Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja"

Transkriptio

1 Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja

2 Sisällys 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? 2 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? 3 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat Palveluverkoston jäsenet Verkoston jäsenyyssopimus 4 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit Työeläkekuntoutuksen palveluketju Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Asiakasyhteistyö 7 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Työuran pidentäminen Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Yhteistoiminnan kriteerit Mihin tilaajat sitoutuvat Mihin palveluntuottajat sitoutuvat 9 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet KuntoutuNET-verkkopalvelu Verkostoseminaarit ja työpajat Arviointihankkeet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Resurssit Tiedottaminen Luottamuksellisten tietojen käsittely 13

3 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien ammatillisen kuntoutuksen tutkimus-, selvittely- ja työllistämispalveluiden tilaajien ja tuottajien verkosto. Palveluverkoston kehittämisen taustalla on ollut tarve parantaa sosiaalivakuutuksen tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä sekä luoda uusia työelämäsuuntautuneita ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Työmarkkinajärjestöjen, työeläkelaitosten, Vakuutuskuntoutus VKK ry:n ja Kelan edustajista koostunut Työkyky- ja kuntoutusryhmä suunnitteli vuonna 1999 Kuntoutus- ja työkyvyn arviointiverkosto -hankkeen. Vuosina toteutetun projektin organisoijana oli VKK ja sen rahoitti Työeläkevakuuttajat TELA. Projektin tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen tarpeen havaitsemista työterveyshuollossa, tehostaa ja nopeuttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn liittyviä tutkimuksia sekä luoda toimintakyvyn arvioimiseen välineitä. Projektin tuloksena syntyneen Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminta käynnistyi vuonna Palveluverkoston toiminta-ajatuksena on tehdä hyvää asiakasyhteistyötä kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, joiden avulla tuetaan kuntoutujien työssä jatkamista tai työelämään palaamista kehittää toimijoiden ammatillista osaamista. Yhteistoiminnalla pyritään siihen, että työeläkelaitosten, VKK:n ja muiden palveluiden tilaajien asiakkaiden työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi ja kuntoutusohjelmat toteutetaan vuorovaikutteisesti ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Tilaajat ohjaavat asiakkaansa palveluntuottajille selkeillä toimeksiannoilla täsmällisesti määriteltyihin ja tuotteistettuihin palveluihin. Tavoitteena on myös, että palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti ja yhteistyötä kehitetään siten, että tilaajan ja palveluntuottajan toiminnot kytkeytyvät toisiinsa tehostaen kuntoutuksen etenemistä. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään myös siihen, että selvittelyt sujuvat nopeasti, niiden tuloksena syntyy toteutuskelpoisia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia ja suunnitelmat toteutuvat myös käytännössä. Kuntoutujien työelämässä jatkaminen, asiakastyytyväisyys, kuntoutusprosessin hallinta ja verkoston toimijoiden osaamisen kehittyminen ovat palveluverkoston jäsenten yhteisiä tavoitteita. Palveluverkoston jäsenet noudattavat yhteistoiminnalle asetettuja kriteerejä, joissa sitoudutaan mm. palvelujen vastuuttamiseen, selkeisiin toimeksiantoihin kysymyksenasetteluineen, joustaviin palveluihin, kiinteään yhteydenpitoon, yhteistyöhön työelämän ja kuntoutujan paikallisen verkoston kanssa, laadukkaisiin lausuntoihin, kuntoutusta koskevien päätösten yksilölliseen ja ymmärrettävään perustelemiseen sekä kuntoutujan prosessin etenemisestä huolehtimiseen. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työvälineinä ovat alueelliset työkokoukset ja työpajat, vuosittainen valtakunnallinen verkostoseminaari sekä asiakasyhteistyön ja arvioinnin välineenä toimiva KuntoutuNET-verkkopalvelu. 2

4 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? Palveluverkoston tavoitteena on tehdä hyvää asiakastyötä, kehittää palveluja ja tiedottaa hyvistä ammatillisen kuntoutuksen palvelukäytännöistä. Kuntoutujat hyötyvät palveluverkoston toiminnasta, kun kuntoutuja ohjataan oikeaan aikaan kuntoutuspalveluihin kuntoutuja kokee voivansa vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa kuntoutusprosessi on selkeästi vastuutettu, ja kuntoutuja saa sitä koskevaa tietoa sekä vastauksia kysymyksiinsä yhteydenpito on aktiivista ja estää turhien odotteluaikojen syntymisen kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia palveluista muodostuu kuntoutujan näkökulmasta selkeä ja mielekäs kokonaisuus, jonka avulla hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan huolehditaan jatkotoimenpiteistä ja kuntoutujan ohjaamisesta tarvittaessa muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen voi saada myös silloin, kun henkilö on saanut hylkäävän eläkepäätöksen kuntoutusta koskevat päätökset perustellaan yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Työeläkelaitoksille ja VKK:lle verkoston toimintaan osallistumisesta on hyötyä silloin, kun palveluntuottajien kuntoutuspalvelut ja prosessit kytkeytyvät osaksi tilaajan prosessia yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja kuntoutuspalveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tilaajien tarpeisiin kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja kuntoutusprosessi etenee nopeasti ja kustannustehokkaasti kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia suurin osa yhteisistä asiakkaista jatkaa työelämässä kuntoutuja saa tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen, joita voi tilata myös hylkäävän eläkepäätöksen saaneelle henkilölle. Palveluntuottajille palveluverkoston toimintaan osallistuminen tuottaa seuraavanlaista hyötyä: kuntoutusasiakkaita ohjautuu palveluihin riittävän varhain yhteiseen päämäärään päästään vuorovaikutuksellisella yhteistyöllä yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja palveluntuottajilla on ajantasainen tieto tilaajien odotuksista palveluita voi kehittää tilaajien odotusten mukaiseksi kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja toimeksiannot ovat selkeitä. 3

5 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat 3.1. Palveluverkoston jäsenet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijoita ovat sosiaalivakuutukseen piiriin kuuluvien ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tilaajat ja tuottajat, jotka ovat jäsenyyssopimuksella liittyneet palveluverkoston jäseniksi. Palveluiden tilaajia ovat työeläkelaitokset sekä VKK. Palveluiden tuottajia ovat mm. kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät kuntoutuslaitokset, työhönvalmennuspalveluita tarjoavat yritykset ja yhteisöt, TE-toimistojen Professi-yksiköt, työklinikat, ammatillisia kuntoutuspalveluita tarjoavat terveydenhuollon toimintayksiköt tai ammatinharjoittajat sekä työhönkuntoutumista edistävät säätiöt ja sosiaaliset yritykset. Kela osallistuu Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan kehittämiseen, mutta ei kuitenkaan ole verkoston sopimusosapuoli Verkoston jäsenyyssopimus Palveluiden tilaajat ja tuottajat tekevät palveluverkoston toimintaa koordinoivan VKK:n kanssa jäsenyyssopimuksen, jossa sovitaan yhteistoimintaan liittyvistä menettelytavoista. Sopimuksessa sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa ja tässä ohjeistuksessa kuvattuja menettelytapoja. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että palveluntuottaja toimittaa VKK:lle palvelukuvauksensa sovitulla tavalla. Sopimus ei koske palveluiden hintoja. Verkostoon liittyneet tuottajat sitoutuvat toimittamaan ajantasaiset palvelukuvauksensa ja hinnastonsa VKK:lle, jotta ne voidaan ilmoittaa palveluverkoston verkkosivuilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkostosopimukseen kirjataan seuraavia asioita: verkoston toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja toimijat tilaajan/tuottajan velvollisuudet palveluverkoston työvälineet vastuu palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista tietojen luottamuksellisuus erimielisyyksien ratkaiseminen sopimuksen voimaantulo ja päättyminen. Palvelujen tilaajilta odotetaan kuntoutusprosessien selkeää vastuuttamista ja kuntoutujan mahdollisimman oikea-aikaista ohjaamista palveluun. Lisäksi odotetaan toimeksiantoon kirjattua selkeää kysymyksenasettelua ja tilaajan arviota kuntoutujan senhetkisestä toiminta- ja työkyvystä. Tärkeitä seikkoja ovat myös tilaajan valmius tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana, vastaaminen omalta osaltaan jatkotoimenpiteistä, kuntoutusta koskevien päätösten perusteleminen kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi sekä palautteen antaminen. Kuntoutuksen palveluntuottajilta odotetaan ammatillisen kuntoutuksen osaamista, johon kuuluu kuntoutus- ja koulutusjärjestelmien sekä työelämän tuntemus. Olennaista on paikallisen työelämän tuntemus ja yhteydet siihen. Tuottajilla on myös oltava riittävä vakuutusjärjestelmän kustantaman kuntoutuksen korvauskäytäntöjen ja - perusteiden tuntemus. Tärkeitä seikkoja ovat myös palvelun nopea käynnistyminen, selkeät vastuut, tiivis yhteydenpito ja toimeksiannossa 4

6 esitettyihin kysymyksiin vastaaminen. Tuottaja kirjaa lausuntoon kuntoutujan kanssa työstetyt vaihtoehtoiset ja toteuttamiskelpoiset työhönpaluusuunnitelmat ja niiden toteutusehdotukset. Sekä tilaajilta että palveluntuottajilta odotetaan sitoutumista palveluverkoston tavoitteisiin ja yhteistoiminnan kriteereihin sekä osallistumista yhteistoimintaan. Verkoston jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä palveluverkoston koordinaattoreihin verkostosopimuksen jäsenyysedellytysten selvittämiseksi. 5

7 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit 4.1. Työeläkekuntoutuksen palveluketju Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Työeläkekuntoutus on yksinomaan ammatillista kuntoutusta, joten lääkinnällinen kuntoutus ei kuulu työeläkekuntoutuksen korvauspiiriin. Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: alle 63-vuotias hakija on työkyvytön tai sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita riittävästi hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta (ansiorajavaatimuksen täyttyminen) hakija on vakiintuneesti työelämässä hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen huolimatta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä on muilla toimijoilla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työ- ja elinkeinohallinnossa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tähtääviä tutkimuksia työeläkevakuuttajat eivät kustanna. Työeläkekuntoutuksessa ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. 6

8 Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus kuntoutustoimenpiteet seuraavat toisiaan ketjuna. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat neuvonta, työkokeilu ja työhönvalmennus, kurssit, työhön tai ammattiin johtava koulutus sekä elinkeinotuki Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Kun kuntoutustarpeen aiheuttaa liikennevahinko, työtapaturma tai ammattitauti, korvaava vakuutuslaitos antaa useimmiten kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioinnin tehtäväksi VKK:lle, joka on tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten yhteinen palveluyritys. Tapaturma- ja liikennevakuutuksessa kuntoutuksen palveluketju poikkeaa jossain määrin työeläkekuntoutuksen palveluketjusta. Tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: korvattava vahinko on aiheuttanut sairauden tai vamman, joka aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi (työkyvyttömyys on syy-yhteydessä vahinkoon) työelämässä jatkamista voidaan tukea tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen tarve ja sisältö arvioidaan yksilöllisesti soveltaen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuslakeja. Työeläkekuntoutuksesta poiketen tapaturma- ja liikennevakuutuksesta korvataan myös toimintakykyä edistävää kuntoutusta. Kuntoutustarpeen selvittely kuuluu myös tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten korvausvastuulle. Kuntoutusasia tulee VKK:een yleensä liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksen toimeksiantona. Toimeksiannon perusteella VKK voi hankkia tarvittavia kuntoutuspalveluja, jotka vakuutuslaitos korvaa. VKK:ssa kuntoutussuunnittelija hoitaa kuntoutusprosessin alkuselvittelystä kuntoutusohjelman päättymiseen saakka. Kuntoutusselvittelyn perusteella joko syntyy ammatillinen kuntoutussuunnitelma tai todetaan, ettei kuntoutukseen ole mahdollisuuksia. Kummassakin tapauksessa VKK laatii oman lausuntonsa vakuutuslaitokselle, joka tekee sen pohjalta korvauspäätökset Asiakasyhteistyö Ammatillinen kuntoutus edellyttää kuntoutujan, tilaajan ja tuottajan yhteistyötä toteuttamiskelpoisen työhönpaluusuunnitelman aikaansaamiseksi. Palveluntuottajia käytetään selvittelyissä apuna esimerkiksi silloin, kun sijoittuminen entisen tai nykyisen työnantajan palvelukseen ei ole mahdollista tai kun kuntoutuja tarvitsee tiivistä lähiohjausta. Palveluja käytetään myös opiskeluedellytysten tai työhönsijoittumismahdollisuuksien arvioinnissa. Sujuva yhteistyö edellyttää, että sekä palvelun tilaaja että tuottaja ovat toimeksiannon ajan vuorovaikutuksessa ja noudattavat yhteistoiminnassaan jäljempänä tässä ohjeistuksessa esitettyjä menettelytapoja. Suositeltavin yhteydenpidon väline on KuntoutuNET -verkkopalvelu. Tietojen luovuttamisessa tilaajalta palveluntuottajalle noudatetaan tietosuojasäädösten asettamia vaatimuksia. Tilaajan tulee varmistaa, että hakija on antanut suostumuksensa tietojen antamiseen. 7

9 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ovat: kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen kuntoutuja on tyytyväinen saamiinsa palveluihin kuntoutuja sijoittuu takaisin työelämään pitkäaikaisesti toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Työhönkuntoutumisen prosessien tehokas ja laadukas hallinta on sitä, että kuntoutuspalvelut toteutetaan nopeasti ja kustannustehokkaasti ja palvelun laatu vastaa vakuutuslaitosten ja kuntoutujien odotuksia. Tavoitteena on tilaaja-tuottajayhteistyö, jossa tilaajien ja tuottajien prosessit ja kuntoutuspalvelut muodostavat kaikkien toimijoiden kannalta selkeän ja saumattoman kokonaisuuden. Kuntoutusprosessin tehokas ja laadukas hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: kuntoutujat ohjautuvat kuntoutukseen oikeaan aikaan palvelut toteutetaan yhteistoiminnalle asetettujen kriteerien mukaisesti palvelut toteutetaan mahdollisimman nopeasti palvelut sovitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuntoutujan tilanteeseen kuntoutussuunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia palvelut on toteutettu kustannustehokkaasti Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Kuntoutujan kannalta on tärkeää, että kuntoutustarve havaitaan mahdollisimman varhain ja kuntoutus käynnistetään mahdollisimman nopeasti, jotta kuntoutuja voi jatkaa työelämässä. Kuntoutujan tyytyväisyyteen vaikuttavat seuraavat tekijät: palvelut on toteutettu oikea-aikaisesti asiakaspalvelu on ammattitaitoista, ohjaavaa ja ystävällistä kuntoutuja saa riittävästi informaatiota kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa kuntoutuja kokee, että hän on tullut kuulluksi ja on voinut vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa, kuntoutuja kokee, että hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan Työuran pidentäminen Palveluverkoston toiminta tähtää siihen, että kuntoutuja voi jatkaa työelämässä hänelle sopivassa työssä. Työuran pidentymiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: tilaajien asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin. suurimmalle osalle asiakkaista on laadittu toteuttamiskelpoinen suunnitelma. suurin osa kuntoutusohjelman läpikäyneistä asiakkaista on työelämässä. hylkäävän eläkepäätöksen saaneet henkilöt ovat saaneet asianmukaisen jatkoohjauksen Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Tavoitteena on, että yhteistyön avulla tilaajat ja tuottajat oppivat ymmärtämään kuntoutujan sekä toistensa tarpeita ja tavoitteita, mikä mahdollistaa palveluiden tarkoituksenmukaisen kehittämisen. 8

10 Avoin ja läpinäkyvä yhteistyö mahdollistaa entistä paremman asiakasohjauksen, kuntoutuspalveluiden tarkoituksenmukaisen ja räätälöidyn tuotteistamisen sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden tehokkaan keskinäisen kommunikoinnin Yhteistoiminnan kriteerit Mihin tilaajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat työeläkelaitokset sekä VKK sitoutuvat yhteistyössään kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka seuraa ja ohjaa hänen kuntoutusprosessiaan. Vastuuhenkilömme o antaa kuntoutujalle riittävät tiedot palvelun tarpeesta, tavoitteesta ja sisällön pääpiirteistä o varmistaa, että palvelun aikainen toimeentulo on järjestetty kuntoutujalle ajoissa ja riittävän pitkälle o on kuntoutujan ja palveluntuottajan tavoitettavissa ja vastaa toimeksiannon aikana esiintuleviin kysymyksiin. Vastuuhenkilömme tai hänen varahenkilönsä vastaa yhteydenottopyyntöön viipymättä tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa o osallistuu tarvittaessa palvelun loppupalaveriin o palvelun päätyttyä informoi kuntoutujaa mahdollisimman nopeasti jatkotoimenpiteistä. 2. Toimeksiantomme on selkeä Toimeksiannossamme on selkeät kysymykset, joihin palveluntuottaja vastaa. Kirjaamme toimeksiantoomme kantamme kuntoutujan tämänhetkiseen työkykyyn, kuntoutustarpeeseen ja mahdollisiin kuntoutustoimiin. Annamme palveluntuottajalle tarvittavat taustatiedot palvelun toteuttamista varten. Käytämme KuntoutuNETiä toimeksiannon tekemiseen, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana. 3. Meillä on valmius neuvotella palvelun toteutustavasta ja tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana. 4. Perustelemme kuntoutusta koskevat päätöksemme kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. 5. Vastaamme omalta osaltamme jatkotoimenpiteistä ja ohjaamme tarvittaessa kuntoutujan muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään. 6. Vastuuhenkilömme antaa palveluntuottajalle palautetta toteutuneesta palvelusta ja yhteistyön sujuvuudesta KuntoutuNETin kautta, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana Mihin palveluntuottajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat kuntoutuksen palveluntuottajat sitoutuvat yhteistyössään työeläkelaitosten ja VKK:n kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka koordinoi palvelun toteuttamista ja ilmoitamme vastuuhenkilön nimen tilaajalle. Vastuuhenkilömme o huolehtii omalta osaltaan siitä, että kuntoutuja saa riittävästi ennakkotietoa ennen palvelun alkamista sen tavoitteista ja toteuttamistavasta 9

11 o o on tarvittaessa yhteydessä kuntoutujaan tavoitteiden täsmentämiseksi ja palvelun sisällön konkretisoimiseksi informoi kuntoutujaa palvelun päättyessä jatkotoimenpiteistä. 2. Meillä on ajantasainen tieto kuntoutujan työssäkäyntialueen työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja koulutusmahdollisuuksista sekä yleiskäsitys eläkelaitosten, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten sekä Kelan kuntoutukseen liittyvistä korvauskäytännöistä, -perusteista ja järjestämisvastuista. 3. Pidämme palvelun aikana yhteyttä tilaajaan. Ilmoitamme tilaajalle mahdollisimman pian palvelun aloitusajankohdan ja toteutusajan. Ilmoitamme tilaajalle, mikäli palvelu ei käynnisty sovitussa aikataulussa ja ilmoitamme tilaajalle myös, jos palvelun toteutusaika olennaisesti muuttuu. Vastuuhenkilömme o tarkentaa tarvittaessa toimeksiannossa esitettyjä kysymyksiä ja tavoitteita tilaajan kanssa jo ennen palvelun käynnistymistä o vastuuhenkilömme on yhteydessä tilaajan vastuuhenkilöön kuntoutussuunnitelman muotoutuessa ja tarvittaessa muutenkin palvelun aikana o ilmoittaa tilaajalle riittävän ajoissa loppupalaverin ajankohdan o toimittaa aina laskun yhteydessä selvityksen siihen mennessä toteutuneesta palvelusta. 4. Toteutamme palvelun tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhteisesti tilaajan kanssa sovitulla tavalla. 5. Toimimme yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa Teemme kysymyksenasettelusta riippuen palvelun aikana yhteistyötä kuntoutujan työnantajan ja työterveyshuollon kanssa (työtehtävien vaihto, työjärjestelyt, työaikoihin vaikuttaminen, apuvälineet) sekä kuntoutujan kotipaikkakunnan työ- ja elinkeinotoimiston, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Voimme tarvittaessa toteuttaa osan palvelusta myös kuntoutujan työpaikalla. 6. Lausuntomme on selkeä. Vastaamme lausunnossamme niihin kysymyksiin, joita tilaaja on toimeksiannossa esittänyt tai joita on toimeksiannon aikana yhteistyössä tarkennettu. Kirjaamme lausuntoomme kuntoutujan kanssa työstettyjä vaihtoehtoisia ja toteuttamiskelpoisia työhönpaluusuunnitelmia toteutusehdotuksineen. Lausuntomme on tilaajalla ja kuntoutujalla kahden viikon sisällä siitä, kun palvelu on päättynyt. Toimitamme lausunnon KuntoutuNETin kautta, jos olemme verkkopalvelussa mukana. 10

12 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet 6.1. KuntoutuNET-verkkopalvelu KuntoutuNET-verkkopalvelu on yhteydenpito- ja työväline Työhönkuntoutumisen palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille. Verkkopalvelulla pyritään kuntoutusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen, tiedon siirron täsmällisyyden parantamiseen ja yhteisen vuoropuhelun kautta tarkoituksenmukaisempiin kuntoutussuunnitelmiin. Sovelluksen avulla: tilaaja lähettää asiakkaan kuntoutukseen liittyvän tutkimuspyynnön eli tekee toimeksiannon palveluntuottajalle palveluntuottaja lähettää tutkimusyhteenvedon eli lausunnon tilaajalle molemmat osapuolet voivat lähettää sähköisiä liitetiedostoja (esim. lääkärinlausunnot) osapuolet voivat lähettää vapaamuotoisia, suojattuja viestejä toimeksiannon aikana molemmat osapuolet voivat antaa palautetta toistensa toiminnasta -> yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen mahdollisuus. KuntoutuNET:in käyttö ei vaadi erityistä atk-osaamista vaan sen käyttöliittymä on suunniteltu siten, että sovellusta on helppo käyttää. Verkkopalvelua voidaan käyttää suoraan Internetselaimella, mutta se voidaan myös integroida toimimaan kunkin toimijan oman atk-järjestelmän kautta, jolloin tietojen siirtyminen järjestelmien välillä automaattisesti on mahdollista. Kuntoutusasiaan liittyvä tiedon siirrossa käytetään SSL-suojausta. KuntoutuNETin omistaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry. Vakuutuskuntoutus VKK vastaa palvelun operatiivisesta toiminnasta (mm. käyttösopimukset, yhteydenpito atk-palvelun tarjoajaan, yhteydenpito käyttäjien ja ylläpitäjän välillä, eri työryhmien kokoaminen jne. ) Palvelun pääkäyttäjä Vakuutuskuntoutus VKK:ssa antaa organisaation pääkäyttäjälle käyttöoikeuden, joka edelleen jakaa käyttö-oikeudet omassa organisaatiossaan. Käyttökustannukset on jaettu tilaajaosapuolten kesken Verkostoseminaarit ja työpajat Palveluverkoston toimijat osallistuvat vuosittain valtakunnalliseen verkostoseminaariin, jossa käydään vuoropuhelua, tarkastellaan asiakasyhteistyön tilannetta KuntoutuNETin ja muun kerätyn aineiston pohjalta sekä käsitellään uusia ammatillisen kuntoutuksen haasteita ja niihin reagoimista. Verkostoseminaarien aiheet nousevat valtakunnallisista tai alueellisista tarpeista, palautteista sekä toimijoiden ehdottamista teemoista. Verkostoseminaarien tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää verkoston toimintaa mahdollisimman konkreettisella tasolla. Lisäksi toteutetaan eri teemojen ympärille rakennettuja alueellisia työpajoja. Alueellisten työpajojen aiheita saadaan mm. kerättävien palautteiden pohjalta sekä verkoston jäseniltä tulleista aloitteista Arviointihankkeet Verkoston toimesta voidaan toteuttaa erikseen sovittavalla tavalla arviointihankkeita, joissa voidaan tarkastella yhteistyön sujumista ja laatukriteerien toteutumista esim. joidenkin yksittäisten kuntoutusprosessien kautta. Lisäksi verkosto voi toteuttaa laajempia arviointitutkimuksia, joissa tarkastellaan esim. tiettyjen asiakasryhmien saamia palveluja, kustannuksia tms. 11

13 7. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi 7.1. Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Palveluverkoston toiminnan koordinoinnista vastaa VKK, jonka hallitus nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina sekä palveluiden tilaajat että tuottajat. Ohjausryhmä kehittää verkostoyhteistyötä ja toimintatapoja, seuraa tunnuslukuja ja menettelytapojen kehitystä. Palveluverkoston toiminnan käytännön organisoinnista, esim. vuosittaisen valtakunnallisen verkostoseminaarin järjestämisestä ja alueellisten työpajojen koordinoinnista, vastaavat VKK:ssa osa-aikaisesti koordinaattoreina toimivat kuntoutussuunnittelijat sekä VKK:n toimitusjohtaja Resurssit Palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaavat palveluiden tilaajat. TELA ja VKK sopivat vuosittain tarkemmin kustannusten jaosta. VKK antaa verkoston käyttöön tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Palveluverkoston toimintaan osallistuvilta kuntoutuspalveluiden tuottajilta ei peritä jäsenmaksuja. Palveluverkoston järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen on osallistujille maksutonta, mutta kukin taho huolehtii itse esim. omista matkakuluistaan Tiedottaminen Palveluverkoston toiminnasta tiedotetaan mm. palveluverkoston kotisivuilla, sähköpostitse uutiskirjeillä ja Vakuutuskuntoutus-lehdessä. 12

14 8. Luottamuksellisten tietojen käsittely Palveluverkoston asiakasyhteistyöhön liittyvien kuntoutujaa koskevien tietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojaa ja vaitiolovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Palveluverkoston tilaaja-tuottajasuhteisiin liittyviä, liikesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja ei luovuteta ilman asianomaisen suostumusta muille verkoston jäsenille tai ulkopuolisille. 13

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja

Työhönkuntoutumisen. palveluverkoston peruskirja Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Selkäydinvammaisten kuntoutusohjausta Tyksissä 30-vuotta Juha-Matti Pesonen kuntoutussuunnittelija 17.5.2016 SISÄLTÖ 1. VKK:n esittely

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö

Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö Veijo Notkola Matti Tuusa Mona Särkelä Arviointi- ja koulutusyksikkö 20.4.2011

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä 23.11.2016 Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Kela maksaa palveluntuottajalle

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN MENETTELYTAPAOHJEET

KUNTOUTUKSEN MENETTELYTAPAOHJEET KUNTOUTUKSEN MENETTELYTAPAOHJEET Hyväksytty Vakuutuskuntoutus VKK ry:n hallituksen kokouksessa 28.2.2005 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. YLEISIÄ KUNTOUTUSKÄSITTELYN PERIAATTEITA...4 2.1 Sovellettavat

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

TK 2-hanke arviointitutkimus

TK 2-hanke arviointitutkimus TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 30.9.2009 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(10) APUVÄLINEPROSESSIN KULKU TYÖTAPATURMISSA JA AMMATTITAUDEISSA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus Liite S3: Suostumuslomakkeet Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus Suostumuslomake tutkimukseen osallistumisesta / vanhemman/huoltajan lomake

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkelain kuntoutusta koskevien säännösten muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkelakia siten, että valtiokonttorille säädettäisiin velvollisuus

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa 15.11.2013 Sosiaali- ja terveysministeriö Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Asia: Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutus on suunnitelmallista ihmisen tarpeiden

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot