Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Transkriptio

1 Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Jari Korhonen Työterveyshuollon erikoislääkäri, liikelaitoksen johtaja Joensuun Työterveys Palvelujohtaja, Siun Sote ( ) Petroskoi

2 Muuttunut tilanne työmarkkinoilla Teollinen yhteiskunta Objektiivisuus Ennustettavuus, kontrolli Pysyvyys, standardivastaukset ja jäsentyneet prosessit Organisaationäkökulma: pysyvyys, hierarkkisuus ja valvonta Johtaja keskiössä Postmoderni yhteiskunta Globaalisuus Subjektiivisuus, kaikki riippuu näkökulmasta Ennustamattomat muutokset Paljon muutoksia, innovatiivisuus, kaaos, nopeus Organisaationäkökulma: verkostot, virtuaalisuus, innovatiivisuus ja tilapäisyys Verkostot keskiössä

3 Mitä työssä vaaditaan tänään? Organisaatioekosysteemit kysyvät kuitenkin yhä suurempaa ketteryyttä: kykyä elää ajassa, nopeita kokeiluja, luopumista ja jatkuvaa uuden oppimista. Kehitys ei ole yksin kasvua. Työtä ja sen tekemistä on ajateltava yhdessä yli erilaisten rajapintojen. Rajat johdon ja asiantuntijoiden välillä hämärtyvät, kaikilta vaaditaan itsensä johtajuutta, vastuuta ja vallan käyttämistä. Yhteinen ajattelu vaatii aikaa, luottamusta ja kykyä luotsata rakentavia ryhmäprosesseja.

4

5 Tarkastelukulmia Itsensä johtaminen ja minäkäsitys Itsetuntemuksen kehittäminen Esimiehen tehtävät ja rooli työyhteisössä Esimiehen roolikartta, keino pilkkoa oma esimiestyö ymmärrettäviin osiin Luottamus Mikä muuttuu; johtaminen, ympäristö, vaatimukset, koulutus, ymmärrys? Muutoksen johtaminen Muutos ja muutosvastarinta Toimiva työyhteisö: onko rakenteet kunnossa? Työyhteisön ongelmatilanteet Konfliktit Palautteen antaminen ja työyhteisön kehittäminen

6 Self leadership Kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen ja omien voimavarojen suuntaaminen haluamallaan tavalla Jatkuva oppimisprosessi ja itseensä vaikuttaminen Tekojen, ajatusten ja tunteiden parempi ohjaaminen Tietoisuus (Keho Mieli Tunteet Arvot) Keskeistä: Itsetutkiskelu Ammatillinen osaaminen ja motivaatio Työn hallinta Asioiden tärkeysjärjestys

7

8 Työn muuttunut luonne Aikaisemmin työnteko oli keskittynyt koneisiin, laitteisiin, esikuntiin, byrokraattisiin sääntöihin, selkeärajaisiin ammatteihin Nykyisin työ on riippuvampaa tekijänsä persoonallisuudesta, työ on henkilökohtaistunut Työ näyttäytyy itsensä ilmaisemisen ja oman persoonan likoon laittamisen paikkana Työn luonne on nykyään tietokykyjen käyttöä, affektiivista ja vuorovaikutuksellista

9 Esimiehen tehtävät Johtajan tehtävänä on johtaa Huolehtia, että ryhmä pysyy perustehtävässään ja toimii tavoitteidensa suunnassa Työn edellytyksistä huolehtiminen Toimia työyhteisön ensimmäisenä kehittäjänä Rajalla oleminen: edellyttää sekä riittävää etäisyyttä että riittävää läheisyyttä työyhteisöön Roolin erilaisuus ja yksinäisyys Kritiikin ja ristiriitaisten odotusten kohteena oleminen

10

11 Työyhteisöjen ongelmatilanteet työhyvinvointia heikentämässä Ristiriidat (Todelliset/näennäiset ristiriidat) Muutos- ja kriisitilanteet Yhteisöllinen stressi ja työuupumus Yksilölähtöiset ongelmat: Ammattitaidon puute -Työpaikkakiusaaminen Yhteistyökyvyttömyys Kärjistyneet yhteistyöongelmat ja ristiriidat

12 Työterveyshuollon poikkeava asiakkuus tarjoaa mahdollisuuksia työhyvinvoinnin parantamiseen! Toiminta kohdistuu Yksilöasiakkaisiin (työntekijät) Yhteisöasiakkaisiin (työyhteisöt, yritykset)

13 Työterveys ja työturvallisuus yhteistyössä on voimaa Työpaikan työsuojelun ja työterveyshuollon tehtäviin kuuluu tunnistaa henkilöstön työturvallisuutta ja -terveyttä uhkaavat riskit ja tehdä ehdotuksia riskien poistamiseksi. Henkilöstö ja esimiehet mukana toiminnassa Riskien arviointi Työsuojelun ja työterveyshuollon työstä ja työoloista keräämä tieto on syytä koota yhteen Riskien arviointi + työpaikkaselvitys Hyvän yhteistoiminnan avulla työyhteisö nojaa riittävän monipuoliseen tietoon kun arvioidaan työn henkisiä, fyysisiä tai psykososiaalisia riskitekijöitä Ratkaisut työpaikalla

14 Työterveyshuollon keskeisiä tehtäviä työhyvinvoinnin edistämisessä työpaikalla Työpaikkaselvitys: työolot, psykososiaalisen kuormituksen arviointi, suunnatut selvitykset. Työpaikkaselvitys on asiakirja, johon kaikki työterveyshuoltotoiminta työyhteisössä/yrityksessä nojaa Työterveysyhteistyö: Työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä sopima tavoitteellinen työpaikalla työhyvinvoinnin parantamiseksi Mitattavan yhteisötavoitteen asettaminen, ei liian monta mittaria Varhaisen tuen mallit (=aktiivisen tuen mallit=varhaisen puuttumisen mallit) työpaikalla keskeisiä yksilötason toiminnassa.

15 Tekemättömän työn kustannukset 2/3 aiheutuu sairauslomista 1/3 aiheutuu työkyvyn menetyksistä Suomi: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat kaksi suurinta sairausryhmää painopisteajattelu toiminnassa Suomi: Kunnallisissa organisaatioissa suorat kustannukset % palkkasummasta ja välilliset kustannukset huomioituna % palkkasummasta. Mikä vaikuttamisen potentiaali!

16 Tutkittua tietoa tekemättömän työn kustannuksista vaihtelu suurta kunnallisissa organisaatioissa (Keva 2011)

17

18 Esimerkkejä tekemättömän työn kustannuksista Suomessa Suomi: Joensuun kaupungin (5000 työntekijää) tekemättömän työn (sairauslomat, ennenaikainen eläköityminen) kustannukset vuositasolla ovat noin 15 m. Suomen suurten kaupunkien vertailussa (5000 työntekijän organisaatiossa tekemättömän työn aiheuttamat menetykset ovat 15 m -24 m /vuosi), joten oikean suuntaisella toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa huomattavasti kustannuksiin

19 Varhaisen tuen mallit Ongelma havaitaan työpaikalla, esim. pitkittynyt sairausloma, 20pv (viimeistään) esimiehen puheeksi otto. Kun muutos havaitaan varhain, se on yleensä helpoin korjata. Sairausloma >30 pv. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa, työkykypalaverit sairausloman kestäessä, sairauden hoito työhönpaluun suunnitelma, työhönpaluun tuki. Tämä prosessi tapahtuu, vaikka hoito tapahtuisi muualla! Arvioidaan myös osa-aikaisen työhön paluun mahdollisuuksia (esim. osasairaupäiväraha: 40-60% työpanos määräajaksi, päivää) Sairausloma 60 pv (viimeistään): lääkinnällinen kuntoutus - Kela Sairausloma 90 pv (viimeistään): työterveyslääkärin lausuntotyöhönpaluun edellytyksistä Kela. Jos tätä ei ole tehty, sairauspäivärahan maksu keskeytyy! Sairausloma pv (viimeistään): ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet (työkokeilut, uudelleen koulutus eri ammattiin, erilaiset osa-aikaratkaisut) työeläkevakuutusyhtiöt ensisijaisia mahdollistajia, joissain tapauksissa Kela

20 Työn ja toimintakyvyn yhteensovittaminen Kun työkyky on pysyvästi alentunut, syntyy tarve muokata työoloja tilanteeseen sopivaksi, muuttaa työnkuvaa, mahdollistaa työn tekeminen erilaisilla osa-aikaratkaisuilla (näkökulma jäljellä olevassa työkyvyssä, ei sairaudessa). Myös ikääntymisen voi vaikuttaa samalla tavalla Oikeilla toimenpiteillä on selkeä vaikutus sairauslomien tarpeeseen ja työhyvinvointiin ja tuottavuuteen

21 Keskeistä työhyvinvoinnissa Yhteisön oma toiminta työhyvinvoinnin edistämisessä; työyhteisötaidot, palautteen antaminen ja saaminen Työsuojelu- ja työterveysyhteistyö, seuranta mittareiden avulla Varhaisen tuen mallit käytäntöön vietyinä Työn ja työkyvyn yhteensovittaminen eri tilanteissa Keskeisten sairauslomatarvetta ja ennenaikaista eläköitymistä aiheuttavien sairausryhmien hoidon tarkka jäsentäminen ja toteutus. Työhyvinvoinnin korkea taso edistää tuottavuutta halvalla! KIITOS!