ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Liite 2 kasv liite 5 Esiopetusyksikkö Huhmarnummen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet Havuset Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Tarjoamme monipuolista ja laadukasta esiopetusta. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäinen toiminta-aika klo Syyslukukausi: Loma-ajat: syysloma (vko 42) joululoma vapaapäivä (ti) itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi: Loma-ajat: hiihtoloma (vko 8) pääsiäisloma vapaapäivät (ma) vapunpäivä ja (to) helatorstai Henkilöstö Pauliina Kurunmäki, lto ja varajohtaja Helena Sihvonen, lto Pirjo Vuori, lh Tuula Ihalainen, avustaja Esiopetusryhmien rakenne Havusten ryhmässä on 18 esikoululaista ja 4 viisivuotiasta, eli viskaria. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetusaika on klo Toteutamme esiopetusta monipuolisin menetelmin, huomioiden sekä valtakunnallinen- että Vihdin kunnan esiopetussuunnitelma. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Tällä hetkellä painottuu taiteellinen kokeminen, josta erityisesti kuvallinen ilmaisu ja myöhemmin draama. Toteutamme tuloskortin pedagogisia painotuksia sisällyttämällä ne esiopetukseen. Vierailimme nykytaiteen museo Kiasmassa Lisäksi teemme monipuolisesti taidetöitä hyödyntämällä myös tvt:tä ja muita materiaaleja ja tekniikoita. Esimerkiksi syyskuun lopulla meillä on projekti, jossa teemme katutaidetta luonnonmateriaaleilla. Tunnetaidot: Tuetaan lasten tunteiden tunnistamista, käsittelyä ja rakentavaa ilmaisua mm. draamatyöskentelyllä ja muilla luovilla menetelmillä. Käytössä Huiske-esiopetusmateriaali, Olo-Orava, Askeleittain sekä muut tunnetaitoja painottavat pelit yms. Yhteisöllisyys: Runsas ja luonteva yhteistyö niin koulun kuin varhaiskasvatuksen suuntaan. Käytetään aikaa ryhmähengen luomiseen ja kehittämiseen, mm. ryhmäytymis- ja parileikit, vaihtelevat leikki- ja pienryhmät.

2 Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Perheille tiedotetaan ryhmän toiminnasta viikoittain sähköpostitse. Lisäksi päivittäin vaihdetaan kuulumisia haku- ja tuomistilanteissa. Taksilla kulkevien lasten vanhempiin ollaan erikseen yhteydessä aina tarpeen mukaan. Vanhempien kanssa käydään esiopetuskeskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa. Huhmarnummen päiväkoti sijaitsee samassa rakennuksessa koulun kanssa ja Havusten ryhmä on koulun puolella. Kouluun siirretään tietoa tulevista ekaluokkalaisista vanhempien luvalla. Liite 2 Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Päiväkoti sijaitsee keskusta-alueen ulkopuolella, joten ilman kuljetusta saavutettavien retkikohteiden määrä on hyvin rajallinen. Lähiympäristöön suuntautuvien kävely- ja metsäretkien lisäksi keväällä on perinteisesti tehty kevätretki, johon kunta kustantaa tilausbussin. Käytämme mahdollisuuksien mukaan myös normaalia vuoroliikennettä retkien toteuttamiseen. Lisäksi kunta tarjoaa eskarilaisille kuljetukset uimahalliin (4 krt) syksyllä Seurakunta järjestää mahdollisesti kerran vuodessa kuljetuksen joko joulu- tai pääsiäisvaellukselle Vihdin kirkonkylään. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Teemme yhteistyötä seurakunnan, kirjaston, liikuntatoimen ja Valon kanssa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Kiusaamisen ehkäisy ryhmässämme perustuu hyvän yhteishengen luomiseen, aikuisten jatkuvaan havainnointiin ja toimivien käytäntöjen vakiinnuttamiseen arjessa. Aikuinen on aktiivisesti mukana leikkiryhmiä jaettaessa, millä pyrimme ennakoimaan ja välttämään ns. klikkien syntymistä. Opettelemme keinoja toimia kaikkien kanssa rakentavasti, ei ainoastaan oman parhaan kaverin. Lasten väliset erimielisyydet selvitetään aikuisen tuella, perusteellisesti ja heti tapahtumien jälkeen. Jokaiselle taataan oikeus tulla kuulluksi. Selvitettyihin kiistoihin ja riitoihin emme palaa ilman painavaa syytä, vaan yhteistoimintaa rakennetaan puhtaalta pohjalta ja hyvässä yhteishengessä. Päiväkodissamme on laadittu kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma, joka on esillä ilmoitustaululla. Lisäksi olemme tehneet ryhmän oman kiusaamisen ehkäisy suunnitelman, jossa olemme miettineet keinoja käsitellä kiusaamiseen liittyviä teemoja lasten kanssa. Kiusaamisen ehkäisyyn on käytössä myös Piki ja Mun ja sun juttu -materiaali. Kestävä kehitys Päiväkodissa on oma kestävän kehityksen suunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua erilaisiin ilmaisun muotoihin. Esiopetusvuoden aikana lapsi saa kokeilla erilaisia ilmaisun muotoja, kuten erilaisia käsitöitä, kuvallisen ilmaisun tekniikoita ja materiaaleja. Musiikissa lapsi pääsee kokeilemaan rytmisoittimia ja tutustuu sointiväreihin. Esiopetusvuoden aikana tutustumme eri musiikkityyleihin, muun muassa musiikkimaalauksen avulla. Lapsi pääsee myös esittelemään itselleen mieluista musiikkia muille. Draaman käytöstä ja taiteesta on tulossa koulutus henkilökunnalle, jota hyödynnämme vuoden aikana. Toimintatapoihimme kuuluu lasten sadutus. Lisäksi rohkaisemme lapsia kehittelemään omia riimejä ja runoja Lyyrisen riimilaukkuun. Teemme myös lasten kanssa pieniä näytelmiä. Lisäksi teemme ainakin yhden retken taidenäyttelyyn, syyskuulle on jo varattu retki Kiasmaan. Kevään puolella ajatuksenamme on tutustua klassiseen musiikkiin jonkun esityksen muodossa. Suomi 100v huomioidaan kuvallisen ilmaisun puolella toiminnassa. 2. Kielen rikas maailma Ryhmän henkilökunta luo positiivisen vuorovaikutus ilmapiirin, jossa jokaista lasta rohkaistaan tuomaan ajatuksensa esille. Toiminnasta keskustellaan yhdessä lasten kanssa ja heitä kannustetaan ehdottamaan toimintaan liittyviä ajatuksia. Aikuiset sitoutuvat ystävälliseen ja toiset huomioon ottavaan vuorovaikutukseen sekä lasten että aikuisten kesken. Ryhmässä luetaan ja sadutetaan paljon. Luettavat kirjat valitaan tarkoituksenmukaisesti ryhmän tarpeita ajatellen. Tuomme lasten elämään runoja ja loruja. Herättelemme lasten mielenkiintoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä kohtaa erilaisia toimintatapoja käyttäen. Kirjoitamme lasten runoja, loruja ja satuja ylös, hyödynnämme myös TVT:tä. Puhutun kielen tueksi ryhmässä käytetään paljon kuvia. Lisäksi ryhmän lapsista osa osallistuu Kili-kerho toimintaan. Suomi 100v huomioidaan sadun/draaman puolella toiminnassa. 3. Minä ja meidän yhteisömme Havusten ryhmässä jokainen lapsi tuntee olevansa ryhmän jäsen. Lisäksi hän hahmottaa kuuluvansa erilaisiin yhteisöihin, kuten perheeseen ja esikoulu-ryhmään. Tutustumme suomalaisen yhteiskunnan historiaan kalenterivuoden tapahtumien mukaan. YK:n päivää vietämme laajemmin tutustuen lasten oikeuksiin. Lä-

3 hiympäristössä teemme opetussuunnitelman kannalta tärkeitä tutustumisretkiä. Käytämme oppimisen apuna erilaisia tunnetaito-materiaaleja, esim. Olo-Orava, Askeleittain ja Huiske. TVT:tä hyödynnämme havainnollistamisessa, dokumentoinnissa sekä oppimisen ja draaman välineenä. Suomi 100 vuotta juhlallisuudet päiväkodissa. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Havusilla on Metsämörri-toimintaa viikoittain. Metsässä havainnoimme muutoksia luonnossa erilaisin menetelmin, kuten tarkastelemalla jokaisella metsäretkellä rajattua havainnoitavaa aluetta ja niiden lähellä olevia kolmea puuta. Lisäksi dokumentoimme muutoksen kuvaamalla ja aikuinen kirjaa lasten havainnot ylös. Lapsia haastetaan kysymysten avulla tekemään päätelmiä havaintojensa perusteella ja vältetään suoran vastauksen antamista. Alkusyksystä ehdimme jo perehtyä sieniin ja niiden tunnistamiseen. Kiinnostus aiheeseen heräsi lapsilta, kun löysimme metsäretkillä sieniä. Aihetta laajennettiin kuvataiteeseen ja tutuimpien ruokasienien keräämiseen. Tutkimista ja havaintojen tekemistä varten lapsilla on vapaassa käytössä ulkoilun aikana ötökkäpurkkeja, suurennuslaseja ja kiikareita. Matemaattisia taitoja harjoitellaan sekä erilaisten tehtävien avulla että arjen havaintojen pohjalta. Lapsia ohjataan vertailemaan, laskemaan ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti sekä yhdessä keskustellen. Lukumääriä ja lukukäsitteitä havainnollistetaan oppimisympäristössä, jotta lapsi oppisi esimerkiksi että nopan näyttäessä viitosta hänen ei tarvitse laskea palloja vaan hän tietää siinä olevan aina viisi palloa. Esimerkiksi Syyskuun lopulla järjestetään ryhmään matikka-rata jonka lapset kiertävät omatoimisesti aikuisen auttaessa tarpeen mukaan. Vastaavaa toimintaa järjestetään muulloinkin esiopetusvuoden aikana. 5. Kasvan ja kehityn Ohjatun liikunnan suunnittelun pohjana on liikunnan vuosisuunnitelma, jossa on huomioitu vuodenaikojen mahdollistama ulkoliikunta sekä perusliikuntataidot ja erilaiset liikuntamuodot monipuolisesti. Lisäksi ryhmässä on mahdollisuus ulkoilun aikana liikkua omaehtoisesti erilaisia liikuntavälineitä hyödyntäen. Osallistumme Valon Varpaat vauhtiin -kampanjaan syyskuussa Ruokailutilanteissa lapsia kannustetaan maistamaan uusia makuja ja opetellaan hyviä ruokailutapoja. Turvallisuus Ymmärrämme turvallisuuden käsitteen laajasti; fyysisesti turvallisen ympäristön lisäksi siihen kuuluvat henkinen ja emotionaalinen turvallisuus. Tärkein turvallisuustekijä esiopetuksessa on mielestämme vastuullinen ja ammattitaitoinen henkilöstö. Lasten emotionaalinen turvallisuus ja hyvinvointi edellyttää luotettavaa, oikeudenmukaista ja helposti lähestyttävää aikuista. Työntekijöiden havainnointitaidot ja asennoituminen turvallisuuskysymyksiin ovat avainasemassa. Fyysisen ympäristön osalta toiminta koululaisille suunnitelluissa tiloissa (sisällä ja ulkona) vaatii erityishuomiota turvallisuusasioissa. Pidämme ennakointia ja säännöllistä keskustelua aiheesta keskeisimpinä menetelminä turvallisuuden edistämisessä Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Jokainen tiimin jäsen vastaa oman henkilökohtaisen työpanoksensa sekä koko tiimin suorituksen arvioinnista. Periaatteena on, että onnistumiset tehdään näkyviksi ja niistä voidaan avoimesti iloita. Epäonnistumisista pyritään oppimaan ja etsimään niiden kautta vaihtoehtoisia toimintamalleja. Viikoittaisissa tiimipalavereissa varataan aikaa työn arviointiin ja kehittämiseen. Laajempi arviointikeskustelu käydään kahdesti vuodessa, syksyn ja kevään päätteeksi. Lisäksi arvioinnin välineinä toimivat mm. kehityskeskustelut ja toimintakertomus. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Päivi O Leary

4 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Huhmarnummen päiväkoti Toimintakausi: syksy kevät 2017 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä 18 Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Etelä-Vihti Reppu 1 Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Huhmarnummen koulu, Nummelan koulu, Nummelanharjun koulu Pajuniityn päiväkoti, Hiidenrannan päiväkoti, Luontolan päiväkoti, daghemmet Aleksandra Vihdin Karviaisen neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu ja perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen.

5 Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Aelto Liisa Säyrä Lto Sari Helander Lto Helena Sihvonen Lto Pauliina Kurunmäki Lto Hanne Rauhamäki-Kaibijainen Psykologi Sanna Oravala Neuvolan terveydenhoitaja Marja-Liisa Jusenius Päiväkodin johtaja Päivi O'Leary ti klo. 12:15.-13:30 ti klo Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.

6 Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Koollekutsuja: Päivi O'Leary Jäsenet: Aelto Liisa Säyrä, lto Sari Helander, lto Helena Sihvonen, lto Pauliina Kurunmäki, lto Hanne Rauhamäki-Kaibijainen Kokouspäivämäärät: klo.12:15-13:45, klo.12:15-13:45, klo. 12:15-13:45 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa.

7 Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Liite 2 Oppilashuoltotoiminnasta tiedotetaan vanhemmille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma on nähtävänä/luettavana jokaisen ryhmän ilmoitustaululla. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Päivi O'Leary