KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

Transkriptio

1 1 KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 2 Saatteeksi Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää myös tärkeitä tietoja sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä. Vaikka raportissa kuvataan toteutunutta henkilöstötilannetta, on tärkeää kiinnittää huomiota myös tulevaisuuteen ja pohtia kuinka henkilöstön hyvinvointia voidaan parantaa raportista saatavien tietojen perusteella. Tässä merkityksessä henkilöstöraportti on myös keskeinen henkilöstöjohtamisen työväline. Vuonna 2014 henkilöstön tilaa kartoitettiin myös henkilöstötyytyväisyyskyselyllä. Marraskuussa toteutetun kyselyn tulokset osoittavat, että Kalajoen kaupungin henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja halu kehittää omaa osaamista on korkea. Työyhteisön toimivuuden osalta tulokset olivat erittäin hyviä ja johtamisessa koettiin, että esimiesten puoleen on helppo kääntyä ja johtaminen on oikeudenmukaista. Toisaalta kysely kuitenkin osoitti, että kehityskeskusteluja tulisi käydä tiiviimmin, jotta henkilöstö saisi palautetta omasta työstään. Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus nousi kyselyn myötä myös esille useassa työyksikössä. Asialla on luonnollinen yhteys tiettyihin työtehtäviin mutta tosiasia on sekin, että Kalajoen kaupungin henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 48,1 vuotta ja yli 50- vuotiaiden osuus koko henkilökunnasta on lähes 48 %. Yksi ilmentymä tilanteesta on se, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus sairauspoissaoloista kasvoi vuonna 2014 noin 500 päivällä. Vastaavasti mielenterveyden sairauksien osuus väheni jonkin verran edellisestä vuodesta. Määräaikaisten työntekijöiden määrä Kalajoen kaupungilla on pysynyt viimeisten vuosien aikana muuttumattomana eli noin 30 %:ssa työntekijöiden kokonaismäärästä. Kaupungin työntekijöiden ikärakenteesta johtuen suurella osalla työntekijöistä on käytettävissään vuoden aikana yhteensä 38 lomapäivää, mistä seuraa väistämättä suuri sijaistarve. Toimintojen uudelleen organisointi (kouluverkko, ruokapalvelut) ovat myös olleet perusteina määräaikaisille palvelussuhteille. Määräaikaisille palvelussuhteille on siten sijansa, mutta määräaikaisuuden perusteen on oltava työsopimuslain tai kunnallisen viranhaltijalain mukainen. Tähän asiaan on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota, joitakin ketjuuntuneita palvelussuhteita on vakinaistettu ja esimiehiä on koulutettu määräaikaisuuksien perusteista. Kunta-alalle sopii tällä hetkellä hyvin jo kulunutkin sanonta mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Tämä koskee toimintaympäristöä, jota ravistelevat niin sote-suunnitelmat kuin monet kunnille viimeisten vuosien aikana sälytetyt uudet tehtävät. Toisaalta myös työtehtävät vaativat jatkuvaa päivitystä ja sopeutumista uusiin ratkaisuihin. Aikanaan sepän oppipojasta tuli seppä ja hän oli pätevä ammattilainen lopun elämäänsä. Hänen ei tarvinnut päivittää pajan tietojärjestelmiä kahden vuoden välein tai pohtia huolestuneena, onko hänen ammattitaidolleen kysyntää vielä seuraavalla vuosikymmenellä. Kalajoen kaupungin menestyminen on mitä suurimmassa määrin kiinni henkilöstön motivaatiosta ja hyvinvoinnista alati muuttuvissa tilanteissa. Onneksemme voimme henkilöstökyselynkin perusteella todeta, että tilanne on meillä piirun verran keskimääräistä paremmin. Nykyiseen tilanteeseen ei pidä kuitenkaan tuudittautua, vaan työhyvinvoinnin eteen tehtävän työn on jatkuttava määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin.

3 3 1. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset Määräaikaiset, joista työllistettyjä ,77-2,31 4,55 Yhteensä Yhteensä henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 1115, joista vakinaisia 777 henkilöä ja 338 määräaikaisia. Naisten osuus koko henkilöstöstä on 79,46 %. Sukupuolijakauma ei ole tasoittunut vuosien kuluessa. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä on 79 % (2013). Kokoaikaisten lukumäärä Osa-aikaisten lukumäärä Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä 68 Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Määräaikaisuuden peruste 2014 kpl Sivuvirat 39 Määräaikaiset Epäpätevyys 1 Kausiluonteinen työ 7 Muu perusteltu syy 31 Määrätty työ tai työkokonaisuus 28 Palkkatuki 5 Sijaisuus 126 Toiminnan uudelleen organisointi 18 Työntekijän aloite 49 Ulkoisista tekij. johtuva väliaik. työvoiman tarve 17 Ulkopuolinen rahoitus

4 4 Henkilöstö palvelualoittain Vakinaiset % Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Maaseutupalvelut Yhteensä ,6 Muut Määräaikaiset Tukityöllistetyt Yhteensä ,4 Yhteensä ,0 Ruokahuolto on siirtynyt vuoden 2013 alussa hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakautuma Vuosi miehiä % naisia % yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 777 Vakinaisista henkilöistä naisia on 80,9 % ja miehiä 19,1%.

5 5 2. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osaaikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92/365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet on laskettu yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2014 Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 141,70 668,19 809,89 - ei sis. opettajia, kansalaisopiston päätuntiopettajia, kansalaisopiston sivutuntiopettajia eikä eläinlääkäreitä Henkilötyövuodet opettajat 42,80 108,41 151,21 - ei sis. sivutoimisia tuntiopettajia eikä kansalaisopiston tuntiopettajia Yhteensä 184,50 776,60 961,10 3. Työajan jakautuminen Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on laskettu ja raportoitu tunteina ja työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7).

6 6 Muiden kuin opettajien työajan jakauma Kalenterivuoden päivät -vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta , euroa Vähennetään työpäivinä: -vuosilomat ja muut lomat -terveysperusteiset poissaolot -perhevapaat -koulutus -muut palkalliset poissaolot -muut palkattomat poissaolot -vapaana annetut työaikakorvaukset irasasa ,3 5,6 3,5 0,5 0,6 3,1 0, = tehty vuosityöaika , Summissa ei ole eläinlääkäreitä (ei ole työaikaa) ja opettajia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja Opettajien työajan jakauma Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso -päivät lasketaan koulutukseen. Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät -vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso -päivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) , euroa

7 7 Vähennetään työpäivinä: -rehtoreiden vuosilomat -opettajien laskennallinen vuosilomaaika -terveysperusteiset poissaolot -perhevapaat -koulutus -muut palkalliset poissaolot -muut palkattomat poissaolot ,5 12,4 2,5 4,8 0,9 0,8 3, = tehty vuosityöaika , Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina alle ja yli Yhteensä Keski-ikä Lukumäärä %- osuus 48 6, , , , ,72 3 0, ,00 48,09 Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,09 vuotta ja se nousi aavistuksen edellisvuodesta. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on 45,7 vuotta (2013). 5. Poissaolot Poissaolot kalenteripäivinä vuosina Sairaus Työtapaturma Kuntoutus Perhevapaa Muu vapaa Opintovapaa /oppisopimus Koulutus Lapsen sairaus Vuorotteluvapaa

8 8 Lomautus Vuosiloma Lomarahavapaa Yhteensä Vuosilomien lisäksi poissaoloperusteista suurimman joukon muodostavat sairauslomat ja perhevapaat, joista jälkimmäisissä on selkeää kasvua edellisiin vuosiin. Yhtenä keskeisenä syynä on isyysvapaata koskevan lainsäädännön muuttuminen vuoden 2013 alusta. Vuorotteluvapaiden määrä lisääntyi myös vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Syynä tähän ovat muuttuneet vuorotteluvapaasäännökset, jotka muuttivat vuorotteluvapaan saamisen edellytyksiä olennaisesti. Kohtaan Muu vapaa kirjautuvat mm. työajantasaukset, toisen viran hoito ja kuntoutustuki. Lomautukset koskevat koulunkäyntiavustajia ja koulujen keittiöhenkilökuntaa, jotka lomautetaan koulujen loma-aikojen ajaksi. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia sairausloma-ajan palkan ja sijaiskustannusten muodossa sekä luonnollisesti työpanoksen menetyksiä. Terveysperusteiset Kalenteripäivät euroa poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4 29 pv pv pv pv yli 180 pv (palkattomia päiviä) Yhteensä Keskimäärin/henkilötyövuosi Edellä mainituista poissaoloista erikseen työtapaturmat ja työmatkatapaturmat Sairauslomapäivät/henkilö vuosina Vuosi Sairauslomapäivät/henkilö , , , , , ,7

9 , , ,3 Kunta-alalla keskimääräinen sairauspoissaolopäivä/henkilö on 16,7 (2013). Sairauspoissaolojen syitä on tilastoitu täsmällisemmin kohdassa 14. Työterveyshuolto. Perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat lkm pv pv/ hlö Naiset ,90 Miehet ,56 Yhteensä Loppusummassa on huomioitu perhevapaat päivää sekä tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi 650 päivää. 6. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöstön vuoden aikana kaupungissa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on raportoitu lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 29-40,81 Päättyneet palvelussuhteet 54 10,20 Vuonna 2014 otettiin toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 29 henkilöä, joista 23 naisia ja miehiä 6 henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 4357 kappaletta, joista naisia ja miehiä Henkilöstön rekrytointia varten Kalajoella on ollut vuodesta 2012 lähtien käytössä valtakunnallinen Kuntarekry -palvelu. Järjestelmässä ilmoitettiin 70 työpaikkaa vuonna Hakemuksia tehtiin järjestelmän kautta 846 kpl. Rekrytointeja tehtiin yhteensä 68. Rekrytoinneista lähes 90 % kohdentui sivistyspalveluihin ja perusturvapalveluihin. 7. Eläköityminen Eläköityminen on raportoitu vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yhteensä Keski-ikä 29 63,1

10 10 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 61,4 Toimintavuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyi 29 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,1 vuotta. 65 vuotta täyttäneitä kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 3 henkilöä. Eläkepoistumaennuste vuosille Vuosi Eläkepoistuma henkilöä/vuosi Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Kuntoutustuelle siirtyneitä Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Lukum äärä % koko henkilöstön määrästä 1,6 0,6 0,6 0,4 Keski-ikä 54,8 54,9 54,4 55,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 18 henkilöä. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL eläkemaksut koostuvat - palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia

11 11 - eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantaja seuraa sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhemaksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken. Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 192 0,56 Eläkemenoperusteinen maksu ( ei lasketa) 8. Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön euroa 2014 Muutos % ed. vuodesta Työvoimakustannukset yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä josta ,87 % - vuosiloma-ajan palkat ,86 % - terveysperusteisten poissaolojen palkat, brutto 868 4,50 % - perhevapaiden palkat, brutto ,46 % - Muut lakisääteisten/sopimusperäisten poissaolojen palkat 415 6,68 % - Kela korvaukset - Tapaturmakorvaukset ,59 % -46,47 % 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,79 %

12 12 3. Muut - rekrytointikustannukset (ei ole erikseen eritelty) - vuokratyövoiman kustannukset (ei ole erikseen eritelty) 4. Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto - koulutus ja muu kehittäminen - kuntoutus - muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) (ei ole erikseen eritelty) ,9 % -18,44 % - 5,71 % Kirjaussuosituksen muutoksen johdosta (maksuperusteisesta suoriteperusteiseksi) on v kirjanpidossa eläkekuluissa KuEL -maksuja 13 kuukauden ajalta. 9. Palkkaus Kunta-alalla on viime vuosina uudistettu palkkausta virka- ja työehtosopimusten ja samapalkkaisuuden edistämistoimien avulla. Tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemustai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on osassa tehtäviä palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES).

13 13 Toimintavuonna 2014 maksettiin heinäkuussa 20 yleiskorotus KVTES:iin ja TS:iin kuuluville sekä vastaava palkankorotus OVTES:ssä oleville. Henkilöstö sopimusaloittain KVTES OVTES LS TS TTES Yhteensä miehet naiset yhteensä Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto on pitänyt vuonna 2014 kolme kokousta ja käsitellyt 14 asiaa. Suoritteet ja suorittajat Vuonna 2014 on maksettu palkkoja ja palkkioita henkilölle ja eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu 237 eri henkilöille. Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,4 henkilöä (4 palkkasihteeriä, 0,2 % yleishallinnon toimistosihteeri ja 0,2 % teknisen palvelujen laskentasihteeri). Ohjelmat Käytettävissä olevaan palkkaohjelmaan on tullut versiopäivitys kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Palkanlaskennassa on käytössä liittymiä muista ohjelmista (päivähoito, Titania, Mela, Populus, webraportit sekä keskeytykset, työsopimukset, talousarvion palkkaliiteohjelma ja webpala-ohjelma). Kaupungilla on käytössä sähköinen verkkopalkkalaskelma ja palkkatodistus. Resurssit Virassa olevan henkilöstöjohtajan ollessa perhevapaalla, henkilöstöjohtajan tehtäviä on hoitanut kaupunginsihteeri oman virkansa ohella saakka. Yleishallinnon toimistosihteeri on hoitanut palkkasihteerin tehtäviä 20 %:lla työajastaan. Hänen tehtäviinsä kuuluu Kalajoen Lämpö Oy:n ja henkilökohtaisten avustajien palkkojen maksaminen sekä muita palkanlaskentaan liittyviä tehtäviä. 11. Yhteistoiminta Yt toimikunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Myllylä Raili Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Työnantajan edustaja YT-toimikunnan puheenjohtaja

14 14 Puoskari Jukka Kaupunginjohtaja Työnantajan edustaja Juvonen Otso vs. henkilöstöjohtaja Työnantajan edustaja saakka Saari-Somero Mari Henkilöstöjohtaja, Työnantajan edustaja työsuojelupäällikkö alkaen Aho Aulis JYTY, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Arvo Jouko JUKO, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Haapasaari Eine SUPER, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Matkaselkä Ari KTN, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Alho Päivi Prittinen Juho JHL, pääluottamusmies JHL, varapääluottamusmies Henkilöstön edustaja Henkilöstön edustaja Törnvall Anneli TEHY, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Permi Jouni Työsuojeluvaltuutettu Koutonen Maire Työsuojeluvaltuutettu Prittinen Juho Työsuojeluvaltuutettu Tavasti Erja Työsuojeluvaltuutettu Verronen Tiina-Mari Työterveyshoitaja (Terveystalo) Fors Riitta Työsuojelupäällikkö saakka Yt toimikunta on pitänyt kolme kokousta vuonna Yt toimikunnan käsittelyssä oli vuoden aikana mm. henkilöstökertomus, tilinpäätös 2013, talousarvio 2015, työterveyshuollon Kela-korvaushakemus 2013 ja vuoden 2015 alusta toteutettu organisaatiomuutos, jossa perusturva- ja sivistyspalvelut yhdistettiin hyvinvointipalveluiksi. Paikallisneuvotteluja on käyty toimintavuonna hälytysrahasta sekä nuorten työntekijöiden palkkauksesta. Näiden lisäksi käytiin yhteensä kuusi yt-neuvottelua, joista yksi koski Kalajoen Sataman yhtiöittämistä ja viisi muuta kouluverkkoratkaisua. Jälkimmäiseen liittyen kuultiin yt-menettelyssä Raution, Pöllän ja Pahkalan koulujen opetushenkilökuntaa ja koulunkäyntiavustajia sekä siivous- ja ruokapalvelun henkilöstöä. 12. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä on toiminut Riitta Fors saakka. Tämän jälkeen tehtävää on hoitanut henkilöstöjohtaja Mari Saari-Somero. Työsuojelu on osa yhteistyötoimikuntaa ja yt toimikunta toimii siten myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. Työsuojeluvaltuutettujen keskeisiä tehtäviä on arvioida työympäristöä, tunnistaa häiriöitä ja oireita sekä tehdä esimiehille ehdotuksia niiden poistamiseksi. Heidän tulee olla aloitteellisia vaarojen ennalta ehkäisemiseksi sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Toiminnan tulee tapahtua yhteistyössä esimiesten ja työtekijöiden sekä työterveyshuollon kanssa. Vastuu työturvallisuudesta ja työterveydestä sekä päätösvalta toimenpiteistä on työnantajalla. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa onkin tiivistetty vuoden 2014 aikana, jolloin järjestettiin mm. kaksi työsuojelun yhteistyötapaamista Terveystalon tiloissa.

15 15 Työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat vuoden aikana kaksi kertaa yt-toimikunnan ulkopuolella. Työsuojeluvaltuutettujen palaverissa käsiteltiin mm. henkilöstöön liittyviä asioita, jotka koskivat lähinnä työolosuhteita. Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut ovat osallistuneet aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue on suorittanut tarkastuksia Kalajoen kaupungissa seuraavasti: Kalajoen Satama sekä Tyngän aluekoulu ja Raumankarin koulu Lisäksi työsuojeluvaltuutetut ovat osallistuneet tarpeellisiksi katsomiinsa koulutuksiin. Ensiaputarviketäydennyksistä vuonna 2014 on vastannut Bäck & Co. Heidän kanssaan vuonna 2012 tehty sopimus on päättynyt vuoden 2014 lopussa. 13. Henkilöstön kehittäminen Kaupungin HR toiminnan tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoisen sekä fyysisen että psyykkisen työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen, vahvistaa tiimien jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä yhdessä tekemisen kokemuksia, viestiä positiivista mielikuvaa Kalajoen kaupungista hyvänä työnantajana sekä toteuttaa henkilöstöstrategiaa käytännössä. Henkilöstöedut Kaupungin henkilökunnalla on käytettävänään kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut GoFit Oy:ssä Hiekkasärkillä ja GymSport Centerissä Himangalla. Lisäksi kaupungin työntekijät voivat käyttää Kylpylä SaniFanin ja Keilahalli SunBowlingin palveluja. Kuntosali-, uinti- ym. liikunta-aktiviteetteja voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt sekä ne henkilöt, jotka ovat vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa vähintään 18 t/vko. Vuosikortin voivat lisäksi hankkia henkilöt, joilla on vakinainen tai vähintään vuoden kestävä palvelussuhde Kalajoen kaupunkiin. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Golf-osakkeiden käyttö v Kaupunki omistaa 10 kpl Hiekkasärkät Golf Oy:n osakkeita. Osakkeet on vaihdettu päivälipuiksi vuosittain, päivälippuja kaupungilla on vaihdon jälkeen yhteensä 250 kappaletta. Kaupungin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin päivälippuja 1 kerta/viikko. Omavastuu lipuissa oli 2 /kerta. Vuonna 2014 käyttäjiä oli 26 henkilöä. Käyttäjät Käyttömäärä Elinkeinopalvelut 2 11 Hallintopalvelut 1 5 Perusturvapalvelut 8 63

16 16 Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 5 19 Golf-lippujen käyttöaste on 78 %. Liikuntakampanjat Vuoden 2014 aikana toteutettiin myös useita liikuntakampanjoita. Kuntokortti oli käytössä keväällä ja syksyllä ja toukokuiseen Pyörällä töihin kampanjaan osallistui kaikkiaan 66 henkilöä. Helmi-maaliskuussa 227 työntekijää osallistui 21 joukkueena Hymisliikuntakampanjaan, jonka tavoitteena on aktivoida koko työyhteisöä sekä valaa innostusta niihin ryhmän jäseniin, jotka muutoin liikkuvat vähemmän. Keskiarvona jokainen Hymikseen osallistunut liikkui 6,9 h/vko voittajajoukkueen tuloksen ollessa peräti 15,9 h/vko/hlö. Hymikseen osallistuneiden kuntien keskinäisessä kisassa Kalajoki sijoittui sijalle viisi. Elokuussa järjestettyyn Nice Run tapahtumaan osallistui 205 Kalajoen kaupungilla työskentelevää naista. Kaupunki osallistui tapahtumaan maksamalla osallistumismaksun. Muut Vuonna 2014 henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hakea avustusta työpaikoittain haluamaansa virkistykseen. Avustusta on haettu mm. ulkoilutapahtumiin ja teatterissa käynteihin. Virkistysrahan suuruus on 10 /osallistuja. Henkilöstön pikkujoulu järjestettiin hotelli Sanissa. Ohjelmassa oli Teatteri Eurooppa Neljän revyy ja cocktailtarjoilu. 14. Henkilöstökysely Kalajoen kaupungin henkilöstölle toteutettiin henkilöstökysely Kysely oli suunnattu kaikille Kalajoen kaupungin työntekijöille, jotka olivat palvelussuhteessa Kyselyn toteutti syyskuussa 2014 järjestetyssä kilpailutuksessa valituksi tullut Taitoavain. Kyselyyn vastaaminen tapahtui sähköisesti henkilökohtaisen sähköpostilinkin kautta, minkä lisäksi Taitoavain järjesti vastaustilaisuuksia niihin yksiköihin, joissa työntekijöillä ei ole omaa päätettä tai joissa päätetyöskentely ei kuulu pääasiallisiin työtehtäviin. Esimiehille jaettiin lisäksi ns. julkisia linkkejä, joiden kautta kyselyyn saattoi vastata yhteiseltä päätteeltä. Henkilöstökyselyyn vastasi yhteensä 543 henkilöä eli noin 53 % koko henkilöstöstä. Edelliseen kyselyyn, joka oli toteutettu vuonna 2012, vastasi 460 henkilöä, joten tähän nähden osallistujamäärä lisääntyi merkittävästi. Palveluittain vastaajamäärät olivat seuraavat: Perusturvapalvelut 245 Tekniset palvelut 91 Sivistyspalvelut 143 Kehittämispalvelut 32 Hallintopalvelut 23 Muut (tytäryhtiöt) 7

17 17 Vastaajista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä, mikä vastaa kaupungin henkilökunnan sukupuolijakaumaa. Samoin ikäjakauma vastaa kaupungin ikäjakaumaa: Henkilöstökysely koostui kolmesta osa-alueesta: työhyvinvointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen. Tuloksia näissä osa-alueissa mitattiin perinteisen onnistumisen (x-akseli) lisäksi myös siitä näkökulmasta, kuinka merkitykselliseksi (y-akseli) vastaajat kokivat kunkin väittämän. Kyselyssä käytettävä zef-menetelmä ilmaisee lisäksi kullakin osaalueella saadut vastaukset suhteessa toisiinsa. Kokonaistulokset olivat seuraavat: Työhyvinvointi x: 3,7 y: 3,9 Työyhteisön toimivuus x: 3,9 y: 4,1 Johtaminen x: 3,7 y: 4,0 Työhyvinvointi

18 18 1. Työni on innostavaa ja tuottaa minulle iloa (X: 3,91 Y: 3,96) 2. Työnkuvani on selkeä (X: 3,95 Y: 3,96) 3. Koen, että työni Kalajoen kaupungin palveluksessa on tärkeää ja merkityksellistä (X: 3,94 Y: 3,98) 4. Työmotivaationi on korkea (X: 3,95 Y: 3,96) 5. Työskentelytilat ovat hyvät ja toimivat (X: 3,35 Y: 3,79) 6. Käytössäni on ajanmukaiset ja tarvittavat välineet työni tekemiseen (X: 3,65 Y: 3,91) 7. Työnantajani tarjoaa mahdollisuuksia osaamiseni kehittämiseen (X: 3,65 Y: 3,85) 8. Haluan kehittää osaamistani (X: 4,26 Y: 4,02) 9. Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia (X: 3,58 Y: 3,98) 10. Työni ei aiheuta minulle fyysisiä vaivoja (X: 3,43 Y: 3,88) 11. Työni ei aiheuta minulle henkisiä kuormitustekijöitä (X: 2,96 Y: 3,80) Työyhteisön toimivuus 1. Tulen mielelläni töihin (X: 4,13 Y: 4,13) 2. Työyhteisössämme on myönteinen ilmapiiri (X: 3,94 Y: 4,14) 3. Yhteisesti sovitus pelisäännöt ohjaavat tekemistämme ja yhteistyö toimii (X: 3,67 Y: 4,04) 4. Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti (X: 3,44 Y: 3,88) 5. Henkilöstöä kohdellaan työyhteisössämme tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta (X: 3,83 Y: 4,10) 6. Työyhteisössämme ei esiinny työntekoon vaikuttavia henkilöiden välisiä ristiriitoja (X: 3,54 Y: 4,00) 7. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista (X: 4,15 Y: 4,21) 8. Olemme sitoutuneet tekemään työmme laadukkaasti (X: 4,34 Y: 4,28) 9. Olemme sitoutuneet työn jatkuvaan kehittämiseen (X: 4,07 Y: 4,11)

19 19 Johtaminen 1. Esimieheni puoleen on helppo kääntyä (X: 4,05 Y: 4,20) 2. Esimieheni on oikeudenmukainen (X: 4,02 Y: 4,13) 3. Esimieheni ilmaisee selkeäsi mitä hän minulta odottaa (X: 3,84 Y: 4,08) 4. Esimieheni tiedottaa riittävästi ajankohtaisista asioista (X: 3,75 Y: 4,07) 5. Työyhteisömme palaverikäytönnöt toimivat hyvin (X: 3,57 Y: 3,98) 6. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa työyhteisöni toimintatapoihin (X: 3,75 Y: 4,01) 7. Esimieheni antaa riittävästi tunnustusta ja palautetta työsuorituksistani (X: 3,53 Y: 3,97) 8. Esimieheni kannustaa ja rohkaisee minua kehittämään ammattitaitoani ja osaamistani (X: 3,60 Y: 3,93) 9. Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään (X: 3,69 Y: 3,92) 10. Esimieheni käy kanssani kehityskeskustelun säännöllisesti ja ne ovat hyödyllisiä (X: 3,10 Y: 3,73) 11. Toimenkuvassani ja työtehtävissäni joustetaan tarvittaessa erityitarpeideni mukaan (X: 3,84 Y: 4,04) Kyselyn perusteella voidaan seuraavat tekijät nostaa henkilöstön vahvuuksiksi Työhyvinvointi: Haluan kehittää osaamistani (X: 4,26 Y: 4,02) Työmotivaationi on korkea (X: 3,95 Y: 3,96) Koen, että työni Kalajoen kaupungin palveluksessa on tärkeää ja merkityksellistä (X: 3,94 Y: 3,98) Työyhteisön toimivuus: Olemme sitoutuneet tekemään työmme laadukkaasti (X: 4,34 Y: 4,28) Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista (X: 4,15 Y: 4,21) Tulen mielelläni töihin (X: 4,13 Y: 4,13) Johtaminen: Esimieheni puoleen on helppo kääntyä (X: 4,05 Y: 4,20) Esimieheni on oikeudenmukainen (X: 4,02 Y: 4,13) Esimieheni ilmaisee selkeästi mitä hän minulta odottaa (X: 3,84 Y: 4,08)

20 20 Seuraavat seikat nousevat puolestaan esille mahdollisina kehittämiskohteina: Työhyvinvointi: Työni ei aiheuta minulle henkisiä kuormitustekijöitä (X: 2,96 Y: 3,80) Työskentelytilat ovat hyvät ja toimivat (X: 3,35 Y: 3,79) Työni ei aiheuta minulle fyysisiä vaivoja (X: 3,43 Y: 3,88) Työyhteisön toimivuus: Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti (X: 3,44 Y: 3,88) Työyhteisössämme ei esiinny työntekoon vaikuttavia henkilöiden välisiä ristiriitoja (X: 3,54 Y: 4,00) Yhteisesti sovitut pelisäännöt ohjaavat tekemistämme ja yhteistyö toimii (X: 3,67 Y: 4,04) Johtaminen: Esimieheni käy kanssani kehityskeskustelun säännöllisesti ja ne ovat hyödyllisiä (X: 3,10 Y: 3,73) Esimieheni antaa riittävästi tunnustusta ja palautetta työsuorituksistani (X: 3,53 Y: 3,97) Työyhteisömme palaverikäytännöt toimivat hyvin (X: 3,57 Y: 3,98) Yleisiä huomioita henkilöstökyselystä: Kysymysryhmien vastauksista näkyy kautta linjan Kalajoen kaupungin työntekijöiden sitoutuminen laadukkaaseen työn tekemiseen ja Piirun verran parempi tekemisen meininki. Henkilöstö on myös erittäin motivoitunut kehittämään osaamista, minkä varaan on otollista rakentaa kehittämistoimenpiteitä jatkossakin. Työyhteisön toimivuuden kysymysryhmän vastaukset olivat pääsääntöisesti hyvin positiivisia ja niiden keskiarvopisteet olivat korkeammat kuin muissa kysymysryhmissä. Tässä erottuivat ne työyhteisöt, joissa on mahdollisesti työyhteisön keskinäisiä haasteita. Johtamisen kysymysryhmässä korostuivat toistuvasti kehityskeskusteluiden, palautteenannon ja kannustamisen sekä palaverikäytäntöjen kehittämistarpeet. Vastaajat ovat avoimesti kirjoittaneet kokemuksiaan ja palautteitaan vapaisiin kenttiin. Ne avaavat työyhteisöjen tilannetta ja ajatuksia yksikkökohtaisissa yhteenvedoissa. Ikänäkökulmasta tarkasteltuna yli 50-vuotiaiden vastaajien (247) yhteenvedot ovat samanlaiset kuin koko henkilöstöllä. Yli 60-vuotiaiden vastaajien (45) yhteenvedossa korostuvat ymmärrettävästi oman työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen haasteet, henkinen työn kuormitus ja fyysiset tekijät. Työyhteisön toimivuuden ja johtamisen osalta yhteenvedot olivat heidän osaltaan hyvin samansuuntaiset kuin koko henkilöstöllä yhteensä. Alle 30-vuotiaiden vastaajien (33) yhteenvedoissa korostuivat työssä jaksamisen, henkisen kuormituksen ja myös osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien haasteet. Samoin työskentelyn jatkumisen ajatukset, palautteen saamisen ja kehityskeskusteluiden toteutumisen haasteet tulivat ilmi nuorten vastauksissa. Työyhteisön toimivuuden osalta alle 30-vuotiaiden vastaukset olivat positiivisia. Esimiesten (64) vastausten yhteenvedoissa näkyivät koko henkilöstöön verraten työssä jaksamisen, palaverien toimivuuden, yhteisten pelisääntöjen ja palautteensaannin haasteet. Yli 50- vuotiaiden esimiesten vastauksissa, joita on reilu puolet esimiehistä, korostui vielä vahvemmin työssä jaksaminen ja henkiset rasitustekijät sekä työn tasapuolinen jakautuminen. Alle 5 vuotta esimiehenä toimineilla näiden lisäksi palautteen ja tuen saamisen tarve korostuivat enemmän. Jatkotoimenpiteet Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi yksikkötasolla vuoden 2015 alkupuoliskolla. Esimiehet valmennetaan käsittelemään kyselystä saadut tiedot yhdessä henkilöstönsä kanssa sekä työstämään eteenpäin yksikkötasolla ilmeneviä kehittämistarpeita. Kyselyn perusteella tullaan myös järjestämään esimiesvalmennusta.