I JÄSENKYSELYN KESKEISET TULOKSET Sirpa Rauas-Huuhtanen Taustatiedot TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY, JÄSENKYSELY 2015

Transkriptio

1 I JÄSENKYSELYN KESKEISET TULOKSET Sirpa Rauas-Huuhtanen Taustatiedot Jäsenkysely lähetettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 580 Työfysioterapeutit ry:n jäsenelle toukokuussa Kahden muistutuskierroksen jälkeen saimme vastauksia 233 jäseneltä. Vastausprosentiksi muodostui 40. Vastaajista eläkkeellä olevia työfysioterapeutteja oli 5 henkilöä. Heitä pyydettiin palauttamaan nettikyselylomake vastaamattomana. Työelämän ulkopuolella muista syistä (äitiysloma, hoitovapaa, opintotai vuorotteluvapaa, työtön, muu syy esim. eläkeläisyrittäjä tai muun alan opiskelu) olevia oli 9 henkilöä. Verrattuna edellisen, syksyllä 2009 tehdyn jäsenkyselyn vastausaktiivisuuteen, vastausprosentti oli puolet edellisestä, eli vastausaktiivisuudessa tapahtui merkittävä pudotus edellisestä! Touko- kesäkuussa 2015 työfysioterapeutin tehtävissä työskenteli 189 henkilöä, 81 % kaikista kyselyyn vastanneista. Työterveyshuollon kouluttajana tai opettajana työskenteli 5 ja työterveyshuollon tutkijana 3 yhdistyksen jäsentä. Vastaajista 40 ilmoitti, ettei toimi työterveyshuoltoon liittyvissä tehtävissä vastaushetkellä, vaan esimerkiksi erilaisissa fysioterapeutin tai opetustehtävissä tai fysioterapeuttiyrittäjänä, kuntoutuksen piirissä, terveydenhuollon esimiestehtävissä tai opiskelee. Kyselyyn vastanneista useampi kuin kolme neljästä oli keski-ikäisiä (40 v 59 v). Nuoria, alle 30 vuotiaita oli vastaajissa vain muutama. Työssä olevista työfysioterapeuteista yli 60 vuotiaita oli useampi kuin joka kymmenes. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma (N 226) Ikä % alle 30 v < v v v 48 yli 60 v 13 Vastaajista lähes kolmanneksen työnantaja edusti yksityistä lääkärikeskusta, hoito- tai tutkimuslaitosta. Kunnallisen työterveysyksikön, liikelaitoksen tai osakeyhtiön työnantajakseen ilmoitti runsas viidennes. Lähes joka viides ilmoitti tekevänsä työtä omassa yrityksessä, toiminimellä tai ammatinharjoittajana. Terveyskeskuksessa työskenteli enemmän kuin joka kymmenes vastaaja. Työnantajiksi ilmoitettiin harvimmin yrityksen oma/ integroitu työterveysyksikkö, kuntoutuslaitos tai julkisen sektorin sairaala. Yksittäisiä mainintoja olivat mm. säätiö, opetusorganisaatio, kansalaisopisto ja kaupan ala. Kysymykseen oli mahdollisuus ilmoittaa useampi kuin yksi työnantaja. (Taulukko 2.) 1

2 Taulukko 2. Työterveys- tai kuntoutuspalveluja tuottavat yritykset, jotka edustavat työfysioterapeuttien työnantajia (N 228). (Valittavissa useampi vaihtoehto.) Työnantaja % Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos 31 Kunnallinen työterveysyksikkö, liikelaitos tai osakeyhtiö 24 Oma yritys tai toiminimi (myös ammatinharjoittaja) 19 Terveyskeskus 11 Yritysten yhteinen työterveysasema, työterveys ry 7 Yrityksen oma/ integroitu työterveysyksikkö 6 Kuntoutuslaitos 6 Julkisen sektorin sairaala alle 1 Muu 7 Kyselyyn vastanneet sijoittuvat koko Suomen alueelle. Heistä lähes puolet asui Etelä-Suomen alueella. Noin joka viides asui Länsi- tai Sisä-Suomen alueella ja noin joka seitsemäs Lounais-Suomen alueelle. Pohjois- Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa oli vähiten kyselyyn vastanneita. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Asuinpaikka (N 228) Asuinpaikka % Etelä-Suomi (Uusimaa, Kanta-Häme, Etelä-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Saimaa) Länsi- ja Sisä-Suomi (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi) Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta) ja Ahvenanmaa Pohjois-Suomi (ent. Oulunlääni) Itä-Suomi (Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Lappi Ansiotulot Kaikkien kokopäivätyötä tekevien ansiotulojakauma (brutto) vaihteli alle 1999 kuukausituloista yli 4000 kuukausituloihin. Vastaajista 11 % ei halunnut ilmoittaa tulojaan. Vastaajista 30 % ilmoitti ansaitsevansa kokopäivätyöstä kuukaudessa. Alle 2400 / kk ansaitsevia oli 16 % ja yli 3200 / kk ansaitsevia 17 % vastaajista. (Kuvio 1.) 2

3 Kuvio 1. Kokopäivätyön ansiotulojakauma/kk (brutto), (N 233) 1.2 Työfysioterapeuttien toiminta Vastaajista (N 222) kolme neljästä työskenteli työterveyshuoltotiimissä ja vastasi yrityksen/ yritysten työfysioterapiapalveluista. Joka kymmenes tuotti työterveyshuolloille tai yrityksille yksittäisiä palveluja projektiluontoisesti. Niitä olivat esimerkiksi työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, ergonomiset selvitykset ja neuvonta, erilaiset ryhmät ja luennot, kuntotestaukset sekä tyky tapahtumat, potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutus ja terveysliikunnan ohjaus. Vastanneista 7 % työskenteli kuntoutuslaitoksessa työikäisille suunnattujen kuntoutuskurssien parissa. Edellä mainituista eroavia toiminnan kuvauksia olivat mm. toiminta kouluttajana tai opetustoimessa, tutkimus ja kehittämishankkeissa, konsulttina toimiminen, myyntityö, työkyky asioiden koordinointi HR osastolla ja esimiestyö. Kysymykseen oli mahdollisuus antaa useampi vastausvaihtoehto. 1.3 Työaikamuoto Vastanneista (N 228) 66 % oli tehnyt työfysioterapeutin töitä kokopäiväisesti viimeisen vuoden aikana. Osaaikaisesti työskenteli 19 %. Tuntimäärissä oli suuri vaihteluväli, 3 tunnista 35 tuntiin. Muutama vastaaja työskenteli kahdessa työpaikassa, jolloin viikkotuntimäärä saattoi kasvaa 60 t/vk. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Osa-aikaisesti (N 43) työfysioterapiaa tekevät (tuntia viikossa) Tuntia viikossa Henkilöä < >

4 Osa-aikaisesti, keskimäärin 19 tuntia kuukaudessa työskenteli 3 % vastanneista, vaihteluvälin ollessa 2 76 tuntia/kk. Edellä mainittua harvemmin työfysioterapeutin tehtäviä tehneitä oli 3 % ja heitä, jotka eivät olleet tehneet kyseisiä tehtäviä lainkaan, oli 9 % vastanneista. 1.4 Työkokemus Vastaajajoukko oli varsin kokenutta, sillä heistä selvästi yli puolet oli tehnyt työfysioterapeutin tehtäviksi luokiteltavaa työtä kokopäiväiseksi muunnettuna yli 10 vuotta. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Työkokemus (N 224) 1.5 Työterveyshuollon pätevyys Lähes kaikki vastaajat (98 %) olivat suorittaneet työterveyshuollon pätevöittävät opinnot. Sen lisäksi ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 18 % ja erillisiä ylempiä korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopintoja 26 % vastanneista. Työterveyshuollossa työskentelevät olivat osallistuneet täydennyskoulutukseen keskimäärin 5,5 päivänä vuodessa viimeisten kolmen vuoden aikana. Vaihteluväli oli varsin laaja, 1 30 päivään vuodessa. Vastaajista 4 % ilmoitti, ettei ollut lainkaan osallistunut täydennyskoulutukseen viimeisten kolmen vuoden aikana. 2. Työterveyshuollon sisältö Viimeisen vuoden aikana työterveyshuollon prosesseista eniten oli osallistuttu tietojen anto, ohjaus ja neuvonta -toimintaan. Lähes yhtä usein osallistuttiin työpaikkaselvityksiin, työkykyarvioihin ja terveystarkastuksiin. (Kuvio 3.) Vastaajista 23 ilmoitti, etteivät he olleet lainkaan osallistuneet työterveyshuollon prosesseihin viimeisen vuoden aikana. Noin neljällä viidestä oli vastaajan työterveysyksikössä tai -tiimissä aloitettu moniammatilliseen toimintatapaan pohjaavan laatujärjestelmän laatiminen. Useimmiten se oli laadittu työpaikkaselvitysprosessista, terveystarkastuksista ja yrityksen toimintasuunnitelman laatimisesta. (Kuvio 4.) 4

5 Kuvio 3. Työterveyshuollon prosesseihin osallistuminen viimeisen vuoden aikana (N 226) Kuvio 4. Työterveyshuollon prosessit, joihin vastaajan työterveysyksikössä tai tiimissä oli laadittu moniammatilliseen toimintatapaan pohjaava laatujärjestelmä (N 178) Lähes kaikki vastanneet työfysioterapeutit tekivät laaja-alaista, moniammatillista yhteistyötä useiden ammattiryhmien kanssa päivittäin. Ainoastaan työnäköoptikoiden kanssa kukaan ei ilmoittanut tekevänsä päivittäistä yhteistyötä. Sitä tehtiin selvästi eniten (64 %) työterveyshoitajien ja seuraavaksi (44 %) työterveyslääkäreiden kanssa. Työterveyspsykologiin, työnäköoptikkoon ja hoitavaan fysioterapeuttitahoon oltiin useimmiten yhteydessä harvemmin kuin viikoittain. (Taulukko 5.) 5

6 Taulukko 5. Moniammatillinen yhteistyö viimeisen vuoden aikana (N 221) Päivittäin Viikoittain Harvemmin Ei lainkaan Yhteensä työterveyslääkärit työterveyshoitajat työterveyspsykologit työterveyssihteeri tai vastaava työnäköoptikot hoitava fysioterapeuttitaho jokin muu ammattiryhmä, mikä Muina ammatillisina yhteistyötahoina mainittiin lukuisa määrä eri terveydenhuollon ammattilaisia, mm. kuntoutustiimin asiantuntijat, erikoissairaanhoito, kollegat, työkykyasiantuntijat, apuväline-edustajat, kunnan liikunta- ja koulutoimi. Yhteistyötä tehtiin eri tahoista eniten yrityksen johdon tai yksiköiden esimiesten, työsuojeluhenkilöstön ja henkilöstöhallinnon kanssa, useimpien kohdalla harvemmin kuin viikoittain. Vastaajista 66 % oli tehnyt yhteistyötä myös kuntoutuslaitosten kanssa viimeisen vuoden aikana. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Työterveysyhteistyötahot viimeisen vuoden aikana (N 214) Päivittäin Viikoittain Harvemmin Ei lainkaan Yhteensä yrityksen johto tai yksiköiden esimiehet työsuojeluhenkilöstö henkilöstöhallinto kuntoutuslaitokset muu taho, mikä Lisäksi yhteistyötahoina mainittiin mm. yritysten työntekijät, suunnittelijat, laitevalmistajat, Kela, luottamusmiehet ja liikunnanohjaajat. Vuonna 2014 uudistettuun Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön oli vastaajista perehtynyt 62 % jonkin verran, 22 % hyvin ja 14 % ei lainkaan. 3. Kuntoutuskurssitoiminta Noin kolmasosa vastaajista toimii työfysioterapeuttina kuntoutuskurssitoiminnassa. Kaikki kuntoutuskurssitoiminnassa mukana olleet käyttivät mahdollisuutta kuvata työtehtäviään ja/tai rooliaan. Vastaajat osallistuivat joko koko kuntoutusprosessiin tai osaan siitä työterveyshuolto- tai kuntoutustiimin jäsenenä tai asiantuntijan (työfysioterapia, tules, fyysinen kuormitus, ergonomia, työelämä) roolissa. 6

7 Alla kaksi koko kuntoutusprosessia kuvaavaa vastausta: Kuntoutuskurssien haku Kela:lta, sopivien kuntoutusmuotojen ja kurssien suosittelu ja hakuprosessin ohjaus asiakkaille, tule-kartoitukset ennen lääkärin B-lausunnon kirjoittamista, kuntoutukseen valittujen ns. kuntoutuspalaverit kotipaikkakunnalla työnantajan ja asiakkaan kanssa, osallistuminen yhteistyöpäiviin Työnantajan edustajien kanssa yhteistyössä infot, kurssien valmistelu. Työterveyshuoltotiimin kanssa ehdokkaiden seulonta, yhteistoimintapäivät, työnkuvaukset ja videointi, jatkoseuranta tapaamiset ja tarvittaessa testaukset. Yksittäisistä tehtävistä keskeisiä olivat kuntoutujien valintaprosessiin osallistuminen, toimiminen yhteishenkilönä työterveyshuoltoon, yhteistoimintapäiviin ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan osallistuminen. Osa vastaajista toimi myös kurssien vetäjinä tai koordinoijina, osan asiantuntemusta käytettiin työpaikkaselvityksissä ja työn ja työpaikkavideoiden toteuttajina. Toimittiin sekä yksilö- että ryhmäohjaajina, testaustoiminnassa ja fysioterapeutin tehtävissä. Seuraavassa vastauksessa kuvataan kattavasti työfysioterapeutin roolia kuntoutustyössä: työfysioterapeuttina, työelämänasiantuntijana, ryhmäohjaajana, työkokeilun- ja työhön valmennuksen omaohjaaja/työelämänasiantuntija. Kuntoutuskursseista mainittiin useimmiten ASLAK kuntoutus. Muita kuntoutuskurssimuotoja olivat TYK, TULES, KYK, AMI, Aura ja avokuntoutus. 4. Oman toiminnan kirjaamiskäytännöt Työnsä dokumentoinnissa lähes kaikki käyttivät työterveyshuollon tai muita sähköisiä järjestelmiä. Sen sijaan vajaa kolmannes ei ollut perehtynyt fysioterapian rakenteiseen kirjaamiseen tai Kanta-järjestelmään. 5. Yhdistyksen verkkosivut Avokysymykseen, jossa kysyttiin mistä asioista toivotaan saatavan tietoa yhdistyksen verkkosivustolta, vastasi reilusti yli puolet. Vastaukset jakaantuivat karkeasti neljään luokkaan. Reilu neljännes - tutkimustietoa ja vaikuttavuusarviota työfysioterapiasta ja työterveyshuollosta sekä Hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä Neljännes tietoa ajankohtaisista asioista, uusien tuulien tiedottamisesta ja tietoa myös kansainvälisitä julkaisuista ja konferensseista Lähes neljännes kollegojen hyvät kokemukset, työfysioterapian ja työterveyshuollon esimerkkitapaukset (hyvät toimintatavat, -mallit, ratkaisut ja työfysioterapian käytännöt) Reilu neljännes toiveet jakaantuivat työfysioterapian eri osa-alueille kuten; ergonomia, lainsäädännön muutokset (Kela, työlainsäädäntö), työfysioterapeutin asema moniammatillisessa yhteistyössä, rakenteinen kirjaaminen ja laatuasiat, työn fyysisen kuormituksen ja työ- ja toimintakyvyn arviointi. Lisäksi toivottiin tietoa työfysioterapeutin toimenkuvasta, palkkauksesta, työmahdollisuuksista ja yrittäjyysasioista. Kuntoutusasioita ja koulutusvinkkejä sekä koulutusmateriaaleja toivottiin myös. Yksittäisiä ideaehdotuksia olivat lisäksi linkki- ja kirjavinkit, Terveysportin uutiset, muuttuva työelämä ja työterveyshuolto. Vastaajissa oli 20 halukasta tuottamaan aineistoa sivustolle ja 57 jäsentä, jotka voisivat antaa vihjeitä verkkotoimittajalle jäsenistöä kiinnostavista aiheista! 7