ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI kasv liite 10 Esiopetusyksikkö Nummenselän päiväkoti Esiopetusryhmien nimet Maahiset Nummenselässä ja Sudenkorennot Luontolassa Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Tarjoamme esiopetusta läsnä olevassa ja toivorikkaassa ilmapiirissä. Meillä lapset saavat kasvaa leikkien, oppien ja erehtyen. Kunnioitamme ja arvostamme jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja ryhmässä. Pidämme luontoa arvokkaana ja huomioimme sen tarjoamat mahdollisuudet toiminnassamme. Esiopetuksessa annetaan lapselle mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Esiopetusvuoden aikana lapselle syntyy käsitys itsestään oppijana sekä into oppia uutta. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Maahisten ryhmässä esiopetuksen toiminta-aika on klo Sudenkorentojen ryhmässä esiopetuksen toiminta-aika on klo Syyslukukausi , syysloma , joululoma Kevätlukukausi , hiihtoloma Henkilöstö Maahisten ryhmässä työskentelee lastentarhanopettajina Lotta Edis ja Miia Vaittinen sekä lastenhoitajana Erja Saarelainen. Sudenkorentojen ryhmässä esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja Miia Hiltunen. Lisäksi ryhmässä on osa-aikaisesti avustaja. Esiopetusryhmien rakenne Maahisten ryhmässä 21 lasta, joista kaikki esiopetusikäisiä. Sudenkorentojen ryhmässä 21 lasta, joista 8 esiopetusikäistä. Ryhmän muut lapset ovat 4-5 -vuotiaita. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapoina voidaan käyttää tutkimista, ympäristön havainnointia, liikkumista ja pöydän ääressä työskentelyä. Leikin monet muodot ovat tärkeä osa opetustilanteita. Opetuksen yhtenä menetelmänä käytetään pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on yksilöllisten tarpeiden huomiointi, oppimisen tukeminen ja työskentelyrauhan mahdollistaminen. Ryhmät on muodostettu pedagogisin perustein. Oppimista tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa mm. metsässä, retkillä sekä tutustumiskäynneillä ja vierailuilla esim. kirjastoon, vuodeosastolle, näyttelyyn. Suunnittelussa huomioidaan lapsen kokonaisvaltainen oppiminen, erilaiset tavat oppia sekä lasten kiinnostuksen kohteet. Oppimista ei tapahdu yksittäisissä tuokioissa, vaan jatkuvasti lapsen arjessa ja elinympäristössä. Jokaisella esikoululaisella on oma vihko, johon kerätään vuoden aikana tehtyjä töitä, tuotoksia ja muistoja. Vihkoon tehdään myös erilaisia kynä harjoituksia ja tehtäviä. Vuoden aikana lapsi voi vihkon avulla arvioida omaa oppimistaan ja kehittymistään. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Painopistealueena tällä lukukaudella on kuvallinen ilmaisu. Opetetaan lapsille kuvallista ilmaisua käyttäen erilaisia menetelmiä. Taidetta kokeillaan tehdä myös eri tavoin ja erilaisissa ympäristöissä; pöydän ääressä, lattialla, seisten, musiikin säestämänä, ulkona, metsässä. Kierrätys- ja luonnonmateriaaleja hyödynnetään. Esiopetusvuoden aikana harjoitellaan oman ja toisten töiden arvostamista, tarkastelua ja arviointia. Tehdään vierailuja mm. näyttelyihin ja konsertteihin mahdollisuuksien mukaan. Tunnetaidot Yksi esiopetuksen tärkeimmistä tavoitteista on tukea lasten sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen kehittymistä sekä ohjata lapsia hyviin käytöstapoihin. Lapsia ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja toisten tunteita sekä oikeuksia. Henkilöstö käyttää tunnetaitojen ohjaamisen menetelmiä päivittäin arjessa.

2 Harmitus- ja riitatilanteita sovitellaan Miniverson keinoin. Lasta tuetaan omien tunteiden ilmaisussa ja niiden vaikutuksen ymmärtämisessä koko ryhmän toimintaan. Kasvattajan tehtävänä on luoda turvallinen ja muita kunnioittava oppimisilmapiiri, jossa lasta ohjataan positiivisen palautteen avulla. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä päivittäisissä kohtaamisissa, vanhempainilloissa sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Vanhempainillassa keskustellaan ja luodaan yhdessä lasten vanhempien kanssa ryhmän yhteisiä käytänteitä. Huoltajien kanssa pidetään esiopetuskeskustelut 3 kertaa vuoden aikana. Syksyllä ja keväällä ajallisesti pidempi keskustelu ja talvella lyhempi keskustelu. Lapsen esiopetussuunnitelmaa laadittaessa vanhempien osallisuus lapselle annettavaan esiopetukseen tulee näkyväksi, kun keskustellaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta. Lasten esiopetuksen viiden päivän poissaolot anotaan ryhmien lastentarhanopettajilta ja yli viiden päivän poissaolot päiväkodin johtajalta. Lapsen ollessa esim. lomamatkalla, hänelle annetaan pieniä kotitehtäviä. Viikkokirje lähetetään perheille viikoittain sähköpostitse. Kirjeessä kerromme ryhmien ajankohtaisista asioista, tiedotamme huomioitavista asioista sekä tulevan viikon ohjelmasta. Varhaiskasvatuksen kanssa tehdään yhteistyötä päivittäin toiminnan tasolla. Yhteiset teemat sitovat esiopetuksen päiväkodin yhteiseen toimintaan. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä lähinnä siirtymävaiheessa. Esiopettajat siirtävät tulevan ensimmäisen luokan luokanopettajalle lapsen oppimiseen vaikuttavat tiedot joko keväällä tai ensimmäisen luokan syyslukukauden alettua. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Tehdään retkiä lähimetsään ympäri vuoden. Lähiympäristön tarjoamia palveluita käytetään mahdollisuuksien mukaan, mm. yleisurheilukenttä, jäähalli, kirjasto, seurakuntakeskus, tori, lähikauppa, kierrätyspiste. Keväällä tehdään molempien esiopetus ryhmien esiopetuksen yhteinen kevätretki viikolla 21 myöhemmin päätettävään kohteeseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Tarvittaessa yhteistyötä tehdään alueellisen erityislastentarhanopettaja Liisa Säyrän, psykologi Sanna Oravalan, kuraattori Milla Brunou-Laurila, toimintaterapeutti Marita Lindqvistin, puheterapeutti Erica Käkösen sekä neuvolan terveydenhoitajien, perheneuvolan ja sosiaalityön ammattilaisten kanssa. Maahisten ryhmässä vierailee viikoittain Lea-mummo. Liikuntakoordinaattori Timo Itkonen ohjaa lapsille liikuntatuokioita ja opettaa esiopetuksen uimakoulussa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Kiusaamista ehkäistään luomalla ryhmään yhteiset säännöt sekä kiinnittämällä huomiota ryhmäytymiseen. Esioppilaita ohjataan toimimaan ystävällisesti, vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti keskinäisiä ristiriitatilanteita. Ryhmässä pohditaan yhdessä ystävyyttä, toisten kunnioittamista sekä oikeaa ja väärää. Menetelminä käytetään satuja, draamaa, pöytäteatteria, roolileikkejä ja keskusteluja. Kestävä kehitys Esiopetuksen arjessa hyödynnetään päiväkodin omaa kestävän kehityksen suunnitelmaa. Ympäristökasvatuksessa kantavina teemoina ovat luonnon kunnioittaminen ja oman asuinympäristön arvostaminen. Lasten kanssa pohditaan ihmisen suhdetta luontoon ja hyödynnetään luontoa oppimisympäristönä. Esiopetusvuoden aikana lasten kanssa tutkitaan tarkemmin tiettyjä, lasten arjesta nousevia kestävän kehityksen teemoja. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Esiopetukseen sisältyy musiikillista toimintaa (laulut, soittaminen, tanssi, rytmi, oman musiikin luominen), käsitöiden tekemistä, kuvallista ajattelua ja kuvailmaisua (oman taiteen tekeminen, kuvien arviointi ja tulkinta, erilaiset tekniikat ja työskentelytavat) sekä suullista ja kehollista ilmaisua (omat tarinat, lorut, runot, lastenkirjallisuus, draama, tanssi, satuliikunta). 2. Kielen rikas maailma Tuemme lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistamme heidän kiinnostustaan kieliin. Kielellistä kehitystä tuetaan toiminnallisilla harjoituksilla (kirjainmetsästys), loruilla, saduilla sekä tutustutaan äänteisiin, tavuihin, sanoihin sekä kirjaimiin.päivittäisillä lepohetkillä lapset harjoittelevat sadun kuuntelemista. Kirjoja lukemalla vahvistamme lasten kielen oppimista ja mielikuvituksen käyttöä sekä mahdollistamme

3 lapsille iloisia ja myönteisiä tunne-elämyksiä. Esiopetusvuoden aikana harjoitellaan sanallista ilmaisua eri tilanteissa sekä toisen esityksen kuuntelemista. 3. Minä ja meidän yhteisömme Lasten kanssa tutustutaan nykyhetkeen sekä joihinkin historian tapahtumiin ja henkilöihin. Historialliset henkilöt tulevat esiopetuksen arkeen kalenterivuoden juhlapyhien kautta. Lasten eettisen ajattelun kehittymistä ja tunnetaitoja tuetaan esimerkiksi pohtimalla oikeaa ja väärää, ystävyyttä sekä toisten kunnioittamista. Ryhmässä luodaan lasten kanssa yhdessä ryhmän omat säännöt. Asioita käsitellään paljon keskustellen ja lapsia rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään. Osa eettistä kasvatusta sekä katsomuskasvatusta on seurakunnan työntekijän vierailut ryhmissä. Työntekijä käy pitämässä ryhmissä aamuhetken muutaman kerran syksyllä sekä keväällä. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasta kannustetaan tutkimaan, kokeilemaan ja päättelemään. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin tietolähteisiin ja tiedon kriittiseen käsittelyyn. Matemaattisten taitojen kehittymistä harjoitellaan arjen toimintojen yhteydessä (laskeminen jonossa, vertailu, luokittelu, suunnat) sekä suunnitelluissa tuokioissa. Lapsia kannustetaan ympäristön havainnointiin sekä havaintojen sanoittamiseen ja arviointiin. Metsäretkillä lapsilla on mahdollisuus tutkia ja havainnoida kasveja, eläimiä ja luonnonilmiöitä. Metsässä voidaan myös harjoitella matemaattisia ja kielellisiä taitoja kuten lukumääriä, luokittelua, syy-seuraussuhteita, kirjaimia ja dokumentointia. Esiopetusryhmissä on käytössään yhteensä 6 ipadia, joita käytetään toiminnassa. 5. Kasvan ja kehityn Esiopetusvuoden aikana harjoitellaan itsestä huolehtimista ja siihen liittyviä taitoja, kuten vessassa käyminen, käsien peseminen, oikea pukeutuminen, terveellinen ruokavalio, monipuolinen liikunta ja riittävä unen saanti. Päiväkotien lähellä olevia urheilukenttiä käytetään ympäri vuoden ulkoliikuntaa järjestettäessä. Uimakoulu toteutetaan loka-marraskuussa. Turvallisuus Päiväkodin turvallisuussuunnitelma löytyy esiopetusryhmistä. Poistumisharjoitukset varauloskäyntien kautta järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Liikennekasvatusta toteutetaan lähinnä retkillä miettien ja pohtien lasten kanssa turvallista liikkumista liikenteessä. Ryhmään pyritään luomaan turvallinen ilmapiiri miettimällä kaveritaitoja, laatimalla ryhmän säännöt sekä panostamalla kiireettömyyteen arjessa. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Esiopetusta arvioidaan viikoittain esiopetusryhmien tiimeissä sekä koko toimintakauden osalta keväällä pidettävässä työillassa. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Päivi Haaparanta

4 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Nummenselän päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä 29 Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Nummelan keskustan alue sekä Kuoppanummen alue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt : Nummelan keskustan alueella: Enärannan päiväkoti, Hiidenrannan päiväkoti, Huhmarnummen koulu, huhmarnummen päiväkoti, Nummelan koulu, Nummela skola, Daghemmet Aleksandra, Nummelanharjun koulu, Pajuniityn perhekeskus, Vihdin lukio Alueelliset erityislastentarhanopettajat: Liisä Säyrä ja Hannele Kuula Neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola Kuoppanummen alueella: Kuoppanummen koulukeskus, Ojakkalan päiväkoti sekä koulu, Lankilan päiväkoti, Enärannan päiväkoti, Alueelliset erityislastentarhanopettajat Linda Mustonen, Liisa Säyrä ja Hannele Kuula. Neuvola,erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen.

5 Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän koollekutsuja päiväkodinjohtaja Päivi Haaparanta. Muut jäsenet: Lastentarhanopettajat Miia Vaittinen, Laura Jokinen, Lotta Edis, Emmi Sandström, Hanna_Kaisa Sakala, Miia Hiltunen ja lastenhoitajat Kiia Nurminen ja Katja Laine. Erityislastentarhanopettaja Liisä Säyrä, psykologi Sanna Oravala, toimintaterapeutti Marita Lindqvist, puheterapeutti Erica Käkönen. Esiopetus asioissa kuraattori Milla Brunou-Laurila Kokouspäivät : klo ; klo Ensimmäisen kokouksen aihe on Voimakas tahtoisen lapsen kohtaaminen/ rajaaminen ja toisen kokouksen aihe on neuvola toiminta ja yhteistyö. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.

6 Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Työryhmän koolle kutsuu päiväkodin johtaja Päivi Haaparanta. Muut jäsenet: Alueellinen erityislastentarhanopettaja Liisa Säyrä, ryhmien lastentarhanopettajat ja tarvittaessa kutsutaan psykologi Sanna Oravala. Kokouspäivämäärät on voitu sopia vasta syyslukukaudelle, koska alueellinen erityislastentarhanopettaja vaihtuu. Nummenselässä kokouspäivä on klo ; Luontolan toimipisteessä klo Tarvittaessa kokoonnutaan muinakin ajankohtina. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa.

7 Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Yksikön oppilashuoltosuunnitelma jaetaan perheille sähköisesti syksyllä. Alueellisen erityislastentarhanopettajan vierailuista ryhmässä tiedotetaan vanhemmille viikkokirjeissä. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokousaikataulu on kirjattuna yksikön toimintakalenteriin, joka jaetaan vanhemmille sähköisesti syyskuussa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Päivi Haaparanta