Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja"

Transkriptio

1 Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja

2 Sisällys 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? 2 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? 3 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat Palveluverkoston jäsenet Verkoston jäsenyyssopimus 4 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit Työeläkekuntoutuksen palveluketju Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Asiakasyhteistyö 7 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Työuran pidentäminen Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Yhteistoiminnan kriteerit Mihin tilaajat sitoutuvat Mihin palveluntuottajat sitoutuvat 9 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet KuntoutuNET-verkkopalvelu Verkostoseminaarit ja työpajat Arviointihankkeet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Resurssit Tiedottaminen Luottamuksellisten tietojen käsittely 13

3 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien ammatillisen kuntoutuksen tutkimus-, selvittely- ja työllistämispalveluiden tilaajien ja tuottajien verkosto. Palveluverkoston kehittämisen taustalla on ollut tarve parantaa sosiaalivakuutuksen tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä sekä luoda uusia työelämäsuuntautuneita ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Työmarkkinajärjestöjen, työeläkelaitosten, Vakuutuskuntoutus VKK ry:n ja Kelan edustajista koostunut Työkyky- ja kuntoutusryhmä suunnitteli vuonna 1999 Kuntoutus- ja työkyvyn arviointiverkosto -hankkeen. Vuosina toteutetun projektin organisoijana oli VKK ja sen rahoitti Työeläkevakuuttajat TELA. Projektin tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen tarpeen havaitsemista työterveyshuollossa, tehostaa ja nopeuttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn liittyviä tutkimuksia sekä luoda toimintakyvyn arvioimiseen välineitä. Projektin tuloksena syntyneen Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminta käynnistyi vuonna Palveluverkoston toiminta-ajatuksena on tehdä hyvää asiakasyhteistyötä kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, joiden avulla tuetaan kuntoutujien työssä jatkamista tai työelämään palaamista kehittää toimijoiden ammatillista osaamista. Yhteistoiminnalla pyritään siihen, että työeläkelaitosten, VKK:n ja muiden palveluiden tilaajien asiakkaiden työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi ja kuntoutusohjelmat toteutetaan vuorovaikutteisesti ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Tilaajat ohjaavat asiakkaansa palveluntuottajille selkeillä toimeksiannoilla täsmällisesti määriteltyihin ja tuotteistettuihin palveluihin. Tavoitteena on myös, että palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti ja yhteistyötä kehitetään siten, että tilaajan ja palveluntuottajan toiminnot kytkeytyvät toisiinsa tehostaen kuntoutuksen etenemistä. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään myös siihen, että selvittelyt sujuvat nopeasti, niiden tuloksena syntyy toteutuskelpoisia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia ja suunnitelmat toteutuvat myös käytännössä. Kuntoutujien työelämässä jatkaminen, asiakastyytyväisyys, kuntoutusprosessin hallinta ja verkoston toimijoiden osaamisen kehittyminen ovat palveluverkoston jäsenten yhteisiä tavoitteita. Palveluverkoston jäsenet noudattavat yhteistoiminnalle asetettuja kriteerejä, joissa sitoudutaan mm. palvelujen vastuuttamiseen, selkeisiin toimeksiantoihin kysymyksenasetteluineen, joustaviin palveluihin, kiinteään yhteydenpitoon, yhteistyöhön työelämän ja kuntoutujan paikallisen verkoston kanssa, laadukkaisiin lausuntoihin, kuntoutusta koskevien päätösten yksilölliseen ja ymmärrettävään perustelemiseen sekä kuntoutujan prosessin etenemisestä huolehtimiseen. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työvälineinä ovat alueelliset työkokoukset ja työpajat, vuosittainen valtakunnallinen verkostoseminaari sekä asiakasyhteistyön ja arvioinnin välineenä toimiva KuntoutuNET-verkkopalvelu. 2

4 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? Palveluverkoston tavoitteena on tehdä hyvää asiakastyötä, kehittää palveluja ja tiedottaa hyvistä ammatillisen kuntoutuksen palvelukäytännöistä. Kuntoutujat hyötyvät palveluverkoston toiminnasta, kun kuntoutuja ohjataan oikeaan aikaan kuntoutuspalveluihin kuntoutuja kokee voivansa vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa kuntoutusprosessi on selkeästi vastuutettu, ja kuntoutuja saa sitä koskevaa tietoa sekä vastauksia kysymyksiinsä yhteydenpito on aktiivista ja estää turhien odotteluaikojen syntymisen kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia palveluista muodostuu kuntoutujan näkökulmasta selkeä ja mielekäs kokonaisuus, jonka avulla hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan huolehditaan jatkotoimenpiteistä ja kuntoutujan ohjaamisesta tarvittaessa muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen voi saada myös silloin, kun henkilö on saanut hylkäävän eläkepäätöksen kuntoutusta koskevat päätökset perustellaan yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Työeläkelaitoksille ja VKK:lle verkoston toimintaan osallistumisesta on hyötyä silloin, kun palveluntuottajien kuntoutuspalvelut ja prosessit kytkeytyvät osaksi tilaajan prosessia yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja kuntoutuspalveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tilaajien tarpeisiin kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja kuntoutusprosessi etenee nopeasti ja kustannustehokkaasti kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia suurin osa yhteisistä asiakkaista jatkaa työelämässä kuntoutuja saa tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen, joita voi tilata myös hylkäävän eläkepäätöksen saaneelle henkilölle. Palveluntuottajille palveluverkoston toimintaan osallistuminen tuottaa seuraavanlaista hyötyä: kuntoutusasiakkaita ohjautuu palveluihin riittävän varhain yhteiseen päämäärään päästään vuorovaikutuksellisella yhteistyöllä yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja palveluntuottajilla on ajantasainen tieto tilaajien odotuksista palveluita voi kehittää tilaajien odotusten mukaiseksi kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja toimeksiannot ovat selkeitä. 3

5 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat 3.1. Palveluverkoston jäsenet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijoita ovat sosiaalivakuutukseen piiriin kuuluvien ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tilaajat ja tuottajat, jotka ovat jäsenyyssopimuksella liittyneet palveluverkoston jäseniksi. Palveluiden tilaajia ovat työeläkelaitokset sekä VKK. Palveluiden tuottajia ovat mm. kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät kuntoutuslaitokset, työhönvalmennuspalveluita tarjoavat yritykset ja yhteisöt, TE-toimistojen Professi-yksiköt, työklinikat, ammatillisia kuntoutuspalveluita tarjoavat terveydenhuollon toimintayksiköt tai ammatinharjoittajat sekä työhönkuntoutumista edistävät säätiöt ja sosiaaliset yritykset. Kela osallistuu Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan kehittämiseen, mutta ei kuitenkaan ole verkoston sopimusosapuoli Verkoston jäsenyyssopimus Palveluiden tilaajat ja tuottajat tekevät palveluverkoston toimintaa koordinoivan VKK:n kanssa jäsenyyssopimuksen, jossa sovitaan yhteistoimintaan liittyvistä menettelytavoista. Sopimuksessa sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa ja tässä ohjeistuksessa kuvattuja menettelytapoja. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että palveluntuottaja toimittaa VKK:lle palvelukuvauksensa sovitulla tavalla. Sopimus ei koske palveluiden hintoja. Verkostoon liittyneet tuottajat sitoutuvat toimittamaan ajantasaiset palvelukuvauksensa ja hinnastonsa VKK:lle, jotta ne voidaan ilmoittaa palveluverkoston verkkosivuilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkostosopimukseen kirjataan seuraavia asioita: verkoston toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja toimijat tilaajan/tuottajan velvollisuudet palveluverkoston työvälineet vastuu palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista tietojen luottamuksellisuus erimielisyyksien ratkaiseminen sopimuksen voimaantulo ja päättyminen. Palvelujen tilaajilta odotetaan kuntoutusprosessien selkeää vastuuttamista ja kuntoutujan mahdollisimman oikea-aikaista ohjaamista palveluun. Lisäksi odotetaan toimeksiantoon kirjattua selkeää kysymyksenasettelua ja tilaajan arviota kuntoutujan senhetkisestä toiminta- ja työkyvystä. Tärkeitä seikkoja ovat myös tilaajan valmius tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana, vastaaminen omalta osaltaan jatkotoimenpiteistä, kuntoutusta koskevien päätösten perusteleminen kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi sekä palautteen antaminen. Kuntoutuksen palveluntuottajilta odotetaan ammatillisen kuntoutuksen osaamista, johon kuuluu kuntoutus- ja koulutusjärjestelmien sekä työelämän tuntemus. Olennaista on paikallisen työelämän tuntemus ja yhteydet siihen. Tuottajilla on myös oltava riittävä vakuutusjärjestelmän kustantaman kuntoutuksen korvauskäytäntöjen ja - perusteiden tuntemus. Tärkeitä seikkoja ovat myös palvelun nopea käynnistyminen, selkeät vastuut, tiivis yhteydenpito ja toimeksiannossa 4

6 esitettyihin kysymyksiin vastaaminen. Tuottaja kirjaa lausuntoon kuntoutujan kanssa työstetyt vaihtoehtoiset ja toteuttamiskelpoiset työhönpaluusuunnitelmat ja niiden toteutusehdotukset. Sekä tilaajilta että palveluntuottajilta odotetaan sitoutumista palveluverkoston tavoitteisiin ja yhteistoiminnan kriteereihin sekä osallistumista yhteistoimintaan. Verkoston jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä palveluverkoston koordinaattoreihin verkostosopimuksen jäsenyysedellytysten selvittämiseksi. 5

7 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit 4.1. Työeläkekuntoutuksen palveluketju Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Työeläkekuntoutus on yksinomaan ammatillista kuntoutusta, joten lääkinnällinen kuntoutus ei kuulu työeläkekuntoutuksen korvauspiiriin. Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: alle 63-vuotias hakija on työkyvytön tai sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita riittävästi hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta (ansiorajavaatimuksen täyttyminen) hakija on vakiintuneesti työelämässä hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen huolimatta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä on muilla toimijoilla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työ- ja elinkeinohallinnossa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tähtääviä tutkimuksia työeläkevakuuttajat eivät kustanna. Työeläkekuntoutuksessa ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. 6

8 Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus kuntoutustoimenpiteet seuraavat toisiaan ketjuna. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat neuvonta, työkokeilu ja työhönvalmennus, kurssit, työhön tai ammattiin johtava koulutus sekä elinkeinotuki Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Kun kuntoutustarpeen aiheuttaa liikennevahinko, työtapaturma tai ammattitauti, korvaava vakuutuslaitos antaa useimmiten kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioinnin tehtäväksi VKK:lle, joka on tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten yhteinen palveluyritys. Tapaturma- ja liikennevakuutuksessa kuntoutuksen palveluketju poikkeaa jossain määrin työeläkekuntoutuksen palveluketjusta. Tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: korvattava vahinko on aiheuttanut sairauden tai vamman, joka aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi (työkyvyttömyys on syy-yhteydessä vahinkoon) työelämässä jatkamista voidaan tukea tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen tarve ja sisältö arvioidaan yksilöllisesti soveltaen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuslakeja. Työeläkekuntoutuksesta poiketen tapaturma- ja liikennevakuutuksesta korvataan myös toimintakykyä edistävää kuntoutusta. Kuntoutustarpeen selvittely kuuluu myös tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten korvausvastuulle. Kuntoutusasia tulee VKK:een yleensä liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksen toimeksiantona. Toimeksiannon perusteella VKK voi hankkia tarvittavia kuntoutuspalveluja, jotka vakuutuslaitos korvaa. VKK:ssa kuntoutussuunnittelija hoitaa kuntoutusprosessin alkuselvittelystä kuntoutusohjelman päättymiseen saakka. Kuntoutusselvittelyn perusteella joko syntyy ammatillinen kuntoutussuunnitelma tai todetaan, ettei kuntoutukseen ole mahdollisuuksia. Kummassakin tapauksessa VKK laatii oman lausuntonsa vakuutuslaitokselle, joka tekee sen pohjalta korvauspäätökset Asiakasyhteistyö Ammatillinen kuntoutus edellyttää kuntoutujan, tilaajan ja tuottajan yhteistyötä toteuttamiskelpoisen työhönpaluusuunnitelman aikaansaamiseksi. Palveluntuottajia käytetään selvittelyissä apuna esimerkiksi silloin, kun sijoittuminen entisen tai nykyisen työnantajan palvelukseen ei ole mahdollista tai kun kuntoutuja tarvitsee tiivistä lähiohjausta. Palveluja käytetään myös opiskeluedellytysten tai työhönsijoittumismahdollisuuksien arvioinnissa. Sujuva yhteistyö edellyttää, että sekä palvelun tilaaja että tuottaja ovat toimeksiannon ajan vuorovaikutuksessa ja noudattavat yhteistoiminnassaan jäljempänä tässä ohjeistuksessa esitettyjä menettelytapoja. Suositeltavin yhteydenpidon väline on KuntoutuNET -verkkopalvelu. Tietojen luovuttamisessa tilaajalta palveluntuottajalle noudatetaan tietosuojasäädösten asettamia vaatimuksia. Tilaajan tulee varmistaa, että hakija on antanut suostumuksensa tietojen antamiseen. 7

9 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ovat: kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen kuntoutuja on tyytyväinen saamiinsa palveluihin kuntoutuja sijoittuu takaisin työelämään pitkäaikaisesti toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Työhönkuntoutumisen prosessien tehokas ja laadukas hallinta on sitä, että kuntoutuspalvelut toteutetaan nopeasti ja kustannustehokkaasti ja palvelun laatu vastaa vakuutuslaitosten ja kuntoutujien odotuksia. Tavoitteena on tilaaja-tuottajayhteistyö, jossa tilaajien ja tuottajien prosessit ja kuntoutuspalvelut muodostavat kaikkien toimijoiden kannalta selkeän ja saumattoman kokonaisuuden. Kuntoutusprosessin tehokas ja laadukas hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: kuntoutujat ohjautuvat kuntoutukseen oikeaan aikaan palvelut toteutetaan yhteistoiminnalle asetettujen kriteerien mukaisesti palvelut toteutetaan mahdollisimman nopeasti palvelut sovitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuntoutujan tilanteeseen kuntoutussuunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia palvelut on toteutettu kustannustehokkaasti Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Kuntoutujan kannalta on tärkeää, että kuntoutustarve havaitaan mahdollisimman varhain ja kuntoutus käynnistetään mahdollisimman nopeasti, jotta kuntoutuja voi jatkaa työelämässä. Kuntoutujan tyytyväisyyteen vaikuttavat seuraavat tekijät: palvelut on toteutettu oikea-aikaisesti asiakaspalvelu on ammattitaitoista, ohjaavaa ja ystävällistä kuntoutuja saa riittävästi informaatiota kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa kuntoutuja kokee, että hän on tullut kuulluksi ja on voinut vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa, kuntoutuja kokee, että hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan Työuran pidentäminen Palveluverkoston toiminta tähtää siihen, että kuntoutuja voi jatkaa työelämässä hänelle sopivassa työssä. Työuran pidentymiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: tilaajien asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin. suurimmalle osalle asiakkaista on laadittu toteuttamiskelpoinen suunnitelma. suurin osa kuntoutusohjelman läpikäyneistä asiakkaista on työelämässä. hylkäävän eläkepäätöksen saaneet henkilöt ovat saaneet asianmukaisen jatkoohjauksen Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Tavoitteena on, että yhteistyön avulla tilaajat ja tuottajat oppivat ymmärtämään kuntoutujan sekä toistensa tarpeita ja tavoitteita, mikä mahdollistaa palveluiden tarkoituksenmukaisen kehittämisen. 8

10 Avoin ja läpinäkyvä yhteistyö mahdollistaa entistä paremman asiakasohjauksen, kuntoutuspalveluiden tarkoituksenmukaisen ja räätälöidyn tuotteistamisen sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden tehokkaan keskinäisen kommunikoinnin Yhteistoiminnan kriteerit Mihin tilaajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat työeläkelaitokset sekä VKK sitoutuvat yhteistyössään kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka seuraa ja ohjaa hänen kuntoutusprosessiaan. Vastuuhenkilömme o antaa kuntoutujalle riittävät tiedot palvelun tarpeesta, tavoitteesta ja sisällön pääpiirteistä o varmistaa, että palvelun aikainen toimeentulo on järjestetty kuntoutujalle ajoissa ja riittävän pitkälle o on kuntoutujan ja palveluntuottajan tavoitettavissa ja vastaa toimeksiannon aikana esiintuleviin kysymyksiin. Vastuuhenkilömme tai hänen varahenkilönsä vastaa yhteydenottopyyntöön viipymättä tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa o osallistuu tarvittaessa palvelun loppupalaveriin o palvelun päätyttyä informoi kuntoutujaa mahdollisimman nopeasti jatkotoimenpiteistä. 2. Toimeksiantomme on selkeä Toimeksiannossamme on selkeät kysymykset, joihin palveluntuottaja vastaa. Kirjaamme toimeksiantoomme kantamme kuntoutujan tämänhetkiseen työkykyyn, kuntoutustarpeeseen ja mahdollisiin kuntoutustoimiin. Annamme palveluntuottajalle tarvittavat taustatiedot palvelun toteuttamista varten. Käytämme KuntoutuNETiä toimeksiannon tekemiseen, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana. 3. Meillä on valmius neuvotella palvelun toteutustavasta ja tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana. 4. Perustelemme kuntoutusta koskevat päätöksemme kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. 5. Vastaamme omalta osaltamme jatkotoimenpiteistä ja ohjaamme tarvittaessa kuntoutujan muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään. 6. Vastuuhenkilömme antaa palveluntuottajalle palautetta toteutuneesta palvelusta ja yhteistyön sujuvuudesta KuntoutuNETin kautta, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana Mihin palveluntuottajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat kuntoutuksen palveluntuottajat sitoutuvat yhteistyössään työeläkelaitosten ja VKK:n kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka koordinoi palvelun toteuttamista ja ilmoitamme vastuuhenkilön nimen tilaajalle. Vastuuhenkilömme o huolehtii omalta osaltaan siitä, että kuntoutuja saa riittävästi ennakkotietoa ennen palvelun alkamista sen tavoitteista ja toteuttamistavasta 9

11 o o on tarvittaessa yhteydessä kuntoutujaan tavoitteiden täsmentämiseksi ja palvelun sisällön konkretisoimiseksi informoi kuntoutujaa palvelun päättyessä jatkotoimenpiteistä. 2. Meillä on ajantasainen tieto kuntoutujan työssäkäyntialueen työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja koulutusmahdollisuuksista sekä yleiskäsitys eläkelaitosten, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten sekä Kelan kuntoutukseen liittyvistä korvauskäytännöistä, -perusteista ja järjestämisvastuista. 3. Pidämme palvelun aikana yhteyttä tilaajaan. Ilmoitamme tilaajalle mahdollisimman pian palvelun aloitusajankohdan ja toteutusajan. Ilmoitamme tilaajalle, mikäli palvelu ei käynnisty sovitussa aikataulussa ja ilmoitamme tilaajalle myös, jos palvelun toteutusaika olennaisesti muuttuu. Vastuuhenkilömme o tarkentaa tarvittaessa toimeksiannossa esitettyjä kysymyksiä ja tavoitteita tilaajan kanssa jo ennen palvelun käynnistymistä o vastuuhenkilömme on yhteydessä tilaajan vastuuhenkilöön kuntoutussuunnitelman muotoutuessa ja tarvittaessa muutenkin palvelun aikana o ilmoittaa tilaajalle riittävän ajoissa loppupalaverin ajankohdan o toimittaa aina laskun yhteydessä selvityksen siihen mennessä toteutuneesta palvelusta. 4. Toteutamme palvelun tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhteisesti tilaajan kanssa sovitulla tavalla. 5. Toimimme yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa Teemme kysymyksenasettelusta riippuen palvelun aikana yhteistyötä kuntoutujan työnantajan ja työterveyshuollon kanssa (työtehtävien vaihto, työjärjestelyt, työaikoihin vaikuttaminen, apuvälineet) sekä kuntoutujan kotipaikkakunnan työ- ja elinkeinotoimiston, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Voimme tarvittaessa toteuttaa osan palvelusta myös kuntoutujan työpaikalla. 6. Lausuntomme on selkeä. Vastaamme lausunnossamme niihin kysymyksiin, joita tilaaja on toimeksiannossa esittänyt tai joita on toimeksiannon aikana yhteistyössä tarkennettu. Kirjaamme lausuntoomme kuntoutujan kanssa työstettyjä vaihtoehtoisia ja toteuttamiskelpoisia työhönpaluusuunnitelmia toteutusehdotuksineen. Lausuntomme on tilaajalla ja kuntoutujalla kahden viikon sisällä siitä, kun palvelu on päättynyt. Toimitamme lausunnon KuntoutuNETin kautta, jos olemme verkkopalvelussa mukana. 10

12 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet 6.1. KuntoutuNET-verkkopalvelu KuntoutuNET-verkkopalvelu on yhteydenpito- ja työväline Työhönkuntoutumisen palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille. Verkkopalvelulla pyritään kuntoutusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen, tiedon siirron täsmällisyyden parantamiseen ja yhteisen vuoropuhelun kautta tarkoituksenmukaisempiin kuntoutussuunnitelmiin. Sovelluksen avulla: tilaaja lähettää asiakkaan kuntoutukseen liittyvän tutkimuspyynnön eli tekee toimeksiannon palveluntuottajalle palveluntuottaja lähettää tutkimusyhteenvedon eli lausunnon tilaajalle molemmat osapuolet voivat lähettää sähköisiä liitetiedostoja (esim. lääkärinlausunnot) osapuolet voivat lähettää vapaamuotoisia, suojattuja viestejä toimeksiannon aikana molemmat osapuolet voivat antaa palautetta toistensa toiminnasta -> yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen mahdollisuus. KuntoutuNET:in käyttö ei vaadi erityistä atk-osaamista vaan sen käyttöliittymä on suunniteltu siten, että sovellusta on helppo käyttää. Verkkopalvelua voidaan käyttää suoraan Internetselaimella, mutta se voidaan myös integroida toimimaan kunkin toimijan oman atk-järjestelmän kautta, jolloin tietojen siirtyminen järjestelmien välillä automaattisesti on mahdollista. Kuntoutusasiaan liittyvä tiedon siirrossa käytetään SSL-suojausta. KuntoutuNETin omistaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry. Vakuutuskuntoutus VKK vastaa palvelun operatiivisesta toiminnasta (mm. käyttösopimukset, yhteydenpito atk-palvelun tarjoajaan, yhteydenpito käyttäjien ja ylläpitäjän välillä, eri työryhmien kokoaminen jne. ) Palvelun pääkäyttäjä Vakuutuskuntoutus VKK:ssa antaa organisaation pääkäyttäjälle käyttöoikeuden, joka edelleen jakaa käyttö-oikeudet omassa organisaatiossaan. Käyttökustannukset on jaettu tilaajaosapuolten kesken Verkostoseminaarit ja työpajat Palveluverkoston toimijat osallistuvat vuosittain valtakunnalliseen verkostoseminaariin, jossa käydään vuoropuhelua, tarkastellaan asiakasyhteistyön tilannetta KuntoutuNETin ja muun kerätyn aineiston pohjalta sekä käsitellään uusia ammatillisen kuntoutuksen haasteita ja niihin reagoimista. Verkostoseminaarien aiheet nousevat valtakunnallisista tai alueellisista tarpeista, palautteista sekä toimijoiden ehdottamista teemoista. Verkostoseminaarien tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää verkoston toimintaa mahdollisimman konkreettisella tasolla. Lisäksi toteutetaan eri teemojen ympärille rakennettuja alueellisia työpajoja. Alueellisten työpajojen aiheita saadaan mm. kerättävien palautteiden pohjalta sekä verkoston jäseniltä tulleista aloitteista Arviointihankkeet Verkoston toimesta voidaan toteuttaa erikseen sovittavalla tavalla arviointihankkeita, joissa voidaan tarkastella yhteistyön sujumista ja laatukriteerien toteutumista esim. joidenkin yksittäisten kuntoutusprosessien kautta. Lisäksi verkosto voi toteuttaa laajempia arviointitutkimuksia, joissa tarkastellaan esim. tiettyjen asiakasryhmien saamia palveluja, kustannuksia tms. 11

13 7. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi 7.1. Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Palveluverkoston toiminnan koordinoinnista vastaa VKK, jonka hallitus nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina sekä palveluiden tilaajat että tuottajat. Ohjausryhmä kehittää verkostoyhteistyötä ja toimintatapoja, seuraa tunnuslukuja ja menettelytapojen kehitystä. Palveluverkoston toiminnan käytännön organisoinnista, esim. vuosittaisen valtakunnallisen verkostoseminaarin järjestämisestä ja alueellisten työpajojen koordinoinnista, vastaavat VKK:ssa osa-aikaisesti koordinaattoreina toimivat kuntoutussuunnittelijat sekä VKK:n toimitusjohtaja Resurssit Palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaavat palveluiden tilaajat. TELA ja VKK sopivat vuosittain tarkemmin kustannusten jaosta. VKK antaa verkoston käyttöön tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Palveluverkoston toimintaan osallistuvilta kuntoutuspalveluiden tuottajilta ei peritä jäsenmaksuja. Palveluverkoston järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen on osallistujille maksutonta, mutta kukin taho huolehtii itse esim. omista matkakuluistaan Tiedottaminen Palveluverkoston toiminnasta tiedotetaan mm. palveluverkoston kotisivuilla, sähköpostitse uutiskirjeillä ja Vakuutuskuntoutus-lehdessä. 12

14 8. Luottamuksellisten tietojen käsittely Palveluverkoston asiakasyhteistyöhön liittyvien kuntoutujaa koskevien tietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojaa ja vaitiolovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Palveluverkoston tilaaja-tuottajasuhteisiin liittyviä, liikesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja ei luovuteta ilman asianomaisen suostumusta muille verkoston jäsenille tai ulkopuolisille. 13

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille

Kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille Kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille Työhönkuntoutumisen palveluverkoston iltapäivä 12.4.2010 Helena Oksanen Vakuutuskuntoutus VKK Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutus Kuntoutuslait

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT

KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT KUNTOUTUNET JA PALAUTEARVOSANAT KUNTOUTUNET -PALAUTTEET: Palveluntuottaja yhteistyön kehittäminen Yhtenä keinona: Kuntoutunet palautetilastojen hyödyntäminen Työ käynnistyi -> pyrittiin luomaan yhtenäinen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

LITA-kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille

LITA-kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille LITA-kuntoutuksen pelisäännöt ja odotukset palveluntuottajille Työhönkuntoutumisen palveluverkoston iltapäivä 22.3.2011 Helena Oksanen Vakuutuskuntoutus VKK Liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen kehityskaaret

Ammatillisen kuntoutuksen kehityskaaret Ammatillisen kuntoutuksen kehityskaaret Vatespäivät 4. 5.4.2017 Juha Mikkola Toimitusjohtaja, Vakuutuskuntoutus VKK ry Työhönkuntoutumisen palveluverkoston puheenjohtaja o Mikä on työhönkuntoutumisen palveluverkosto?

Lisätiedot

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu 13.6.2018 Elina Laavi Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Mitä kuntoutus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sanna Vuohelainen /VKK ry. KuntoutuNET

Sanna Vuohelainen /VKK ry. KuntoutuNET KuntoutuNET 12.4.2010 Taustaa: Sähköinen kuntoutusprosessia ohjaava työväline kuntoutuspalveluiden palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille Rakentaminen 2002-2003, käyttöön

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa. Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Yhteydenpito- ja työväline kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille

Yhteydenpito- ja työväline kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille Yhteydenpito- ja työväline kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille Taustaa: Sähköinen, kuntoutusprosessia ohjaava työväline kuntoutuspalveluiden palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta

Lisätiedot

1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta.

1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan kuin kuntoutujan näkökulmasta. Työkokeilu osana ammatillista kuntoutusta 1. Tavoitteiden asettaminen Mitä erilaisia tavoitteita työkokeilulla on? 1. Työllistyminen on työkokeilun tärkein tavoite niin palvelun tilaajan, palvelun tuottajan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus

Lisätiedot

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018 Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Kenelle kuntoutus on tarkoitettu, mitä

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään

AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään 1 Oma paikka työelämässä Ammatillisella kuntoutuksella autamme sinua pysymään työelämässä ja etsimään oman paikan joko nykyisessä työpaikassasi tai kouluttautumalla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena 13.3.2018 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Kenelle, Mitä ja Mistä Vakuutusyhtiöt Työtapaturmat, ammattitaudit ja liikennevahingot Ammatillista ja

Lisätiedot

Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA

Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA Soile Rautelin TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA PALVELUNTUOTTAJISTA Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma 2015 2 TYÖELÄKELAITOSTEN KUNTOUTUSASIANTUNTIJOIDEN

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet

Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee 26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Työhönvalmennuksen prosessikortit Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS. Ammatillinen kuntoutus kannattaa. 29.10.2014, Postitalo. Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva

EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS. Ammatillinen kuntoutus kannattaa. 29.10.2014, Postitalo. Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva EPILEPSIA JA TYÖ - YLEISÖTILAISUUS Ammatillinen kuntoutus kannattaa 29.10.2014, Postitalo Päivi Leinonen kuntoutusasiantuntija Keva Ammatillinen kuntoutus Jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

16.1.2014. Työhönkuntoutumisen palveluverkosto. KuntoutuNET -verkkopalvelussa on mukana 12 palveluntilaajaa ja 71 palveluntuottajaa.

16.1.2014. Työhönkuntoutumisen palveluverkosto. KuntoutuNET -verkkopalvelussa on mukana 12 palveluntilaajaa ja 71 palveluntuottajaa. UUTISKIRJE 2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkosto VUOSI 2013 - Verkoston jäsenet - Toiminnan seuranta - Palveluverkoston työpaja Helsingissä 7.5.2013 - Palveluverkoston seminaari Helsingissä 3.12.2013

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Selkäydinvammaisten kuntoutusohjausta Tyksissä 30-vuotta Juha-Matti Pesonen kuntoutussuunnittelija 17.5.2016 SISÄLTÖ 1. VKK:n esittely

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset Kelan kuntoutus muutoksessa Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 14.-28.11.2018 Palvelutuotannon kokonaisuudistus Rekisteröitymismenettely Rekku-projekti rekisteröitymisjärjestelmä asiakkaan valintaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä

Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä Kuntoutus kannattaa! Suomessa puhutaan paljon siitä, että työuria täytyy pidentää alusta, lopusta ja keskeltä. Työurien pidentämisen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot