ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö: Myrskylänmäen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet: Myrskylä ja Tuiskula Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Tuemme toiminnassamme sekä lapsen itsetunnon kehittymistä että tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Lapset ovat osallisia sekä leikin että toiminnan ja niiden ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sosiaaliset taidot ja leikin kautta oppiminen painottuva, ja oppimisen ilo on tärkeää. Toimimme pienryhmissä, jolloin lapsi oppii ryhmänjäsenenä toimimisen taitoja ja huomaa yksilön merkityksen ryhmässä. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäinen toiminta-aika on klo 9 13, mutta hoitopäivä kokonaisuudessaan on lapselle esiopetusta Syyslukukausi Syysloma, viikolla 42, Vapaapäivä: Itsenäisyyspäivä Joululoma Kevätlukukausi Talviloma viikolla 8, Pääsiäisloma: Vapaapäivät: Vapunpäivä 1.5. Helatorstai Henkilöstö: Myrskylä: lastentarhanopettaja Katri Massenko, lastentarhanopettaja Tiina Hannuniemi ja lastenhoitajat Tuija Autio Tuiskula: lastentarhanopettaja Tiina Järvinen, lastenhoitajat Carita Forsander ja Sari Saarikko sekä ryhmäavustaja Vili Nyman Esiopetusryhmien rakenne Myrskylän ryhmässä on 21 esioppilasta Tuiskulan ryhmässä on 8 esioppilasta ja 12 viskaria Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetuksessa painottuu opetuksen eheyttäminen oppimiskokonaisuuksien välillä. Toteutamme ryhmä- ja projektityöskentelyä. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioimme lasten osallisuuden, heidän mielenkiinnonkohteensa sekä yksilölliset että yleiset oppimisen tavoitteet. Toiminta tapahtuu pienryhmissä. Lapset on jaettu kolmeen tai tarvittaessa useampaan pienryhmään, jotka vuorottelevat eri leikki- ja toimintaympäristöissä (sisällä, ulkona, salissa, retkillä jne.). Tavoitteena on oppimisrauhan turvaaminen. Harjoittelemme toimimista myös koko lapsiryhmän kesken lasten kannalta mielekkäällä tavalla.

2 Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Liite 2 1. Leikin pedagoginen merkitys Leikki on mukana kaikessa toiminnassamme. Lasten osallisuus korostuu. Heiltä tulevat ideat ja toiveet huomioideen leikkiympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa, joissa lapset ovat aktiivisesti mukana. Näin lapset kokevat ympäristöt mielekkäiksi ja omikseen, jolloin myös yhteisistä tavaroista ja ympäristöstä huolen pitäminen kehittyy. Kasvattaja on vastuussa siitä, että lapsen leikissä prosessoimat asiat, kuten lasta kiinnostavat kysymykset ja erilaiset kokemukset, tulevat näkyviksi ja niitä voidaan tutkia ja työstää yhdessä. 2. Tunnetaidot Kasvattajat luovat lapsiryhmään positiivisen, kannustavan ja hyväksyvän tunneilmapiirin, jossa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Yhdessä harjoittelemme erilaisten tunteitten sietämistä ja läpielämistä. Käsittelemme ja harjoittelemme lasten kanssa tunnetaitoja itse ilmaisten ja tunteita tunnistaen. Painotamme positiivista ohjausta lasten tunnetaitojen kehittymisessä. Sanoitamme ja kuvitamme tunteita arjessa. Hyödynnämme erilaisia tunnekasvatukseen liittyviä materiaalia, kuten tunnekortit. 3.Pienryhmätoiminta ja oppimisympäristöjen rakentaminen - lapsen osallisuuden lisääminen Esiopetusryhmien arki pyörii kolmessa pienryhmässä. Sen lisäksi lapsiryhmää voidaan jakaa lasten yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella sekä toiminnan luonne. Toimintaa voidaan toteuttaa 1 7 lapsen kokoonpanoissa. Suunnittelemme ja rakennamme leikki- ja oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa, ja niiden toimivuutta sekä lasten osallisuutta havainnoidaan ja viedään eteen päin jatkuvasti. Kasvattajat huolehtivat siitä, että lapsen oma leikki, pelaaminen, ja kiinnostus matemaattiseen ja kielelliseen (ym.) tutkimiseen mahdollistuu oppimisympäristössä. Ympäristöä muokataan lasten tarpeita vastaavaksi. Pienryhmissä toimiminen ja ryhmien vuorottelu eri toiminnoissa tukevat lasten leikki- ja toimintarauhaa. 4. Päiväkodin vasu ja esiops sekä niihin liittyvät suunnitelmat vuosittain Esiopetuksessa työskentelevät kasvattajat ovat perehtyneitä ja sitoutuneita kunnan uusimpiin suunnitelmiin niin varhaiskasvatuksen kuin esiopetuksenkin osalta. Esiopetusta toteutetaan näiden asiakirjojen hengessä, kuten tässä toimintasuunnitelmassa pyritään osoittamaan. 5. Lasten ja perheiden osallisuus Lapsi pohtii yhdessä vanhemman kanssa toiveita esiopetusvuodelle. Syksyllä ryhmät järjestävät omat toiminnalliset vanhempainiltansa, joissa huoltajat pääsevät osallisiksi esiopetuksen ja/tai sen toimintaympäristön suunnitteluun. Lapset ovat osallisina ryhmän toiminnan ja tilojen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallisuu ilmenee myös erilaisissa projekteissa, joiden teemat nousevat heille ajankohtaisista asioista ja heidän kiinnostuksen kohteistaan. Lisäksi lapsi vaikuttaa oman esiopetuksen oppimissuunnitelmansa tekoon mm. arvioimalla osaamistaan kevään toimintakaudella helmikuun loppuun mennessä. Vanhempien osallisuutta pyritään lisäämään tiedottamalla ja käymällä aktiivista keskustelua siitä, mikä ryhmässä on ajankohtaista. Päiväkodin projektit voivat ulottua kotiin asti pieninä tehtävinä, ja vanhempien ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Tärkeä ja luonteva yhteistyömuoto on huoltajien päivittäinen kohtaaminen tuonti- ja hakutilanteissa. Laadimme lapsen esiopetussuunnitelman yhdessä huoltajien kanssa lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lastentarhanopettaja kirjaa lapsen esiopetussuunnitelman wilmaan, missä se on huoltajien luettavissa. Sen pohjalta käymme keväällä toisen eops-keskustelun. Pyrimme kasvatuskumppanuudessa siihen, että suora ja avoin keskustelu lasta koskevissa asioissa on vastavuoroista ja sujuvaa. Ryhmät järjestävät syksyllä 2018 omat toiminnalliset vanhempainiltansa, joissa käsitellään ryhmän kannalta tärkeitä asioita ja huoltajat pääsevät myös vaikuttamaan ryhmä toiminnan suunnitteluun. Huoltajiat saavat esiopetuksen viikko-ohjelman tai kuukausikirjeen joko sähköpostitse tai paperisena. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä siirtopalavereissa. Lastentarhanopettajat ja luokanopettajat järjestävät siirtopalaverit keväällä tai alkusyksystä. Myös esioppilaiden vierailut Kirkkoniemen koululle ovat mahdollisia, ja niistä sovitaan alkuopetuksen opettajien kanssa. Esiopetusryhmät toimivat paritiiminä ja yhteistyö on joustavaa. Lapsilla on mahdollisuus ryhmärajat ylittävään leikkiin ja kaverisuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Esiopetusryhmät kokoontuvat yhteisille lauluhetkille, joita järjestetään kerran kuussa. Myös kevätjuhla on yhteinen. Yhteiset projektit vuoden aikana ovat mahdollisia. Yhteistyö muiden ryhmien kanssa näkyy erityisesti yhteisten juhlien ja tapahtumien puitteissa, mutta on myös osa arkea.

3 Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Teemme säännöllisesti retkiä metsään ja lähiympäristöön. Tutustumme retkillä kirkonkylän kulttuurikohteisiin, kuten kirjasto, museo, kirkko ja kirkonrauniot. Hyödynnämme myös alueen liikuntaan tarjoamia paikkoja kuten urheilukenttää, luistinrataa ja hiihtolatuja. Vuoden 2019 alussa osallistumme neljä uintikertaa sisältävään uimakouluun Nummelan uimahallissa. Keväällä teemme kevätretken. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Seurakunnan työntekijä vierailee päiväkodissamme muutaman kerran toimintakaudessa. Esiopetusryhmät käyvät mahdollisuuksien mukaan kirkossa tai seurakuntatalolla järjestettävissä tapahtumissa kuten konsertit, joulukirkko ja pääsiäisvaellus. Käymme lasten kanssa kirjastoautolla tai kirjastossa lainaamassa tieto- ja lukukirjoja sekä toimintaamme liittyvää muuta materiaalia. Hyödynnämme myös muita lähialueen kohteita toiminnassamme, kuten museo. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Pohdimme lasten kanssa yhdessä ryhmämme toimintatavat eli miten toimimme yhdessä, että meillä kaikilla on hyvä olla. Harjoittelemme vuorovaikutustaitoja leikissä ja muussa yhteistoiminnassa. Tavoitteena on itsestä ja toisista huolehtimisen ja välittämisen tunne. Aikuisten välinen vuorovaikutus toimii lapsille mallina. Pidämme aitoa ja toimivaa tunneilmapiiriä tärkeänä osana kasvatusyhteisön toimintaa. Esiopetusvuoden tärkeänä tavoitteena onkin että lapset oppivat toimimaan yhdessä ja sovittelemaan kiistoja. Näitä harjoitellaan päivittäin leikkitilanteissa. Tunteiden tunnistaminen ja sanallistaminen kuuluvat tärkeänä osana toimintaa. Lasten toiminnan ennakointi ja havinnointi ovat osa kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmaa. Aikainen puuttuminen ja konflikteista selviämisen keinot ja tuki ennaltaehkäisevät kiusaamisen syntymistä. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja meillä on olemassa talossa kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Kestävä kehitys Hyödynnämme toiminnassa kierrätysmateriaaleja: Perehdymme lasten kanssa lajitteluun ja kierrätykseen. Kutsumme asiantuntijan rosk`rollista kertomaan meille asiasta. Arjessa lasten kanssa lajittelemme paperi- ja pahvijätteitä. Keräämme lasten kanssa jätteitä ympäristöstä. Keskustelemme ja otamme selvää lasten kanssa mitä kestävä kehitys pitää sisällään. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot: Kannustamme lapsia itseilmaisuun. Hyödynnämme ilmaisun eri muotoja musiikki, käsityöt,kuvataide sekä suullinen ja kehollinen ilmaisu lasten omassa ja ohjatussa toiminnassa sekä erilaisissa projekteissa. 2. Kielen rikas maailma; sadutus, lorut, riimit, runot ja kielellä leikkiminen sekä lukuhetket. Huomioimme ryhmän erilaiset kulttuuritaustat kielen rikkaassa maailmassa. Lapset pelaavat oppimispelejä kuten Ekapeliä aikuisen ohjauksessa rajoitetun ajan. Lisäksi heitä ohjataan suhtautumaan kriittisesti ympärillä olevaan medioihin. 3. Minä ja meidän yhteisömme: kiinnitämme huomiota me-henkeen ja tunneilmapiiriin lasten ja aikuisten kesken. Sovimme yhdessä lasten kanssa toimintaohjeet. Rohkaisemme heitä kyselemään, ihmettelemään ja keskustelemaan askarruttavista tai kiinnostavista aiheista. Harjoittelemme tunnetaitoja arjen tilanteissa. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni; retket lähiympäristöön ja metsään antavat mahdollisuuden leikkiin, laskemiseen ja tutkimiseen. Hyödynnämme lasten kanssa tabletteja oppimistilanteissa mm. tiedonhakuun. Kuvaamme lasten esityksiä ja työskentelyä, ja lapset käyttävät tablettia tai kännykkää myös itse kuvaamiseen oppimistilanteissa. 5. Kasvan ja kehityn: harjoittelemme itsestä ja omista tavaroista huolehtimista sekä ryhmätyötaitoja arjessa. Kannustamme lapsia liikkumaan myös vapaan leikin hetkellä ja huomioimme lasten kiinnostuksen erilaisiin

4 liikunnan muotoihin. Hyödynnämme salia ja muita vapaita tiloja lasten omien ideoiden ja liikkunnan toteuttamiseen. Lapset itse osallistuvat ohjatun liikunnan suunnitteluun. Turvallisuus Toiminnan ja tilojen suunnittelussa ja käytössä otetaan turvallisuus huomioon. Päiväkodissamme noudatetaan Myrskylänmäen perhekeskuksen pelastussuunnitelmaa sekä Vihdin kunnan päivähoidon turvallisuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyviä toimintaohjeita -ohjeistusta, jota päivitetään säännöllisesti päiväkotiimme soveltuvaksi. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Arvioimme toimintaamme päivittäin sekä viikoittain tiimipalavereissa. Toimintakauden lopussa järjestetään koko talon yhteinen arviointipalaveri. Myös lasten ja perheiden osallistaminen ja heidän antamansa palaute ovat osa toiminnan suunnittelua ja arviointia. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Sinikka Takala

5 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Myrskylänmäen päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksi- 30 kössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Vihdin kirkonkylän oppilastyöalue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori ja muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Lasten osallisuutta kehitetään uudistuvan vasun näkökulmia huomioiden ja arjen käytäntöjä kehittäen. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Kasvatuskeskusteluja käydään lapsen tarpeiden mukaan vanhempien kanssa, ennalta ehkäisten lapsen tuen tarpeiden syntymistä.

6 Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: JA , kevään palaverit sovitaan palaverissa. Osallistujat: Päiväkodin johtaja, Aelto, Terveydenhoitaja, Psygologi, Kuraattori, Toimintaterapeutti, Tiimien Lastentarhanopettaja ja Puheterapeutti.sekä mahdolliset muut yhteistyötahot. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

7 Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: , 05,09.18, , , JA osallistujat: Päiväkodinjohtaja, Tiimin Lastentarhanopettaja ja Aelto Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Myrskylänmäen päiväkodin oppilashuollon ajatuksena on varhainen puuttuminen ja ammatillinen puheeksiotto jossa vanhemmat ovat tietoisia lapsen kehityksen tukemisen tavoista ja välineistä. Vanhemmat ovat osallisia yhdessä kasvattajien kanssa lapsen tuen prosesseissa. Vanhempia kuullaan ja osallistetaan lapsen tukitoimien toteutukseen. Tukitoimet aloitetaan välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Pedagoginen tuki on läsnä kaikilla lapsilla. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Myrskylänmäen päiväkoti Yksikön esimies: Sinikka Takala