LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014"

Transkriptio

1 LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 YT-toimikunta tsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Henkilöstöjaosto

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE Liperin kunnan organisaatio ja osastot Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön eläköityminen HENKILÖSTÖKULUT SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT Sairauspoissaolot Työtapaturmat ja ammattitaudit TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Varhainen ja tehostettu tuki Työterveyshuoltoyhteistyö Työsuojelutoiminta Henkilöstön koulutus Perehdytys Kehityskeskustelut Laaduntunnustus Työyhteisöjen hyvinvointi YHTEENVETO... 19

3 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE Liperin kunnassa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Koko kunnan yhteinen henkilöstöstrategia päivitettiin toukokuussa 2014 ja se laadittiin henkilöstöä laajasti kuullen. Henkilöstöstrategia on johdettu voimassa olevasta kuntastrategiasta ja sillä määritetään henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja henkilöstöpolitiikan suuntaviivat. Koko kuntaa koskevan henkilöstöstrategian lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa on voimassa oma henkilöstöstrategiansa, joka on sovitettu yhteen Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen strategian sekä Liperin kunnan oman henkilöstöstrategian kanssa. Henkilöstökertomus toimii hyvänä henkilöstöpolitiikan seurannan ja toiminnan kehittämisen apuvälineenä erityisesti silloin, kun toiminnalle on jo strategia- ja suunnitelmatasolla kyetty asettamaan riittävän selkeät tavoitteet ja mittarit. Strategisiksi painopisteiksi ja kriittisiksi menestystekijöiksi on valittu kolme tärkeää kokonaisuutta: toimivat työyhteisöt, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen jatkuva kehittäminen sekä työnantajakuvan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle on laadittu arviointikriteerit, joilla voimme mitata onnistumistamme. Jokaiselle arviointikriteerille on määritelty tavoite, toimenpiteet sen saavuttamiseksi ja seurannan mittarit. Kunta- ja henkilöstöstrategian ohella erityisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämistä konkretisoivat neljän vuoden välein laadittava työhyvinvoinnin (työsuojelun) toimintaohjelma sekä vuosittain laadittava työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma. Työhyvinvointitoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ovat vuosille seuraavat: Osaaminen, työolosuhteet ja resurssit, esimiestyö ja työssä jaksaminen. Vuodelle 2014 painopisteeksi määriteltiin erityisesti esimiestyön tukeminen, kehityskeskustelulomakkeen päivitys sekä +55 ohjelman jalkauttamisen jatkaminen. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty vuoden lopun ( ) tilanteen mukaan. Sosiaali- ja terveysosaston luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosiin OkuLi-yhteistoiminnan päättymisen vuoksi. Henkilöstökertomuksen tiedot on kerätty palkkahallinnon tietojärjestelmästä, työterveyshuollosta, esimieskyselyin sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. Henkilöstökertomuksessa on esitetty vastaavia lukuja aikaisemmilta vuosilta, jotta lukijan olisi helpompi tehdä vertailua nykyisistä tunnusluvuista. 1

4 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE 2.1 Liperin kunnan organisaatio ja osastot Kuviossa 1 on esitetty Liperin kunnan organisaatio. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio muuttui lukien. Kuvio 1. Liperin kunnan henkilöstöorganisaatio 2

5 2.2 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne Liperin kunnan henkilöstömäärä oli 873 työntekijää. Luku sisältää vakituisen henkilöstön lisäksi sijaiset ja määräaikaiset. Henkilöstömäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 23 %. Laskua selittää OkuLi yhteistoiminnan päättyminen vuoden 2013 lopussa sekä vuonna 2014 tapahtunut koulujen yhdistäminen. Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärältään melkein yhtä suuret ovat sosiaali- ja terveysosasto sekä sivistysosasto. Sosiaali- ja terveysosastolla työskenteli 314 työntekijää (36 %) ja sivistysosaston henkilöstömäärä oli 296 (34 %). Hallinto-osastolla työskenteli 213 (24 %) henkilöä ja teknisellä osastolla 50 (6 %)henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty henkilömäärät ja niiden muutokset eri yksiköissä vuosina HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Hallinto-osasto * Sivistys-osasto Sosiaali- ja terveys-osasto ** 314 Tekninen osasto KOKO KUNTA Taulukko 1: Liperin kunnan henkilöstömäärä vuosina *Liperin alueen lomittajat 60, muiden alueiden lomittajat 93 henkilöä, lomittajia yhteensä 153 henkilöä. Työssäkäynti ei rajoitu kuntien alueelle vaan työskentely suunnitellaan vallitsevan tilanteen ja tarpeen mukaan. Luvut ovat suuntaa antavia. **Sisältää OkuLi yhteistoiminnan henkilöstön. Outokummun alue n. 250 henkilöä. Vuonna 2014 Liperin kunnan henkilöstöstä 78 % (678 henkilöä) työskenteli vakituisessa virkatai työsuhteessa. Vakituisten työntekijöiden osuus on säilynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä on 22 %. Kuviossa 2 esitetään määräaikaisten ja vakituisten henkilöiden määrät osastoittain vuonna Kuvio 2. Liperin kunnan henkilöstömäärä osastoittain vuonna

6 Suurin vakituisen henkilöstön osuus oli teknisellä osastolla, jossa henkilöstöstä työskenteli vakituisessa työ- tai virkasuhteessa 90 % henkilöstöstä. Sivistysosaston vakituisen henkilöstön osuus oli 82 %, hallinto-osaston 77 % ja sosiaali- ja terveysosaston 72 %. Kaikkien hallintokuntien osalta tilanne on edellisen vuoden kaltainen. Taulukossa 2 on nähtävillä vakituisen henkilöstön määrän kehitys prosenttilukuina vuosina osastoittain. VAKITUINEN HENKILÖSTÖ % -OSUUDET Hallinto-osasto Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto Taulukko 2: Vakituisen henkilöstön %- osuudet vuosina Vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan määräaikaisista työllistettyjä oli 11 ja oppisopimussuhteisia 1 työntekijä. Liperin kunnassa kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli joulukuussa 98 henkilöä. Puutyöverstaalla oli kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 21 henkilöä ja Kädentaitopajalla 17 henkilöä. 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Liperin kunta on julkishallinnolle tyypillisesti naisvaltainen työyhteisö. Liperin kunnan henkilöstön sukupuolijakaumaa on kuvattu kuviossa 3. Koko kunnan henkilöstöstä vuonna 2014 oli naisia 81 % ja miehiä 19 %. Sukupuolijakauma näyttää pysyttelevän melko vakiona, edellisiin vuosiin verrattuna muutokset ovat muutaman prosentin luokkaa. Sosiaali- ja terveysosasto on selkeästi naisvaltaisin ala, muilla osastoilla erot ovat tasaisemmat. Kuvio 3. Liperin kunnan henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain vuonna

7 2.4 Henkilöstön ikärakenne Taulukossa 3 on kuvattu henkilöstön keski-iän kehitystä vuosina Vuonna 2014 vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 47,7 vuotta, miesten keski-ikä oli naisia noin 1,3 vuotta korkeampi. Määräaikainen henkilöstö on keski-iältään vakituista nuorempaa, määräaikaisten keski-ikä on 38,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli korkein teknisellä osastolla (48,2 vuotta). Hallinto-osaston keski-ikä on 46,3 vuotta, sosiaali- ja terveysosaston 46 vuotta ja sivistys osaston keski-ikä on 44,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikää laskettaessa on otettu huomioon sekä määräaikaiset että vakituiset työntekijät. HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Vakituiset - naiset 46,5 47,3 47,4 Vakituiset - miehet 49 49,8 49 Vakituiset - yhteensä 46,9 47,7 47,7 Määräaikaiset - naiset 46,4 39,6 38,6 Määräaikaiset - miehet ei 35,4 38,7 Määräaikaiset - yhteensä 46, ,6 Taulukko 3: Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Henkilöstön eläköityminen Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyi Liperin kunnan palveluksesta 11 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 1 henkilö ja osa-aikaeläkkeelle 1 henkilö. Osatyökyvyttömyyspäätöksen sai 7 henkilöä ja kuntoutustuen piirissä oli 5 henkilöä. Taulukossa 4 näkyy eläkkeiden perusteet vuosina Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä Taulukko 4. Eläkkeiden perusteet vuosina

8 3. HENKILÖSTÖKULUT Liperin kunnan henkilöstökulut olivat 2014 vuonna 33,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista palkkakuluja oli 25,3 miljoona euroa ja palkkojen sivukuluja 8,5 miljoonaa euroa. Kuviossa 4 on esitetty henkilöstökulujen kehitys vuosina Kuvio 4. Henkilöstön palkka- ja henkilösivukulut vuosina Kuviossa 5 on esitetty vuoden 2014 palkkakulut osastoittain ilman sivukuluja. Sivistysosaston palkat muodostivat 37 % palkkakuluista ollen 9,3 miljoona euroa. Toiseksi suurimman osan (36 %) muodostivat sosiaali- ja terveysosaston palkkakulut, jotka olivat 9,0 miljoonaa euroa. Hallinto-osaston palkkoihin kului 5,7 miljoonaa euroa ja teknisen osaston palkkoihin 1,3 miljoonaa euroa. Kuvio 5. Liperin kunnan henkilöstökulujen jakautuminen osastoittain

9 Vuonna 2014 henkilöstö sivukuluina maksettiin varhaiseläkemenoperusteista maksua euroa. OkuLin yhteistoiminnan ajalle kuuluvista varhemaksuista Outokumpu maksaa 44 % ja loppuosa 56 % on Liperin kunnan osuutta. Varhe-maksujen kehitystä tulee tarkastella useamman vuoden ajalta todellisen kehityksen todentamiseksi. Työnantaja maksaa varhe-maksua työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke), yksilölliselle varhaiseläkkeelle, tai työttömyyseläkkeelle. Yksi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle varhe-maksuna n euroa yhtä euron eläkettä kohden. Mikäli työntekijä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ennen eläkkeelle jäämistä useamman työnantajan palveluksessa, jaetaan varhe-maksu ansaittujen palkkojen suhteessa ko. työnantajien kesken. Taulukossa 5 on esitetty Liperin kunnan maksamat varhemaksut vuosina VARHEMAKSUT Taulukko 5: Varhemaksut

10 4. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen systemaattista seurantaa on tehty Liperin kunnassa jo useiden vuosien ajan. Sairauspoissaolojen väheneminen ja hallinta on kirjattu tavoitteeksi muun muassa kunnan työhyvinvoinnin toimintaohjelmaan vuosille Poissaolojen määrä on ollut kasvusuuntainen vuosina Vuonna 2012 sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi ja vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun. Sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli kalenteripäivää, joka tarkoittaa vähennystä edelliseen vuoteen 8182 kalenteripäivää. Lasku on erittäin huomattava, ottaen huomioon henkilöstömäärän vähennyksen. Yhden sairauspoissaolopäivän (työpäivä) hinta oli 84,95 euroa. Hinta sisältää vain suorat poissaolosta aiheutuneet palkkakustannukset ilman sijais- tai muita kuluja. Sairauspäivän hinta on noussut edelliseen vuoteen verrattuna 6,2 euroa. Nousua selittää pitkien sairauspoissaolojen väheneminen ja siten lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellisen määrän lisääntyminen. Taulukosta 6 näkyy sairauslomien pituuden prosenttiosuudet vuosina Voidaan todeta, että vuonna 2014 lyhyet sairauspoissaolot ovat määrällisesti kasvaneet yli 14 prosenttia. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KESTOT 0-10 pv pv 61- pv ,6 29,2 34, ,2 33,6 31, ,7 34,1 17,2 Taulukko 6: Sairauspoissaolojen kestot prosentteina vuosina Kuviossa 6 on esitetty sairauspoissaolopäivien määrä kalenteripäivinä osastoittain vuosina Koko Liperin kunnan henkilöstön sairauspoissaolot työntekijää kohti vuonna 2014 olivat 8,2 kalenteripäivää. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna on 2,6, kalenteripäivää/ työntekijä. Sairauspoissaolot ovat laskeneet kaikilla osastoilla. Hallinto-osastolla lasku sairauspäivissä 0,4 kalenteripäivää, sivistysosastolla 0,9 kalenteripäivä, teknisellä osastolla 4,8 kalenteripäivää ja sosiaali- ja terveysosastolla 4,1 kalenteripäivää. Osastojen kehitystä ja keskinäistä vertailua tehtäessä on huomioitava, että pienillä osastoilla yksittäisten työntekijöiden runsas sairastavuus heijastuu koko osaston poissaololukuihin selvästi voimakkaammin kuin isommilla osastoilla. 8

11 Kuvio 6 Sairauspoissaolojen määrä kalenteripäivinä osastoittain työntekijää kohden vuosina Sairauspoissaoloja voidaan tarkastella myös sairauspoissaoloprosentin avulla (esitetty taulukossa 7), joka kuvaa sairauspoissaoloihin menneen työajan suhdetta (työpäivien) käytössä olevaan teoreettiseen työaikaan. Koko kunnan sairauspoissaoloprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna ollen 4,1 %. Sairauspoissaoloprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 %, joten alenemaa voidaan pitää huomattavana. SAIRAUSPOISSAOLO% OSASTOTTAIN Hallinto-osasto 4,3 3,7 2,8 Maatalouslomitus 5,6 6,6 6,1 Sivistysosasto 4,1 3,4 3,0 Sosiaali- ja terveysosasto 6,5 5,9 4,3 Tekninen osasto 4,7 6,5 4,4 KOKO KUNTA 5,8 5,2 4,1 Taulukko 7. Sairauspoissaoloprosentit osastoittain vuosina Työterveyshuollon diagnoosiryhmittäisestä sairauspoissaolotilastosta (kuvio 7, ei sisällä lomitusta) voidaan todeta, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus (31,9 %) sairauspoissaolojen aiheuttajana on edelleen suurin, pientä laskua on kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut. Toiseksi suurimmaksi syyksi ovat nousseet mielenterveyshäiriöt (21,2 %). Kolmanneksi suurimpana, 11,3 % osuudella, poissaolosyynä ovat vammat ja ulkoiset syyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi on jo otettu käyttöön tehostettu työfysioterapian käyttö, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät ohjataan matalalla kynnyksellä työfysioterapeutin ohjaukseen ja neuvontaan. Ohjaus ja neuvonta toteutetaan myös tarvittavan sairausloman aikana, sekä työhön paluun yhteydessä. Lisäksi yli 55-vuotiaat ohjataan terveystarkastusten yhteydessä työfysioterapeutin kuntokartoitukseen. 9

12 Sairauspoissaoloaikojen lyhentämiseksi ja hoidon tarpeen arvioinniksi on lisäksi työterveyshuoltona mahdollista käyttää erikoislääkärin konsultaatiota työterveyslääkärin harkinnan mukaan. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT DIAGNOOSIRYHMITTÄIN (%) Kuvio 7. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin (%) vuonna Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmia ja ammattitauteja on tarkasteltu vakuutusyhtiön vuosittaisen työtapaturmatilaston avulla. Vuonna 2014 Liperin kunnan työntekijät olivat töistä poissa työtapaturmien ja ammattitautien takia yhteensä 670 kalenteripäivää. Poissaolopäivien määrä on noussut 302 päivän verran edelliseen vuoteen verrattuna. Hallinto-osaston osalta työn erityispiirteiden vuoksi maatalouslomitus voitanee ottaa omaan tarkasteluun. Maatalouslomitus on työn fyysisyyden vuoksi tapaturmariskiltään muuta kuntaa suurempaa. Vuoden 2014 hallinto-osaston työtapaturmista aiheutuneista poissaoloista on maatalouslomituksen puolelle kirjautunut 88 %. Kuviossa 8 on esitetty työtapaturmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrät vuosina

13 Kuvio 8. Työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät vuosina Vuonna 2014 työtapaturmia sattui 45, joissa osallisina oli yhteensä 40 työntekijää. Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin 1. Vakuutusyhtiö maksoi kunnalle korvauksia työtapaturmien ja ammattitautien perusteella yhteensä euroa. Työtapaturmien kirjaus on tehostunut ja tapaturmista ilmoitetaan entistä herkemmin. Taulukossa 8 on esitetty yhteenvetona työtapaturmiin liittyvät luvut vuosina TYÖTAPATURMIEN VUOKSI POISSAOLLEET HENKILÖT Hallinto-osasto Maatalouslomitus Sivistysosasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto KOKO KUNTA Taulukko 8: Työtapaturmat vuosina

14 Kunta maksoi työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuneista poissaoloista välillisiä palkkoja yhteensä euroa. Eniten tapaturmia tapahtui putoamis- ja tai kaatumistilanteissa (14 tapahtumaa) ja toiseksi suurin tapaturman syy oli fyysinen kuormitus, joka aiheutti vammoja (6 tapahtumaa). Taulukossa 9 on esitetty työtapaturmissa ja ammattitaudeissa osallisina olleiden työntekijöiden määrä, joiden kohdalla tapaturmasta on aiheutunut sairauspoissaoloa. TYÖTAPATURMAT Tapaturmia kpl Osallisena työntekijöitä Ammattitauti epäily Korvaukset vakuutusyhtiö Suorat palkat Taulukko 9. Työntekijöiden, joille aiheutui työtapaturman vuoksi poissaolo, määrät vuosina

15 5. TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN 5.1 Varhainen ja tehostettu tuki Varhaisen tuen mallin toimivuutta seurataan vuosittain tehtävällä esimieskyselyllä. Vuoden 2014 varhaisen tuen toimista tehtiin esimieskysely tammikuussa 2015 ja kysely lähetettiin sähköpostilla 47 esimiehelle. Vastausprosentti oli 80, jota voitanee pitää hyvänä vastausprosenttina. Puheeksi otto-tilanteita kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 80 kappaletta. Puheeksi ottojen suhteellinen määrä on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina. Varhaisen tuen malli ohjeistaa esimiestä käymään työntekijän kanssa keskustelun, mikäli esimiehellä on huoli työntekijästä. Puheeksi otto -tilanteiden yleisimmät syyt olivat sairauspoissaolot ja niiden käytänteistä sopiminen. Toinen selkeä syy puheeksi ottoon oli henkilöstön keskeiset ristiriidat, joita oli pyritty selvittämään yhdessä esimiehen kanssa keskustellen. Esimiehistä 95 % oli seurannut alaisensa sairauspoissaoloja. 55 % esimiehistä on tehnyt ilmoituksen työterveyshuollolle sairauspoissaolorajojen ylittyessä, 11 % ei ole ilmoittanut ja 34 % esimiehistä ilmoittaa, ettei hänen alaisillaan ole ollut niin pitkiä sairauslomia, että ilmoitustarvetta olisi tullut. Yhteydenpito työntekijöihin pitkän sairausloman aikana näyttää olevan itsestään selvyys. Työhön paluun kirjallisen suunnitelman laatimisen osalta tilanne näyttäytyy käytännön arjessa haasteellisena. 11 esimiestä ilmoittaa tehneensä työhön paluun suunnitelman kirjallisena pitkän poissaolon jälkeen. Tuloksista voi päätellä, että kirjallinen työhön paluun suunnitelma koetaan hankalana ja sen ohjeistamista tulisi lisätä. Tulosta voi selittää osaltaan myös se, ettei kaikkia varhaisen tuen toimia mielletä suunnitelman tekemiseksi. Myös työterveyshuollossa pidetty kolmikantaneuvottelu kirjallisine muistioineen voi toimia työhön paluun suunnitelmana. Työkykyprosessien määrä on edellisten vuosien tasolla. Yhteistyö työkykyprosesseissa on jalkautunut siten, että kolmikantarakenne on selkeytynyt ja toimijoina työkykyprosessien selvittämisessä ovat mukana työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja työntekijän lisäksi tämän esimies. Tarvittaessa mukana voi olla mahdollinen tuleva esimies sekä työntekijän luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. 13

16 5.2 Työterveyshuoltoyhteistyö Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toteutui vuonna 2014 suunnitelman mukaisesti. Terveyden seurantatarkastukset toteutettiin sivistysosastolle. Työterveyshuolto oli mukana vahvistamassa varhaisen tuen mallin käytänteitä. Vuosille työterveyshuoltotoiminnan keskeiseksi painopistealueeksi on kirjattu sairauspoissaolojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen hallinta sekä varhaisen tuen mallin käytänteiden vahvistaminen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat euroa, josta maatalouslomituksen osuus on euroa. Työterveyshuollon kustannukset työntekijää kohden olivat 330 euroa vuonna Työntekijää kohden kustannus on edellistä vuotta alhaisempi 37 euron verran. 5.3 Työsuojelutoiminta Työsuojelun painopistealueina vuonna 2014 olivat edelleen sisäilma-asiat ja niihin liittyvät korjaustoimet. Liperin terveyskeskus, Varolan- ja virastotalon kiinteistöt aiheuttivat eniten päänvaivaa ja palavereita sisäilmaongelmien takia. Varhaisen tuen mallia ja + 55 ohjelman jalkauttamista jatkettiin. Vaarojen ja riskien arviointi kierros toteutettiin koko kunnan osalta vuonna 2013, seuraava koko kuntaa koskeva vaarojen ja riskien arviointi kierros tehdään vuonna Vuoden 2014 alusta lähtien kunnassa on työsuojeluvaltuutettu, jonka koko työaika on kiinnitetty työsuojelutehtäviin. Työsuojeluvaltuutettu on keskittynyt ensimmäisenä toimintavuotenaan työpaikkojen riskien ja vaarojen arviointiin kiertämällä ja tarkastamalla kaikki työpisteet. Työhyvinvointi- toimikunnan (tyhy) organisaatiota muutettiin vuoden 2014 alusta uuden työsuojeluvaltuutettujen rakenteen myötä. Tyhyn jäseninä on kaikki kunnan työsuojeluvaltuutetut, näiden varavaltuutetut, tekninen asiantuntija, työterveyshoitaja, sosiaali- ja terveysosaston turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö, henkilöstösuunnittelija ja kunnankamreeri. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastuksia tehtiin vuoden 2014 aikana 12 kappaletta. 5.4 Henkilöstön koulutus Liperin kunta tukee vahvasti henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Täydennyskoulutukseen osallistumista tuetaan muun muassa palkallisilla koulutuspäivillä. Vuonna 2014 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua esimiesten aamukoulutuskäytäntöä. Esimiesten aamukoulutuksia järjestettiin kolme kertaa. Tilaisuudet painottuivat ajankohtaisiin henkilöstöasioihin. Lisäksi esimiehille tarjottiin koulutusta Lean-ajattelusta. 14

17 Liperin kunnan hoito- ja hoivapalvelut olivat pilottina mukana ikä 3.0 hankkeessa ja sen tuomien kokemusten myötä hankkeen koulutuksiin lähdettiin mukaan myös varhaiskasvatuksen osastoilta. Hankkeeseen sisältyvät koulutukset painottuivat työyhteisöjen yhteistyöhön ja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Vuonna 2014 Liperin kunnan henkilöstö osallistui koulutuksiin yhteensä 1689 työpäivänä, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,8 päivää/ osallistunut työntekijä. Luvussa on otettu huomioon vain koulutuksiin osallistuneet henkilöt. Vuonna 2014 koulutuksiin osallistui yhteensä 601 työntekijää. Kuviossa 9 on esitetty koulutuksiin osallistuminen työpäivinä hallintokunnittain tasolla vuosina Koulutusten ajalta työnantaja on maksanut välillisiä palkkakustannuksia euroa. Kuvio 9: Koulutuksiin osallistuminen työpäivinä vuosina Koulutuksiin osallistuneiden määrä vaihtelee hieman eri osastojen välillä. Aktiivisimmin koulutuksiin osallistuttiin sivistysosastolla, jossa koulutuksiin osallistuneiden määrä on 51,2 % koko sivistysosaston henkilöstöstä. Koulutuksiin osallistuminen prosentteina kunkin osaston henkilöstöstä on esitetty taulukossa 11. Kunnassa laadittiin yhteistoiminnassa kunnan koulutussuunnitelma maaliskuussa ja kunnalla on mahdollisuus lainsäädännön muutoksen vuoksi hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta suunnitelman mukaisista koulutuksista. Vuoden 2014 osalta korvausta haettiin 557 päivän osalta, mutta tulee huomioida, että luku ei koske koko vuotta. KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN % Hallinto-osasto 27,0 26,4 37,0 Sivistysosasto 39,2 33,3 51,2 Sosiaali- ja terveysosasto 46,5 43,1 47,1 Tekninen osasto 15,9 15,2 19,2 KOKO KUNTA 37,6 34,7 43,4 Taulukko 11: Koulutuksiin osallistuneet henkilöt suhteutettuna osastojen henkilöstömääriin 15

18 5.5 Perehdytys Henkilöstön osaamisesta kehitetään perehdytyksen avulla työhön tultaessa, työssä ollessa ja työhön palattaessa. Onnistunut perehdytys luo pohjan osaamisen arvioinnille ja kehittämiselle. Perehdyttämisen merkitys ja työssä oppiminen korostuvat nykyajan nopeasti muuttuvissa työja toimintaympäristöissä. Perehdyttämismateriaali on saatavilla Liperin kunnan intrassa. Tavoitteena on, että yleinen materiaali on intrassa jatkuvasti ajantasaisena. 5.6 Kehityskeskustelut Varhaisen tuen mallin toimivuutta mittaavan vuosittaisen esimieskyselyn yhteydessä tiedusteltiin kehityskeskustelukäytännöistä vuoden 2014 osalta. Kehityskeskustelut oli käyty vastaajien mukaan 66 % tapauksista kaikkien alaisten kanssa ja 23 % oli käynyt keskustelut osan henkilöstön kanssa. Kehityskeskusteluista 8 % oli suoritettu ryhmäkehityskeskusteluna. Kehityskeskustelun tärkeyttä on pyritty korostamaan sekä esimiehille että työntekijöille. Vuoden 2015 alusta kunnassa otetaan käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake Populusjärjestelmään ja sen odotetaan osaltaan helpottavan kehityskeskustelujen käymistä ja sitä kautta tehostamaan käytäntöjen sujuvuutta. 5.7 Laaduntunnustus Liperin ja Outokummun sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmälle myönnettiin sosiaalija terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus Yhteistoiminnan loputtua myönnettiin uusi laaduntunnustus Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluille Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on ylläpitänyt laaduntunnustusta ja seuraava ylläpitoauditointi on toukokuussa Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä SHQS laatuohjelma, joka ohjaa palvelurakenteen ja palvelujen johtamista ja kehittämistä työyksikkötasolla. Sosiaali- ja terveystoimen ydinprosessit ovat lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys, ikääntyvien hyvinvointi ja toimintakyky sekä työikäisten työ- ja toimintakykyisyys ja toimeentulo. Palvelujen kehittäminen painottuu prosessien avaamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Laatutyö on palvelujen ja prosessien kehittämisen väline ja johtamisen väline, joka liittyy henkilöstön jokapäiväiseen työhön. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ja toiminta perustuvat asiakaslähtöisyyteen, ammattitaitoiseen ja motivoituneeseen henkilöstöön, palveluprosessien sujuvuuteen ja toiminnan vaikuttavuuteen. 16

19 5.7 Työyhteisöjen hyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointi on keskeisesti yhteydessä muun muassa työyhteisön työnjakoon ja työn suunnitteluun, yhteisiin pelisääntöihin, ristiriitojen ratkaisukykyyn, tasapuoliseen kohteluun ja työpaikalla vaikuttamiseen. Ellei ristiriitatilanteita kyetä ratkaisemaan työyhteisön sisällä, hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuoltoa ja työsuojeluorganisaatiota. Kunnan tasaarvosuunnitelman tavoitteena on myös osaltaan parantaa työyhteisöjen oikeudenmukaisuutta. Tasa-arvo suunnitelma on voimassa vuodet Tyhy-toimikunta on laatinut työhyvinvoinnin toimintaohjelman vuosille Tyhytoimikunta listasi painopistealueikseen vuodelle 2014 henkilöstöstrategian päivittämisen, + 55 ohjelman jalkauttamisen jatkamisen ja edelleen kehittämisen, esimiestyön tukemisen, perehdyttämisohjeiden päivittämisen, perehdyttämis- ja kehityskeskustelulomakkeiden päivittämisen sekä työhyvinvointikyselyn toteuttamisen. Lisäksi tyhyn suunnitelman mukaan tyhy-työryhmä seuraa varhaisen tuen mallin toteutusta, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrää sekä työterveyshuollon toimintaa. Vuoden 2014 painopistealueet ovat toteutuneet suunnitellusti, perehdyttämisohjeiden päivittäminen ja työhyvinvointikyselyn toteuttaminen on siirretty aikataulullisista syistä vuodelle Työhyvinvointikysely siirrettiin seuraavalle vuodelle, koska Liperin kunta tuli valituksi mukaan Kevan toteuttamaan työhyvinvoinnin kehittämisprojektiin, joka käynnistyy työhyvinvointikyselyllä. Kysely toteutetaan helmikuussa 2015 ja siinä ovat mukana myös poliittiset toimijat. +55 ohjelma käynnistettiin vuoden 2012 aikana. Ohjelman tavoitteena on tukea henkilön työssä jaksamista viimeisinä työvuosina. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki 55 vuotta täyttäneet ja ohjelmaan kuuluu tihennettyjen terveystarkastusten lisäksi mahdollisuus palkalliseen kuntoremonttikurssiin ikäisillä on mahdollisuus käydä kuntotestauksessa työfysioterapeutilla ja kehityskeskusteluissa esimiehen tulee tehdä yhdessä työntekijän kanssa suunnitelma viimeisille työvuosille. Vuoden 2013 alusta käynnistettiin + 55-ohjelmaan liittyen mahdollisuus osallistua palkallisiin virkistymisiltapäiviin. Ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi tyhy-toimikunta. Virkistymistapahtumia oli tarjolla kuusi (avantouinti, pilkkitapahtuma, ulkoilutapahtuma, tutustuminen taidemuseoon, teatteriesitys, keilailu + minigolf)., tapahtumista toteutui kaksi kappaletta. Tilaisuuksia jouduttiin perumaan osallistujien vähäisyyden vuoksi. Tapahtumiin osallistui noin 20 henkilöä. Vuoden 2015 aikana virkistystapahtumia järjestetään työajalla kaksi ja Liperi 140 vuotta juhlavuoden kunniaksi tilaisuudet ovat avoimia koko henkilöstölle. Henkilöstöä tiedotetaan ajankohtaisista asioista intranetin välityksellä. Tarvittaessa tiedotuksessa voidaan käyttää myös sähköpostia, mutta pääsääntöinen tiedotuskanava on intranet. Erillisestä henkilöstötiedotteesta on luovuttu. 17

20 Vuoden 2014 aikana neuvoteltiin paikallisia työ- ja virkaehtosopimuksia lomituksen päivystysaikojen muuttamisesta, perhepäivähoidon työajan tasoittumisjaksosta ja alle 3 - vuotiaiden lasten hoidon korvauksesta. Sosiaali- ja terveysosastoa koskevat sopimuksen päivitettiin OkuLi -yhteistoiminnan päättymisen vuoksi. Opetuspuolella otettiin käyttöön henkilökohtainen lisä opettajille ja samalla sovittiin tva-rahan jakautumisesta sekä koulun johtajien palkkioista. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön myös vakanssinumerointi helpottamaan henkilöstölistausten ylläpitoa ja tukemaan täyttölupamenettelyn eri vaiheita. Yhteistoimintalain uudistuksen myötä kunnan tulee käsitellä kunnan yleinen koulutussuunnitelma yhteistoiminnassa. Yleinen suunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa Koulutuskorvausta voi hakea suunnitelman laadinnan jälkeen työttömyysvakuutusrahastolta ja hakemuksen mukaan kunnalle tuli koulutussuunnitelman mukaisia päiviä 557 kappaletta. Luvun alhaisuutta selittää toiminnan aloittaminen kesken vuoden ja totuuden mukaisempi luku saatanee vuoden 2015 tilanteesta. Henkilöstön virkistys ja liikuntatoimintaa kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Vuoden 2014 henkilöstön virkistys- ja liikuntasuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin henkilöstön kuntokampanja ja kuntoremonttikurssi. Lisäksi tuettiin uimahalli- ja liikuntasalivuoroja, sekä työpaikkaruokailua. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin kokeiluna kuntoilutuki kampanja, jossa työntekijä sai tukea 10 euroa kuukaudessa muutamien kuntosaliyrittäjien palveluista. Kokeilun tavoitteena oli tukea omaehtoista liikkumista. Tukea käytettiin vuoden aikana 398 kertaa. Itsenäisyyspäivänä vapaa-aikatoimi järjesti itsenäisyyspäivänkonsertin, johon henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua. Lisäksi tuettiin osallistumista Liikunnaiseen sekä puulaakisalibandyyn. Työhyvinvointikysely henkilöstölle on tehty vuonna Liperin kunta on tullut valituksi mukaan Kevan toteuttamaan työhyvinvointikyselyyn, jonka tavoitteena on saada työhyvinvointia kehitettyä entistä paremmalle tasolle. Työhyvinvointikysely toteutetaan alkuvuodesta Tyhy toimikunta seuraa työhyvinvoinnin tilaa jatkuvasti. 18

LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Henkilöstöjaosto 21.3.2016 tsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu YT-toimikunta 4.4.2016 Sisällys 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE...

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Liperin kunta 2013 2016 Tyhy-toimikunta 18.12.2012 Henkilöstöjaosto 14.1.2013 3 Kunnanhallitus 21.1.2013 42 sisältö 1. Miksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma?...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 5 2.4.

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIEN JA PALVELUPROSESSIEN VASTAAVUUS 3 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSUHTEEN LUONNE 3 2.2 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain HENKILÖSTÖRAPORTTI 20 Sisällys 1 JOHDANTO...3 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö 31.12.20...3 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 20...3 Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 4 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot