Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja"

Transkriptio

1 Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja

2 Sisällys 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? 2 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? 3 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat Palveluverkoston jäsenet Verkoston jäsenyyssopimus 4 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit Työeläkekuntoutuksen palveluketju Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Asiakasyhteistyö 7 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Työuran pidentäminen Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Yhteistoiminnan kriteerit Mihin tilaajat sitoutuvat Mihin palveluntuottajat sitoutuvat 9 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet KuntoutuNET-verkkopalvelu Verkostoseminaarit ja työpajat Arviointihankkeet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Resurssit Tiedottaminen Luottamuksellisten tietojen käsittely 13

3 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien ammatillisen kuntoutuksen tutkimus-, selvittely- ja työllistämispalveluiden tilaajien ja tuottajien verkosto. Palveluverkoston kehittämisen taustalla on ollut tarve parantaa sosiaalivakuutuksen tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä sekä luoda uusia työelämäsuuntautuneita ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Työmarkkinajärjestöjen, työeläkelaitosten, Vakuutuskuntoutus VKK ry:n ja Kelan edustajista koostunut Työkyky- ja kuntoutusryhmä suunnitteli vuonna 1999 Kuntoutus- ja työkyvyn arviointiverkosto -hankkeen. Vuosina toteutetun projektin organisoijana oli VKK ja sen rahoitti Työeläkevakuuttajat TELA. Projektin tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen tarpeen havaitsemista työterveyshuollossa, tehostaa ja nopeuttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn liittyviä tutkimuksia sekä luoda toimintakyvyn arvioimiseen välineitä. Projektin tuloksena syntyneen Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminta käynnistyi vuonna Palveluverkoston toiminta-ajatuksena on tehdä hyvää asiakasyhteistyötä kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, joiden avulla tuetaan kuntoutujien työssä jatkamista tai työelämään palaamista kehittää toimijoiden ammatillista osaamista. Yhteistoiminnalla pyritään siihen, että työeläkelaitosten, VKK:n ja muiden palveluiden tilaajien asiakkaiden työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi ja kuntoutusohjelmat toteutetaan vuorovaikutteisesti ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Tilaajat ohjaavat asiakkaansa palveluntuottajille selkeillä toimeksiannoilla täsmällisesti määriteltyihin ja tuotteistettuihin palveluihin. Tavoitteena on myös, että palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti ja yhteistyötä kehitetään siten, että tilaajan ja palveluntuottajan toiminnot kytkeytyvät toisiinsa tehostaen kuntoutuksen etenemistä. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään myös siihen, että selvittelyt sujuvat nopeasti, niiden tuloksena syntyy toteutuskelpoisia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia ja suunnitelmat toteutuvat myös käytännössä. Kuntoutujien työelämässä jatkaminen, asiakastyytyväisyys, kuntoutusprosessin hallinta ja verkoston toimijoiden osaamisen kehittyminen ovat palveluverkoston jäsenten yhteisiä tavoitteita. Palveluverkoston jäsenet noudattavat yhteistoiminnalle asetettuja kriteerejä, joissa sitoudutaan mm. palvelujen vastuuttamiseen, selkeisiin toimeksiantoihin kysymyksenasetteluineen, joustaviin palveluihin, kiinteään yhteydenpitoon, yhteistyöhön työelämän ja kuntoutujan paikallisen verkoston kanssa, laadukkaisiin lausuntoihin, kuntoutusta koskevien päätösten yksilölliseen ja ymmärrettävään perustelemiseen sekä kuntoutujan prosessin etenemisestä huolehtimiseen. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työvälineinä ovat alueelliset työkokoukset ja työpajat, vuosittainen valtakunnallinen verkostoseminaari sekä asiakasyhteistyön ja arvioinnin välineenä toimiva KuntoutuNET-verkkopalvelu. 2

4 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? Palveluverkoston tavoitteena on tehdä hyvää asiakastyötä, kehittää palveluja ja tiedottaa hyvistä ammatillisen kuntoutuksen palvelukäytännöistä. Kuntoutujat hyötyvät palveluverkoston toiminnasta, kun kuntoutuja ohjataan oikeaan aikaan kuntoutuspalveluihin kuntoutuja kokee voivansa vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa kuntoutusprosessi on selkeästi vastuutettu, ja kuntoutuja saa sitä koskevaa tietoa sekä vastauksia kysymyksiinsä yhteydenpito on aktiivista ja estää turhien odotteluaikojen syntymisen kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia palveluista muodostuu kuntoutujan näkökulmasta selkeä ja mielekäs kokonaisuus, jonka avulla hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan huolehditaan jatkotoimenpiteistä ja kuntoutujan ohjaamisesta tarvittaessa muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen voi saada myös silloin, kun henkilö on saanut hylkäävän eläkepäätöksen kuntoutusta koskevat päätökset perustellaan yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Työeläkelaitoksille ja VKK:lle verkoston toimintaan osallistumisesta on hyötyä silloin, kun palveluntuottajien kuntoutuspalvelut ja prosessit kytkeytyvät osaksi tilaajan prosessia yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja kuntoutuspalveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tilaajien tarpeisiin kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja kuntoutusprosessi etenee nopeasti ja kustannustehokkaasti kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia suurin osa yhteisistä asiakkaista jatkaa työelämässä kuntoutuja saa tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen, joita voi tilata myös hylkäävän eläkepäätöksen saaneelle henkilölle. Palveluntuottajille palveluverkoston toimintaan osallistuminen tuottaa seuraavanlaista hyötyä: kuntoutusasiakkaita ohjautuu palveluihin riittävän varhain yhteiseen päämäärään päästään vuorovaikutuksellisella yhteistyöllä yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja palveluntuottajilla on ajantasainen tieto tilaajien odotuksista palveluita voi kehittää tilaajien odotusten mukaiseksi kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja toimeksiannot ovat selkeitä. 3

5 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat 3.1. Palveluverkoston jäsenet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijoita ovat sosiaalivakuutukseen piiriin kuuluvien ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tilaajat ja tuottajat, jotka ovat jäsenyyssopimuksella liittyneet palveluverkoston jäseniksi. Palveluiden tilaajia ovat työeläkelaitokset sekä VKK. Palveluiden tuottajia ovat mm. kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät kuntoutuslaitokset, työhönvalmennuspalveluita tarjoavat yritykset ja yhteisöt, TE-toimistojen Professi-yksiköt, työklinikat, ammatillisia kuntoutuspalveluita tarjoavat terveydenhuollon toimintayksiköt tai ammatinharjoittajat sekä työhönkuntoutumista edistävät säätiöt ja sosiaaliset yritykset. Kela osallistuu Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan kehittämiseen, mutta ei kuitenkaan ole verkoston sopimusosapuoli Verkoston jäsenyyssopimus Palveluiden tilaajat ja tuottajat tekevät palveluverkoston toimintaa koordinoivan VKK:n kanssa jäsenyyssopimuksen, jossa sovitaan yhteistoimintaan liittyvistä menettelytavoista. Sopimuksessa sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa ja tässä ohjeistuksessa kuvattuja menettelytapoja. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että palveluntuottaja toimittaa VKK:lle palvelukuvauksensa sovitulla tavalla. Sopimus ei koske palveluiden hintoja. Verkostoon liittyneet tuottajat sitoutuvat toimittamaan ajantasaiset palvelukuvauksensa ja hinnastonsa VKK:lle, jotta ne voidaan ilmoittaa palveluverkoston verkkosivuilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkostosopimukseen kirjataan seuraavia asioita: verkoston toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja toimijat tilaajan/tuottajan velvollisuudet palveluverkoston työvälineet vastuu palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista tietojen luottamuksellisuus erimielisyyksien ratkaiseminen sopimuksen voimaantulo ja päättyminen. Palvelujen tilaajilta odotetaan kuntoutusprosessien selkeää vastuuttamista ja kuntoutujan mahdollisimman oikea-aikaista ohjaamista palveluun. Lisäksi odotetaan toimeksiantoon kirjattua selkeää kysymyksenasettelua ja tilaajan arviota kuntoutujan senhetkisestä toiminta- ja työkyvystä. Tärkeitä seikkoja ovat myös tilaajan valmius tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana, vastaaminen omalta osaltaan jatkotoimenpiteistä, kuntoutusta koskevien päätösten perusteleminen kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi sekä palautteen antaminen. Kuntoutuksen palveluntuottajilta odotetaan ammatillisen kuntoutuksen osaamista, johon kuuluu kuntoutus- ja koulutusjärjestelmien sekä työelämän tuntemus. Olennaista on paikallisen työelämän tuntemus ja yhteydet siihen. Tuottajilla on myös oltava riittävä vakuutusjärjestelmän kustantaman kuntoutuksen korvauskäytäntöjen ja - perusteiden tuntemus. Tärkeitä seikkoja ovat myös palvelun nopea käynnistyminen, selkeät vastuut, tiivis yhteydenpito ja toimeksiannossa 4

6 esitettyihin kysymyksiin vastaaminen. Tuottaja kirjaa lausuntoon kuntoutujan kanssa työstetyt vaihtoehtoiset ja toteuttamiskelpoiset työhönpaluusuunnitelmat ja niiden toteutusehdotukset. Sekä tilaajilta että palveluntuottajilta odotetaan sitoutumista palveluverkoston tavoitteisiin ja yhteistoiminnan kriteereihin sekä osallistumista yhteistoimintaan. Verkoston jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä palveluverkoston koordinaattoreihin verkostosopimuksen jäsenyysedellytysten selvittämiseksi. 5

7 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit 4.1. Työeläkekuntoutuksen palveluketju Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Työeläkekuntoutus on yksinomaan ammatillista kuntoutusta, joten lääkinnällinen kuntoutus ei kuulu työeläkekuntoutuksen korvauspiiriin. Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: alle 63-vuotias hakija on työkyvytön tai sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita riittävästi hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta (ansiorajavaatimuksen täyttyminen) hakija on vakiintuneesti työelämässä hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen huolimatta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä on muilla toimijoilla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työ- ja elinkeinohallinnossa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tähtääviä tutkimuksia työeläkevakuuttajat eivät kustanna. Työeläkekuntoutuksessa ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. 6

8 Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus kuntoutustoimenpiteet seuraavat toisiaan ketjuna. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat neuvonta, työkokeilu ja työhönvalmennus, kurssit, työhön tai ammattiin johtava koulutus sekä elinkeinotuki Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Kun kuntoutustarpeen aiheuttaa liikennevahinko, työtapaturma tai ammattitauti, korvaava vakuutuslaitos antaa useimmiten kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioinnin tehtäväksi VKK:lle, joka on tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten yhteinen palveluyritys. Tapaturma- ja liikennevakuutuksessa kuntoutuksen palveluketju poikkeaa jossain määrin työeläkekuntoutuksen palveluketjusta. Tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: korvattava vahinko on aiheuttanut sairauden tai vamman, joka aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi (työkyvyttömyys on syy-yhteydessä vahinkoon) työelämässä jatkamista voidaan tukea tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen tarve ja sisältö arvioidaan yksilöllisesti soveltaen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuslakeja. Työeläkekuntoutuksesta poiketen tapaturma- ja liikennevakuutuksesta korvataan myös toimintakykyä edistävää kuntoutusta. Kuntoutustarpeen selvittely kuuluu myös tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten korvausvastuulle. Kuntoutusasia tulee VKK:een yleensä liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksen toimeksiantona. Toimeksiannon perusteella VKK voi hankkia tarvittavia kuntoutuspalveluja, jotka vakuutuslaitos korvaa. VKK:ssa kuntoutussuunnittelija hoitaa kuntoutusprosessin alkuselvittelystä kuntoutusohjelman päättymiseen saakka. Kuntoutusselvittelyn perusteella joko syntyy ammatillinen kuntoutussuunnitelma tai todetaan, ettei kuntoutukseen ole mahdollisuuksia. Kummassakin tapauksessa VKK laatii oman lausuntonsa vakuutuslaitokselle, joka tekee sen pohjalta korvauspäätökset Asiakasyhteistyö Ammatillinen kuntoutus edellyttää kuntoutujan, tilaajan ja tuottajan yhteistyötä toteuttamiskelpoisen työhönpaluusuunnitelman aikaansaamiseksi. Palveluntuottajia käytetään selvittelyissä apuna esimerkiksi silloin, kun sijoittuminen entisen tai nykyisen työnantajan palvelukseen ei ole mahdollista tai kun kuntoutuja tarvitsee tiivistä lähiohjausta. Palveluja käytetään myös opiskeluedellytysten tai työhönsijoittumismahdollisuuksien arvioinnissa. Sujuva yhteistyö edellyttää, että sekä palvelun tilaaja että tuottaja ovat toimeksiannon ajan vuorovaikutuksessa ja noudattavat yhteistoiminnassaan jäljempänä tässä ohjeistuksessa esitettyjä menettelytapoja. Suositeltavin yhteydenpidon väline on KuntoutuNET -verkkopalvelu. Tietojen luovuttamisessa tilaajalta palveluntuottajalle noudatetaan tietosuojasäädösten asettamia vaatimuksia. Tilaajan tulee varmistaa, että hakija on antanut suostumuksensa tietojen antamiseen. 7

9 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ovat: kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen kuntoutuja on tyytyväinen saamiinsa palveluihin kuntoutuja sijoittuu takaisin työelämään pitkäaikaisesti toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Työhönkuntoutumisen prosessien tehokas ja laadukas hallinta on sitä, että kuntoutuspalvelut toteutetaan nopeasti ja kustannustehokkaasti ja palvelun laatu vastaa vakuutuslaitosten ja kuntoutujien odotuksia. Tavoitteena on tilaaja-tuottajayhteistyö, jossa tilaajien ja tuottajien prosessit ja kuntoutuspalvelut muodostavat kaikkien toimijoiden kannalta selkeän ja saumattoman kokonaisuuden. Kuntoutusprosessin tehokas ja laadukas hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: kuntoutujat ohjautuvat kuntoutukseen oikeaan aikaan palvelut toteutetaan yhteistoiminnalle asetettujen kriteerien mukaisesti palvelut toteutetaan mahdollisimman nopeasti palvelut sovitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuntoutujan tilanteeseen kuntoutussuunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia palvelut on toteutettu kustannustehokkaasti Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Kuntoutujan kannalta on tärkeää, että kuntoutustarve havaitaan mahdollisimman varhain ja kuntoutus käynnistetään mahdollisimman nopeasti, jotta kuntoutuja voi jatkaa työelämässä. Kuntoutujan tyytyväisyyteen vaikuttavat seuraavat tekijät: palvelut on toteutettu oikea-aikaisesti asiakaspalvelu on ammattitaitoista, ohjaavaa ja ystävällistä kuntoutuja saa riittävästi informaatiota kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa kuntoutuja kokee, että hän on tullut kuulluksi ja on voinut vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa, kuntoutuja kokee, että hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan Työuran pidentäminen Palveluverkoston toiminta tähtää siihen, että kuntoutuja voi jatkaa työelämässä hänelle sopivassa työssä. Työuran pidentymiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: tilaajien asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin. suurimmalle osalle asiakkaista on laadittu toteuttamiskelpoinen suunnitelma. suurin osa kuntoutusohjelman läpikäyneistä asiakkaista on työelämässä. hylkäävän eläkepäätöksen saaneet henkilöt ovat saaneet asianmukaisen jatkoohjauksen Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Tavoitteena on, että yhteistyön avulla tilaajat ja tuottajat oppivat ymmärtämään kuntoutujan sekä toistensa tarpeita ja tavoitteita, mikä mahdollistaa palveluiden tarkoituksenmukaisen kehittämisen. 8

10 Avoin ja läpinäkyvä yhteistyö mahdollistaa entistä paremman asiakasohjauksen, kuntoutuspalveluiden tarkoituksenmukaisen ja räätälöidyn tuotteistamisen sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden tehokkaan keskinäisen kommunikoinnin Yhteistoiminnan kriteerit Mihin tilaajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat työeläkelaitokset sekä VKK sitoutuvat yhteistyössään kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka seuraa ja ohjaa hänen kuntoutusprosessiaan. Vastuuhenkilömme o antaa kuntoutujalle riittävät tiedot palvelun tarpeesta, tavoitteesta ja sisällön pääpiirteistä o varmistaa, että palvelun aikainen toimeentulo on järjestetty kuntoutujalle ajoissa ja riittävän pitkälle o on kuntoutujan ja palveluntuottajan tavoitettavissa ja vastaa toimeksiannon aikana esiintuleviin kysymyksiin. Vastuuhenkilömme tai hänen varahenkilönsä vastaa yhteydenottopyyntöön viipymättä tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa o osallistuu tarvittaessa palvelun loppupalaveriin o palvelun päätyttyä informoi kuntoutujaa mahdollisimman nopeasti jatkotoimenpiteistä. 2. Toimeksiantomme on selkeä Toimeksiannossamme on selkeät kysymykset, joihin palveluntuottaja vastaa. Kirjaamme toimeksiantoomme kantamme kuntoutujan tämänhetkiseen työkykyyn, kuntoutustarpeeseen ja mahdollisiin kuntoutustoimiin. Annamme palveluntuottajalle tarvittavat taustatiedot palvelun toteuttamista varten. Käytämme KuntoutuNETiä toimeksiannon tekemiseen, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana. 3. Meillä on valmius neuvotella palvelun toteutustavasta ja tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana. 4. Perustelemme kuntoutusta koskevat päätöksemme kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. 5. Vastaamme omalta osaltamme jatkotoimenpiteistä ja ohjaamme tarvittaessa kuntoutujan muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään. 6. Vastuuhenkilömme antaa palveluntuottajalle palautetta toteutuneesta palvelusta ja yhteistyön sujuvuudesta KuntoutuNETin kautta, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana Mihin palveluntuottajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat kuntoutuksen palveluntuottajat sitoutuvat yhteistyössään työeläkelaitosten ja VKK:n kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka koordinoi palvelun toteuttamista ja ilmoitamme vastuuhenkilön nimen tilaajalle. Vastuuhenkilömme o huolehtii omalta osaltaan siitä, että kuntoutuja saa riittävästi ennakkotietoa ennen palvelun alkamista sen tavoitteista ja toteuttamistavasta 9

11 o o on tarvittaessa yhteydessä kuntoutujaan tavoitteiden täsmentämiseksi ja palvelun sisällön konkretisoimiseksi informoi kuntoutujaa palvelun päättyessä jatkotoimenpiteistä. 2. Meillä on ajantasainen tieto kuntoutujan työssäkäyntialueen työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja koulutusmahdollisuuksista sekä yleiskäsitys eläkelaitosten, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten sekä Kelan kuntoutukseen liittyvistä korvauskäytännöistä, -perusteista ja järjestämisvastuista. 3. Pidämme palvelun aikana yhteyttä tilaajaan. Ilmoitamme tilaajalle mahdollisimman pian palvelun aloitusajankohdan ja toteutusajan. Ilmoitamme tilaajalle, mikäli palvelu ei käynnisty sovitussa aikataulussa ja ilmoitamme tilaajalle myös, jos palvelun toteutusaika olennaisesti muuttuu. Vastuuhenkilömme o tarkentaa tarvittaessa toimeksiannossa esitettyjä kysymyksiä ja tavoitteita tilaajan kanssa jo ennen palvelun käynnistymistä o vastuuhenkilömme on yhteydessä tilaajan vastuuhenkilöön kuntoutussuunnitelman muotoutuessa ja tarvittaessa muutenkin palvelun aikana o ilmoittaa tilaajalle riittävän ajoissa loppupalaverin ajankohdan o toimittaa aina laskun yhteydessä selvityksen siihen mennessä toteutuneesta palvelusta. 4. Toteutamme palvelun tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhteisesti tilaajan kanssa sovitulla tavalla. 5. Toimimme yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa Teemme kysymyksenasettelusta riippuen palvelun aikana yhteistyötä kuntoutujan työnantajan ja työterveyshuollon kanssa (työtehtävien vaihto, työjärjestelyt, työaikoihin vaikuttaminen, apuvälineet) sekä kuntoutujan kotipaikkakunnan työ- ja elinkeinotoimiston, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Voimme tarvittaessa toteuttaa osan palvelusta myös kuntoutujan työpaikalla. 6. Lausuntomme on selkeä. Vastaamme lausunnossamme niihin kysymyksiin, joita tilaaja on toimeksiannossa esittänyt tai joita on toimeksiannon aikana yhteistyössä tarkennettu. Kirjaamme lausuntoomme kuntoutujan kanssa työstettyjä vaihtoehtoisia ja toteuttamiskelpoisia työhönpaluusuunnitelmia toteutusehdotuksineen. Lausuntomme on tilaajalla ja kuntoutujalla kahden viikon sisällä siitä, kun palvelu on päättynyt. Toimitamme lausunnon KuntoutuNETin kautta, jos olemme verkkopalvelussa mukana. 10

12 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet 6.1. KuntoutuNET-verkkopalvelu KuntoutuNET-verkkopalvelu on yhteydenpito- ja työväline Työhönkuntoutumisen palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille. Verkkopalvelulla pyritään kuntoutusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen, tiedon siirron täsmällisyyden parantamiseen ja yhteisen vuoropuhelun kautta tarkoituksenmukaisempiin kuntoutussuunnitelmiin. Sovelluksen avulla: tilaaja lähettää asiakkaan kuntoutukseen liittyvän tutkimuspyynnön eli tekee toimeksiannon palveluntuottajalle palveluntuottaja lähettää tutkimusyhteenvedon eli lausunnon tilaajalle molemmat osapuolet voivat lähettää sähköisiä liitetiedostoja (esim. lääkärinlausunnot) osapuolet voivat lähettää vapaamuotoisia, suojattuja viestejä toimeksiannon aikana molemmat osapuolet voivat antaa palautetta toistensa toiminnasta -> yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen mahdollisuus. KuntoutuNET:in käyttö ei vaadi erityistä atk-osaamista vaan sen käyttöliittymä on suunniteltu siten, että sovellusta on helppo käyttää. Verkkopalvelua voidaan käyttää suoraan Internetselaimella, mutta se voidaan myös integroida toimimaan kunkin toimijan oman atk-järjestelmän kautta, jolloin tietojen siirtyminen järjestelmien välillä automaattisesti on mahdollista. Kuntoutusasiaan liittyvä tiedon siirrossa käytetään SSL-suojausta. KuntoutuNETin omistaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry. Vakuutuskuntoutus VKK vastaa palvelun operatiivisesta toiminnasta (mm. käyttösopimukset, yhteydenpito atk-palvelun tarjoajaan, yhteydenpito käyttäjien ja ylläpitäjän välillä, eri työryhmien kokoaminen jne. ) Palvelun pääkäyttäjä Vakuutuskuntoutus VKK:ssa antaa organisaation pääkäyttäjälle käyttöoikeuden, joka edelleen jakaa käyttö-oikeudet omassa organisaatiossaan. Käyttökustannukset on jaettu tilaajaosapuolten kesken Verkostoseminaarit ja työpajat Palveluverkoston toimijat osallistuvat vuosittain valtakunnalliseen verkostoseminaariin, jossa käydään vuoropuhelua, tarkastellaan asiakasyhteistyön tilannetta KuntoutuNETin ja muun kerätyn aineiston pohjalta sekä käsitellään uusia ammatillisen kuntoutuksen haasteita ja niihin reagoimista. Verkostoseminaarien aiheet nousevat valtakunnallisista tai alueellisista tarpeista, palautteista sekä toimijoiden ehdottamista teemoista. Verkostoseminaarien tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää verkoston toimintaa mahdollisimman konkreettisella tasolla. Lisäksi toteutetaan eri teemojen ympärille rakennettuja alueellisia työpajoja. Alueellisten työpajojen aiheita saadaan mm. kerättävien palautteiden pohjalta sekä verkoston jäseniltä tulleista aloitteista Arviointihankkeet Verkoston toimesta voidaan toteuttaa erikseen sovittavalla tavalla arviointihankkeita, joissa voidaan tarkastella yhteistyön sujumista ja laatukriteerien toteutumista esim. joidenkin yksittäisten kuntoutusprosessien kautta. Lisäksi verkosto voi toteuttaa laajempia arviointitutkimuksia, joissa tarkastellaan esim. tiettyjen asiakasryhmien saamia palveluja, kustannuksia tms. 11

13 7. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi 7.1. Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Palveluverkoston toiminnan koordinoinnista vastaa VKK, jonka hallitus nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina sekä palveluiden tilaajat että tuottajat. Ohjausryhmä kehittää verkostoyhteistyötä ja toimintatapoja, seuraa tunnuslukuja ja menettelytapojen kehitystä. Palveluverkoston toiminnan käytännön organisoinnista, esim. vuosittaisen valtakunnallisen verkostoseminaarin järjestämisestä ja alueellisten työpajojen koordinoinnista, vastaavat VKK:ssa osa-aikaisesti koordinaattoreina toimivat kuntoutussuunnittelijat sekä VKK:n toimitusjohtaja Resurssit Palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaavat palveluiden tilaajat. TELA ja VKK sopivat vuosittain tarkemmin kustannusten jaosta. VKK antaa verkoston käyttöön tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Palveluverkoston toimintaan osallistuvilta kuntoutuspalveluiden tuottajilta ei peritä jäsenmaksuja. Palveluverkoston järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen on osallistujille maksutonta, mutta kukin taho huolehtii itse esim. omista matkakuluistaan Tiedottaminen Palveluverkoston toiminnasta tiedotetaan mm. palveluverkoston kotisivuilla, sähköpostitse uutiskirjeillä ja Vakuutuskuntoutus-lehdessä. 12

14 8. Luottamuksellisten tietojen käsittely Palveluverkoston asiakasyhteistyöhön liittyvien kuntoutujaa koskevien tietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojaa ja vaitiolovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Palveluverkoston tilaaja-tuottajasuhteisiin liittyviä, liikesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja ei luovuteta ilman asianomaisen suostumusta muille verkoston jäsenille tai ulkopuolisille. 13

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA

Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 2015 2 TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS. Ammatillinen kuntoutus kannattaa. 29.10.2014, Postitalo. Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva

EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS. Ammatillinen kuntoutus kannattaa. 29.10.2014, Postitalo. Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS Ammatillinen kuntoutus kannattaa 29.10.2014, Postitalo Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva Ammatillinen kuntoutus Jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

16.1.2014. Työhönkuntoutumisen palveluverkosto. KuntoutuNET -verkkopalvelussa on mukana 12 palveluntilaajaa ja 71 palveluntuottajaa.

16.1.2014. Työhönkuntoutumisen palveluverkosto. KuntoutuNET -verkkopalvelussa on mukana 12 palveluntilaajaa ja 71 palveluntuottajaa. UUTISKIRJE 2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkosto VUOSI 2013 - Verkoston jäsenet - Toiminnan seuranta - Palveluverkoston työpaja Helsingissä 7.5.2013 - Palveluverkoston seminaari Helsingissä 3.12.2013

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Selkäydinvammaisten kuntoutusohjausta Tyksissä 30-vuotta Juha-Matti Pesonen kuntoutussuunnittelija 17.5.2016 SISÄLTÖ 1. VKK:n esittely

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus 2004

Työeläkekuntoutus 2004 Työeläkekuntoutus 2004 Sisältö: sivu Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä--------------------------------- 4 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet--------------------------------- 5 Oikeus ammatilliseen

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

4 Lukijalle 5 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä 6 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet 7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 10 Kuntoutuksen

4 Lukijalle 5 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä 6 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet 7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 10 Kuntoutuksen Työeläkekuntoutus 1 4 Lukijalle 5 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä 6 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet 7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen 10 Kuntoutuksen sisältö 13 Esimerkkejä työeläkekuntoutuksesta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN MENETTELYTAPAOHJEET

KUNTOUTUKSEN MENETTELYTAPAOHJEET KUNTOUTUKSEN MENETTELYTAPAOHJEET Hyväksytty Vakuutuskuntoutus VKK ry:n hallituksen kokouksessa 28.2.2005 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. YLEISIÄ KUNTOUTUSKÄSITTELYN PERIAATTEITA...4 2.1 Sovellettavat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12. Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot