KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

Transkriptio

1 KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne Päätoimisuus Ikä- ja sukupuolijakauma 6 4. Eläkkeelle jääminen 7 5. Palvelussuhteen pituus 8 2. POISSAOLOT TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 1. Sairauspoissaolot Tyky-toiminta 9 4. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökulut Kokonaispalkkojen vertailu miesten ja naisten kesken Työnvaativuuden arviointi Henkilökohtainen lisä YHTEISTOIMINTA 11

3 3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätös vuodelta 2008 on järjestyksessään viides. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta (2004). Tiedot on pääosin koottu palkkahallinnon tietojärjestelmän heha ohjelmasta. Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2008 kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, poissaoloja, terveydellistä toimintakykyä ja kustannuksia. Työntekijöiden ja heistä muodostuvan organisaation osaaminen, terveys, motivoituminen ja sitoutuminen sekä työn merkitsevyyden kokeminen ovat keskeisiä strategisia tuloksellisuuden ja menestymisen suunnannäyttäjiä. Työhyvinvointikysely Kaupungin henkilöstön työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä kartoitettiin työhyvinvointikyselyllä, mikä Kuhmon kaupungissa toteutettiin ensimmäistä kertaa näin laajana. Kysely toteutettiin ajalla Kyselyn toteutti Kuntien Eläkevakuutus, joka keräsi vastaukset ja teki yhteenvedot. Vastaukset olivat näin ollen luottamuksellisia ja kysely toteutettiin niin, ettei yksittäisiä vastauksia voida tunnistaa. Kaupunki sai käyttöönsä valmiit koostetut raportit. KEVA suositteli valitsemaan kehittämiskohteita työhyvinvoinnin kehittämiseksi, vaikka kyselyn tulos olisi hyvä. Kysely lähetettiin 422 työntekijälle ja vastauksia oli yhteensä 335. Kyselyn vastausprosentti oli korkea 79,4 %. Tuloksista tiedotettiin kaupunginviraston johtoryhmälle ja esimiehille Työyhteisökohtaiset tulokset on käsiteltiin joulu-tammikuun aikana omissa työyhteisöissä. Parantamisehdotukset työhyvinvoinnin parantamiseksi saatiin kaikista työyksiköiltä tammikuun 2009 loppuun mennessä. Näin henkilöstöllä oli tilaisuus tehdä esityksiä työhyvinvoinnin parantamiseksi tammikuun aikana. Kyselyn tulos oli hyvä. KEVA on toteuttanut kysely 14 kunnassa vuonna 2008 ja näistä tuloksista Kuhmon tulos oli toiseksi paras. Kyselyssä annettiin paljon avovastauksia ja ne sisälsivät runsaasti hyödynnettäviä kehittämisehdotuksia. Tuloksia on tarkasteltu työyhteisö-, toimiala- ja koko kunnan tasolla. Kriittisessä palautteessa esille tuotiin työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet pidemmän tähtäimen suunnitteluun, työntekijöiden osaamisen arvioinnin parantaminen sekä huomion kiinnittäminen ergonomisiin tekijöihin. Kriittisessä palautteessa tuli esille myös, että johtaminen ei kunnassa perustu riittävästi tasa-arvoisuuteen, joka viides kokee tässä selkeän ongelman. Kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa on huomioitu yhtenä painopistekohtana tasa-arvoinen johtamiskulttuuri. Tulosten pohjalta esimiehet ja johtoryhmä on sopinut työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja niiden seurannasta. Kuhmon kaupungin esimiehille järjestettiin tilaisuus, jossa valittiin kehittämiskohteet työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuunnitelma, jossa parantamiskohteet ovat tärkeysjärjestyksessä. Tilaisuudessa menettelytavaksi valittiin työryhmätyöskentely, jossa jokainen esimies sai antaa enintään viisi ääntä parantamiskohteille. Työn lopputuloksena saatiin laadittua toimenpidesuunnitelma työhyvinvointia parantaviksi toimenpiteiksi. Näin kaikki esimiehet pääsivät osaltaan vaikuttamaan parantamiskohteiden valintaan. Eniten kannatusta saivat yhteistyön kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa sekä hy-

4 4 vän hengen luominen omalla käyttäytymisellä. Kaupunginhallitus merkitsi tietoonsa saaneeksi toimenpidesuunnitelman kokouksessaan ( 122). Osa kehittämistoimenpiteistä on jo laitettu vireille. Kaupunginviraston johtoryhmässä päätettiin jo ennen tilaisuutta, että yhteinen henkilöstöjuhla järjestetään vuoden 2011 alussa kaikille Kuhmon kaupungin työntekijöille. Henkilökunnalla on lisäksi mahdollisuus vapaamuotoisesti tavata johtoryhmän jäseniä aamuisin kaupunginviraston henkilökunnan kahviossa aamukahvien merkeissä niinä päivinä, jolloin kaupunginviraston johtoryhmä kokoontuu. Tapaamiset ovat klo 7:30-8:00 välillä. Sama kysely tullaan toistamaan kahden vuoden päästä Kuhmon kaupungin henkilöstölle. Vuoden 2008 lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 424. Henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana verrattuna vuoteen Kaupungin henkilöstön keski-ikä 49,2 vuotta. Kunta-alan työolobarometrin 2008 mukaan kunnissa työskentelevien keski-ikä on 46 vuotta. Sairauspoissaolopäivien määrä on noussut verrattuna viime vuoden poissaolopäiviin. Tänä vuonna sairauspäivien määrä oli keskimäärin 11,7 päivää/työntekijä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 10,2 päivää/työntekijä. Kunta-alan työolobarometrin mukaan kunta-alan työpaikoilta oltiin keskimäärin 9,3 päivää vuodessa poissa sairauden takia. Henkilöstön ikärakenne huomioiden on tärkeää, että jaksamista tuetaan kaikin tavoin. Lähitulevaisuudessa kilpailu työvoimasta kasvaa. Palvelujen turvaamiseksi olisi hyvä saada työntekijät jatkamaan työelämässä nykyistä pitempään. Työelämää kehittämällä, työterveyshuoltoa tehostamalla ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan työuraa pidentää, vaikka työkyky ei ole enää parhaimmillaan. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä ja rakenne (taulukossa naiset ja miehet eriteltyinä ) Toistaiseksi palkatun henkilöstön osuus kaikista työntekijöistä on ollut vuonna 2006 n. 70 %, vuonna 2007 n. 76 % ja vuonna 2008 n. 75% n m yht. yht. n m yht. toistaiseksi määräaikaiset työllistetyt

5 5 oppisopimus-koulutus yhteensä Päätoimisuus n m yht. n m yht. n m yht. kokoaikatyössä osa-aikatyössä osa-aikaeläkkeellä

6 6 sivutoimi yhteensä Ikä- ja sukupuolijakauma Toistaiseksi palkatun henkilöstön määrä oli 318 henkilöä Vuonna 2007 on yli 45-vuotiaiden osuus ollut 67 %. Vuonna 2008 yli 45-vuotiaiden osuus oli 72,9 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Keski-ikä vakinaisen henkilöstön osalta on keskimäärin 49,2 vuotta, naisten keski-ikä on 48,6 vuotta ja miesten keski-ikä on 51,1 vuotta. Kunta-alan työolobarometrin 2008 mukaan kunnissa työskentelevien keski-ikä on 46 vuotta. TOISTAISEKSI PALKATUN HENKILÖKUNNAN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA naiset miehet yhteensä naiset miehet yhteensä naiset miehet yhteensä alle 20 v v v v

7 v v v v v 60 v tai yli Yhteensä % 74,0 26, ,5 24, ,7 24, Eläkkeelle jääminen Vuoden 2005 eläkemuutokset toivat vanhuuseläkkeeseen joustavuutta. Halutessaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle omassa henkilökohtaisessa eläkeiässään tai ennen sitä, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Työntekijä voi kuitenkin jatkaa työssäoloaan ja jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä valitsemanaan ajankohtana. Työssä jatkaminen kartuttaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle henkilö voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Kaupungin organisaatiosta jäi eläkkeelle 6 työntekijää vuonna 2008, luvussa on mukana koulupuolelta eläkkeelle jäänyt henkilöstö. Seuraavasta taulukosta voi nähdä, että vuosina on eläkkeelle siirtymisiä eniten. Eläkelistaus

8 8 perustuu Kuntien eläkevakuutuksen rekisterissä olleisiin palvelussuhdetietoihin. Luettelo sisältää henkilöt, jotka välisenä aikana täyttävät henkilökohtaisen eläkeikänsä tai 65 vuotta. Luvuista puuttuvat peruskoulun opettajat. Vuosi Eläkkeelle jäävien määrä yhteensä Palvelussuhteen pituus Vakinaisen henkilöstön palveluksessa olovuodet vuosien 2006, 2007 ja 2008 lopussa. Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat henkilökunnan ikärakenteestakin johtuen pitkiä, kaikista työsuhteista on ollut vuoden 2008 lopussa kestoltaan yli 15 vuotta 61 %.

9 alle 2 v 28 9 % 19 7 % 9 3,2 2 4 v 15 5 % 24 8 % 19 6,7 5 9 v % % 55 19, v 25 9 % 25 8 % 29 10, v % % 27 9, v % % 56 19, v % % 37 13,0 30 v tai yli % % 53 18,5 yhteensä % % Osa-aikaeläke Kaupungin henkilöstöstä on ollut osa-aikaeläkkeellä 16 työntekijää vuonna Suurin osa osa-aikaeläkkeellä olevista on työskennellyt ruokahuollon ja päivähoidon yksiköissä. 2. POISSAOLOT POISSAOLOT TYÖPÄIVINÄ VUOSINA 2006, 2007 ja 2008 Henkilökunnan poissaolot jakaantuvat seuraavasti: sairaus työtapaturmat / ammattitaudit perhevapaat lomarahavapaat vuosilomat koulutus tilapäinen hoitovapaa lomautus vuorotteluvapaa yksityisasia / palkallinen yksityisasia / palkaton muut vapaat

10 10 yhteensä työpäivää / vakinainen henkilö 63,1 64,5 62,1 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 1. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä on noussut Kuhmon kaupungilla vuonna 2008 verrattuna vuoden 2007 sairauspäiviin. Kajaanin kaupungilla henkilöstön sairaspoissaolopäiviä oli 10,9 päivää henkilöä kohti. Sotkamossa 8,5 päivää ja Suomussalmella 9 päivää poissa sairauden takia. Kunta-alan työolobarometrin 2008 mukaan kunta-alan työpaikoilla oltiin vuonna 2008 keskimäärin 9,3 päivää vuodessa poissa sairauden takia. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT VUOSINA 2006, 2007 JA sairauspäivät/toimiala keskimäärin Kaup.hall.toimialat ,6 Tekn. ja ymp.palvelut ,2 Sivistyspalvelut ,6 YHTEENSÄ Sairauspoissaolopäivät/henkilö 10,4 10,2 11,7 11,7 Työnantajan kannalta on edullista henkilöstön työssäolon tukeminen ja työn kehittäminen siten, että työntekijä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikäänsä saakka. Yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä työnantaja joutuu aina maksamaan osuutensa vanhuuseläkeikään asti. Kuhmon kaupunki maksoi työntekijöiden työterveyspalveluja vuonna 2008 yhteensä noin euroa. 2. Tyky-toiminta Kaupunki varasi vuoden 2008 tyky-toimintaa varten euroa. Määrärahoja käytettiin euroa. Tyky-työryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana yhteensä viisi kertaa. Työpaikat ovat muiden vuosien tapaan olleet aktiivisia ja toteuttaneet erilaisia tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut kehittää työyhteisöä ja vahvistaa osaamista virkistäytymisen lisäksi. Määrärahoilla on hankittu myös jonkin verran välineistöä, esimerkiksi kirkasvalolamppuja. Vapaa-aikatoimi oli koko henkilöstön virkistäytymispäivän toteuttavana tahona. Henkilöstön ulkoiluiltapäivänä patikoitiin Jonkerin Kieverrysjärvillä. Koko henkilöstön osallistuminen samana päivänä ei onnistu, joten tarjolla oli vaihtoehtona iltaretki Osallistujia oli yhteensä noin 100. Henkilöstöstä yhdeksän on osallistunut kuntoremonttikurssille Sotkamon VuokattiSportissa. Työter-

11 veyshuolto on tehnyt valinnat kuntoutukseen osallistuneista hakemusten perusteella. Kuntoutusjakson kustannuksista 50 % on katettu Kuhmon kaupungin tyky-määrärahoilla, 25 % Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n avustuksella. Loppuosan kustannuksista ovat osallistujat maksaneet itse, tähän kustannusosaan työntekijät ovat voineet hakea Kelan korvausta. Kuntoremontteja on järjestetty vuodesta 1996 alkaen ja niille on osallistunut vuoden 2008 loppuun mennessä 180 työntekijää. Kuntosali Kunnonpaikassa on käyntikertoja ollut 196. Kuntoilun vaihtoehtona on ollut uimahalli, jossa käyntikertoja on ollut yhteensä 365. Käytettävissä on ollut myös 15 euron hyvitys hierontakerrasta, tätä etua käytti 95 työntekijää. Lisäksi henkilöstö on voinut varata kaupungin omia salivuoroja. Tyky-määrärahoilla tilattiin neljä Kuntolehden vuosikertaa. Lehdet tulivat päivähoidolle, Kontion koululle, Tuupalan koululle ja kaupunginvirastolle. 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1. Henkilöstökulut ovat kehittyneet vuosittain tilinpäätösten perusteella seuraavasti: 11 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , ,57 Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korvaukset (= tapaturmavakuutus- ja sairausvakuutuskorvaukset) Yhteensä , , ,70 Koko henkilöstön määrästä 25 työntekijän verotuskunta on muu kunta kuin Kuhmo Kokonaispalkkojen vertailu miesten ja naisten kesken Sovellettava työehtosopimus Kokonaispalkka naiset/keskimäärin/kk Kokonaispalkka miehet/keskimäärin/kk KVTES:n mukaiset palkat 2016, ,10 TS:n mukaiset palkat 2329, ,70 OVTES:n mukaiset palkat 3222, ,40 Kaupungin tasa-arvosuunnitelman yksi painopistealue on sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Palkkausta kehitetään pitkällä aikavälillä siten, että palkkaus on tasa-arvoinen miesten ja naisten kesken. Perusteettomat palkkaerot poistetaan Työnvaativuuden arviointi Kaupunki on ottanut käyttöönsä tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteeksi työn vaa-

12 tivuuden arvioinnin KVTES:n osalta. Vuosina palkkoja on korjattu paikallisten järjestelyvarojen avulla työnvaativuuden mukaisiksi. OVTES:n osalta työn vaativuuden arvioinnin perusteiden määrittäminen on vielä kesken Henkilökohtainen lisä Kuhmon kaupunginhallitus on kokouksessaan ( 524) päättänyt KVTES:n :n 6 mukaisen henkilökohtaisen lisän arviointiperusteet ja lisän suuruudeksi 30 /henkilö /kk. Henkilökohtaisia lisiä on jaettu vuosina yhteensä 124 työntekijälle. Vuonna 2008 henkilökohtaisia lisiä ei jaettu, koska organisaatiossa oli vielä työntekijöitä joiden palkkaus ei ollut työnvaativuuden mukainen YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta säätelevä laki (449/2007) on tullut voimaan Aikaisemmin yhteistoimintamenettely on perustunut kunnallisen virkaehtosopimuslain ja työehtosopimuslain nojalla solmittuun yleissopimukseen. Yhteistoimintaneuvottelutyöryhmään on kuulunut kaksi jäsentä jokaisesta pääsopijajärjestöstä sekä hallintojohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstöasianhoitaja. Yt-ryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Yt-ryhmän kokouksissa on käsitelty seuraavia asioita: - mahdollinen seudullisen yhteistyön aloittaminen Sotkamon kunnan kanssa virkojen muuttaminen toimiksi/ehdotus työsopimuslomakkeeksi pesulan mahdollinen myyminen yksityiselle ja siitä johtuvat toimenpiteet liukuvan työajan käyttöönotto kaupunginvirastossa ja siivousmitoitus. Työsuojelutoiminta Työsuojeluryhmä on kokoontunut vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Työsuojelutarkastuksia on pidetty kaupungin 14 eri toimipisteessä. Kohteina ovat olleet vapaa-aikapuoli, koulut, kirjasto, Tuupalan keittiö ja päiväkodit.