ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö: Steinerpäiväkoti Pikkulyhty Esiopetusryhmien nimet. Pikkulyhdyn eskarit Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä: Oppimisen ilo, tekemisen tahto, kokemisen kiinnostus ja maailman ihmettelyä. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat: Päiväkoti on avoinna Syyskausi Kevätkausi Kesäkausi Syysloma vko 42 talviloma vko 8. Henkilöstö: Lto+erityisvarh.kasv, varhaiskasvattaja, lähihoitaja Esiopetusryhmien rakenne: 5 esiopetusikäistä ja samassa ryhmässä on lisäksi 1-5 vuotiaita lapsia 15 Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet: Tärkeä toimintatapa on tehdä konkreettisia käytännön tehtäviä arjessa. Esiopetusikäiset toimivat ison osan päivästä kaikkien lasten kanssa yhdessä. Eskareilla on päivittäinen ruokailuun liittyvä apulaistehtävä, kullakin omana viikonpäivänä. eskarit auttavat nuorempia lapsia erilaisissa arjen tilanteissa ja toimivat tärkeinä malleina pienemmille. Vapaan leikin aikana ja ulkoillessa he saavat solmia vapaasti suhteensa eri ikäisten kanssa. Aamu/laululeikki- piiri on päivittäin yhteinen. Kerran viikossa piirissä on nyt alkanut englanti-kerho, joka on lauluja/loruja/leikkejä englannin kielellä. Muut ohjatut tuokiot tapahtuvat pienryhmissä. Leipominen on ikäjakautuman mukaan sekaryhmä. Ulkona tapahtuvat piha/puutarhatyöt ovat ensin eskareille, mutta myös muut liittyvät niihin. Perjantain metsäretki on yhteinen, mutta eskareilla on oma metsäaamu maanantaisin, jolloin olemme mm. sahanneet puita ja liikkuneet haasteellisimmissa paikoissa liikuntataitoja harjoittaen. Omaa eskariryhmä toimintaa on päivittäin. satuhetki, keskustelutuokio, muovailua, muotopiirustusta, maalausta, satukuvan piirtämistä, rakentelua, matemaattisia ja kielellisiä leikkejä ja pelejä, satuteatteria, kuvatutkimuksista eteneminen valokuvaukseen. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa - Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa: Vähintään neljä vanhempainiltaa on sovittuna vuoteen. Yhteen ulkopuolinen alustaja ja yksi vain eskarivanhemmille. Eops keskustelut, Päivittäiset kuulumiset. Koulujen kanssa yhteistyö on tiedonsiirron tasolla. Suunnitelmassa on yhteistyö Unkariin steinerpedagogiseen varhaiskasvatukseen. Päiväkodin edustaja osallistuu steinerkasvatusliiton varhaiskasvatusjaoston kokouksiin eli yhteistyö Suomen steinerpäiväkotien kanssa. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella: Metsäretket lähimetsiin. Retki kirjastoon, kirkkoon, mahdollisesti museoon. Retki Islanninhevostallille. Keväällä retki eskariopettajan kotiin. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Samassa rakennuksessa toimii nuorten kerhotoiminta Papari. Kohtaamiset arjessa sekä voi olla yhteinen puuhapäivä. Islanninhevostallin Ofeiqur. Lounasravintola Korpilounas. Kisälli-työpajan ryijy projekti. Luteisuusimaan pelastuslaitos vierailee kerran vuodessa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen: Olemme tehneet erillisen suunnitelman. Liite Lisäksi meillä on ollut hyvekasvatuksesta aiemmin vanhempainillassa puhetta, jolloin valittiin teemaksi ystävällisyys.

2 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen periaate läpäisee arjessa kaiken. Se on elämäntapa, joka välittyy aikuisilta lapsille. Vasussa on lisää. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Erillisessä monilukutaidon suunnitelmassa on ilmaisun moninaisuutta. Kuvataiteessa maalausta on viikoittain, jolloin lapsi saa kokea värin kerrallaan ja yhdistelmien vähitellen lisääntyen. Kädentyössä lapsi oppii erilaisia työtapoja ja käytännön taitoja. Työt seuraavat aiheiltaan vuodenkiertoa. Syksyllä sadonkorjuun ja puutarhan tehtäviä. Nikkarointia ja savimuovailua voi tehdä pihallakin. Talvella mm. villan huovutusta. Materiaaleina käytämme luonnonmateriaaleja. Kehon ilmaisua satumusiikkiliikunnassa ja laululeikeissä sekä erilaisissa aistileikeissä mm. tasapainoaistiin liittyvissä. Musiikissa laulut seuraavat vuodenkiertoa ja juhlaaikoja. Lauluhetkissä on mukana ilo ja leikki. Choroi-huilua opettelemme soittamaan kahdella sävelellä yksinkertaisia lauluja. 2. Kielen rikas maailma Päivittäinen loruilu, laulelu ja sadut. Vuorovaikutustaidot keskusteluissa. Aikuisen puhemalliin kiinnitämme huomiota. Kielileikit. Tarinoiden avulla tutustuminen kirjaimiin. Muotopiirustus antaa valmiuksia kirjoittamiselle. 3. Minä ja meidän yhteisömme Sosiaaliset taidot ja hyvät tavat, toisten huomion ottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen harjaantuvat luonnollisissa tilanteissa päivittäisissä toiminnoissa. Vuoden juhlat ovat tapahtumia, joihin valmistaudumme ja kokoonnumme perheiden kanssa juhlimaan. Ne tuovat kokemuksia yhteenkuuluvuudesta ja kulttuurin tavoista, eettisitä ja uskonnollisistakin tavoista. Tarinoiden avulla välittyy eettistä kasvatusta sekä yhteisissä keskusteluissa. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lapsella on aistiva ja kokemuksellinen suhde ympäristöön. Annamme ihmettelylle ja tutkimisella mahdollisuuden viikoittaisilla metsäretkillä. Monilukutaidon suunnitelmassa on teknologiataidoista. 5. Kasvan ja kehityn Päivän toistuva rytmisyys, toiminnan ja vapaan vuorottelu. Riittävä liikunta ja ulkoilu antavat hyvän ruokahalun. Omien ja uusien taitojen kokeilu ja harjoitteleminen. Omatoimisuuteen ja aloitteellisuuteen tukeminen. Perusliikuntataitojen harjoittaminen. Kädentaidot, hienomotoriset taidot, käden ja silmän yhteistyö taidot - näiden taitojen harjoittelua tehdään monien tehtävien ja pelien ja leikkien avulla sekä arkipäivän toiminnoissa. Lapsen tulee saada kokemuksia osaamisesta ja taitamisesta. Turvallisuus Lapselle välittyy aikuisen luottamuksellinen asenne, mikä luo pohja lapsen turvallisuuden tunteelle. Turvallisuuteen liittyy toisen ihmisen kunnioitus ja erilaisuuden hyväksyminen. Ryhmässämme on vanhemmissa usean eri kulttuurin edustajia, mikä tuo luonnollisella tavalla vieraat kulttuurit läheisiksi. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Toiminnan alussa keskustellen kysymme eskareiden toiveita ja odotuksia tulevasta. Lapsi ilmaisee, jos toiminta ei ole miellyttävää eli arviointi on suoraa käytännön tilanteissa tapahtuvaa ja aikuisen tehtävä on havannoida niitä ja ottaa ne huomioon. Eops keskusteluissa arvioidaan vanhempien kanssa. Pk:n kasvattaja arvioi lapsen kasvua ja kehitystä tehtävien ja dokumenttien pohjalta ja kirjaamalla muistiin tapahtumia sekä keskustellen muiden kasvattajien kanssa. Keväällä arviointi keskustelu vanhempien kanssa. Kirjaaminen eops kaavakkeeseen. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Anne Aaltonen

3 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Steinerpäiväkoti Pikkulyhty Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksi- 5 kössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Vihdin pohjoinen alue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Vihdin kirkonkylän neuvola, Otalammen neuvola, aelto Sirpa Mölsä, Karviainen, Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden.

4 Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: aelto Sirpa Mölsä, pk.joht. Anne Aaltonen, karviainen puheterapia ja psykologi sekä toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, koulukuraattori. Kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta.

5 Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Anne Aaltonen yhteistyössä Sirpa Mölsän kanssa Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Alkukeskusteluissa perheiden kanssa sekä vanhempainillassa tiedotetaan. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Anne Aaltonen