveyskeskus yhdistettynä yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys oy ja yrityksen oma työterveysyksikkö kuntoutusorganisaatiot Opetus- tai tutkimustyössä tai sairaalaympäristössä toimivien työfysioterapeuttien avovastauksia ei tässä artikkelissa analysoitu pienen ryhmäkoon vuoksi. Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos (N 48) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa vastaushetkellä (N 43) Yksityisissä lääkärikeskuksissa, hoito- tai tutkimuslaitoksissa työskennelleet työfysioterapeutit arvostivat eniten työnsä sisällön monipuolisuutta. Asiakkaiden kanssa työskentely, hyvän asiakaspalautteen saaminen ja toiminnan vaikuttavuus esim. sairauspoissaolojen vähentymisenä, tuottivat vastaajille työniloa. Ilon lähteitä olivat myös moniammatillinen toimintatapa ja sen kehittäminen sekä oman toiminnan kehittämismahdollisuudet, joita kuvaa seuraavat kommentit: Moniammatillinen työskentely. Mahdollisuus kehittää toimintaa laajastikin. Tulokset mm. TULE peräinen sairauspoissaolojen hallinta - poissaolot vähenevät. Tiimityö, moniammatillisuus ja eri asiantuntijoiden tiedon/taidon hyödyntäminen Haasteellisinta työssä vastaushetkellä (N 42) Haasteellisinta vastaajille oli selvästi työajan hallinta - kiire tuotiin esille monessa vastauksessa. Töiden suuri määrä, työtehtävien priorisointi ja niiden rajaaminen oli ongelmallista. Asiakasyritykset olivat vastaajien mukaan vähentäneet työterveyshuoltopalvelujen ostamista. Niinpä työfysioterapiapalvelujen myyminen koettiin entistä haasteellisemmaksi. Joissakin vastauksissa se yhdistettiin yhdeksi työn epävarmuustekijöistä, kuten seuraavasta vastauksesta ilmenee: Firmojen työterveyshuollon kustannusten vähennystarve laskusuhdanteiden aikana heijastuu liian usein juuri asiantuntijapalveluiden vähentämiseen. Osa vastaajista koki yhteistyön, mm. moniammatillisen tiimityön toteuttamisen haasteelliseksi työssä, joissakin tapauksissa jopa työn kehittämistä ja sujuvuutta haittaavaksi tekijäksi. Siihen vaikutti mm. usein tapahtuvat henkilövaihdokset, useimmiten lääkärien osalta. Työfysioterapeuteilla oli lisäksi ongelmallista päästä osallisiksi mm. toimintasuunnitelmien tai työkykyneuvotteluiden tekoon. 2
3 Työn haasteet olivat useissa vastauksissa työpaikkasidonnaisia ja liittyivät kiinteästi vastaajan työn kontekstiin, kuten esimerkiksi seuraavassa: Vanhat asiakasyritykset ovat vähentäneet työfysioterapeutin käyttöä työpaikkaselvityksissä ja muussa työterveysyhteistyössä Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset viimeisen kolmen vuoden aikana (N 30) Yksityisissä lääkärikeskuksissa oli tapahtunut lukuisia muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Muutoskysymykseen tässä ryhmässä oli kuitenkin jättänyt vastaamatta runsas kolmasosa jolloin avoimeksi jää, onko heidän työssään tapahtunut muutoksia vai ei. Positiivisiksi muutoksiksi työssään osa vastaajista oli kokenut työpaikan vaihtamisen yksityiselle sektorille, kouluttautumisen ja sen myötä toimenkuvan laajentumisen sekä ammatillisen statuksen nousun. Suurimmassa osassa vastauksia tuotiin kuitenkin esille negatiivisia muutoksia, joita olivat mm. muutokset omassa organisaatiossa, esim. henkilökuntaresurssien vähentyminen ja asiakasyritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen ja sen heijastukset asiakassuhteiden vähentymiseen ja oman työn kuvan kaventumiseen. Työn kaventuminen saattoi näkyä yksilötyön painottumisena ja työpaikkakäyntien vähentymisenä. Työn tuottavuuteen oli kiinnitetty omassa organisaatiossa yhä enemmän huomiota ja kilpailutus yksityisten lääkärikeskusten välillä oli kovaa. Seuraavassa kuvauksia vastaajien työn muutostilanteista. Yritysten yt-neuvottelujen vuoksi asiakkaat tulevat vasta tosi kipeinä hakemaan apua. Asiakasyrityksen haluavat vähentää työfysioterapeutin käyttöä, eikä oman thh:n henkilökunta erityisesti työterveyshoitaja osaa tuoda tärkeyttä riittävästi esille. Käytännössä työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset vähentyneet ja työnkuva kaventunut. Uhkana työn riittävyys ja sitä kautta lomautus, irtisanominen, painostus ammatinharjoittajaksi. Palkka osittain tulospalkkaa, joten ansiotaso on jo pienentynyt. Sopimuksen kilpailutus toi haastetta, kelle menee sopimus, ketkä jatkavat, millä tuntimäärillä jne., loppupelissä kokopäivätyö jatkui, rajoja supistettiin, perustft- työ jatkuu. Toisaalta tuotiin esiin myös muutosten myönteisiä puolia: Olen vaihtanut työpaikkaa kunnallisesta liikelaitoksesta yksityiseen yritykseen ja perehtynyt uuteen toimintakulttuuriin. Johtaminen on napakoitunut ja prosesseja kehitetään, ilmapiiri on innostunut. Uutta riittää omaksuttavaksi jatkuvasti mutta oma tiimi tukee hyvin ja arvostaa työfysioterapeutin työtä. Työtä helpottaa kun suuri osa yrityksistä (asiakkaista) on ennalta tuttuja, yhteistyö on sujuvaa. Kunnallinen työterveysyksikkö (N 46) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 42) Monille kuntasektorin työterveyshuollossa työskenteleville, kuten edellisessäkin kohderyhmässä, tuotti työniloa asiakastyö ja positiivinen asiakaspalaute kun työtekijä on tullut autetuksi ja hän on tyytyväinen ja palannut työhön tai saatu asioita eteenpäin. 3
4 Monipuolisuus ja vaihtelevuus työssä sekä itsenäinen työ olivat niin ikään ilon aiheita työssä. Niitä olivat myös tietojen anto, neuvonta ja ohjaustoiminta ergonomiassa, työpaikkakäynneillä ja yksilöohjauksessa. Työnkuvan kiinnostavuuteen vaikuttivat ennaltaehkäisevän työotteen työtavat, mahdollisuus työpaikkakäyntien ja työpaikkaselvitysten tekemiseen työpaikoilla. Yhteistyön eri muodot olivat kannustavia tekijöitä työssä, kuten työterveyshuollon moniammatillinen toiminta, työterveysyhteistyö, yhteistyö omassa tiimissä tai kollegojen kanssa. Näitä tekijöitä kuvaa eräs vastaajista näin: Moniammatillinen yhteistyö, tiimityön kehittyminen ja osatyökykyisten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä selviytymisen mahdollisuus hyvää työterveysyhteistyötä hyödyntäen. Haasteellisinta työssä (N 44) Vastaajien keskeisenä huolenaiheena oli työn suuri määrä. Useilla työfysioterapeuteilla oli asiakkaita paljon käytettävään työaikaresurssiin nähden. Myös omassa organisaatiossa tehdyt, meneillä olevat tai tulevat muutokset huolestuttivat. Kunnallisella sektorilla tapahtuneet työterveyshuoltoyksiköiden yhtiöittämiset tai yksityistämiset olivat aiheuttaneet muutoksia mm. tietojärjestelmissä, joiden hallinta oli haasteellista osalle vastaajista. Organisaation uusi strategia oli aiheuttanut myös uusia osaamishaasteita oman työn toimintaympäristössä. Lisäksi vaativampi ja aikaisempaa moniongelmaisempi asiakasmateriaali oli luonut osaamisen haasteita omassa ammattitaidossa osalle vastaajista. Vastauksissa tuli esille myös epätietoisuuden tunne oman panoksen riittävyydestä. Yhteistyön toteutuminen moniammatillisen tiimin jäsenenä oli vastausten mukaan useilla suurena haasteena. Vastaajat kokivat ongelmia pääsemisessä aitoon yhteistyöhön työterveyshuoltotiimin kanssa tai tiimityön vähäisyys oli keskeisenä pulmana. Joidenkin mielestä tiimityön sujuvuutta vaikeuttivat henkilöstövaihdokset tiimin sisällä. Seuraavassa vastaajien huolenaiheita kunnallisen työterveyshuollon kentässä: Aika ei riitä. Raportit kasaantuvat ja asiakkaita olisi tulossa neuvontakäynnille enemmän kuin on resursseja ottaa. Työtä pitäisi kehittää, mutta siihen ei ole varattu aikaa. Yhteydenpito muihin ammattihenkilöihin tapahtuu pääasiassa tietojärjestelmän kautta Työni painottuminen ja näkökulma on mielestäni liiaksi yksilökeskeistä, vaikka vastuualueellani on yli asiakasta. Ennaltaehkäisevän työn osuus on sivuroolissa työkokonaisuudessani /.. Työn muutos yksilöpainotteiseksi. Koen osaamisvajetta yksilövastaanotolla. Asiakkaat entistä moniongelmaisempia, eivät enää "hoidu" itsehoidon keinoilla. Ostopalvelu-fysioterapian hankintaa rajoitettu. Mitä apua voit antaa?../ haastavaa on motivoitua työhön, koska meillä toimii puutteellisesti tth-yhteistyö tiimissä. 4
5 Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 37) Myös kunnallisessa toimintaympäristössä työskennelleiden työfysioterapeuttien työssä oli tapahtunut lukuisia muutoksia. Osassa työterveysyksiköitä henkilökuntaa oli vähennetty, työpaikkatoiminta oli vähentynyt ja työn painopiste siirtynyt ennaltaehkäisevästä työstä sairaanhoitopainotteisemmaksi, esimerkkinä akuuttivastaanottojen perustaminen. Osalla vastaajista työmäärä oli taas kasvanut, mikä koettiin useimmiten työtä kuormittavaksi tekijäksi. Työn kuvan laajeneminen koettiin sen sijaan positiiviseksi muutokseksi ja vastaavasti työn kuvan kaventuminen negatiiviseksi. Monien vastaajien mielestä työ oli byrokraattista ja kankeaa, kirjaaminen eri muotoineen oli lisääntynyt. Toisaalta taas joidenkin mielestä osallistuminen laatukäsikirjan laatimiseen oli laajentanut näkemystä omasta työstä, kuten seuraavassa kommentissa todettiin: / tämä on tuonut työhön mielekkyyttä ja vaihtelua arkityöhön verrattuna. Samalla olen päässyt tarkistamaan työfysioterapiaprosesseja ja pohtimaan yhdessä muiden kanssa ovatko meidän toimintamallit ajan tasalla vai pitääkö niitä muuttaa. Seuraavassa esimerkkikuvauksia työpaikkojen positiivisiksi tai negatiivisiksi koetuista muutoksista: Kelan pv:n toiminta on tehostanut työterveysyhteistyötä työnantajan kanssa ja myös työterveyshuollossa sisäisen toiminnan osalta, kun työnkuvaan ovat tulleet mukaan aikaisempaa tehokkaammin varhaisen tuen mallin käyttäminen, työterveysneuvottelujen pitäminen sekä osatyökykyisten työhön paluun ja työssä selviytymisen tukeminen. Työfysioterapeutin näkökulmasta se on lisännyt moniammatillista yhteistyötä, lisännyt osatyökykyisten työntekijöiden ergonomisia työpaikkakäyntejä ja yhteistyötä työnantajaan päin. Tämä muuttunut toimintatapa on saanut positiivista palautetta työpaikoilta, mikä tuli toimintasuunnitelmapalavereissa kivasti esille. Ihanat asiakkaat ja työkaverit auttavat jaksamaan. Täysin uutena työmuotona 20 v. jälkeen tuli yksilöiden vastaanottotoiminta, joka samalla kavensi työpaikkatyön luonnetta merkittävästi. Uuden työmuodon haltuunotto on ollut iso haaste ja henkinen kuormitustekijä Ennaltaehkäisevä työ kutistui merkittävästi ja keskusteluyhteyden katkaisu yhteistyötahoihin myös kavensi toimenkuvaamme vähentäen siten työni mielekkyyttä. Yksikkömme johto on vaihtunut useamman kerran viimeisten 5. v. aikana ja toimintamme suunta sen myötä. Työn itsenäisyys ja suuri osa mielekkyydestä on sitä myöden viety. Oma yritys tai toiminimi, ammatinharjoittajat (N 44) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 41) Yrittäjinä työskentelevien työn kannusteet muodostuivat useimmiten asiakastyöstä, yhteistyöstä asiakasyritysten kanssa tai positiivisesta asiakaspalautteesta. Toimimista asiakasyrityksen työpaikoilla pidettiin kiinnostavana ja palkitsevana toimintana, Työntekijöiden tapaaminen työnsä ääressä on palkitsevinta. 5
6 Erilaiset yhteistyön muodot, kuten moniammatillinen toiminta, yritysyhteistyö tai tiimityö omassa tiimissä tuottivat työniloa yrittäjille heidän työssään. Monipuolinen, haasteellinen ja itsenäinen työ olivat työn positiivisia puolia. Myös laaja-alainen toimenkuva koettiin työn hyväksi puoleksi, kuten edellistenkin ryhmien vastauksissa. Vastaajien näkemyksiä työnsä valoisista puolista: Yhteistyö asiakasyritysten kanssa - kun voi tuoda käytännön asioita esille, miten voidaan parantaa työergonomiaa pienillä asioilla ja edesauttaa työntekijöiden jaksamista työssään. Yhteistyö työterveyshoitajien kanssa on aktiivista ja yhdessä suunnittelu ja osittain tekeminenkin on antoisaa. Monipuoliset, mielekkäät ja haastavat työtehtävät sekä vaihtuvat työympäristöt. Haasteellisinta työssä (N 39) Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimivat työfysioterapeutit kokivat eniten haasteita ajan ja osaamisen riittävyydessä, pysymisessä ajan tasalla ammattitaidon näkökulmasta, olla monipuolisesti osaava. Joillekin vastaajista oli haasteellista yrittäjänä toimiminen siihen liittyvine tehtävineen ja velvollisuuksineen, kuten seuraavissa vastauksissa on tuotu esille: Pienen yrityksen johtamisen ja hoitotyön sekä työfysioterapeutin roolin yhdistäminen on haastavaa. Haasteena koen työkenttäni laajuuden, asiakasyritysvastuut, päivittäisen sosiaalisen kuormituksen, itseni itselleni vaatima työni laadukkuus. Toisin sanoen ehkä ajan riittävyys toteuttamaan laadukasta työtä liian monessa paikassa yhtä aikaa. Myös yrittäjinä työskennelleet kokivat haasteita yhteistyössä eri tahojen kanssa, erityisesti yritysyhteistyössä. Useiden vastausten mukaan yrittäjän on vaikea päästä mukaan aitoon yhteistyöhön myös yritystä hoitavan työterveyshuollon kanssa esimerkiksi eri työterveyshuollon prosessien yhteydessä: Työfysioterapeutti pääsee todella harvoin toimintasuunnitelman teko- tai päivitysvaiheeseen mukaan. Kuten edellisissä vastaajaryhmissä moni yrittäjänä työskennellyt toi esille nykyisen yhteiskunnallisen tilanteen yritysten yt-neuvotteluista. Heidän asiakaskunnassaan oli aikaisempaa enemmän yt-neuvottelujen kohteiksi joutuneita työntekijöitä. Tilanne oli heijastunut myös työfysioterapeuttien työhön: Lomautuksella/irtisanotut työntekijät ovat haasteellisia heidän oman tilanteensa vuoksi, henkisen vireystilan ylläpitäminen hankalassa tilanteessa olevilla työntekijöillä, välillä tuntuu, ettei ole enää keinoja ja resursseja auttaa heitä. Jatkuvien yt-neuvottelujen paineessa olevien asiakkaiden tukeminen, aktivoiminen yms. Yritykset säästävät, mikä vähentää tilauksia. 6
7 Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 30) Muutoskysymykseen vastanneista yrittäjinä toimivista työfysioterapeuteista noin neljännes oli siirtynyt palkansaajista yrittäjiksi eri syistä, esim. palkkatyön tai työterveyshuoltoyksikön loppumisen vuoksi. Lähes kaikki vastaajat olivat kokeneet muutoksen positiivisena ja työn kuvaa laajentavana. Asiakasyritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen oli heijastunut monin tavoin vastaajien työn sisältöön mm. palvelujen kysynnän ja työmäärän vähentymisenä tai työn kuvan kaventumisena. Esimerkiksi työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun osallistuminen oli selvästi vähentynyt. Jokunen vastaajista oli kuitenkin löytänyt tilanteesta positiivisenkin puolen, kuten seuraavassa vastauksessa todettiin: Työn määrän keveneminen on auttanut paremmin keskittymään ja toteuttamaan laadukkaampaa lopputulosta sekä aikaa kehittämään työtä. Haasteena työssä koettiin myös omassa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten jatkuva muutos yritysten sopimuksissa ja muutokset tietojärjestelmissä. Terveyskeskus (N 18) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 15) Terveyskeskuksissa työskennelleiden vastauksissa työniloa tuottaneet seikat varioivat eniten. Kuten muissakin ryhmissä asiakastyö oli mieluista, etenkin jos asiakkaan oli saanut motivoitua niin, että toimenpiteet olivat tuottaneet tulosta joko työntekijän hyvinvoinnin kohentumisena tai työpaikalla tapahtuneina muutoksina, kuten onnistuneen ergonomiatoiminnan tuloksena: Pienet onnistumiset potilaan motivoinnissa ohjeisiin tai työpaikalle on hankittu jotain mitä raportissa olen ehdottanut esim. pieni apuväline, uusi työtuoli. Usealle vastaajalle tuotti työniloa myös yhteistyö joko moniammatillisessa tai omassa tiimissä. Haasteellisinta työssä (N 15) Usea terveyskeskuksissa työskennellyt työfysioterapeutti koki työn haasteesi aikaisempaa huonokuntoisemman ja ikääntyneen asiakasmateriaalin ja heidän motivoimisensa ja sitoutumisensa hoitoon. Useassa vastauksessa nostettiin esille kysymys: miten onnistua kuntouttamaan asiakkaita takaisin työelämään? Oheinen vastaus kuvaa ko. tilannetta. Koko ajan lisääntyvät vajaakuntoiset työntekijät, heidän työkykynsä arvioiminen ja keinojen löytäminen että pystyisi olemaan työssään. Esimiesten haluttomuus juuri em. henkilöiden osalta esim. ergonomiaratkaisut, joiden turvin pystyisi olemaan töissä. Monen vastaajan työtä varjosti myös työn suuri määrä, moniongelmaisia asiakkaita oli paljon ja resursseja yhä vähemmän. Useita työfysioterapeutteja askarruttivat tulevaisuuden näkymät ja se, miten sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnalliseen työterveyshuoltoon, kuten seuraavassa: Tulevaisuuden epävarmuus kunnallisten työterveyshuoltojen asemasta ja miten sote vaikuttaa meihin. 7
8 Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 12) Avovastauksista voi tulkita, että työterveyshuollon toiminta terveyskeskuksissa oli ollut viime vuosina monipuolista. Moniammatillista yhteistyötä oli pyritty kehittämään, minkä suurin osa vastaajista koki positiivisena kehityksenä. Työpaikkakäynnit olivat lisääntyneet, työn kuva laajentunut ja joillakin myös työn määrä kasvanut. Työnkuvan laajentumista kuvaa seuraava kommentti: Työt ovat lisääntyneet; terveystarkastukset, tuki- ja liikuntaelin tarkastukset. Työsuojelutarkastajien käynnit työpaikoilla on lisännyt työpaikkaselvityksiä ja yleensä sen jälkeen tarkempaa palautetta. Toisaalta yritysten säästötoimet olivat kapeuttaneet toimenkuvaa osalla vastaajista. Negatiivisena ja yhteistyötä haittaavana tekijänä koettiin lääkäreiden vaihtuvuus myös terveyskeskuksissa. Yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys oy ja yrityksen oma työterveysyksikkö (N 17) Työssä kiinnostavaa ja työn iloa tuottavaa (N 15) Sekä yritysten yhteisessä että yrityksen omalla työterveysasemalla työskentelevien työfysioterapeuttien lähes yksimielinen työn kannustin oli monipuolinen ja vaihteleva työnkuva. Myös asiakaskontaktit ja uusien kontaktien solmiminen tuottivat työniloa kuten myös positiivinen asiakaspalaute. Keskeisiä ilonaiheita olivat myös moniammatillisen toimintatavan ja yritysyhteistyön lisääntyminen. Laaja-alaista yritysyhteistyötä kuvataan seuraavassa vastauksessa: Porautuminen yhä selkeämmin useissa jo pidempään huollossa olevissa firmoissa tules-ongelmien ratkaisemiseen sekä ennaltaehkäisemiseen yhdessä työsuojelun ja tehtaiden johtotiimin kanssa. Haasteellisinta työssä (N 15) Useamman työfysioterapeutin, jotka työskentelivät yritysten yhteisillä työterveysasemilla, huolenaiheena oli se, että jotkut asiakasyrityksissä tapahtuneet muutokset olivat heijastuneet työterveyshuollon toimitaan. Kyseiset muutokset saattoivat olla taloudellisista resursseista, henkilömäärän supistumisesta tai palvelujen kilpailuttamisesta johtuvia. Esimerkkinä kilpailuttamistilanteesta: Se kun yritykset kilpailuttavat koko ajan ja tiheästi työterveyshuoltoa tarjoavia tahoja. Myös yrityksen omassa työterveysyksikössä työskenteleviä huoletti työterveyshuollon kilpailuttaminen ja työterveyshuollon ulkoistamisen uhka sekä työnantajayrityksen sisäiset muutokset. Yrityksen muutos- säästöohjelmat ja niiden vaikutus työterveyshuoltoon. Työterveys ry. -tyyppisessä toiminnassa tuotiin esille myös haasteita yhteistyössä yritysten kanssa tai oman työterveyshuoltotiimin sisällä tai ylipäätään työfysioterapeutin mahdollisuudesta osallistua enemmän työterveyshuollon toimintaan. 8
9 Työn sisältöön keskeisesti vaikuttaneet muutokset (N 12) Työterveyshuollon toiminnan muutoksissa nousi keskeisesti esille yritysten yhteisillä työterveysasemilla asiakasyritysten heikentynyt taloudellinen tilanne. Se heijastui ainakin työfysioterapeuttien palvelujen kysynnän vähentymisenä, joillakin myös yksilöohjauksen lisääntymisenä esim. työkykyarvioita oli tehty aiempaa enemmän. Työterveyshuollon vaikuttavuuden osoittaminen oli noussut aikaisempaa useammin esille yritysten ja työterveyshuollon välisissä keskusteluissa. Työterveyshuoltotiimin jäsenten vaihtuvuutta oli tapahtunut paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Se hankaloitti sujuvaa työntekoa uusien henkilöiden jatkuvien perehdyttämisten vuoksi. Osan mielestä tulostavoitteet olivat nousseet. Seuraavassa vastaus, jossa on kiteytetty muutosta yritysten yhteisellä työterveysasemalla: VAATIVAT työkykyarviot lisääntyneet huomattavasti - vievät aikaa ja pitää osata kirjata asiat asiakasteksteihin ja lausuntoihin hyvin ja täsmällisesti. Työtahti ja tulostavoitteet ovat entisestään kiristyneet - vaatii hyvää työn suunnittelua ja jaksamista itseltä. Työn muutokset yrityksiin integroitujen työterveysyksiköiden osalta erosivat selvästi muista työantajaryhmistä. Yritysten omissa työterveysyksiköissä oli tapahtunut työfysioterapiatoiminnan sisällön laajentumista kaikkien vastanneiden työnkuvassa. Niissä työterveysyksiköissä, joissa oli kehitetty työterveyshuollon laatujärjestelmää, työfysioterapeutit kokivat sen työtään ja rooliaan selkeyttävänä, kuten seuraavasta vastauksesta ilmenee: Mallien ja toimintatapojen rakentaminen on ollut suuri urakka, mutta tuonut selkeän työnjaon ja yhteistyörakenteet yrityksen käyttöön. Vastaajien työn painopiste vastaushetkellä oli työpaikkatoiminnassa. Seuraavassa vastauksessa on arvioitu työn sisällön muuttumista: Pääpaino työssäni on entisen % tilanteesta nyt työpaikkatoimintaa /työkyvyn arviointi 80 % ja 20 % terveystarkastukset/ tutkimus, ohjaus toimintaa vastaanotolla. Kuntoutusorganisaatio (N 8) Kuntoutustyössä kiinnostavimmat ja työniloa tuottaneet sekä haasteellisimmat seikat Työn iloa vastaajien mielestä tuottivat mm. työn monipuolisuus ja haasteellisuus, vaikuttamismahdollisuus omaan työhön ja mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen. Asiakastyö ja onnistumisen kokemukset työssä tuottivat työniloa, samoin hyvä työyhteisö ja oma työtiimi. Sen sijaan haasteelliseksi koettiin se, jos kollegiaalinen tuki puuttui. Seuraavassa lainaus avovastauksesta, jossa työniloa tuotti onnistunut asiakastyö ja toisaalta tuli esille työssä ilmenneet haasteet. Työniloa tuottaa se, kun ihmiselle syntyy ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, johon hän saa työeläkelaitoksesta/vakuutusyhtiöstä tuen ja asiat lähtevät eteenpäin. Toisaalta haasteellista on kun suunnitelmaa ei synny joko asiakkaan terveydentilan tai muiden elämänhallinnan vaikeuksien takia. Moniammatillinen tiimityö onnistuessaan tuotti työniloa mutta aiheutti haasteita vastaavasti silloin kun se ei toiminut. 9
10 Kuntoutustoimintaan kohdistui haasteita muuttuvan kuntoutuskentän (esim. Aslak- ja Tykkuntoutuksen epävarma tulevaisuus) ja työelämässä tapahtuvien jatkuvien muutosten myötä, esim. yritysten YT-neuvottelujen tuomat paineet näkyivät kuntoutujien ongelmatiikassa. Vastaajien mielipiteitä kuntoutustyön iloista ja haasteista: Ehdottomasti oma työtiimi, työkaverit, asiakkaat, hyvä yhteistyö yritysten ja työterveyshuoltojen kanssa, vaihtelevat päivät, monipuolinen ja osin haasteellinen työ. Kuntoutujien eteneminen tavoitteissaan ja rinnalla kulkeminen, kuntoutus vuoden aikana tuottaa työn iloa. Jatkuva kiire, työn tehostaminen, kuntoutujien moninaiset ongelmat ja miten kuntoutuslaitosten käy tässä myllerryksessä. Muutokset, jotka olivat keskeisesti vaikuttaneet työn sisältöön viimeisten kolmen vuoden aikana Omaan työhön kohdistuneista muutoksista tuli useissa vastauksissa esille palveluiden vähentyminen kuntoutuslaitoksissa. Tähän vaikuttivat keskeisesti aikaisempien asiakasyritysten toiminnan supistuminen tai niiden lakkauttaminen. Työpaikkakohtaiset Aslak kurssit olivat myös vähentyneet eivätkä täytyneet yhtä helposti kuin ennen. Esille nostettiin myös kuntoutustyön jatkuvat sisällölliset muutokset Kelan standardien muutosten myötä ja koveneva tarjouskilpailu. Omalla työpaikalla tapahtuneet YT-neuvottelut ja sitä seuranneet irtisanomiset koettiin omassa työssä sekä henkisen että fyysinen kuormittavuuden lisääntymisenä. Lisääntyneet haasteet työelämässä olivat vastaajien mielestä aiheuttaneet sen, että kuntoutujilla esiintyi enemmän oireita psykososiaalisella alueella kuin aikaisemmin, kuten väsymystä ja uupumisoireilua. Stressiin, omiin voimavaroihin ja työn imuun liittyviä asioita käsiteltiin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Työn painopiste oli myös siirtynyt yksilöpainotteisemmaksi. Työterveyshuollon toiminnan muutokset, mm. varhaisen välittämisen malli oli vaikuttanut työterveysyhteistyön kautta kuntoutuskäytäntöihin. Ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu ja työhönvalmennus (Kela) sekä työeläkevakuutuksen vastaavat osatyökyisille suunnatut palvelut koettiin työssä haastavina alueina, sillä kuntoutujille oli vaikea löytää sopivaa tai korvaavaa työtä nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Tuotiin lisäksi esille, että valtion leikkaukset kolahtavat myös kuntoutuslaitoksiin ja sitä kautta kohdentuvat niissä työskenteleviin työfysioterapeutteihin. 10
11 Työfysioterapeutin roolin tulevaisuudennäkymät Mielipiteet hajautuivat vastaajien kesken suuresti. Osa ajatteli työfysioterapeutin roolin ennemmin vahvistuvan kuin heikentyvän kuntoutusorganisaatioissa. Joidenkin vastaajien mielestä se tulee pysymään hyvin samankaltaisena kuin tähänkin asti, kun taas joku näki, että työfysioterapeutin rooli kuntoutuskursseilla on tulevaisuudessa täysin epäselvä. Tutkimushetkellä Aslak- ja Tyk kuntoutuksen rahoitustilanne oli auki, samoin Aura kuntoutuksen tulevaisuus oli epäselvä. Nämä kysymykset luonnollisesti pohdituttivat vastaajia. Työfysioterapeutin työn merkityksen työterveyshuollon asiantuntijana arveltiin tulevaisuudessa kasvavan. Myös yhteistyön työpaikkojen, esimiesten ja työterveyshuoltojen kanssa arveltiin lisääntyvän. Työterveyshuollossa toimivien työfysioterapeuttien yhteistyö kuntoutuksen kentässä (N 54) Työterveyshuollossa toimivat työfysioterapeutit, jotka vastasivat tekevänsä työssään myös kuntoutuskurssitoimintaa, olivat kuntoutusprosessin vaiheista määrällisesti eniten (noin 1/3) mukana kuntoutuskurssien seurantakäynneillä työterveyshuollossa sekä niiden organisoinnissa. Lähes yhtä usea vastaajista osallistui kuntoutujien valintaprosessiin ja yhteistoimintapäiviin kuntoutuslaitoksissa. Työfysioterapeutit toteuttivat työpaikoilla työn kuvauksia ja videointia sekä antoivat ergonomian ohjausta. He osallistuivat myös kuntoutuskurssien suunnitteluun, muutama kuului kuntoutustyöryhmään ja osa toimi yhdyshenkilönä työterveyshuollon ja kuntoutuslaitosten tai Kelan välillä. Muutama vastaajista osallistui lähes koko kuntoutusprosessiin, mutta yleisempää oli osallistuminen vain johonkin osaprosessiin tai muutamiin niistä. Seuraavassa kaksi lainausta avovastauksista. Ensimmäisessä kuvataan osallistumista laajaalaisesti lähes koko kuntoutusprosessiin, jälkimmäisessä osallistumista joihinkin osaprosesseista joko säännöllisesti tai tarpeen mukaan. Työnantajan edustajien kanssa yhteistyössä infot, kurssien valmistelu. Työterveyshuoltotiimin kanssa ehdokkaiden seulonta, yhteistoimintapäivät, työnkuvaukset ja videointi, jatkoseuranta tapaamiset ja tarvittaessa testaukset. Info-tilaisuuksien järjestäjänä yhtenä tiimin jäsenenä, työpaikoilla tehdyissä videoinneissa kuntoutusta varten, tarvittaessa yhteistoimintapäivissä mukana. 11
Työfysioterapeutit ry
Työfysioterapeutit ry MUUTOKSET, KANNUSTEET JA HAASTEET TYÖFYSIOTERAPEUTIN TYÖSSÄ JÄSENKYSELYN 2015 TULOKSIA TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY KEVÄTOPINTOPÄIVÄ HÄMEENLINNA 12.5.2016 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTyöfysioterapeutit ry
Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotII Työfysioterapeuttien toimintaympäristö ja koulutus
II Työfysioterapeuttien toimintaympäristö ja koulutus Sirpa Rauas-Huuhtanen 29.12.2015 Tähän artikkeliin on tiivistetty työfysioterapeutin tehtävissä kokopäivä- (N 143) tai osa-aikatyötä (N 41) tekevien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotI JÄSENKYSELYN KESKEISET TULOKSET Sirpa Rauas-Huuhtanen 16.09.2015. 1. Taustatiedot TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY, JÄSENKYSELY 2015
I JÄSENKYSELYN KESKEISET TULOKSET Sirpa Rauas-Huuhtanen 16.09.2015 1. Taustatiedot Jäsenkysely lähetettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 580 Työfysioterapeutit ry:n jäsenelle toukokuussa 2015. Kahden muistutuskierroksen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotTerveydenhuollon laatupäivä
Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna Laura Pekkarinen Keva
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna 2015 Laura Pekkarinen Keva 13.10.2015 2 Kirkon työpaikkoihin kohdistuu muutospaineita Toimintaympäristö muuttuu.
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos
Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTyösuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen
Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA
TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotKimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee
Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotHyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotTutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotAsiakaskyselyn 2014 tulokset
Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotMasentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla
Masentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla Anne Vuorio työhyvinvointikonsultti Työhönkuntoutumisen palveluverkoston verkostotapaaminen ja seminaari 3.11.2010 Vantaa kaupunkina Vantaan kaupunki,
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotÄijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!
Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita
LisätiedotHyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa
Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotAjankohtaista HUS- Työterveydestä
Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001
LisätiedotTyöhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa
Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa TTK Kuormitus hallintaan -seminaari 5. - 6.6.2017 Sanna Numminen, kotihoitopäällikkö Ilkka Konola, työsuojeluvaltuutettu Helsingin
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
Lisätiedot