ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö Huhmarnummen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet Havuset Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Tarjoamme monipuolista ja laadukasta esiopetusta myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäinen toiminta-aika klo Syyslukukausi: Syysloma: (vko 42) Joululoma: Vapaapäivä: (itsenäisyyspäivä) Kevätluukausi: Talviloma: (vko 8) Pääsiäisloma: Vapaapäivät: (vappupäivä) ja (helatorstai) Henkilöstö Lto Henna Kärkkäinen Lh Pia Kalatie Lh Anne Hirvonen Esiopetusryhmien rakenne Ryhmässä on 21 esikoululaista, joista osa on paikalla vain esiopetusajan. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetusta toteutamme monipuolisesti huomioiden Vihdin kunnan esiopetussuunnitelma ja valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Esiopetuksen toteuttaminen perustuu lasten osaamistasoihin, ideoihin, kiinnostusten kohteisiin ja tuen tarpeisiin. Esiopetuksen toteuttamisessa hyödynnämme erilaisia työskentelymuotoja: ryhmä-, pari-, ja yksintyöskentelyä. Lisäksi esiopetus toteutetaan osittain kahdessa, pienemmässä oppimisryhmässä. Varhaiskasvatuksen osalta on tehty ryhmän toimintasuunnitelma, joka kattaa esiopetusajan jälkeisen varhaiskasvatuksen. Huhti-toukokuussa esiopetuksessa on 6 viikon mittainen kuusi askelta kouluun jakso, jonka aikana harjoitellaan/kiteytetään lapselle ja perheelle se, mitä koulun aloittaminen vaatii lapselta ja koko perheeltä. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Tunnetaitoja vahvistamme vuoden aikana hyödyntäen erilaisia menetelmiä ja materiaaleja, mm. Suomen Mielenterveysseuran materiaali, piki-materiaali. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja ryhmähenkeä tuetaan. Lasten kanssa keskustellaan yhdessä ryhmän säännöistä ja toimintatavoista. Ryhmässä on käytössä kaksi pysyvää pienryhmää, joihin lapset ovat jaettu pedagogisin perustein. Pienryhmätoiminnan aikana ryhmätilat jaetaan puoliksi. Myös tarvittaessa ryhmän ulkopuolisiakin tiloja hyödynnetään. Lisäksi lapsia jaetaan vapaassa leikissä pienryhmiin leikkipisteiden mukaan. Oppimisympäristö on rakennettu lasten omatoimisuutta ja osallisuutta mahdollistavaksi: materiaalit ja lelut ovat lasten saatavilla ja he saavat muokata oppimisympäristöä heidän leikkeihinsä sopivaksi. Ulkotila on lasta liikkumaan ja tutkimaan innostava sekä kauemmaksi sijoittuvia metsäretkiä tehdään säännöllisesti. Psyykkinen oppimisympäristö on myönteinen, kuunteleva ja keskusteleva. Aikuisten työskentelyotteessa on napakkuutta, mutta myös lempeyttä. Aikuisten toiminta on johdonmukaista ja perusteltua. Esiopetuksessa opitaan asioita leikin kautta/avulla. Opittuja asioita hyödynnetään erilaisten teema/roolileikkien kautta, esimerkiksi kauppaleikissä käsitellään rahaa. Leikkejä kehitellään ja muokataan lasten ajatusten ja toiveiden mukaan. Oppimista edistämme vuorovaikutusleikein ja kuttu (kuvien tuettu leikki )-

2 materiaalia pienleikkiryhmän kanssa käyttäen. Leikin jatkumoon ja kehittymiseen panostetaan, leikkejä ei esimerkiksi tarvitse siivota pois ruokailujen ajaksi. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Vanhemmat kohdataan ja lapsen kuulumiset vaihdetaan päivittäin lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Taksilla kulkevien lasten vanhempien kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä sähköpostin välityksellä. Puhelin toimii taas akuutimpien asioiden välitys-/yhteydenottokanavana. Ryhmässä toimii viikoittain päivittyvä blogi, jota vanhemmat pääsevät kotona lastensa kanssa lukemaan ja kommentoimaan. Vanhempien kanssa käydään esiopetuskeskustelut kaksi kertaa vuodessa: syksyllä ja keväällä. Keskusteluiden pohjalta lapselle laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma. Tarpeen mukaan keskusteluja järjestetään enemmänkin. Syksyllä järjestetään vanhempainilta. Muiden varhaiskasvatusryhmien kanssa toteutamme erilaisia, yhteisiä tapahtumia ja hetkiä. Koulun kanssa toteutamme myös yhteisiä tapahtumia, varsinkin yhteistyö keväällä tiivistyy mm. kummioppilastoiminnan kautta, kun siirtymävaihe kouluun lähenee. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Päiväkodin esiopetusryhmä sijaitsee koulun yhteydessä, joten saamme käyttää koulun tiloja (mm. ruokalaa päivittäin ja liikuntasalia kaksi kertaa viikossa). Yksikkö sijaitsee metsän läheisyydessä, mitä hyödynnämmekin paljon esiopetuksen toiminnassa metsäretkillä. Lisäksi vieressä on liikuntatuokioissa käytössä olevat yleisurheilukenttä sekä talvisin jäädytetty kaukalo ja hiihtoladut. Uimakoulu esioppilaille järjestetään Nummelan uimahallissa, jonne saamme bussikuljetuksen. Lisäksi osallistumme erilaisiin tapahtumiin (mm. seurakunnan järjestämiin), kun meillä on mahdollisuus saada bussikuljetus sijaintimme vuoksi. Mahdollisuuksien mukaan teemme retkiä kunnan ulkopuolelle. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Seurakunnan kanssa teemme yhteistyötä: seurakunnan työntekijä käy luonamme säännöllisesti sekä osallistumme seurakunnan järjestämiin vaelluksiin (joulu, pääsiäinen) mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötä teemme myös kunnan liikuntatoimen ja kirjaston kanssa sekä Nummelan palloseuran kanssa keväiseen jalkapalloturnauksen merkeissä. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Ryhmän kanssa luodaan heti syksyllä yhteiset periaatteet, joiden mukaan toimitaan, niin että kaikilla on hyvä olla. Aikuiset ylläpidämme positiivista ilmapiiriä ja sitä kautta rakennamme hyvää ryhmähenkeä sekä aikuisten että lasten kesken. Leikkitilanteissa lapset saavat itse valita leikkejä ja kavereita, mutta myös aikuinen suunnittelee leikkiryhmiä etukäteen. Aikuiset huomioivat pedagogisen näkemyksensä pienryhmiä muodostaessa. Lasten kanssa käsitellään lapsiryhmässä mahdollisesti esiin tulevia tilanteita (esim. leikistä ulos jättämistä) draaman kautta ja keskustelemalla. Äkkinäisiin erimielisyyksiin/satuttamisiin puututaan heti aikuisen tuella keskustelemalla ja anteeksi pyytämällä. Kestävä kehitys Liite 2.2 Päiväkodissa on kestävän kehityksen suunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Esiopetuksessa käytämme monipuolisesti ilmaisun eri muotoja: Laulut sisältyvät päivittäiseen toimintaamme ja sen lisäksi musiikkia toteutamme mm. soittimien ja musiikin havainnoimisen kautta. Käsitöitä teemme vuoden aikana useampia, esimerkiksi oman penaalin. Erilaisia tekniikoita ja materiaaleja hyödynnämme kuvallista ilmaisua toteuttaessamme. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnämme kuvailmaisussa. Lasten kanssa lorutellaan, käytetään lasten kirjallisuutta ja toteutetaan satuhierontaa. Draamaa (mm. varjo- ja pöytäteatteria) toteutamme lasten kanssa. Kehollista ilmaisua teemme tanssin ja muun liikkumisen kautta, mille meille löytyy hyvät tilat ulkoa ja sisältä. 2. Kielen rikas maailma Lasten kanssa luetaan päivittäin. Luettua pohditaan ja sekä muutenkin lasten kanssa keskustellaan paljon, mm. aamupiireissä yhdessä ja pienemmissä ryhmissä. Keskusteluissa kiinnitetään huomio siihen, että kuunnellaan toisia ja jokainen saa tuoda omat ajatuksensa esille.

3 Kirjoitettua kieltä tuodaan näkyväksi lapsille, ympäristöön ja taululle nimetään ja kirjoitetaan asioita. Lasten kielellistä tietoisuutta kehitetään ja kielen rakenteisiin tutustutaan riimitellen, tavutellen, äänteitä ja kirjaimia tutkien ja harjoitellen. 3. Minä ja meidän yhteisömme Kalenterivuoden aikana tutustumme luontevasti esille tuleviin historiallisiin ihmisiin ja päiviin, mm. Aleksis Kivi, Runeberg, Kalevalan päivä. Keväällä vietämme isovanhempien päivää, jossa läsnä on myös ennen lasten syntymää ollut aika. Huomioimme ryhmässä olevien erilaisten katsomusten läsnäolon sekä arjessa että juhlassa. Lasten osallistumiseen panostetaan, annetaan lasten tuoda esiin omia ideoita ja ajatuksia vaikuttaa arkeemme ja toimintaamme. Yhdessä mietimme ja kehitämme toimintatapojamme. Opetuksessa ja eettiseen kasvatuksessa käytämme hyödyksi kirjallisuutta ja tunnetaito-materiaaleja (mm. piki-materiaali, Suomen mielenterveysseuran materiaali). Keskustelemme ympärillä tapahtuvista asioista lasten kanssa heille sopivalla tavalla ja tutustumme median käyttöön ja sen mahdollisuuksiin. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten matemaattisia taitoja kehitetään toiminnallisesti: leikkien, pelaten ja yhdessä pohtien ja tutkien. Lapsia ohjataan vertailemaan, luokittelemaan, laskemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Viikoittain opettelemme lukukäsitteitä, -määriä, lukujonoja ym. matemaattisia taitoja aikuisen suunnittelemissa oppimishetkissä, piireissä sekä arjen tilanteissa lasten mielenkiinnon kohteita hyödyntäen. Oppimisympäristö rakennetaan niin, että se herättää lasten mielenkiintoa matemaattista ajattelua kohtaan. Metsäretkillä tutkimme ja havainnoimme luontoympäristöä ja syvennämme lasten luonnontuntemusta sekä sovellamme viikon aikana oppimiamme asioita. Havaintoja dokumentoidaan ja niiden käsittelyä jatketaan erilaisissa oppimishetkissä. Luontoa opetellaan kunnioittamaan ja siitä huolehtimaan. 5. Kasvan ja kehityn Huomioiden päiväkodin omaa liikuntasuunnitelmaa harrastamme monenlaista liikuntaa ulkoliikunnasta (yleisurheilu, suunnistus, hiihto, luistelu, jalkapallo) liikuntasalissa pidettävään sisäliikuntaan, jossa kehitämme nopeus/ tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja. Ulkona säännöllisesti pidämme ohjattuja liikuntaleikkejä, mutta kannustamme myös omaehtoiseen liikkumiseen. Aikuiset näyttävät esimerkillään, miten liikunta tuo hyvän olon ja mielen iloiseksi. Aikuiset toimivat myös tärkeänä esimerkkinä ruokailuissa. Ruokailun aikana keskustellaan ruoasta, makuelämyksistä ja hyvistä ruokatavoista. Turvallisuus Aikuinen suunnittelee toiminnan ja toimintaympäristöt aina turvallisuutta ajatellen. Aikuisten havainnointi, ennakointi ja säännöllinen keskustelu ovat tärkeimpiä menetelmiä turvallisuuden luomisessa. Myös lasten kanssa keskustellaan ympäristössä olevista mahdollisista vaaroista. Ryhmän lapset ulkoilevat aidattomalla koulun pihalla ja sen vuoksi yhdessä pohditaan tarkasti ympäristön vaaratekijät ja ulkoilusäännöt/-rajat. Turvalliset, oikeudenmukaiset ja lapsen helposti lähestyttävät aikuiset luovan ryhmän ilmapiirin myönteiseksi ja avoimeksi: jos lasta vaivaa jokin asia, hän uskaltaa kertoa siitä. Päiväkodissa on turvallisuussuunnitelma, jota noudatamme. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Arviointia suoritetaan koko ajan henkilökunnan kesken päivittäisesti sekä tiimipalavereissa. Lisäksi arvioinnin välineinä toimivat mm. kehityskeskustelut, tuloskortti, yksikön toimintasuunnitelma ja ryhmän toimintasuunnitelman pedagoginen osa. Myös huoltajat ja lapset osallistutetaan arviointiin, mm. esiopetuskeskusteluissa ja arjen kohtaamisissa. Lasten oppimista dokumentoidaan arvioitavaksi: ylös kirjaten, kasvunkansiota ja oppimiskansiota täyttäen, tietoja viestintätekniikkaa käyttäen, lasten kokemuksista keskustellen. Lasten oppiminen tehdään heille itselle näkyväksi. Kaikille lapsille tehdään kunnan puolesta yhteiseksi sovitut kartoitusarvioinnit: kummi3 (lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksien arviointi), kpt eli kontroloitu piirrostarkkailu ja makeko (matemaattisten käsitteiden ja matemaattisten sisältöjen ymmärtämisen arviointi). Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Päivi Saario

4 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Huhmarnummen päiväkoti Toimintakausi: syksy kevät 2019 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä 21 Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Etelä-Vihti Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Kuoppanummen koulu, Nummelan koulu, Ojakkalan koulu. Päiväkoti Aleksandra, Enärannan päiväkoti, Hiidenrannan päiväkoti, Kuoppanummen päiväkoti, Lankilan päiväkoti, Luontolan päiväkoti, Ojakkalan päiväkoti, Pajuniityn päiväkoti Vihdin Karviaisen neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu ja perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen.

5 Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Aelto Hanna-Kaisa Laakso Lto Natalia Osipova Lto Henna Kärkkäinen Lto Pauliina Kurunmäki Psykologi Jonna-Riikka Saajos Neuvolan terveydenhoitaja Marja-Liisa Jusenius Päiväkodin johtaja Päivi Saario ke klo. 12:15.-13:30 ma klo Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.

6 Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Koollekutsuja: Päivi Saario Jäsenet: Aelto Hanna-Kaisa Laakso lto Natalia Osipova lto Henna Kärkkäinen lto Pauliina Kurunmäki pkj Päivi Saario Kokouspäivämäärät: ma klo.12:15-13:45 ma klo.12:15-13:45, ma klo. 12:15-13:45

7 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Liite 2 Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Oppilashuoltotoiminnasta tiedotetaan vanhemmille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma on nähtävänä/luettavana jokaisen ryhmän ilmoitustaululla. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Päivi Saario