ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö Päiväkoti Metsäpolku Esiopetusryhmien nimet Repolaiset, Sudenpennut ja Menninkäiset Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on lapsi, jolla on: * myönteinen minäkuva * rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä sosiaalisia taitoja * rohkeutta itsensä ilmaisemiseen Tavoitteena on, että lapsi kasvaa aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Syyslukukausi (91 työpäivää) Koulu alkaa torstaina Syysloma viikolla 42, Joululoma Vapaapäivät: Itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi (97 työpäivää) Koulu alkaa maanantaina Talviloma viikolla 8, Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä on lauantai Vapaapäivät: Vapunpäivä Helatorstai Henkilöstö Repolaiset: lto Johanna Arvola, lh Anna-Kaisa Paasovaara, lh Henna Kaarakainen ja erityisavustaja Laura Nyström Menninkäiset: lto Anna Särkisilta ja lh Kaija Nokio Sudenpennut lto Mari Toivonen ja lh Hanna Rantanen Kaikissa esiopetusryhmissä on lapsia esiopetuksen lisäksi päivähoidossa. Repolaisissa on lapsia 20, Menninkäisissä 14 ja Sudenpennuissa 12. Esiopetuksen piirissä on tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Positiivisen pedagogiikan ajatukset luovan perustan kaikelle toiminnalle esiopetuksessa. Haluamme luoda positiivisen ja turvallisen ilmapiirin, jossa kaikkien lapsien vahvuudet pääsevät esille ja jokainen tulee huomioiduksi. Esiopetusta toteutetaan kirjattomasti. Eskarilaisilla on käytössään kansiot, joihin vuoden aikana tehdyt kirjalliset tehtävät kootaan. Esiopetus tapahtuu laaja-alaisina kokonaisuuksina ja toiminnallisesti. Esiopetus toteutetaan pääsääntöisesti pienryhmissä.

2 Luonto on tärkeä oppimisympäristö ja kaikilla ryhmillä on luontokoulutoimintaa. Liite 2 Eskariryhmien välillä on myös paljon yhteistä toimintaa mm. lettukestit, pyjamabileet ja liikunta sekä laulutuokiot. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmiä sekoittaen. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Tuloskortissa painotetaan leikkiä, tunnetaitoja ja pienryhmätoimintaa. Leikki näkyy kaikissa ryhmissä jokaisessa esiopetuspäivässä. Leikki on keskeinen työtapa esiopetuksesa. Lasten leikkitaitoja kehitetään ja vahvistetaan esim. aikuisen osallistumisella, oppimisympäristön kehittämisellä ja lasten aloitteet huomioimalla. Leikkiä kehitetään jatkuvasti havainnoimalla, dokumentoimalla ja arvioimalla aikuisten toimintaa säännöllisesti. Metsä ja luonto on leikkiympäristönä eskariryhmillä ympäri vuoden. Ulkoleikkeihin panostetaan myös päiväkodin piha-alueilla. Leikkiminen tapahtuu pienryhmissä. Tunnetaitojen vahvistamisessakeskeinen menetelmä on positiivinen pedagogiikka. Positiivinen pedagogiikka näkyy esiopetuksessa jokaisena päivänä. Se näkyy siinä miten kasvattajat kohtaavat lapset päivittäin, siinä miten ohjaamme heitä sekä siinä miten ohjaamme heitä toimimaan keskenään. Kaikissa esiopetusryhmissä on pienryhmätoimintaa päivittäin. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päivittäin. Pienryhmätoiminnalla pyritään takaamaan työskentelyrauha ja lapsen kohtaaminen. Pienryhmätoiminta pyritään mahdollistamaan miettimällä talon tilojen käyttöä tarkasti sekä henkilökunnan työvuorosuunnittelulla. Eskariryhmien käytössä on paljon jakotiloja, joita voi varata ryhmän tarpeen mukaan. Ryhmätilat on järjestetty siten, että pienryhmätoiminta mahdollistuu. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Teemme päivittäistä yhteistyötä perheiden kanssa. Vanhempainillat järjestetään syksyllä ja keväällä. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelma täytetään kolme kertaa toimintavuoden aikana. Esikoululaiset käyvät vuoden aikana tutustumassa kouluun. Koulun erityisopettajat käyvät tutustumassa ryhmiin kevätpuolella. Teemme myös yhteistyötä koulukuraattorin kanssa. Kevään vanhempainilta järjestetään koulun tiloissa, niin että koululta osallistuu henkilökuntaa vanhempainiltaan. Keväällä koulun kanssa järjestetään yhteistyö- ja siirtopalaverit. Muun varhaiskasvatuksen kanssa teemme yhteistyötä yhteisten tapahtumien muodossa esimerkiksi joulujuhlan ja joulukalenterihuoneen muodossa. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Esiopetusryhmät retkeilevät metsässä säännöllisesti. Lisäksi vierailemme kirjastossa, museossa, leikkikentillä yms. kirkonkylän alueella. Ryhmät käyvät uimakoulussa. Osallistumme seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja seurakunnalta käy työntekijä päiväkodilla muutaman kerran toimintavuoden aikana. Eskareiden yhteinen kevätretki tehdään Taaborinvuorelle tai luontokeskus Haltiaan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Aelto Sirpa Mölsän työhuone sijaitsee talossamme ja toimimme hänen kanssaan aktiivisesti. Teemme yhteistyötä lastensuojelun, erityispalveluyksikön, neuvolan ja perheneuvolan kanssa. Eskarikuljetusten osalta olemme yhteistyössä myös taksien kuljettajien kanssa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Metsäpolun päiväkodilla on kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma ja se on tauluna jokaisessa ryhmässä. Taulu käydään läpi sekä vanhempainillassa että lasten kanssa keskustelemalla. Päiväkodissamme suhtaudutaan kiusaamisen vakavasti ja kiusaamiseen puututaan heti. Rohkaisemme vanhempia yhteistyöhön kanssamme kiusaamisen ehkäisemiseksi. Alkukaudesta panostamme lapsiryhmien ryhmäytymiseen.

3 Kestävä kehitys Liite 2 Metsäpolun päiväkodissa harjoitellaan ja totutaan kestävään kehitykseen pienillä arjen teoilla mm. paperinkeräyksellä, käytämme askartelussa kierrätysmateriaaleja, sammutamme valot huoneesta lähtiessä, säännöstelemme vedenkäyttöä, pidämme lähiympäristön puhtaana ja puhumme lasten kanssa luonnon hyvinvoinnista. Lapsia ohjataan keskustelemaan ja pohtimaan kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana on lapsen rohkeus itsensä ilmaisemiseen. Esiopetuksen aikana tutustutaan kaikissa ryhmissä monipuolisesti erilaisiin ilmaisun muotoihin. Kuvataiteessa käytetään erilaisia tekniikoita ja materiaaleja kuten maalausta, hiilipiirtämistä ja grafiikkaa. Taidetta tehdään niin sisällä kuin ulkonakin. Kädentaitoja harjoitetaan monipuolisesti kovin ja pehmein materiaalein esimerkiksi ompelemalla ja kepeistä rakentelemalla. Esiopetusvuoden aikana suunnitellaan ja toteutetaan yksi pidempikestoinen käsityö. Musiikki kuuluu jokaiseen eskaripäivään. Lisäksi järjestetään myös kaikkien ryhmien yhteisiä musiikkihetkiä. Opetuksessa tutustutaan myös kuvien tulkitsemiseen ja arviointiin. Lasten kanssa luetaan ja lorutellaan päivittäin. Draamaa käytetään opetusvälineenä ja sitä tehdään lasten kanssa. 2. Kielen rikas maailma Eskariryhmissä tutustutaan toiminnallisesti ja leikkien kirjaimiin, tavuttamiseen, sanoihin jne. Eskarissa tutustutaan eri tyyppisiin teksteihin esimerkiksi lukemalla paljon satuja. Satujen lukemisen jälkeen niistä keskustellaan ja niitä työstetään esimerkiksi piirtämällä. Pitkiä satuja luettaessa palautellaan mieleen, mitä siinä on tapahtunut aikaisemmin. Päivittäin myös lorutellaan ja leikitään kielellä. Kevätpuolella tutustutaan sadun rakenteeseen ja kerrotaan omia satuja. Tekstin tuottamiseen tutustutaan erilaisin välinein. Oppimisympäristöissä näkyvät sanat ja kirjoitettu kieli. 3. Minä ja meidän yhteisömme Eskarissa ohjataan keskusteluin, draaman ja harjoitusten avulla lasten sosiaalisia- ja tunnetaitoja. Kaikille yhteistä eettistä kasvatusta annetaan sopivissa tilanteissa arjen lomassa, kun asiat nousevat esiin ajankohtaisin aiheina tai lasten puheissa. Tutustumme lapsiryhmässä ja lähiympäristössä oleviin vieraisiin kulttuureihin. Eskarissa tutustutaan lähiyhteisön toimintaan kirkonkylän alueella. Tutustumme keväällä historialliseen kohteeseen kirkonkylän alueella. Vaalit keväällä 2019 näkyvät toiminnassa. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten kanssa keskustellaan joka päivä paljon mm. aamu- tai päiväpiireissä. Projektityöskentely myös rohkaisee lapsia miettimään asioita. Lapsia rohkaistaan miettimään asioita ja esittämään kysymyksiä. Kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia kirjoista ja netistä. Matemaattisia valmiuksia harjoitellaan ryhmissä viikoittain. Ryhmissä on käytössä tietoteknisiä opetusvälineitä. Vuoden aikojen ja luonnonhavainnointia tehdään ryhmissä jatkuvasti. Säännölliset metsäretket ja metsäeskari kuuluvat kaikkien ryhmien toimintaan. Metsässä tehdään luonnonhavainnointia. Kierrätyksestä puhutaan ja sitä harjoitellaan kaikissa ryhmissä. 5. Kasvan ja kehityn Kaikissa ryhmissä kiinnitetään erityistä huomiota lasten sosiaalisten taitojen oppimiseen. Terveellistä elämäntapaa käsitellään monella tavalla: liikutaan monipuolisesti, harjoitellaan rentoutumista ja tunteiden säätelyä, mietitään yhdessä mitä on terveellinen ravinto ja puhutaan säännöllisen päivärytmin merkityksestä. Lasten oikeuksien päivänä puhutaan lasten oikeuksista. Opetellaan yhdessä turvataitoja. Turvallisuus Metsäpolun päiväkodilla on turvallisuussuunnitelma ja se päivitetään vuosittain. Palo- ja poistumisharjotus pidetään joka syksy. Mikäli havaitsemme puutteita esim. Piha-alueiden turvallisuudessa, ilmoitamme niistä tekniseen keskukseen.

4 Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Liite 2 Esiopetushenkilöstö kokoontuu arvioimaan esiopetusta syys- ja kevätlukukaudella. Kevätlukukaudella arviointiin osallistuvat myös seuraavan kauden esiopettajat. Arvioinnin pohjalta kehitämme toimintaamme. Syyslukukausi arvioidaan tammikuussa ja kevätlukukausi kesäkuussa Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Riitta Hämäläinen

5 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Metsäpolun päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 46 Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Pappilanpellon pk, Myrskylänmäen pk, Otalammen pk, Haimoon pk, Vihtijärven pk, Vanjärven pk, Pappilanpellon koulu, Otalammen koulu, Vanjärven ja jokikunnan koulut, Kirkonkylän lastenneuvola, Karviaisen lastensuojelu, erityispalvelu yksikkö ja Perheneuvola Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden.

6 Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Yhteisölliset oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat ja Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä on edustus jokaisesta lapsiryhmästämme, pk:n johtaja, aelto, neuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi ja tarvittaessa kuraattori. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa.

7 Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Päiväkodinjohtaja ja aelto yhteistyössä sopivat jokaisen lapsiryhmän kanssa syksyn aluksi palaverin, jossa käydään ryhmän kaikki lapset läpi. Mietitään mihin asioihin kunkin lapsen kohdalla on tärkeää kiinnittää huomiota. Pedagogiset työryhmät kokoontuvat kerran syksyllä ja kerran keväällä. Keväällä mietitään myös tulevan kauden siirtoja. Pedagoginen työryhmä kokoontuu aina tarpeen vaatiessa muutoinkin, jos joku osapuolista katsoo siihen olevan tarvetta. Pedagogisessa työryhmässä tehdään yhteisesti päätös esim. tehostettuun tukeen siirtymisestä tai tehostetun tuen lopettamisesta. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa tiedotetaan oppilashuoltotyöstä perheitä. Samoin perheiden kanssa käytävissä keskusteluissa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Riitta Hämäläinen