LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014"

Transkriptio

1 LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 YT-toimikunta tsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Henkilöstöjaosto

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE Liperin kunnan organisaatio ja osastot Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön eläköityminen HENKILÖSTÖKULUT SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT Sairauspoissaolot Työtapaturmat ja ammattitaudit TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Varhainen ja tehostettu tuki Työterveyshuoltoyhteistyö Työsuojelutoiminta Henkilöstön koulutus Perehdytys Kehityskeskustelut Laaduntunnustus Työyhteisöjen hyvinvointi YHTEENVETO... 19

3 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE Liperin kunnassa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Koko kunnan yhteinen henkilöstöstrategia päivitettiin toukokuussa 2014 ja se laadittiin henkilöstöä laajasti kuullen. Henkilöstöstrategia on johdettu voimassa olevasta kuntastrategiasta ja sillä määritetään henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja henkilöstöpolitiikan suuntaviivat. Koko kuntaa koskevan henkilöstöstrategian lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa on voimassa oma henkilöstöstrategiansa, joka on sovitettu yhteen Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen strategian sekä Liperin kunnan oman henkilöstöstrategian kanssa. Henkilöstökertomus toimii hyvänä henkilöstöpolitiikan seurannan ja toiminnan kehittämisen apuvälineenä erityisesti silloin, kun toiminnalle on jo strategia- ja suunnitelmatasolla kyetty asettamaan riittävän selkeät tavoitteet ja mittarit. Strategisiksi painopisteiksi ja kriittisiksi menestystekijöiksi on valittu kolme tärkeää kokonaisuutta: toimivat työyhteisöt, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen jatkuva kehittäminen sekä työnantajakuvan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on laadittu arviointikriteerit, joilla voimme mitata onnistumistamme. Jokaiselle arviointikriteerille on määritelty tavoite, toimenpiteet sen saavuttamiseksi ja seurannan mittarit. Kunta- ja henkilöstöstrategian ohella erityisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämistä konkretisoivat neljän vuoden välein laadittava työhyvinvoinnin (työsuojelun) toimintaohjelma sekä vuosittain laadittava työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma. Työhyvinvointitoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ovat vuosille seuraavat: Osaaminen, työolosuhteet ja resurssit, esimiestyö ja työssä jaksaminen. Vuodelle 2014 painopisteeksi määriteltiin erityisesti esimiestyön tukeminen, kehityskeskustelulomakkeen päivitys sekä +55 ohjelman jalkauttamisen jatkaminen. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty vuoden lopun ( ) tilanteen mukaan. Sosiaali- ja terveysosaston luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosiin OkuLi-yhteistoiminnan päättymisen vuoksi. Henkilöstökertomuksen tiedot on kerätty palkkahallinnon tietojärjestelmästä, työterveyshuollosta, esimieskyselyin sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. Henkilöstökertomuksessa on esitetty vastaavia lukuja aikaisemmilta vuosilta, jotta lukijan olisi helpompi tehdä vertailua nykyisistä tunnusluvuista. 1

4 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE 2.1 Liperin kunnan organisaatio ja osastot Kuviossa 1 on esitetty Liperin kunnan organisaatio. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio muuttui lukien. Kuvio 1. Liperin kunnan henkilöstöorganisaatio 2

5 2.2 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne Liperin kunnan henkilöstömäärä oli 873 työntekijää. Luku sisältää vakituisen henkilöstön lisäksi sijaiset ja määräaikaiset. Henkilöstömäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 23 %. Laskua selittää OkuLi yhteistoiminnan päättyminen vuoden 2013 lopussa sekä vuonna 2014 tapahtunut koulujen yhdistäminen. Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärältään melkein yhtä suuret ovat sosiaali- ja terveysosasto sekä sivistysosasto. Sosiaali- ja terveysosastolla työskenteli 314 työntekijää (36 %) ja sivistysosaston henkilöstömäärä oli 296 (34 %). Hallinto-osastolla työskenteli 213 (24 %) henkilöä ja teknisellä osastolla 50 (6 %)henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty henkilömäärät ja niiden muutokset eri yksiköissä vuosina HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Hallinto-osasto * Sivistys-osasto Sosiaali- ja terveys-osasto ** 314 Tekninen osasto KOKO KUNTA Taulukko 1: Liperin kunnan henkilöstömäärä vuosina *Liperin alueen lomittajat 60, muiden alueiden lomittajat 93 henkilöä, lomittajia yhteensä 153 henkilöä. Työssäkäynti ei rajoitu kuntien alueelle vaan työskentely suunnitellaan vallitsevan tilanteen ja tarpeen mukaan. Luvut ovat suuntaa antavia. **Sisältää OkuLi yhteistoiminnan henkilöstön. Outokummun alue n. 250 henkilöä. Vuonna 2014 Liperin kunnan henkilöstöstä 78 % (678 henkilöä) työskenteli vakituisessa virkatai työsuhteessa. Vakituisten työntekijöiden osuus on säilynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä on 22 %. Kuviossa 2 esitetään määräaikaisten ja vakituisten henkilöiden määrät osastoittain vuonna Kuvio 2. Liperin kunnan henkilöstömäärä osastoittain vuonna

6 Suurin vakituisen henkilöstön osuus oli teknisellä osastolla, jossa henkilöstöstä työskenteli vakituisessa työ- tai virkasuhteessa 90 % henkilöstöstä. Sivistysosaston vakituisen henkilöstön osuus oli 82 %, hallinto-osaston 77 % ja sosiaali- ja terveysosaston 72 %. Kaikkien hallintokuntien osalta tilanne on edellisen vuoden kaltainen. Taulukossa 2 on nähtävillä vakituisen henkilöstön määrän kehitys prosenttilukuina vuosina osastoittain. VAKITUINEN HENKILÖSTÖ % -OSUUDET Hallinto-osasto Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön %- osuudet vuosina Vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan määräaikaisista työllistettyjä oli 11 ja oppisopimussuhteisia 1 työntekijä. Liperin kunnassa kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli joulukuussa 98 henkilöä. Puutyöverstaalla oli kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 21 henkilöä ja Kädentaitopajalla 17 henkilöä. 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Liperin kunta on julkishallinnolle tyypillisesti naisvaltainen työyhteisö. Liperin kunnan henkilöstön sukupuolijakaumaa on kuvattu kuviossa 3. Koko kunnan henkilöstöstä vuonna 2014 oli naisia 81 % ja miehiä 19 %. Sukupuolijakauma näyttää pysyttelevän melko vakiona, edellisiin vuosiin verrattuna muutokset ovat muutaman prosentin luokkaa. Sosiaali- ja terveysosasto on selkeästi naisvaltaisin ala, muilla osastoilla erot ovat tasaisemmat. Kuvio 3. Liperin kunnan henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain vuonna

7 2.4 Henkilöstön ikärakenne Taulukossa 3 on kuvattu henkilöstön keski-iän kehitystä vuosina Vuonna 2014 vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 47,7 vuotta, miesten keski-ikä oli naisia noin 1,3 vuotta korkeampi. Määräaikainen henkilöstö on keski-iältään vakituista nuorempaa, määräaikaisten keski-ikä on 38,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli korkein teknisellä osastolla (48,2 vuotta). Hallinto-osaston keski-ikä on 46,3 vuotta, sosiaali- ja terveysosaston 46 vuotta ja sivistys osaston keski-ikä on 44,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikää laskettaessa on otettu huomioon sekä määräaikaiset että vakituiset työntekijät. HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Vakituiset - naiset 46,5 47,3 47,4 Vakituiset - miehet 49 49,8 49 Vakituiset - yhteensä 46,9 47,7 47,7 Määräaikaiset - naiset 46,4 39,6 38,6 Määräaikaiset - miehet ei 35,4 38,7 Määräaikaiset - yhteensä 46, ,6 Taulukko 3: Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Henkilöstön eläköityminen Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyi Liperin kunnan palveluksesta 11 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 1 henkilö ja osa-aikaeläkkeelle 1 henkilö. Osatyökyvyttömyyspäätöksen sai 7 henkilöä ja kuntoutustuen piirissä oli 5 henkilöä. Taulukossa 4 näkyy eläkkeiden perusteet vuosina Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä Taulukko 4. Eläkkeiden perusteet vuosina

8 3. HENKILÖSTÖKULUT Liperin kunnan henkilöstökulut olivat 2014 vuonna 33,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista palkkakuluja oli 25,3 miljoona euroa ja palkkojen sivukuluja 8,5 miljoonaa euroa. Kuviossa 4 on esitetty henkilöstökulujen kehitys vuosina Kuvio 4. Henkilöstön palkka- ja henkilösivukulut vuosina Kuviossa 5 on esitetty vuoden 2014 palkkakulut osastoittain ilman sivukuluja. Sivistysosaston palkat muodostivat 37 % palkkakuluista ollen 9,3 miljoona euroa. Toiseksi suurimman osan (36 %) muodostivat sosiaali- ja terveysosaston palkkakulut, jotka olivat 9,0 miljoonaa euroa. Hallinto-osaston palkkoihin kului 5,7 miljoonaa euroa ja teknisen osaston palkkoihin 1,3 miljoonaa euroa. Kuvio 5. Liperin kunnan henkilöstökulujen jakautuminen osastoittain

9 Vuonna 2014 henkilöstö sivukuluina maksettiin varhaiseläkemenoperusteista maksua euroa. OkuLin yhteistoiminnan ajalle kuuluvista varhemaksuista Outokumpu maksaa 44 % ja loppuosa 56 % on Liperin kunnan osuutta. Varhe-maksujen kehitystä tulee tarkastella useamman vuoden ajalta todellisen kehityksen todentamiseksi. Työnantaja maksaa varhe-maksua työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke), yksilölliselle varhaiseläkkeelle, tai työttömyyseläkkeelle. Yksi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle varhe-maksuna n euroa yhtä euron eläkettä kohden. Mikäli työntekijä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ennen eläkkeelle jäämistä useamman työnantajan palveluksessa, jaetaan varhe-maksu ansaittujen palkkojen suhteessa ko. työnantajien kesken. Taulukossa 5 on esitetty Liperin kunnan maksamat varhemaksut vuosina VARHEMAKSUT Taulukko 5: Varhemaksut

10 4. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen systemaattista seurantaa on tehty Liperin kunnassa jo useiden vuosien ajan. Sairauspoissaolojen väheneminen ja hallinta on kirjattu tavoitteeksi muun muassa kunnan työhyvinvoinnin toimintaohjelmaan vuosille Poissaolojen määrä on ollut kasvusuuntainen vuosina Vuonna 2012 sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi ja vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun. Sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli kalenteripäivää, joka tarkoittaa vähennystä edelliseen vuoteen 8182 kalenteripäivää. Lasku on erittäin huomattava, ottaen huomioon henkilöstömäärän vähennyksen. Yhden sairauspoissaolopäivän (työpäivä) hinta oli 84,95 euroa. Hinta sisältää vain suorat poissaolosta aiheutuneet palkkakustannukset ilman sijais- tai muita kuluja. Sairauspäivän hinta on noussut edelliseen vuoteen verrattuna 6,2 euroa. Nousua selittää pitkien sairauspoissaolojen väheneminen ja siten lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellisen määrän lisääntyminen. Taulukosta 6 näkyy sairauslomien pituuden prosenttiosuudet vuosina Voidaan todeta, että vuonna 2014 lyhyet sairauspoissaolot ovat määrällisesti kasvaneet yli 14 prosenttia. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KESTOT 0-10 pv pv 61- pv ,6 29,2 34, ,2 33,6 31, ,7 34,1 17,2 Taulukko 6: Sairauspoissaolojen kestot prosentteina vuosina Kuviossa 6 on esitetty sairauspoissaolopäivien määrä kalenteripäivinä osastoittain vuosina Koko Liperin kunnan henkilöstön sairauspoissaolot työntekijää kohti vuonna 2014 olivat 8,2 kalenteripäivää. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna on 2,6, kalenteripäivää/ työntekijä. Sairauspoissaolot ovat laskeneet kaikilla osastoilla. Hallinto-osastolla lasku sairauspäivissä 0,4 kalenteripäivää, sivistysosastolla 0,9 kalenteripäivä, teknisellä osastolla 4,8 kalenteripäivää ja sosiaali- ja terveysosastolla 4,1 kalenteripäivää. Osastojen kehitystä ja keskinäistä vertailua tehtäessä on huomioitava, että pienillä osastoilla yksittäisten työntekijöiden runsas sairastavuus heijastuu koko osaston poissaololukuihin selvästi voimakkaammin kuin isommilla osastoilla. 8

11 Kuvio 6 Sairauspoissaolojen määrä kalenteripäivinä osastoittain työntekijää kohden vuosina Sairauspoissaoloja voidaan tarkastella myös sairauspoissaoloprosentin avulla (esitetty taulukossa 7), joka kuvaa sairauspoissaoloihin menneen työajan suhdetta (työpäivien) käytössä olevaan teoreettiseen työaikaan. Koko kunnan sairauspoissaoloprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna ollen 4,1 %. Sairauspoissaoloprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 %, joten alenemaa voidaan pitää huomattavana. SAIRAUSPOISSAOLO% OSASTOTTAIN Hallinto-osasto 4,3 3,7 2,8 Maatalouslomitus 5,6 6,6 6,1 Sivistysosasto 4,1 3,4 3,0 Sosiaali- ja terveysosasto 6,5 5,9 4,3 Tekninen osasto 4,7 6,5 4,4 KOKO KUNTA 5,8 5,2 4,1 Taulukko 7. Sairauspoissaoloprosentit osastoittain vuosina Työterveyshuollon diagnoosiryhmittäisestä sairauspoissaolotilastosta (kuvio 7, ei sisällä lomitusta) voidaan todeta, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus (31,9 %) sairauspoissaolojen aiheuttajana on edelleen suurin, pientä laskua on kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut. Toiseksi suurimmaksi syyksi ovat nousseet mielenterveyshäiriöt (21,2 %). Kolmanneksi suurimpana, 11,3 % osuudella, poissaolosyynä ovat vammat ja ulkoiset syyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi on jo otettu käyttöön tehostettu työfysioterapian käyttö, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät ohjataan matalalla kynnyksellä työfysioterapeutin ohjaukseen ja neuvontaan. Ohjaus ja neuvonta toteutetaan myös tarvittavan sairausloman aikana, sekä työhön paluun yhteydessä. Lisäksi yli 55-vuotiaat ohjataan terveystarkastusten yhteydessä työfysioterapeutin kuntokartoitukseen. 9

12 Sairauspoissaoloaikojen lyhentämiseksi ja hoidon tarpeen arvioinniksi on lisäksi työterveyshuoltona mahdollista käyttää erikoislääkärin konsultaatiota työterveyslääkärin harkinnan mukaan. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT DIAGNOOSIRYHMITTÄIN (%) Kuvio 7. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin (%) vuonna Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmia ja ammattitauteja on tarkasteltu vakuutusyhtiön vuosittaisen työtapaturmatilaston avulla. Vuonna 2014 Liperin kunnan työntekijät olivat töistä poissa työtapaturmien ja ammattitautien takia yhteensä 670 kalenteripäivää. Poissaolopäivien määrä on noussut 302 päivän verran edelliseen vuoteen verrattuna. Hallinto-osaston osalta työn erityispiirteiden vuoksi maatalouslomitus voitanee ottaa omaan tarkasteluun. Maatalouslomitus on työn fyysisyyden vuoksi tapaturmariskiltään muuta kuntaa suurempaa. Vuoden 2014 hallinto-osaston työtapaturmista aiheutuneista poissaoloista on maatalouslomituksen puolelle kirjautunut 88 %. Kuviossa 8 on esitetty työtapaturmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrät vuosina

13 Kuvio 8. Työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät vuosina Vuonna 2014 työtapaturmia sattui 45, joissa osallisina oli yhteensä 40 työntekijää. Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin 1. Vakuutusyhtiö maksoi kunnalle korvauksia työtapaturmien ja ammattitautien perusteella yhteensä euroa. Työtapaturmien kirjaus on tehostunut ja tapaturmista ilmoitetaan entistä herkemmin. Taulukossa 8 on esitetty yhteenvetona työtapaturmiin liittyvät luvut vuosina TYÖTAPATURMIEN VUOKSI POISSAOLLEET HENKILÖT Hallinto-osasto Maatalouslomitus Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto KOKO KUNTA Taulukko 8: Työtapaturmat vuosina

14 Kunta maksoi työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuneista poissaoloista välillisiä palkkoja yhteensä euroa. Eniten tapaturmia tapahtui putoamis- ja tai kaatumistilanteissa (14 tapahtumaa) ja toiseksi suurin tapaturman syy oli fyysinen kuormitus, joka aiheutti vammoja (6 tapahtumaa). Taulukossa 9 on esitetty työtapaturmissa ja ammattitaudeissa osallisina olleiden työntekijöiden määrä, joiden kohdalla tapaturmasta on aiheutunut sairauspoissaoloa. TYÖTAPATURMAT Tapaturmia kpl Osallisena työntekijöitä Ammattitauti epäily Korvaukset vakuutusyhtiö Suorat palkat Taulukko 9. Työntekijöiden, joille aiheutui työtapaturman vuoksi poissaolo, määrät vuosina

15 5. TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN 5.1 Varhainen ja tehostettu tuki Varhaisen tuen mallin toimivuutta seurataan vuosittain tehtävällä esimieskyselyllä. Vuoden 2014 varhaisen tuen toimista tehtiin esimieskysely tammikuussa 2015 ja kysely lähetettiin sähköpostilla 47 esimiehelle. Vastausprosentti oli 80, jota voitanee pitää hyvänä vastausprosenttina. Puheeksi otto-tilanteita kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 80 kappaletta. Puheeksi ottojen suhteellinen määrä on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina. Varhaisen tuen malli ohjeistaa esimiestä käymään työntekijän kanssa keskustelun, mikäli esimiehellä on huoli työntekijästä. Puheeksi otto -tilanteiden yleisimmät syyt olivat sairauspoissaolot ja niiden käytänteistä sopiminen. Toinen selkeä syy puheeksi ottoon oli henkilöstön keskeiset ristiriidat, joita oli pyritty selvittämään yhdessä esimiehen kanssa keskustellen. Esimiehistä 95 % oli seurannut alaisensa sairauspoissaoloja. 55 % esimiehistä on tehnyt ilmoituksen työterveyshuollolle sairauspoissaolorajojen ylittyessä, 11 % ei ole ilmoittanut ja 34 % esimiehistä ilmoittaa, ettei hänen alaisillaan ole ollut niin pitkiä sairauslomia, että ilmoitustarvetta olisi tullut. Yhteydenpito työntekijöihin pitkän sairausloman aikana näyttää olevan itsestään selvyys. Työhön paluun kirjallisen suunnitelman laatimisen osalta tilanne näyttäytyy käytännön arjessa haasteellisena. 11 esimiestä ilmoittaa tehneensä työhön paluun suunnitelman kirjallisena pitkän poissaolon jälkeen. Tuloksista voi päätellä, että kirjallinen työhön paluun suunnitelma koetaan hankalana ja sen ohjeistamista tulisi lisätä. Tulosta voi selittää osaltaan myös se, ettei kaikkia varhaisen tuen toimia mielletä suunnitelman tekemiseksi. Myös työterveyshuollossa pidetty kolmikantaneuvottelu kirjallisine muistioineen voi toimia työhön paluun suunnitelmana. Työkykyprosessien määrä on edellisten vuosien tasolla. Yhteistyö työkykyprosesseissa on jalkautunut siten, että kolmikantarakenne on selkeytynyt ja toimijoina työkykyprosessien selvittämisessä ovat mukana työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja työntekijän lisäksi tämän esimies. Tarvittaessa mukana voi olla mahdollinen tuleva esimies sekä työntekijän luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. 13

16 5.2 Työterveyshuoltoyhteistyö Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toteutui vuonna 2014 suunnitelman mukaisesti. Terveyden seurantatarkastukset toteutettiin sivistysosastolle. Työterveyshuolto oli mukana vahvistamassa varhaisen tuen mallin käytänteitä. Vuosille työterveyshuoltotoiminnan keskeiseksi painopistealueeksi on kirjattu sairauspoissaolojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen hallinta sekä varhaisen tuen mallin käytänteiden vahvistaminen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat euroa, josta maatalouslomituksen osuus on euroa. Työterveyshuollon kustannukset työntekijää kohden olivat 330 euroa vuonna Työntekijää kohden kustannus on edellistä vuotta alhaisempi 37 euron verran. 5.3 Työsuojelutoiminta Työsuojelun painopistealueina vuonna 2014 olivat edelleen sisäilma-asiat ja niihin liittyvät korjaustoimet. Liperin terveyskeskus, Varolan- ja virastotalon kiinteistöt aiheuttivat eniten päänvaivaa ja palavereita sisäilmaongelmien takia. Varhaisen tuen mallia ja + 55 ohjelman jalkauttamista jatkettiin. Vaarojen ja riskien arviointi kierros toteutettiin koko kunnan osalta vuonna 2013, seuraava koko kuntaa koskeva vaarojen ja riskien arviointi kierros tehdään vuonna Vuoden 2014 alusta lähtien kunnassa on työsuojeluvaltuutettu, jonka koko työaika on kiinnitetty työsuojelutehtäviin. Työsuojeluvaltuutettu on keskittynyt ensimmäisenä toimintavuotenaan työpaikkojen riskien ja vaarojen arviointiin kiertämällä ja tarkastamalla kaikki työpisteet. Työhyvinvointi- toimikunnan (tyhy) organisaatiota muutettiin vuoden 2014 alusta uuden työsuojeluvaltuutettujen rakenteen myötä. Tyhyn jäseninä on kaikki kunnan työsuojeluvaltuutetut, näiden varavaltuutetut, tekninen asiantuntija, työterveyshoitaja, sosiaali- ja terveysosaston turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö, henkilöstösuunnittelija ja kunnankamreeri. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastuksia tehtiin vuoden 2014 aikana 12 kappaletta. 5.4 Henkilöstön koulutus Liperin kunta tukee vahvasti henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Täydennyskoulutukseen osallistumista tuetaan muun muassa palkallisilla koulutuspäivillä. Vuonna 2014 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua esimiesten aamukoulutuskäytäntöä. Esimiesten aamukoulutuksia järjestettiin kolme kertaa. Tilaisuudet painottuivat ajankohtaisiin henkilöstöasioihin. Lisäksi esimiehille tarjottiin koulutusta Lean-ajattelusta. 14

17 Liperin kunnan hoito- ja hoivapalvelut olivat pilottina mukana ikä 3.0 hankkeessa ja sen tuomien kokemusten myötä hankkeen koulutuksiin lähdettiin mukaan myös varhaiskasvatuksen osastoilta. Hankkeeseen sisältyvät koulutukset painottuivat työyhteisöjen yhteistyöhön ja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Vuonna 2014 Liperin kunnan henkilöstö osallistui koulutuksiin yhteensä 1689 työpäivänä, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,8 päivää/ osallistunut työntekijä. Luvussa on otettu huomioon vain koulutuksiin osallistuneet henkilöt. Vuonna 2014 koulutuksiin osallistui yhteensä 601 työntekijää. Kuviossa 9 on esitetty koulutuksiin osallistuminen työpäivinä hallintokunnittain tasolla vuosina Koulutusten ajalta työnantaja on maksanut välillisiä palkkakustannuksia euroa. Kuvio 9: Koulutuksiin osallistuminen työpäivinä vuosina Koulutuksiin osallistuneiden määrä vaihtelee hieman eri osastojen välillä. Aktiivisimmin koulutuksiin osallistuttiin sivistysosastolla, jossa koulutuksiin osallistuneiden määrä on 51,2 % koko sivistysosaston henkilöstöstä. Koulutuksiin osallistuminen prosentteina kunkin osaston henkilöstöstä on esitetty taulukossa 11. Kunnassa laadittiin yhteistoiminnassa kunnan koulutussuunnitelma maaliskuussa ja kunnalla on mahdollisuus lainsäädännön muutoksen vuoksi hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta suunnitelman mukaisista koulutuksista. Vuoden 2014 osalta korvausta haettiin 557 päivän osalta, mutta tulee huomioida, että luku ei koske koko vuotta. KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN % Hallinto-osasto 27,0 26,4 37,0 Sivistysosasto 39,2 33,3 51,2 Sosiaali- ja terveysosasto 46,5 43,1 47,1 Tekninen osasto 15,9 15,2 19,2 KOKO KUNTA 37,6 34,7 43,4 Taulukko 11: Koulutuksiin osallistuneet henkilöt suhteutettuna osastojen henkilöstömääriin 15

18 5.5 Perehdytys Henkilöstön osaamisesta kehitetään perehdytyksen avulla työhön tultaessa, työssä ollessa ja työhön palattaessa. Onnistunut perehdytys luo pohjan osaamisen arvioinnille ja kehittämiselle. Perehdyttämisen merkitys ja työssä oppiminen korostuvat nykyajan nopeasti muuttuvissa työja toimintaympäristöissä. Perehdyttämismateriaali on saatavilla Liperin kunnan intrassa. Tavoitteena on, että yleinen materiaali on intrassa jatkuvasti ajantasaisena. 5.6 Kehityskeskustelut Varhaisen tuen mallin toimivuutta mittaavan vuosittaisen esimieskyselyn yhteydessä tiedusteltiin kehityskeskustelukäytännöistä vuoden 2014 osalta. Kehityskeskustelut oli käyty vastaajien mukaan 66 % tapauksista kaikkien alaisten kanssa ja 23 % oli käynyt keskustelut osan henkilöstön kanssa. Kehityskeskusteluista 8 % oli suoritettu ryhmäkehityskeskusteluna. Kehityskeskustelun tärkeyttä on pyritty korostamaan sekä esimiehille että työntekijöille. Vuoden 2015 alusta kunnassa otetaan käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake Populusjärjestelmään ja sen odotetaan osaltaan helpottavan kehityskeskustelujen käymistä ja sitä kautta tehostamaan käytäntöjen sujuvuutta. 5.7 Laaduntunnustus Liperin ja Outokummun sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmälle myönnettiin sosiaalija terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus Yhteistoiminnan loputtua myönnettiin uusi laaduntunnustus Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluille Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on ylläpitänyt laaduntunnustusta ja seuraava ylläpitoauditointi on toukokuussa Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä SHQS laatuohjelma, joka ohjaa palvelurakenteen ja palvelujen johtamista ja kehittämistä työyksikkötasolla. Sosiaali- ja terveystoimen ydinprosessit ovat lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys, ikääntyvien hyvinvointi ja toimintakyky sekä työikäisten työ- ja toimintakykyisyys ja toimeentulo. Palvelujen kehittäminen painottuu prosessien avaamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Laatutyö on palvelujen ja prosessien kehittämisen väline ja johtamisen väline, joka liittyy henkilöstön jokapäiväiseen työhön. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ja toiminta perustuvat asiakaslähtöisyyteen, ammattitaitoiseen ja motivoituneeseen henkilöstöön, palveluprosessien sujuvuuteen ja toiminnan vaikuttavuuteen. 16

19 5.7 Työyhteisöjen hyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointi on keskeisesti yhteydessä muun muassa työyhteisön työnjakoon ja työn suunnitteluun, yhteisiin pelisääntöihin, ristiriitojen ratkaisukykyyn, tasapuoliseen kohteluun ja työpaikalla vaikuttamiseen. Ellei ristiriitatilanteita kyetä ratkaisemaan työyhteisön sisällä, hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuoltoa ja työsuojeluorganisaatiota. Kunnan tasaarvosuunnitelman tavoitteena on myös osaltaan parantaa työyhteisöjen oikeudenmukaisuutta. Tasa-arvo suunnitelma on voimassa vuodet Tyhy-toimikunta on laatinut työhyvinvoinnin toimintaohjelman vuosille Tyhytoimikunta listasi painopistealueikseen vuodelle 2014 henkilöstöstrategian päivittämisen, + 55 ohjelman jalkauttamisen jatkamisen ja edelleen kehittämisen, esimiestyön tukemisen, perehdyttämisohjeiden päivittämisen, perehdyttämis- ja kehityskeskustelulomakkeiden päivittämisen sekä työhyvinvointikyselyn toteuttamisen. Lisäksi tyhyn suunnitelman mukaan tyhy-työryhmä seuraa varhaisen tuen mallin toteutusta, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrää sekä työterveyshuollon toimintaa. Vuoden 2014 painopistealueet ovat toteutuneet suunnitellusti, perehdyttämisohjeiden päivittäminen ja työhyvinvointikyselyn toteuttaminen on siirretty aikataulullisista syistä vuodelle Työhyvinvointikysely siirrettiin seuraavalle vuodelle, koska Liperin kunta tuli valituksi mukaan Kevan toteuttamaan työhyvinvoinnin kehittämisprojektiin, joka käynnistyy työhyvinvointikyselyllä. Kysely toteutetaan helmikuussa 2015 ja siinä ovat mukana myös poliittiset toimijat. +55 ohjelma käynnistettiin vuoden 2012 aikana. Ohjelman tavoitteena on tukea henkilön työssä jaksamista viimeisinä työvuosina. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki 55 vuotta täyttäneet ja ohjelmaan kuuluu tihennettyjen terveystarkastusten lisäksi mahdollisuus palkalliseen kuntoremonttikurssiin ikäisillä on mahdollisuus käydä kuntotestauksessa työfysioterapeutilla ja kehityskeskusteluissa esimiehen tulee tehdä yhdessä työntekijän kanssa suunnitelma viimeisille työvuosille. Vuoden 2013 alusta käynnistettiin + 55-ohjelmaan liittyen mahdollisuus osallistua palkallisiin virkistymisiltapäiviin. Ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi tyhy-toimikunta. Virkistymistapahtumia oli tarjolla kuusi (avantouinti, pilkkitapahtuma, ulkoilutapahtuma, tutustuminen taidemuseoon, teatteriesitys, keilailu + minigolf)., tapahtumista toteutui kaksi kappaletta. Tilaisuuksia jouduttiin perumaan osallistujien vähäisyyden vuoksi. Tapahtumiin osallistui noin 20 henkilöä. Vuoden 2015 aikana virkistystapahtumia järjestetään työajalla kaksi ja Liperi 140 vuotta juhlavuoden kunniaksi tilaisuudet ovat avoimia koko henkilöstölle. Henkilöstöä tiedotetaan ajankohtaisista asioista intranetin välityksellä. Tarvittaessa tiedotuksessa voidaan käyttää myös sähköpostia, mutta pääsääntöinen tiedotuskanava on intranet. Erillisestä henkilöstötiedotteesta on luovuttu. 17

20 Vuoden 2014 aikana neuvoteltiin paikallisia työ- ja virkaehtosopimuksia lomituksen päivystysaikojen muuttamisesta, perhepäivähoidon työajan tasoittumisjaksosta ja alle 3 - vuotiaiden lasten hoidon korvauksesta. Sosiaali- ja terveysosastoa koskevat sopimuksen päivitettiin OkuLi -yhteistoiminnan päättymisen vuoksi. Opetuspuolella otettiin käyttöön henkilökohtainen lisä opettajille ja samalla sovittiin tva-rahan jakautumisesta sekä koulun johtajien palkkioista. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön myös vakanssinumerointi helpottamaan henkilöstölistausten ylläpitoa ja tukemaan täyttölupamenettelyn eri vaiheita. Yhteistoimintalain uudistuksen myötä kunnan tulee käsitellä kunnan yleinen koulutussuunnitelma yhteistoiminnassa. Yleinen suunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa Koulutuskorvausta voi hakea suunnitelman laadinnan jälkeen työttömyysvakuutusrahastolta ja hakemuksen mukaan kunnalle tuli koulutussuunnitelman mukaisia päiviä 557 kappaletta. Luvun alhaisuutta selittää toiminnan aloittaminen kesken vuoden ja totuuden mukaisempi luku saatanee vuoden 2015 tilanteesta. Henkilöstön virkistys ja liikuntatoimintaa kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Vuoden 2014 henkilöstön virkistys- ja liikuntasuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin henkilöstön kuntokampanja ja kuntoremonttikurssi. Lisäksi tuettiin uimahalli- ja liikuntasalivuoroja, sekä työpaikkaruokailua. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin kokeiluna kuntoilutuki kampanja, jossa työntekijä sai tukea 10 euroa kuukaudessa muutamien kuntosaliyrittäjien palveluista. Kokeilun tavoitteena oli tukea omaehtoista liikkumista. Tukea käytettiin vuoden aikana 398 kertaa. Itsenäisyyspäivänä vapaa-aikatoimi järjesti itsenäisyyspäivänkonsertin, johon henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua. Lisäksi tuettiin osallistumista Liikunnaiseen sekä puulaakisalibandyyn. Työhyvinvointikysely henkilöstölle on tehty vuonna Liperin kunta on tullut valituksi mukaan Kevan toteuttamaan työhyvinvointikyselyyn, jonka tavoitteena on saada työhyvinvointia kehitettyä entistä paremmalle tasolle. Työhyvinvointikysely toteutetaan alkuvuodesta Tyhy toimikunta seuraa työhyvinvoinnin tilaa jatkuvasti. 18

LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 YT-toimikunta 24.3.2014 9 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Henkilöstöjaosto 24.32014 22 Sisällys 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Liperin kunnan. Henkilöstöstrategia 2014-2017

Liperin kunnan. Henkilöstöstrategia 2014-2017 Liperin kunnan Henkilöstöstrategia 2014-2017 Yt-toimikunta 19.5.2014 14 Henkilöstöjaosto 19.5.2014 58 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Henkilöstöstrategian lähtökohdat

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 9 1.5

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Työsuojelutoimikunnassa 11.3.2014 Johtoryhmässä 13.3.2014 YT-toimikunnassa 27.03.2014 Kunnanhallituksessa 31.03.2014 Kunnanvaltuustossa 26.05.2014 Toivakan kunnan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 Johtoryhmä 27.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.5.2015 xx Tarkastuslautakunta 19.5.2015 Khall 4.5.2015 xxx Kvalt 8.6.2015 xx Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 2 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot