ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö: Myrskylänmäen päiväkoti

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö: Myrskylänmäen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet: Myrskylä ja Tuiskula Päiväkodin esiopetuksen toiminta-ajatus: Esiopetus on kuusivuotiaalle lapselle suunnattua tavoitteellista opetusta ja kasvatusta. Myrskylänmäen esiopetus noudattaa Vihdin kunnan esiopetussuunnitelmaa. Liite 2 kasv liite 9 Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat lukuvuonna Päivittäinen toiminta-aika on klo 9 13 Syyslukukausi syysloma joululoma vapaapäivä ti 6.12 (itsenäisyyspäivä) Kevätlukukausi talviloma vapaapäivät: vapunpäivä ma ja helatorstai Henkilöstö: Myrskylä:Lastentarhanopettaja Riina Niemi, lastenhoitajat Liisa Muti ja Tuija Autio Tuiskula: Lastentarhanopettaja Päivikki Juntunen, lastenhoitajat Carita Forsander ja Kirsi Welling sekä erityisavustaja Elina välimäki Esiopetusryhmien rakenne: Myrskylän ryhmässä on 12 esioppilasta. Tuiskulan ryhmässä on 9 esioppilasta, joista yksi suorittaa varhennettua oppivelvollisuuttaan yhdessä erityisavustajan kanssa. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetuksen tavoitteena on, että lapset ovat tai heistä kasvaa itseensä luottavia, innokkaita ja pohtivaisia lapsia. Lapsia kannustetaan osallistumaan, ideoimaan ja ajattelemaan itsenäisesti. Kasvattajien tärkeimpiä tehtäviä on esittää kysymyksiä, joiden ohjaamina lapset oivaltavat itse vastauksia sekä säilyttää kannustava ilmapiiri, jossa lapset uskaltavat harjoitella uusia taitoja ja asioita epäonnistumisia pelkäämättä. Esiopetuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös se, että lapset oppivat tulemaan toimeen keskenään ja kokevat kuuluvansa tasavertaisina esiopetusryhmään. Näihin taitoihin liittyy olennaisesti lasten tunnetaitojen kehittyminen. Päivittäin harjoittelemme keskustelua,

2 kuuntelua, keskittymistä ja kaverin kannustamista. Havainnoimme päivittäin myös arkielämän ympäristöstämme kirjaimia, tavuja ja sanoja sekä erilaisia matemaattisia ilmiöitä. Toimimme paljon pienryhmissä. Esiopetuksen eri sisältöalueita integroidaan päivittäin toisten sisältöalueiden kanssa lomittain. Esiopetus noudattaa laaja-alaisen oppimisen keinoja, eikä rajoitu tiettyihin tilanteisiin, vaan esimerkiksi ruokailussa voidaan miettiä millä kirjaimella ruuat alkavat. Laaja-alaisen oppimisen mukaan opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat tietoa eri asioista niiden luonnollisissa asiayhteyksissä. Lasten kiinnostuksen kohteet ovat lähtökohtana toiminnalle. Syksyn ensimmäisenä teemanamme on ihminen ja olemme tutustuneet itseemme, kehoomme ja toisiimme. Teemaa on tarkoitus vaihtaa 2-3 kertaa kauden aikana, lähtökohtana lasten ideat ja kiinnostuksenkohteet. Käytämme tieto- ja viestintätekniikkaa toiminnassamme. Vanhemmat saavat sähköisesti viikko-ohjelmat ja kuukausikirjeet. Pidämme vanhemmille suljettua blogia Myrskylän sekä Tuiskulan eskarin arkipäivän tapahtumista. Kuvaamme lasten toimintaa ja leikkejä videolle ja näytämme niitä vanhemmille esimerkiksi vanhempainillassa. Lasten kanssa tutustumme kriittiseen medialukutaitoon ja opettelemme käyttämään erilaisia viestintävälineitä (kirjoja, sanomalehtiä, tietokonetta, tablettia). Osallistumme aiheesta järjestettäviin koulutuksiin. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Myrskylänmäen päiväkodissa panostetaan tänä vuonna koko Vihdin kunnan varhaiskasvatuksen tavoin lasten tunnetaitojen kehittymiseen sekä taiteellisen kokemisen sisältöalueisiin. Pidämme lapsille tunnekerhoa sekä huomioimme suomi 100 vuotta teemaa, niin taiteellisessa kokemisessa kuin muillakin osa-alueilla. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Tärkeimmät yhteistyömuodot vanhempien kanssa ovat keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa sekä esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelut syksyllä ja keväällä. Pyrimme siihen, että kasvatuskumppanuus toimisi niin mutkattomasti, että sekä vanhemmat että esiopetuksen työntekijät pystyisivät keskustelemaan suoraan ja avoimesti kaikista lasta koskevista asioista. Vanhempainilta järjestetään syksyllä. Vanhemmat saavat sähköisesti viikko-ohjelmamme sekä kuukausikirjeen. Kirjoitamme myös suljettua blogia eskarimme arkipäivästä ja vanhemmat kutsutaan tähän blogiin lukijoiksi. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä lähinnä siirtopalavereissa. Lastentarhanopettajat ja luokanopettajat järjestävät siirtopalaverit keväällä tai alkusyksystä. Suunnitteilla tutustumista alkuopetukseen ja järjestetään vanhempainilta tuleville koululaisten vanhemmille. Järjestämme yhteistyössä Myrskylän, Tuiskulan ja Pyrylän ryhmien kanssa kuukausittain lauluhetkiä. Järjestämme myös koko päiväkodin yhteisiä juhlia. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella (uimakoulu, retket ym.) Käymme metsäretkillä syksyisin ja keväisin säännöllisesti ja muutaman kerran talvellakin. Käymme uimakoulussa talvella yhteensä neljä kertaa. Mahdollisuuksien mukaan saatamme tehdä retkiä myös esim. kirjastoon, nukketeatteriin ja seurakunnan tapahtumiin. Keväällä teemme kevätretken.

3 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Seurakunnan työntekijä vierailee päiväkodissamme pari kertaa kaudessa. Käymme mahdollisesti jouluna ja pääsiäisenä joulukirkossa/-vaelluksella. Käymme kirjastoautolla joka toinen viikko lainaamassa tieto- ja lukukirjoja. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma (Liite 2.1) Kiusaamisen ehkäiseminen Yksi suurimmista tavoitteistamme eskarissa on se, että lapset oppivat tulemaan toimeen keskenään, sovittelemaan kiistansa ja suhtautumaan toisiinsa empaattisesti. Pyrimme myös auttamaan lapsia sanallistamaan tunteensa. Kun lapset osaavat kertoa tunteistaan ja suhtautua empaattisesti kavereihinsa, he todennäköisesti tekevät kiusaa toisilleen vähemmän. Lapset harjoittelevat sovittelemista ja kiistojen selvittämistä päivittäin leikkitilanteissa. Myös tunteiden ilmaisua ja sanallistamista harjoitellaan näissä tilanteissa päivittäin. Tunteista keskustellaan syksyn aikana järjestettävässä tunnekoulussa ja erilaisten tunteiden ilmaisua harjoitellaan kaikessa ohjatussa ilmaisukasvatuksessa. Kasvattajat ymmärtävät oman merkityksensä lasten havainnoinnissa ja kiusaamisen ehkäisyssä ja he pyrkivät olemaan leikkitilanteissa läsnä joko osallistujina tai havainnoijina. Näin konflikteihin pystytään puuttumaan ajoissa eivätkä ne puhkea kiusaamiseksi. Välillä keskitymme ajan kanssa pohtimaan ystävyyttä ja toisen asemaan asettumista. Teemme kauden aikana lapsille kiusaamishaastattelun, jonka avulla on tarkoitus turvata ja havainnoida ettei kenenkään lapsen kiusaaminen ole jäänyt huomaamatta. Mikäli kiusaamista tai kiusantekoa ilmenee, selvitämme asian lasten kanssa päiväkodissa. Kestävä kehitys Esiopetus ryhmissä pyrimme järjestämään lapsille tilaisuuksia "rakastua" luontoon (esim. metsäretkillä, kirjoja lukemalla, luonnonmateriaaleja käyttämällä), koska sitä mitä rakastat, et halua satuttaa. Tavoitteenamme on myös herätellä lapsia tiedostavaan kuluttamiseen sillä, että kaikkia leluja/tavaroita ei tarvitse omistaa vaan lainaaminenkin riittää. Päivittäin tulevat tutuiksi myös ruokajätteen minimointi (pyydän ruokaa sen verran kuin jaksan syödä), veden ja sähkön säästäminen sekä kierrätys käsienpesun yhteydessä ja jätteitä lajitellessa. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot 2. Kielen rikas maailma 3. Minä ja meidän yhteisömme 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni 5. Kasvan ja kehityn

4 Elo-syyskuussa panostamme tutustumiseen, tutustumme toisiimme, ryhmäämme, kirjaimiin ja numeroihin sekä omiin nimiimme. Mietimme yhteisiä sääntöjä ja miten minun tulisi toimia, jotta kaverinkin on kiva olla. Lisäksi tutustumme uusiin ruokiin eri aistien avulla (Sapere-kerho, Myrskylässä), musisoimme oman kehomme avulla ja käymme metsäretkillä. Loka-marraskuussa keskitymme luokitteluun, lajitteluun ja järjestämiseen sekä ylä- ja alakäsitteisiin. Näitä harjoittelemme esimerkiksi, erilaisilla peleillä ja leikeillä (mm. laiva on lastattu) sekä ohjatulla kauppaleikillä. Geometriset muodot ja suuntien hahmottaminen tulevat tutuiksi pelien avulla (mm. tangrammi, Twister) ja niitä harjoitellaan myös jumpassa. Loka-marraskuun teemanamme on ihminen, jota käsitellään sekä tiedollisesti että erilaisin ilmaisumenetelmin (mm. kuvataide, liikunnassa kehonhahmotusharjoituksia). Aloitamme ihmisteeman alla myös tunnekerhon, jossa käsittelemme perustunteita keskustelemalla ja ilmaisuharjoitusten avulla. Tutustumme tarkemmin vokaaleihin ja vokaalialkuisten sanojen alkuäänteisiin. Joulukuussa keskitymme jouluvalmisteluihin erityisesti kädentaitojen ja musiikin sekä tanssin avulla. Tammi-helmikuussa painotamme liikunnallisia tavoitteita,harrastamme talvilajeja (hiihto ja luistelu) mikäli säät sallivat. Tammi-helmikuussa käymme myös uimakoulussa 4kertaa. Mikäli säät eivät suosi talvilajeja tammi-helmikuussa keskitymme vertailuun, lukutuntemukseen ja numeromerkkeihin pelien ja leikkien avulla. Kiinnitämme huomiota konsonantteihin ja konsonanttialkuisiin sanoihin ja tavutamme sanoja. Maalis-huhtikuussa harjoittelemme aikaan liittyviä käsitteitä ja kellonaikoja sekä mittaamista ja kertaamme numeromerkkejä. Pohdimme yhdessä kasvun ihmettä ja kasvamisen lainalaisuuksia (esim. herneenversoa tarkkailemalla). Liikunnassa tutustumme erilaisiin välineisiin (pallo, hyppynaru, vanne).tutustumme myös tanssiin ja kokeilemme erilaisia tansseja. Jatkamme myös tunnekerhoa erilaisin draamaharjoituksin ja mahdollisesti teatteriesityksin. Toukokuussa arvioimme kulunutta vuotta ja ohjaamme lapsia tulevan koululaisen elämään sopeutumista ja lopettelemme päivähoitoaikaa juhlimalla, valmistelemme kevätjuhlia ja käymme koulussa tutustumassa. Keskustelemme myös itsenäisyyteen liittyvistä taidoista, esim. hätätilanteissa toimimisesta. Talven ja kevään suunnitelmat tarkentuvat suunnittelua ohjaa lasten mielenkiinnonkohteet. Leikimme lasten kanssa päivittäin ulkoilun alussa liikuntaleikin tai -leikkejä. Kiinnittämme enemmän huomiota lasten liikkumiseen (ja liikuttamiseen) sekä sisällä että ulkona päivittäin, esim. käytäväliikunta, odotteluhetket, ratojen valmistaminen ulkona, koko talon yhteiset liikuntatapahtumat. Käytämme kehoa apuna myös kielellisiä ja matemaattisia taitoja harjoitellessamme.

5 Turvallisuus Päiväkodissamme noudatetaan Myrskylänmäen perhekeskuksen pelastussuunnitelmaa sekä Vihdin kunnan Päivähoidon turvallisuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyviä toimintaohjeita ohjeistusta, jota päivitetään säännöllisesti päiväkotiimme soveltuvaksi. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet Arvioimme toimintaamme päivittäin sekä viikoittain tiimipalavereissamme ja kauden lopussa järjestetään koko talon yhteinen arviointipalaveri. Vanhemmat arvioivat toimintaamme kerran vuodessa. Toiminnan aikana havainnoimme lapsia ja kyselemme heiltä ohjatun toiminnan jälkeen kommentteja toiminnasta Päiväkodin johtajan allekirjoitus Sinikka Takala

6 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Myrskylänmäen päiväkoti / Vanjärven päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksi- 20/ 10 kössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Vihdin kirkonkylän oppilastyöalue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja

7 -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Liite 2 Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: , , ja Osallistujat: Päiväkodin johtaja, Aelto, Terveydenhoitaja, Psygologi, Kuraattori, Toimintaterapeutti, Tiimien Lastentarhanopettaja ja Puheterapeutti. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentar-

8 hanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: , , , , , ja osallistujat: Päiväkodinjohtaja, Lastentarhanopettaja ja Aelto Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Myrskylänmäen päiväkodin oppilashuollon ajatuksena on varhainen puuttuminen ja ammatillinen puheeksiotto jossa vanhemmat ovat tietoisia lapsen kehityksen tukemisen tavoista ja välineistä. Vanhemmat ovat osallisia yhdessä kasvattajien kanssa lapsen tuen prosesseissa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Sinikka Takala