Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä

Transkriptio

1 Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä

2 Kuntoutus kannattaa! Suomessa puhutaan paljon siitä, että työuria täytyy pidentää alusta, lopusta ja keskeltä. Työurien pidentämisen keinoja pohditaan parhaillaan työmarkkinaosapuolten kesken niin sanotussa Rantalan ryhmässä. Yksimielisyyden saavuttaminen siellä vie kuitenkin oman aikansa. Työurien pidentäminen on tärkeää myös työeläkealan kannalta. Emme kuitenkaan halua odottaa passiivisina sitä, millaisia päätöksiä työurien pidentämiseksi tehdään jossain muualla. Haluamme sen sijaan tehostaa ja edistää niitä toimia, jotka ovat jo osoittaneet vaikuttavuutensa käytännön elämässä. Yksi näistä keinosta on työeläkekuntoutus. Se on työeläkealan vastuulla olevaa toimintaa, jolla torjutaan työkyvyn menettämistä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Kuntoutus kannattaa kaikkien kannalta, sillä työkyvyn menettämisen torjunnassa ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen estämisessä yhdistyvät yksilön ja yhteiskunnan edut. Ne ovat linjassa myös työeläkealan etujen kanssa. Siksi olemme ylpeitä siitä, että työeläkekuntoutuksen volyymi on kasvanut parinkymmenen vuoden aikana tasaisesti. Tänä vuonna rikottaneen kuntoutujan raja. Myös työeläkekuntoutuksen tuloksiin voi olla tyytyväinen. Masennusperäiset työkyvyttömyydet ovat kääntyneet laskuun ja kuntoutustuella olleista henkilöistä yhä useammat ovat työllistyneet. Liitteenä olevat Eläketurvakeskuksen laatimat kuvat kertovat työeläkekuntoutuksen tuloksista vuonna. Aiomme jatkossa laatia vastaavan verkkojulkaisun jo alkuvuodesta heti, kun riittävä tilastoaineisto edeltävän vuoden työeläkekuntoutuksen tuloksista on valmistunut. Suvi-Anne Siimes toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA 2

3 Työeläkekuntoutus vuonna hallittua kasvua, onnistumista, eläkemenon säästöä Työeläkevakuutuksen tärkein tehtävä on huolehtia työeläketurvan toimeenpanosta. Työnantajille järjestetään joustava ja kustannuksiltaan edullinen tapa vakuuttaa työntekijänsä ja työntekijöille maksetaan heille kuuluvat eläkkeet ajallaan ja oikeansuuruisina. Työeläkekuntoutus on vakuutetun kannalta mahdollisuus saada tukea työelämässä jatkamiselle, työnantajalle keino hallita työkyvyttömyyden kustannuksia ja työeläkejärjestelmälle konkreettinen keino vaikuttaa työurien pidentymiseen. Missio: Miksi on työeläkekuntoutusta? Työeläkekuntoutuksella: Turvataan vakuutetuille mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta. Tuetaan työnantajien tarvetta huolehtia henkilöstön sairausperusteisista riskeistä ja henkilöstön riittävyydestä. Tuetaan työeläkevakuuttajien yleistä yhteiskunnallista tavoitetta työurien pidentämisestä ja työeläkemaksujen nousupaineiden hillitsemisestä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa. Työeläkekuntoutusta voidaan hyvällä syyllä pitää suomalaisen sosiaalipolitiikan menestystarinana. Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti luvun alusta ja vuonna kuntoutukseen osallistui jo lähes henkilöä. Yleisin kuntoutusmuoto oli työpaikkakuntoutus, joka useimmiten tarkoittaa työkokeilua pitkältä sairauslomalta omaan työhön palattaessa. Työkokeilun aikana työnteko voidaan aloittaa osapäiväisesti ja kevennetysti ja rauhassa tutkailla omia voimavaroja ja perehtyä työpaikan kenties muuttuneisiin käytäntöihin. Työkokeilu kestää tyypillisesti kolme kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää aina kuuteen kuukauteen asti. Uuden työtehtävän opetteleminen voidaan tehdä myös työhönvalmennuksena, joka yleensä on työkokeilua pidempi työssäoppimisjakso. Ammatillinen uudelleenkoulutus on tarpeen tilanteissa, joissa vakuutettu ei terveydentilan vuoksi pysty enää jatkamaan aiemmassa ammatissaan. Uudelleenkoulutuksen suhteellinen osuus työeläkekuntoutuksessa on vähentynyt kuntoutujien kokonaismäärän kasvaessa, vaikka koulutuksessa olevien lukumäärä onkin kasvanut. Jos entiseen työpaikkaan palaaminen ei ole mahdollista, kuntoutujalle voidaan osoittaa kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja sen läpiviemiseen tueksi työvalmentaja tai muu kuntoutuksen palveluntuottaja, mikä kirjautuu kuntoutuspalvelujen käyttöjakaumatilastossa tutkimukseksi. 3

4 Kuntoutujat vuosina 1992 sukupuolen mukaan miehet Kuntoutuspalveluiden käyttöjakauma (%) vuosina naiset Aika Tutkimus Työpaikkakuntoutus Koulutus Muu Kaikki (lkm) (6 716) (7 174) (7 924) (8 00) (8 711) (9 842) (10 691) Työeläkekuntoutujien lukumäärät ja keski-ikä vuosina 1992 vuosi miehet Kuntoutujat naiset kaikki miehet Keskiarvoikä naiset kaikki Kuntoutujamäärien kasvaessa myös kuntoutujien keski-ikä on noussut. Lainsäädännössä työeläkekuntoutuksen ikäraja on 63 vuotta. Viime vuosina kuntoutushakemukset lähes tai hiukan yli 60-vuotiailta ovat lisääntyneet. Vuonna kuntoutujat olivat keskimäärin 46-vuotiaita ja naisia heistä oli prosenttia. 4

5 Kuntoutushakemusten kokonaiskäsittelyaika työeläkejärjestelmässä vuosina Keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika, päiviä Alle kahdessa kuukaudessa käsiteltyjen tapausten osuus, % Kuntoutushakemusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna oli 37 päivää. Suurin osa ajasta kuluu asioiden selvittelyyn ja tietojen odotteluun Kelasta tai työhallinnosta.

6 Päättyneet kuntoutusohjelmat vuosina Päättyneet kuntoutusohjelmat vuosina 2001 Kuntoutustausta: Työelämästä Eläkkeeltä Palasi työhön Kuntoutui muuten Muu Osa TK TK % 20 % 40 % 60 % 80 % % Työeläkekuntoutus on volyymien kasvusta huolimatta ollut hyvin tuloksellista ja tuloksellisuus on edelleen parantunut. Vuonna kuntoutuksen päättäneistä 63 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 7 prosenttia muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Näitä voidaan kaikkia pitää onnistuneina kuntoutustapauksina, jolloin siis 77 prosenttia kuntoutuksista päättyi onnistuneesti. Vain 9 prosenttia kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. 14 prosentin kohdalla kuntoutuksen lopputulokseksi kirjattiin muu lopputilanne, mikä tarkoitti muun muassa kuntoutuksen keskeytymistä ja perhevapaalle siirtymistä. Palasi työhön Kuntoutui muuten Muu Osa TK TK 6

7 Jos kuntoutus käynnistyy sairausvakuutuksen päivärahakaudella tai jo ennen sitä, kuntoutuksen tulokset ovat paremmat verrattuna tilanteeseen, jossa kuntoutus käynnistyy vasta kuntoutustuen alkamisen jälkeen. Silti myös viime mainitussa ryhmässä tulokset ovat hyvät, sillä vain prosenttia tämän ryhmän kuntoutujista oli kuntoutuksen päättyessä edelleen täydellä kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Kuntoutushakemusten hylkäysosuus on viime vuosina vakiintunut prosenttiin huolimatta hakemusten lukumäärän kasvusta. Hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneista 20 prosenttia valitti päätöksestä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunta teki vuonna yhteensä 287 päätöstä kuntoutuksen muutoksenhausta. Päätöstä muutettiin eläkevakuuttajan kannan vastaisesti 34 tapauksessa. Muuttuneiden päätösten osuus oli siten 12 prosenttia. Suurin osa muutoksista koski kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Kuntoutusmyöntöja hylkäysprosentit vuosina aika 200 myöntö % hylkäys % kaikki Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisut vuonna Valituksen syy Kaikki ratkaisut yhteensä Kuntoutusoikeus: Työkyvyttömyyden uhka Tarkoituksenmukaisuus Edellytykset Kuntoutusraha Kuntoutuskustannukset Ratkaisujen lukumäärä Päätöstä muutettu Kuntoutuskustannukset vuosina 1992 Milj Kuntoutuspalvelukulut Kuntoutusraha/-korotus 7

8 Vuonna päättyneiden kuntoutusohjelmien hinta 4 22 ohjelmaa Kokonaiskustannukset 6 milj. ja /ohjelma Onnistuneet ohjelmat palasi töihin jatkaa opiskelua työtön (70 %) Eläkkeellä TK 381 (7 %) Osatk 291 (43 %) 672 (16 %) Muu kuntoutus keskeytyi syytä ei tiedetä siirtyi tapaturmavakuutuksen piiriin 91 (14 %) Kaikkien päättyneiden ohjelmien kustannukset / onnistuneet ohjelmat = onnistuneen ohjelman keskimääräinen hinta Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräiset kustannukset / vuosi Onnistuneen kuntoutuksen hinta vuosina 2001 Onnistuneen kuntoutuksen hinta Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräiset kustannukset/vuosi Kuntoutus / Työkyvyttömyyseläke 1,9 1,9 2,0 1,8 1,7 1,6 1, 1,6 1,6 1,6 Työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat vuonna yhteensä 70 miljoonaa euroa. Lähes 90 prosenttia kustannuksista aiheutuu kuntoutuksen aikaisesta toimeentuloturvasta ja suoranaisten kuntoutuskustannusten osuus oli selvästi vähäisempi. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana työeläkevakuuttajien oman kuntoutushenkilöstön kustannuksia. Vuonna päättyneiden kuntoutusohjelmien kokonaishinta oli 6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa euroa päättynyttä kuntoutusohjelmaa ja euroa työhön johtanutta kuntoutusohjelmaa kohti. Kun lukua verrataan keskimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksiin vuonna, voidaan todeta onnistuneen kuntoutusohjelman kustannusten olevan 1,6-kertaiset työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksiin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuntoutukseen käytetty raha tulee takaisin, jos kuntoutus johtaa työllistymiseen vähintään 1,6 vuoden ajaksi. Työeläkekuntoutuksen pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä. Siinä suhteessa kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. 8

9 Vuosina 2000 työeläkejärjestelmästä varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja työeläkekuntoutusta saaneet Siirtyneet Työeläkekuntoutusta saaneet Toistaiseksi myönnetty Kuntoutustuki Työeläkevakuuttajat TELA Lastenkodinkuja Helsinki p Ulkoasu Törmä Ärrälä oy / Anu Törmä Kuvitus Jenni Törmä 2011