KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

Transkriptio

1 KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne Päätoimisuus Ikä- ja sukupuolijakauma 6 4. Eläkkeelle jääminen 7 5. Palvelussuhteen pituus 8 2. POISSAOLOT TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 1. Sairauspoissaolot Tyky-toiminta 9 4. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökulut Kokonaispalkkojen vertailu miesten ja naisten kesken Työnvaativuuden arviointi Henkilökohtainen lisä YHTEISTOIMINTA 11

3 3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätös vuodelta 2007 on järjestyksessään neljäs. Aikaisemmat tilinpäätökset ovat vuosilta 2000, 2004 ja Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta (2004). Tiedot on koottu palkkahallinnon tietojärjestelmän heha -ohjelmasta sekä Kuntien eläkevakuutuksen tilastoista. Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2007 kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, poissaoloja, terveydellistä toimintakykyä ja kustannuksia. Henkilöstötilinpäätös sisältää myös katsauksen henkilöstön hyvinvointiin tyky-toiminnan kautta. Työntekijöiden ja heistä muodostuvan organisaation osaaminen, terveys, motivoituminen ja sitoutuminen sekä työn merkitsevyyden kokeminen ovat keskeisiä strategisia tuloksellisuuden ja menestymisen suunnannäyttäjiä. Kuhmon kaupunki joutuu koko ajan sopeuttamaan palvelujaan vähenevän asukasluvun mukaan. Muutokset heijastuvat henkilöstön työoloihin ja työtehtäviin. Kaupungin henkilöstöohjelmaan on kirjattu, että jokaista työntekijää kohdellaan tasavertaisena ja arvokkaana työyhteisön jäsenenä hänen luontaisia kykyjään ja taipumuksiaan arvostaen ja käyttäen. Työtehtävät mitoitetaan niin, että voimavarat riittävät. Kun työyhteisö voi hyvin, se toimii tuloksellisesti ja toteuttaa tavoitteensa. Vuoden 2007 lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 422, henkilöstön määrä on vähentynyt n. 5 % verrattuna vuoteen Kaupungin henkilöstön keski-ikä 48,6 vuotta on hieman korkeampi kuin keskiikä keskimäärin kunnissa. Koko maan kuntien työntekijöiden keski-ikä on noin 46 vuotta. Sairauspoissaolopäivien määrä ei ole noussut verrattuna viime vuoden poissaolopäiviin. Vuonna 2006 sairauspoissaoloja oli 10,4 päivää/työntekijä ja vuonna 2007 luku oli 10,2 päivää/työntekijä. Kunta-alan työolobarometrin mukaan kunta-alan työpaikoilta oltiin keskimäärin 10,8 päivää vuodessa poissa sairauden takia. Henkilöstön ikärakenne huomioiden on tärkeää, että jaksamista tuetaan kaikin tavoin. Edellisvuosien tapaan kaupungilla on ollut käytettävissä tyky-määrärahoja, joilla on pystytty toteuttamaan asioita, jotka ovat vahvistaneet osaamista tai muutoin kehittäneet työyhteisöä. Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan. Henkilöstön terveyttä on edistetty myös hyväksymällä Savuton Kuhmo -toimintaohjelma, jonka tavoitteena on tukea henkilöstön tupakoimattomuutta. Kaupunki tukee tupakasta vieroitusta tarjoamalla tupakoiville työntekijöille työterveyshoitajan arvioiman vierotushoidon. Työhyvinvointiin liittyy myös henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu. Kaupungille on laadittu tasa-arvosuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan ja päivitetään henkilöstötilinpäätöksen tietojen perusteella normaalin toiminnan puitteissa vuosittain.

4 4 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä ja rakenne (taulukossa naiset ja miehet eriteltyinä ) Kaupungin palveluksessa olevien määrä on vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna 347 työntekijällä. Vakinaisen henkilöstön osuus kaikista työntekijöistä on ollut vuonna 2004 n. 73 %, vuonna 2006 n. 70 % ja vuonna 2007 n. 76 % n m n n m yht. n m yht. vakinaiset työllistetyt määräaikaiset oppisopimus-koulutus yhteensä Lukumääriä vertailtaessa on huomioitava se, että vuoden 2005 alusta 295 työntekijää on siirtynyt Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelukseen. Maatalouslomittajia siirtyi alkaen Sotkamon kunnan hallinnoimaksi 19 vakituista ja 7 määräaikaista työntekijää.

5 5 2. Päätoimisuus n m yht. n m yht. n m yht. kokoaikatyössä osa-aikatyössä osa-aikaeläkkeellä sivutoimi yhteensä

6 Ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisen henkilöstön määrä oli 319 henkilöä Vuonna 2006 on yli 45-vuotiaiden osuus ollut 73,5 %. Vuonna 2007 yli 45-vuotiaiden osuus oli 67 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Keski-ikä vakinaisen henkilöstön osalta on keskimäärin 48,6 vuotta, naisten keski-ikä on 48 vuotta ja miesten keski-ikä on 50,4 vuotta. VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA alle 20 v v v v v v v v v 60 v tai yli naiset miehet yhteensä naiset miehet yhteensä naiset miehet yhteensä

7 7 Yhteensä % 80,1 19, ,0 26, ,5 24, Eläkkeelle jääminen Vuoden 2005 eläkemuutokset toivat vanhuuseläkkeeseen joustavuutta. Halutessaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle omassa henkilökohtaisessa eläkeiässään tai ennen sitä, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Työntekijä voi kuitenkin jatkaa työssäoloaan ja jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä valitsemanaan ajankohtana. Työssä jatkaminen kartuttaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle henkilö voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Kaupungin organisaatiosta jäi eläkkeelle 7 työntekijää vuonna 2007, luvussa on mukana koulupuolelta eläkkeelle jäänyt henkilöstö. Seuraavasta taulukosta voi nähdä, että vuosina on eläkkeelle siirtymisiä eniten. Eläkelistaus perustuu Kuntien eläkevakuutuksen rekisterissä olleisiin palvelussuhdetietoihin. Luettelo sisältää henkilöt, jotka välisenä aikana täyttävät henkilökohtaisen eläkeikänsä tai 65 vuotta. Luvuista puuttuvat peruskoulun opettajat. Vuosi Eläkkeelle jäävien määrä

8 yhteensä Palvelussuhteen pituus Vakinaisen henkilöstön palveluksessa olovuodet vuosien 2003, 2006 ja 2007 lopussa. Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat henkilökunnan ikärakenteestakin johtuen pitkiä, kaikista työsuhteista on ollut vuoden 2007 lopussa kestoltaan yli 15 vuotta 60 % alle 2 v 37 6 % 28 9 % 19 7 % 2 4 v % 24 8 % 5 9 v % % % v % 25 9 % 25 8 %

9 v % % % v % % % v % % % 30 v tai yli 54 9 % % % yhteensä % % % 1.6. Osa-aikaeläke Kaupungin henkilöstöstä on ollut osa-aikaeläkkeellä 17 työntekijää vuonna Suurin osa osa-aikaeläkkeellä olevista on työskennellyt ruokahuollon ja päivähoidon yksiköissä. Kuntien eläkevakuutuksen tilasto kertoo, että Kuhmon kaupungilla on eniten osa-aikaeläkeläisiä vuonna Vertailussa ovat olleet mukana yli 300 työntekijän kaupungit. Tilaston mukaan Kuhmon kaupungissa on 38 prosenttia yli 57-vuotiaista työntekijöistä osa-aikaeläkkeellä. 2. POISSAOLOT POISSAOLOT TYÖPÄIVINÄ VUOSINA 2005, 2006 ja 2007 Henkilökunnan poissaolot jakaantuvat seuraavasti: sairaus työtapaturmat / ammattitaudit perhevapaat lomarahavapaat vuosilomat koulutus tilapäinen hoitovapaa lomautus vuorotteluvapaa yksityisasia / palkallinen yksityisasia / palkaton muut vapaat yhteensä työpäivää / vakinainen henkilö 65,8 63,1 64,5 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 1. Sairauspoissaolot

10 10 Sairauspoissaolopäivien määrä ei ole noussut Kuhmon kaupungilla vuonna 2007 verrattuna vuoden 2006 sairauspäiviin. Kainuun maakunta kuntayhtymän sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2007 keskimäärin 11,2 päivää/henkilö. Kajaanin kaupungilla henkilöstön sairaspoissaolopäiviä oli 12,3 päivää henkilöä kohti. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT VUOSINA 2004, 2006 JA Kaup.hall.toimialat Tekn. ja ymp.palvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut YHTEENSÄ Sairauspoissaolopäivät/henkilö 7,8 10,4 10,2 Pidemmällä aikavälillä (vuosina ) henkilöstön sairauspoissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet, ottaen huomioon, että perusturvapalvelut ovat siirtyneet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. Työnantajan kannalta on edullista henkilöstön työssäolon tukeminen ja työn kehittäminen siten, että työntekijä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikäänsä saakka. Yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä työnantaja joutuu aina maksamaan osuutensa vanhuuseläkeikään asti. Kuhmon kaupunki maksoi työntekijöiden työterveyspalveluja vuonna 2007 yhteensä euroa Tyky-toiminta Kaupungin tyky-toimintaa on suunnitellut eri hallinnonalojen kuudesta työntekijästä koostuva tyky-työryhmä. Ryhmä on kokoontunut vuoden 2007 aikana neljä kertaa. Tyky-toimintaan tarkoitettuja määrärahoja käytettiin vuonna 2007 noin euroa. Työpaikat ovat olleet itse aktiivisia ja toteuttaneet erilaisia tapahtumia tyky-määrärahoilla, joiden tavoitteena on ollut kehittää työyhteisöä ja vahvistaa osaamista virkistäytymisen lisäksi. Henkilöstöstä yhdeksän on osallistunut vuonna 2007 kuntoremonttikurssille Sotkamon VuokattiSportissa. Työterveyshuolto on tehnyt valinnat kuntoutukseen osallistuneista hakemusten perusteella. Kuntoutusjakson kustannuksista 50 % on katettu Kuhmon kaupungin tyky-määrärahoilla, 25 % Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n avustuksella. Loppuosan kustannuksista ovat osallistujat maksaneet itse, tähän kustannusosaan työntekijät ovat voineet hakea Kelan korvausta. Kuntoremontteja on järjestetty vuodesta 1996 alkaen ja niille on osallistunut vuoden 2007 loppuun mennessä 172 työntekijää. Kuntosali Kunnonpaikassa on käyntikertoja ollut 186 ja vaihtoehtona on ollut uimahalli, jossa käyntikertoja on ollut yhteensä 307. Käytettävissä on ollut myös 15 euron hyvitys hierontakerrasta, tätä etua käytti 39 työntekijää. Lisäksi henkilöstö on voinut varata kaupungin salivuoroja. Kuntoilukertojen lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua Kunnossa Kaiken Ikää hankkeen

11 11 liikuntatapahtumiin. Toiminta alkoi syksyllä 2007 ja jatkuu kevääseen Tyky-määrärahoilla tilattiin neljä Kuntolehden vuosikertaa. Lehdet tulivat päivähoidolle, Kontion koululle, Tuupalan koululle ja kaupunginvirastolle. Kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus käydä katsomassa Suuri hiljaisuus -näytelmä, edun käytti 75 työntekijää. 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1. Henkilöstökulut ovat kehittyneet vuosittain tilinpäätösten perusteella seuraavasti: HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korvaukset (= tapaturmavakuutus- ja sairausvakuutuskorvaukset) , , , , , , , , , , , ,68 Yhteensä , , , Kokonaispalkkojen vertailu miesten ja naisten kesken Sovellettava työehtosopimus Kokonaispalkka naiset/keskimäärin/kk Kokonaispalkka miehet/keskimäärin/kk KVTES:n mukaiset palkat 1924, ,21 TS:n mukaiset palkat 2261, ,97 OVTES:n mukaiset palkat 3076, ,10 Kaupungin tasa-arvosuunnitelman yksi painopistealue on sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Palkkausta kehitetään pitkällä aikavälillä siten, että palkkaus on tasa-arvoinen miesten ja naisten kesken. Perusteettomat palkkaerot poistetaan. Tasa-arvosuunnitelman laadinnan yhteydessä nousi esille uusi sukupuolten välinen palkkaepäsuhta, joka on korjattu Työnvaativuuden arviointi Kaupunki on ottanut käyttöönsä tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteeksi työn vaativuuden arvioinnin. Vuosina 2005, 2006 ja 2007 on palkkoja korjattu paikallisten järjestelyvarojen avulla työnvaativuuden mukaisiksi tai ainakin mahdollisimman lähelle työnvaativuuden edellyttämää palkkaa Henkilökohtainen lisä Kuhmon kaupunginhallitus on kokouksessaan ( 524) päättänyt KVTES:n :n 6 mukaisen henkilökohtaisen lisän arviointiperusteet ja lisän suuruudeksi 30 /henkilö /kk. Henkilökohtaisia lisiä on jaettu vuosina yhteensä 124 työntekijälle. Vuonna 2007 lisä jaettiin 19 työntekijälle.

12 12 Työn suorituksen arvioinnin perusteena on ollut kehityskeskustelussa sovitut tavoitteet. Työsuoritusta on arvioitu seuraavilla ominaisuuksilla: ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja yhteistyökyky sekä kehityskyky. Arvioinnissa on käytetty suoritustasoina keskimääräistä, hyvää ja erinomaista. Arvioinnit ovat tehneet kaksi lähintä esimiestä. Kaupunginjohtaja on tehnyt päätöksen lisistä. 5. YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnasta säädetään yhteistoimintalaissa. Kunta-alalla toimintaa ohjaavat yleissopimus yhteistoimintamenettelystä sekä kunnallisen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunnan yleisohje yhteistoiminnasta ja osallistumisesta kunnallisten palveluorganisaatioiden kehittämisessä. Kuhmon kaupunginhallitus on ( 37) hyväksynyt yhteistoimintamenettelyä koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoimintaneuvottelutyöryhmään kuuluu yhteistoimintasopimuksen mukaan kaksi jäsentä jokaisesta pääsopijajärjestöstä sekä hallintojohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstöasianhoitaja. Yt-ryhmä on kokoontunut vuoden 2007 aikana kuusi kertaa, joista neljässä kokouksessa käsiteltiin henkilöstöohjelman työstämistä. Yt-ryhmän kokouksessa marraskuussa keskeisiä asioita olivat virkojen muuttaminen toimiksi, henkilöstösuunnittelu , talousarvio 2008, taloussuunnitelma ja tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialan johtosääntömuutos. Työsuojelutoiminta Kiinteistöjen työsuojelutarkastuksia on tehty vuonna 2007 seuraavissa kohteissa: Timoniemen koulu, Hietaperän koulu, Iivantiiran koulu, Lentiiran koulu, Lentuan koulu, Seilosen koulu, Mäkikadun päiväkoti, Piilolan koulun tekninen- ja kotitalousluokka.