poliittisesta ja taloudeiiisesta tilanteesta,mainiten Kuultuaan selostuksen Puolueneuvosto päätti,

Transkriptio

1 6 5. Vänö T a n n G r estt seloötulcser nykyestä polttsesta ja taloudesesta tlanteesta,manten m.m. seuraavaa: (katso lte n:o 2. ) Kuultuaan selostuksen Puolueneuvosto päätt, että keskustelu stä suortetaan vasta seuraavassa pykälässä mantun asan yhteydessä. 7 ^ Puolueshteer Aleks Aaltonen estt selost-uksen työväenxkpe^' hykyseetl" asemasta, manten selostuksessaan m.m. seuraavaa: (Katso lte n:o 3.) : \ H r^- Välttömäst selostuksensa.jälkeen puolueshteer estt Puolueneuvoston hyväksyttäväks puoluetomkunnan laatman luonnoksen Puolueneuvoston julklau- su m nks ( Lte n:o 4. ) Tämän jälkeen ryhdyttn keskustelemaan sekä edellsessä että tässä pykälässä manttujen 'seoötusten kun myöskn ehdotetun julklausuman perusteella, joka m ol jaettu kokouksen osanottajlle. Ensrrä sen puheenvuoron käytt Wk, lausu m.m, seuraavaa: joka!. m Puolueemme on sodan Jälkesessä tomnnassaan saavuttanut nyt Jonknlasen huppukohdan» 3e suunta, mkä puolueessauje on ollut valltsevana, on tetosest pyrknyt kasvattamaan työväestöä säruaallsuuteun. Tällanen poltkka on kyllä tlapäsest vonut Jontaa ';«: }. «l demokratan turvaamseen, mutta loppujen lopuks stä e kutenkaan turvaa muu kun pycknys sosalsmn ja kaptalsmn vastustamnen. Työväk on ollut tetonen asan todellsesta ladasta ja nnpä m.m. puoluekokous on hyväksynyt ventteollsuutta koskevan sosalsomsohjelman, mutta kun johtavat henklöt ovat stä vastustaneet, e asaa ole saatu edes vrelle. Sosalsm on jäänyt jäljelle van ohjelmn Ja juhlapuhesn. Yhtestomntaa porvarllsten ryhmen kanssa vodaan kyllä harjottaa, mkäl stä on työväestölle etua, mutta samalla on myös ajettava sosalsmn toteuttaasta, Sosalstnen ajattelu on käynyt puolueessanuae hekonmaks kun koskaan ennen» Kun nyt on olemassa ulkonanen vaara, nn on

2 V/lc sano, että nyt cäetellään suurena asana sänmaata ja sosalsm on saanut jäädä syrjään. Tähän on kutenkn luomautetoava, että luaan tsenäsyyden puolustardnen ja sosalsm evät sunkaan ole rstrdass?. ces^enään. Jos tsenäsyys menetettäsn, häväsvät sekä demäkrata että sosalsm, se selcka, että puoluclehdssänuue on krjotettu maamme tsenäsyyden turvaam3s;n puolesta, e sunlcaan merktse sosalsmsta luopumsta. Omat ercosvaatmukseuue ovat van tlapäsest jääneet svuan maamme tseäsyyden puolustamsen vuocs. Lunk:avastal'Col'-'at sälyvät edelleenkn ekä stä sunkaan ole unohdettu. En sano tätä sks, ettel:ö vme akonakn ols lehdssämme saanut olla enermän sosalstsa krjotuksq.» jotta kansa e pääss lan ykspuolseen kästykseen asosta, ols kyllä ahetta luyös julksuudessa ntä teoreettsest kästellä. - V/k huomatt stä, että Saksa on menettänyt herruutensa tämerellä, mutta kummassako on melle suuremp vaara: " snäkö, että tämerta halltsee saksa, va neuvostoltto? Bolshevsmssa e ole enää sosalsmsta jälkeäkään. Se on muuttuxut täysn mperalststen pyrkmysten ajajaks ja Neuvostoltto vodaan nykysn täysn rnnastaa nats-saksan kanssa. Asemansa vuoks on Neuvostoltto mej.lle asallsest vaarallsemp kun Saksa. Ols otettu lan suar edesvastuu, elle lkekannallepanoa ols tomtettu. ;.un e ole rttävää asantuntemusta, on myös vakea sanoa, tomeenpantnko moblsato lan suuressa laajuudessa, jos okestovehkelystä sanotaan lan vomakkaast, voytä olla hattaa Suomelle, koska stä votasn Neuvostolton taholta hyväkskäyttää. Kommunstle vehkelystä ols julklausumassa myös sanoutava verraten varova s e ^t. Ehdott, että.ullausuan lopullnen t-^.rklstlunn^n jätettäsn kvsvmvsten alusta.an ja puhc^a l^htäväks.! l 1 «ö^j^ ) J. - fl! j Keto: huomautt Vklle, että väte, jonk^ mukaan puolueemue johtokn ols hurmaantunut sänmaallseen humuun, e pdä pakkaansa. Vme keväänä e arvattu ottaa huomoon ^'tä mahdollsuutta, että euvostoltto ja nats-saksa teksvät keskenään ystävyyslton. Kun ne nyt ovat löytäneet tosensa, on Sohtu-lehden suuntakn muuttunut kokonaan tosenlaseks. Sunpän e voda mennä hyväksymään sellasa vaatvuuksa, jotka teksvät medät Neuvostolton polttsks msss

3 7 suom ana ole ollut syypää. Venäjän poltklca on muuttunut täysn mperalstsees e:ä mellä myöskään ole mtään ahetta lota tämerellä syntyneestä uudesta tlanteesta. m Puhuja selost sen jälkeen Venäjän vmealcasta poltlccaa yleensä, Huomauttaen, että runsas anevarasto tältä alalta ols cyllä Käytettävssä, mutta lehdstömme on cuten- cn ollu+ tässä asassa varsn pdättyvänen. W Snervä lausu cästylcsenään, ett?, puolueemme suhtautumnen maanpuolustukseen on selvä. Suojeluskuntalasten keskuudessa näkyy lmenevän paljon hermostunesuutta. yleensä on joukkojen keskuudessa vallalla sama kanta Hl kun tää]lä ja halltuksessa, 3-nä, mtä Wk lausunnossaan sano, on paljon hyvää, mutta hän näkee tlanteen tosenlasena kun me muut. 1 ' f l o m ä k polemso wl:ä vastaan, huomauttaen olevansa Wkn kanssa yhtä meltä stä, että ana kun työväk on pokennut sosalsmn teltä, se on palannut takasn. lutta v/k jätt erään tärkeän sekan mantsematta: hän B e mannnut stä, mtä edellytyksä nykysn on olemassa sosalsmn toteuttamselle.» tsenäsyyden sälyttämnen on edellytyksenä sekä demokratan kehttämselle että sosalsmn toteuttamselle. Näden toteuttamseks on nn työväenluokan kun mudenkn kansankerrosten työskenneltävä. Puhuja hyväksy alustukset sekä huomautt, että vrhetä tulee ana, mutta varsnkn tämmösnä akona. Mutta jos on päästy tehdyllä vrnellä, on selvyd-tty hyvn. Tek ernäsä muutosehdotuksa julklausmaaehdotukseen ta huomattavast muutettavaks kolmas kappale lopusta luken. r y g g a r tovo julklausumaan yhden kappaleen lsää, jossa ensnnäkn todettasn Venäjän halltuksen ohjelmassa oleva kansojen tsemääräämsokeus sekä mustutettasn Suom.^n ja Venäjän työväestön yhtesestä tastelusta tsarsma vastaan. Vaarallsmpa ovat ne, jotka pettäen kommunst suutensa ovat ottaneet puoluee.ne jäsenkrjan. puoluelehdssämme ptäs enemnän kästellä työväen asota ja jättää vähermnälle se tonen kysymys. ä mm - 2 reservlästen koteja keräysavustukslla auteta, vaan ols pyrttävä kotuttamaan reservssä oleva. 'la Rano polemso uyös Wkn lausuntoa vastaan.a

4 L a n t o hyvälcsy julalauöur^n sekä huomautt, että taantul..usporyaröton asem on läaassarrae vme akona hekentynyt ja parlauenttaarsten vomen sen sjaan kctsvanut. Väsänen tähdens erlcosestl stä, että.järjestötomntarue on kakesta huoluatta saatava käyn- lj t- tn. Wk huomautt, että koska nän ptää knn maarmne tsenäsyydestä, hän ryöskn ptää knn rauhan älymsastä, sllä, jos sota s^^ttyy, nn menetämme myös tsenä syyterrme. lo m ä k peruutt ehdotuksensa julklausumaendotuksen kolmannen kappaleen lopusta luken uuuttamsesta. Tanner huomautt loppullusunnossaan aluj^s, että "lk on jälleen tuonut eslle pessmsmnsä. Hänen puheenvuoroonsa ol täysn negatvnen. Snä e ollut yhtään myöntestä puolta, vaan yksnomaan arvostelua» jos yrttäs julksuudessa esttää sellasa ajatuksa, käyttäsvät venäläset ntä varmast "lyväkseen.ja sten vahngotettasn Laamae etuja, puhu- a h.o:autt edelleen wklle, että on hyvn vähän uskottavaa, attä tällä heteellä ols mahdollsuuksa sosalsmn toteuttamselle. - Työväenluokan selu on kyllä terve. - Nykysestä tlanneesta e voda syyttää Puolueto^ukuataa. Sy;ynä shen on 3?uroopassa syttynyt suursota sekä ennen kakkea Htlern ja Stalnn tekemä sopmus, - Lopuks puhuja totes, että Puolueneuvosto ol keskustelun kuluessa yhtynyt Roluetomlkunnan kannanottoon, mkä on maan halltuksen kanta, nmttän, että Suomen e ole luovutettava mtään, mkä uhkaa maan tsenäsyy11ä Ja turvallsuutta, samalla kun aseellsta selkkausta, mkäl mahdollsta, on vältettävä Ja splmu pyrttävä aukasemaan rauhallsest. Keskustelun päätyttyä tähän, puolueneuvosto päätt hyy^äksyä ehdotetun julklausu ^ mutta, hyväksyen Aallon tekemän ehdotuksen, jätt sen lopullsen sanamuodon tarkstamsen Tannern, Aaltosen ja Harvalan tent_äv_^äks._ ( julklausuma lopullsessa muodossaan lte Vänö V. s a l o v a a r a 8 esl+t alustuksen maam^e talouselämän mahdollsuukssta ja työmarkknoden nykysestä * 'lasta. ( Lte n:c f). t < n ' - t-1, 1 'M 1«.'Ml 5- T

5 Kolcoulcselle estettyjen asan tultua loppuun cästellylcs puheenjohtaja Kaarlo H a r v a 1 a totes cokouksessa vallnneen ylc s m el syyden ja julst Puolueneuvoston colcoulcsen p^ättyneelcs. Kolcous päätty Klo l7,4o» 11. l ^tälcrjan vav/fudelcs: Kocoufsen puenjohtaja. l <cou!{ äen Elhtear. lärnän pöytäl^xrja.. ole:.ae tänään tarcabtaneet.elcä colcoulcsan.enon ja päätöoten.um.oc..navannaet. Helsngssä, Pävänä tou.olcuuta m u- mouceenvaut.3e..at pöytäcrjan tar.aetajat. m ^s jg'-^ jj,

6 P U O L U E N E U V O S T O N K O K O U S 26/ tt" tf tt M M» ff ff»f f» ff ff ff ff ff ff ff ff (f ff ff ff ff ff ff ff tf ff ff tf.ff ff ff ff»f ff!f ff tf ff ff ff ff ff f!»f ff t» ff f ft Luettelo läsnäollelsta äänvaltassta jäsenstä. Kaarlo H a r v a 1 a Aleks A a l t o n e n s t! Yänö T a n n e r Mauno P "e k k a 1 a Jaakko V/, K e t o Karl H. V/ k Vänö V. S a l o v a a r a Sylv-Kyllkk K 1 p 1 Gunnar A n d e r s s o n Raf. P a a s o Aug. K u u s s t o Juho L a n t o lm Jalmar V u o r n e n Musto l o m ä k 11.E. L e h t n e n " f Vhtor F a a Teoflus K a v o s Eml S e p p ä l ä Tovo Ra n o Kv --Zf'/ S.2. M ä k n e n J.F. A a 1 t o Urho L a p p a l a n e n Rkhard N u r m n e n V, P a a v l a n e n Yrjö N u r m UL. -- "..,'-

7 Antt Juho Kos o n e n Eml S n e r V a Vljo A u t o r l': Eno 1 k k a 1 a Kalle ' a 1 m '.j?;;!f! Kust Frtof K a u k o v a a r a S u n d q v s t 4 f

8 ssa 11- L í t e n:ö 2. Kysymyksen alustaja vttas aluks kansanarälseen tlanteeseen, huomauttaen, että syyskuussa Euroopassa alkanut suurvaltasota on jo ehtnyt tuottaa rastuksa koko maalmalle ja myös puolueettomlle malle. Kakk yrtykset rauhan akaansaamseks nykytlanteessa n&yttävät tuloksettomlta. Suursodan aheuttama lmötä on jo täälläkn saatu havata. Nnnä on jo lmennyt tavarapankka ja talletuksa on runsaast otettu pankesta ulos. Setelstöä l ue- 1- t! on ollut pakko lsätä, mutta tämä e kutenkaan velä merktse nflatota. Pankelle on sodan aheuttama tlanne tuottanut huomat^ tava vakeuksa ja samon mycs tuotannollnen elämä on vakeutunut. ten. ta, í.a Nnkään on tavaran tuont ja vent kuljetusvakeuksen vuoks supstunut. ovat penentyneet. Ulkomaankauppamme on sten supstunut ja valton tulot Lsäks on kansalasten veronm.aksukyky vähentynyt. Kakk tämä on vaatnut vastatomenptetä. Menoja on ollut vähennettävä, veroja lsättävä ja lanaa on täytynyt ottaa. Ulkomaankauppamme on tehty lsenssestä rppuvaseks ja on ollut pakl^o laasettaa kansanhuoltomnsterö huolehtmaan hmsten välttämättöms-, m M-ta- Dko tu b- kn u» m M tä tarvkkesta. Eräden tavaran jakelua on jo nyt täytj^nyt ryhtyä > psesäännöstelemään. L Mutta kaken tämän lsäks olemme saaneet myös oman erkosen j pulmamme. Tarkotan käytyjä neuvotteluja suhtestamm.e täseen naa- ' 't 1 Sen jälkeen kun Neuvostoltto ol saanut Baltan valtot alstetuks hyväksymään sen esttämät vaatmukset, purmaahamme. saatettn täälläkn odottaa Neuvostolton esttävän halltuksellemme ernäsä vaatmuksa. Nän stäkn suuremmalla syyllä, koska sltä taholta ol jo akaserrmn käytyjen kauppasopmusneuvottelujen yhteydessä annettu ymmärtää, että Neuvostoltto halus esttää maallemme myös jotakn alueluovutusta koskeva vaatmuksa. Loka- ' kuun 5. pävänä saapukn Neuvostolton halltukselta Suomen ha- \ taa. a- ltukselle kutsu valtuutetun lähettämsestä Moskovaan neuvottelemaan taernässtä polttsluontossta ja alueluovutuksa koskevsta kysymyksstä. Neuvottelut alotettnkn pan sen jäl&een Mosko-

9 - 2 - vassa. Stä, ketkä Suomen puolesta olvat neuvotteluja hotamassa, samonkun tse neuvottelujen kulustalcn, on jo julksuudessa manttu. Asan laatuun katsoen e neuvottelujen ykstyskohdsta o]e kutenkaan votu velä julksuudessa kertoa. Sen vuoks on tarpeen tässä tlasuudessa ntä lähemmn kosketella. 1* Kysymyksen selostaja estt tämän jälkeen sek.kaperäsen selostuksen neuvottelujen kulusta, manten tällön m.m. seuraavaa: Neuvotteljat ptvät kakkaan 8 stuntoa, josta Staln ol läsnä setsfattäesä. Pääasassa estettn venälästen taholta aluevaatmuksa, mutta myös polttsluontosa, kuten esm. kesknäsen avunantosopmuksen solmmsta. Aluevaatmuksaan venäläset M l perustelvat pääasassa Lenngradn turvallsuusnäkökohtn vedoten.! Cesknästä avunantosopmusta koskevaan vaatmukseen Suomen taholta lmotettn suhtauduttavan ehdottoman keltesest, koska Suom halus edelleenkn sälyttää ehdottoman puolueettomuutensa suurvaltasotaan nähden. 1 1 Venäläset valtuutetut perääntyvätkn tästä vaatmuksestaan. Sen sjaan he ptvät tukast knn vaatmuksestaan saada sulkuvyöhykkeen Suomenlahden suu le-pat skn vastapäätä joko Hankonemen ta Porkkalan seudulta. Hankonemen kohdalta vaadttu alue ols ollut suuruudeltaan non 43 nelöklometrä. Tähän vaatmukseen e Suomen taholta katsottu votavan suostua. Sen sjaan oltn kyllä valmt neuvottelemaan ernästen Kannaksella sjatseven alueden kun myös jodenkn Suomenlahden saaren luo^ttamsesta, mkäl nden luovuttamsta todella votn perustella Lenngradn turvallsuusnäkökohdlla. Koska Suomenlahdella sjatseva pkkusaara e voda puolustaa, oltn valmt hyväksymään 1 nden luovuttamnen. Lsäks lmotettn neuvottelujen loppuvahessa, että myös Suursaaren etelänen kä^^k votasn luovuttaa Venäläset vaatvat myös Kovston saarston luovuttamsta. Kannaksella vaadttu alue ols ollut,' suuruudeltaan non 225C nelöklom.eträ. Neuvostoltto puolestaan ols ollut valms luovuttamaan korvaukseks maata Repolasta ja Porajärveltä, mtkä alueet olsvat olleet suuruudeltaan non kaks kertaa nn suuret kun Suomen luovuttamat alueet. Tässä yhteydessä on kutenkn huomotava, että Suomen puolelta luovutettavat alueet olsvat olleet huomattavast arvokkaampa kun ne alueet, jota korvaukseks tarjot-

10 tn. - o - Lsäks vaat Neuvostoltto, että Suomen ols luovuttava Petsamossa Kalastaasaarennosta. Neuvottelujen loppuvahessa oltn Suomen taholta valmt tekemään velä erätä lsämyönnytyksä, mutta asa jä rtaan lähnnä Hankonemen aluetta koskevan vaatmuksen johdosta. Neuvostoltolla ja kommunstsella puolueella e ole enää samboja peraatteta kun akasemmn penten kansojen okeuksen tunnustamseen nähden, vaan kansallset edut ovat nyt selläkn etualalla. Pkku\raltosta oltasn selläkn valmta tekemään pro- R " tektoraatteja. Neuvottelujen kestäessä pt halltus eduskuntaa ja er eduskuntaryhmä tetosna neuvottelujen kulus ta, joten yhtestomntaa Suomen valtuutettujen, halltuksen ja eduskunnan kesken jatkuvast Jotta Neuvostoltto e vos.yllätyksellä vallata maatamme, ryhdyttn jo lokakuun alkujjuolella ernäsn ylläpdettn, kuten kansanvaltasest halltussa maassa on menebeltöväkn. turvallsuustomenptesn. Nnpä kutsuttn mehä ylmääräsn kertausharjotuksn ja okeastaan tomeenpantn täydellnen moblsato. Svlväestön evakuomseen tärkenmstä asutuskeskukssta myös ryhdyttn. -lmennysharjotuksa tomeenpantn ja mahdollsten äkllsten lmahyökkäysten varalta annettn myöhemmn pmennysmääräys. Väestön suojaamseks lmahyökkäyksltä ryhdyttn myös. tarpeenvaatmn tomenptesn. Varusteluja ryhdyttn täydentämään ja ernäsä pokkeuslakeja ja asetuksa säädettn. Olosuhteden ; r pakosta joutu lansäädäntö kulkemaan takaperoseen suuntaan. Kansamme keskuudessa on vmeks kulunena vkkona tapahtunut huomattava melalan muutos, mkä on esntynyt yksmelsyydessä tse pääasaan, maamme tsenäsyyden ja sen puolueettomuuden turvaamseen nähden. Moskovan neuvotteluja e voda ptää velä katkennena, vaan keskeytynenä, joten ntä votaneen velä jatkaa. Tällä hetkellä herää kysym.ys, mtä n^: on odotettavssa. Tä- : lön vonee tulla kysymykseen kolme er vahtoehtoa: 1) vältön hyökkäys Neuvostolton taholta; 2) jatkuva panostus ja hermosota sekä 3) asa jää entselleen. On tahdottu vättää, ette Suom vos kestää nykystä hermosotaa ja varullaan oloa kun 4-7

11 cx kuukautta. Elntarvetlanne e na?.ssakne kutenkaan ole huolestuttava, slly vljaa on rttäväst kotmaassä ja rasvatarvekn vodaan tyyd\'t.täväs t jä2'j estää. Tosn Saksa koettaa elk^.stä tämeren maden ulkomaankaupan, mutta anakn tähän saakka on ulkomaankauppa-fcl kn votu hotaa odottamattoman hyvn. Tämän jälkeen kysymyksen selostaja koskettel tarkemmn maamme vmeakasta ventä ja tuonta sekä huonautt, että ulkoraakaupassa e Venäjä vo harjottaa panostusta, sllä sen kauppa Suomen kanssa on tähänkn saakka ollut varsn mtätön, un kutenkn mahdotonta etukäteen sanoa, mten asa ulkomaankauppamme kohdalta vastasuudessa kehttjn^. Rahallsta tlaa nykynen pokkeusasema kutenkn suurest rasttaa. Ens vuoden budjett on kutenkn saatu helpost tasapanoon ja luottamus valton talouteev lmenee puolustuslanan yl merknnässä. Velossa ja saatavssa on naamme te.p'-panossa ja suur lanareserv on köytettävssämre. :"yt on kutenkn pyrttävä supstamaan valton renoja. Reservläsä on lom.autettava ja muutenkn pyrttävä palaamaan normo.als lle V ratelle. - Mobl s atossa tapahtua kyllä ernäsä vrhetä, joden johdosta voldoan täydellä syyllä tehdä huomaututea, mutta nstä on Otettava oppa ja pyrttävä ntä vastedes välttämään. 11ton Saatu kokemus Baltan masta e ole rohkaseva, sllä lenvcbto-, vaatmukset ovat öell.' p.tkuvast kasvaneet ja bolshev sotumsen vaara on sellä tarjolla. Neuvostolton kanssa on pyrttävä akaansaamaan sopmus, joka e loukkaa maamme tsenäsyyttä ekä vaaranna sen puolueettomuutta. Lopuks rppuu medänkn > maamme kohtalo stä, mten Euroopan suursota päättyy. Elntaso tulee raaassamme n^^t pakostakn alenemaan, m.u+-.ta rohkeutta ja luot-»= M / tam.usta tulevasuuteen e ole slt menetettävä.

12 L t e n:o ( Puoluesnteer Alelcs Aaltosen selostus työväenlkkeen asefasta puolueneuvoston cokoulcsessa 26/ «) 3yy3 vo«vallta,yhtel6.unnallsl33a etukysymycblbeä. ^el Kysynylcsen selostaja vttas alulcs shen, että vme touvolcuussa pdetty puoluekokous kulk yksmelsyyden merkessä. Henäkuun alussa tomtetussa eduskuntavaalessa onnstuttn varsn lyvn. Puolueevae äänmäärä lsäänty ' yl 60,000 :11a, vakka sammekn vallatuks'van kaks uutta ^pakkaa. Kun myöskn maalaslton edustus vaalessa lsäänty, kehott vaalen tulos jatkamaan alottamaauae l, ^ polttsta suuntaa ja nänollen ss myöskn halltusvastuuta maalaslton kanssa edelleen jatkettr. Seuraava tentävämjte ol kunnallsvaalehr. valmstautumnen» lun kutenkn suursodan alettua Ja olosuhtede.. käytyä hyvn epävarmoks, ^ : M h alko kuulua äänä sekä Dorvarllsten että mekälästen taholta kunnallsvaalen lykkäämsestä sopvampaan ajankohtaan, m.m. Vpurn 1. t, vaalprn prshteer ol tehnyt stä Puoluetomkunnalle krjallsen ehdotuksen, kunnallsvaalt lykättn vuodeks eteenpän, mnkä vuoks kunnalls- lv 'r 1! vaaltr\.tnta, mkä jo ol suurn prten pantu cokonagjt^- oooaan^ käyntn, ol keskeytettävä. Lokakuun alussa syntyneestä uudesta tlanteesta järjastötomntarme joutu hv )mattavast kärsmään. Suur osa puoluajärjestöjeme tomhenklöstä samon kun yhdstysten jäsenstä yleensäkn, joutu ylmääräsn kertausharjotuksn, mnkä lsäks tomnta vakeutu myös stä syystä, että työväentaloja otettn sotaväen majotuspakoks, Useta taloja on edelleenkn verassa kässsä. Puoluetomsto on kutenkn ryhtynyt asassa tomenptesn ja tehnyt Valtoneuvostolle estyksen työväentalojen vapauttamseks majotuksesta. Vmeks kuluneella vkolla Puoluetomkunta lsäks estt halltuksessa olevlle mekäläslle mnsterelle tovomuksen, että tämän asan järjestämstä koetettasn krehtjä J^smelsyys dtse pääasaan: maamme tsenäsyyden ja sen puolueettomuuden turvaarseen nähden on tarpeen, mutta e voda vaata, että saranlanen yksmel-

13 2» m elsyydeltä ovat olleet omaan kavamaan pohjaa eräät porvarston taholta esntyneet otteet. Nnpä esm. yltyöstä annettuja pouckeulc se lsä määräyksä on käytetty hyväks ptkn lnjaa ja veläpä lattomalla tavallakn. Vakka porvarllselta taholta ollaan valmt vaatmaan maamme työväenluokalta suura uhrauksa, e sllä taholla kutenkaan olla halukkata tekeraään työväestölle t! m. vastapalveluksa.-uoblsatossa tapaltu paljor sellasta, mkä ols votu välttää, esm. lan äkllnen sotapalvelukseen kutsumnen, fnkään tehtn ernäsä vrhetä myös svlväestön evakuomsessa. l^ös aheettoma pdätyksä tomtettn. Valtollsen polsn tomesta otettn turvasälöön er puollla maata non 300 henklöä. Puoluetomston taholta ryhdyttn asassa tomenptesn, Joden tuloksena ol, että pdätetystä jä turvasälöön van non lo Väärää suhtautumsta ' A. työväen järjestötomntaan esntyy L'.yös erten vranomasten taholta, lnpä jotkut polsvranomaset ovat lattomlla perustella keltäneet yhdstyksltäme ltamalupa. Tntenä esmerkknä sopmattomasta menettelystä polsvranomasten taholta manttakoon van vme sunnuntana Varkaudes- ' - sa sattunut tapaus. Kesken työväenjärjestöjen valstustlasuutta saapu kokonanen autokuormallnen polseja yhdstyksen talon phamaalle. Tällaset otteet vranomasten taholta ovat omaan synnyttämään tyytymättömyyttä työväestön keskuudessa. lmenneet epäkohdat, josta edellä on manttu, ovat ; omaan antamaan myös sopvaa maaperää kakenlasten hämäräperästen anesten tomnnalle. Mnpä on täällä keskusjär-..,, (^usella pakkakunnlla jestoss.a votu todeta, et ta monet kol.janstt "ovat taas^" astuneet näyttämölle saadakseen akaan haja^usta työväestön.1 x keskuudessa. Tällasa lmötä on votu havata m.m. Helsngssä ja Tampereella, Toselta puolen yrtetään työväestön keskuudessa letsoa erpurasuutta ja toselta puolen lyödä klaa Suomen ja Skandnaavan maden vällle. On tärkeätä, että varsnkn tällasena akana työväestön keskuudessa sälytetään yksmelsyys ja että työväk tukee edustajaan eduskunnassa ja halltuksessa, nn että he vovat tässäkn tlanteessa ajaa työväestön etuja nn paljon m M

14 ' ' Kun mahdollsta. Tetenkn on lupa arvostella ernäsä ottetä, mutta e saa kalvaa pohjaa pos eduskuntärymflnme Ja nalltukseesa oleven puoluetovereden jallcojen alta. Järjestötomntamme on saatava lyvään vauhtn, sllä snä medän vomamme loppujen lopuks on. 'M n H: l 't l!m < m 1 n. ^ '

15 «. ( Kokoontuneena tavanmukaseen syyskokoukspensa on Sosaldemokraattnen Puolueneuvosto tutustunut nykyseen 'Dolttseen ja taloudellseen tlantees^en. TSllön se on todennut elosyyskuun vahteessa nuhjenneen suurvaltan sodan välllsest.1 vakuttaneen Suomen taloudellseen tomntaan, stä monella tavalla vakeuttaen. ekä anna kannatustaan nll Mutta myös suurvaltojen etun^kökohten synnyttämät polttset rstrdat ovat kohdanneet maamme. Eräden suurvaltojen tohtyä keskentön yhtestomntasonmuksa jakaakseen Euroopan vakutusaluesn tällön vähääkään kuulematta penten valtoden melpdettä ta edes stä välttämättä, on mafllemmo n?.::.- purnamme olevan suurvallan taholta estetty ptkälle ulottuva polttsa vaatmuksa, joden välttömänä aheena Suomen oma f^ poltkka e ole vonut olla. Näden V'5atmusten johdosta käydyt neuvottelut ovat lyöneet lenbnsa koko syyskauden ajan maamme -polttseen ja myös taloudellseen elämtän. Suomen halltus on alusta alkaen nässä neuvottelussa ' omaksunut kannan, jonka mukaan kaksta naapurmaalle tärkestä asosta pyrtään rauhallsest ja sovnnollsessa melessä keskustelemaan nmnnomaan ottamalla huomoon sen kohtuullset tovomukset, mutta kutenkaan tnkmättä Suomen mahdollsuukssta harjottaa omaa tsenästä ulkopoltkkaa. Erkosest on tällön korostettu Suomen nuolueettomuusnoltkan loukkaamattomuuden vältt.mättömyyttä ja tähän astsen yhtesymmärryksen tärkeyttä etenkn tosten pohjosmaden, mutta myös muden DUOluettomen oenten valtoden kanssa. Tämä kanta on "^uoluemeuvostonkn melestä kestävä ja selvä. Puolu^neuvosto korostaakn senvuoks ean tsemääräämso- ' keuteen perustuvan puolueettomuuspoltkan jatkamsen tähdellsyyttä, Puolueneuvosto on vakuutettu stä, että maamme työväestö hyväksyy tämän ooltlkan,

16 v!! rl : le, jotka ovat valmt alstumaan mllä ehdolla tahansa tosen ta tosen suurvallan johtovaltaan ja että maamme työväestö tuomtsee ankarast kakk yrtykset harjottaa Doltkkaa, joka muofossa ta tosessa kotuu jonkun suurvallan hyväks. " Sekä okealla etts vasemalla on akasemmn o.lut tällasa aaeksa, evätkä nämä anekset ole veläkään kokonaan hettänoet h-avetaan. Puolueneuvosto varottaa kansalasa tälla- M.sstfA ak-.nsta ja varottaa myöskn ylestä melpdettä omaksumasta m^lrrtynlasa harhakuvtelma sellasten tämeren rannolla vakuttaven suurvaltan kun Neuvostolton ja Saksan > yhtestyön pkasesta katkeamsesta. ff- Suomen on kuten mudenkn r)enten valtoden nykysnä f j ' a/.varna 'akona turvauduttava lähnnä omn vomnsa. Tämä ko--.t.llo on e )';-;lemättä raskas, mutta se e ole tovoton. Nykyhetken vakeukssta selvytymnen edellyttää kutenkn lujaa yksm^^asyyttä ja selvää kästystä maamme perusokeukssta. T'':.t! yksmelfyyttä e voda kutenkaan saada järkkymättömän kestäväks, elle se pääse rakentumaan er kansalaspren.' l 11 demokrae. tts'-^en ja tasavetäseen yhtestomntaan. Puolueneuvosto toteaa, että pokkeus-ajan rastukset ovat, kuten ana t..:\ahtuu, raskammn tuntuneet vähävarasten kansalaspren keskuudessa maalla ja kau,'ungessq. Se että nässä pressä on kutenkn motteetomast täytetty kansalasvelvollsuudet, joon annettu näyttetä uhrautuvasta var)aoehtosuudestakn, osottaa suurta kansalaskuntoa, jolle kakssa kansalasoress'! on osattava antaa okea arvo.. h "'okkouks^^llsen ajankohdan vaatmat erlaset muutokset m nn taloudellsessa kun yhteskunnallsessa elämässä ovet erässä tapauksssa saaneet muotoja, jotka ovat muodostuneet kohtuuttoman rasttavks vähävaraslle kansalaskerrokslle, ruolu: n. r/osto senvuoks kehottaakn halltuksen sosaldemokraattsa jäsnnä j:\ Sosaldomokra' ttsta duskunt':ryhmää valvomaan, että tämänluontoset epäkohdat m-hdollsuukson mukaan vältetään, ja että Dokkeusajan rastukset pyrtään jakamaan er ks. ns'-.la SD ren todellsen kantokyvyn mukcsest. \

17 m l U»» l-' Sos-ldek:r-f\ttsest ojtteleva työväestö on täyttänyt vrlvollsuutnnsn v^.kcuksen kohd^^.tessa monta ja kansnp.. Sllä on okeus odottna, että vme vkkojen kokoraukset entsestään selventävät demokraattsen yhteskunt'-\1ärjestyksen suurr-n merktyksen myöskn nlle krelle, jotka vme akohn y ' ast ovat stä pyrkneet enemmän ta vähe män väheksymään. Puolueneuvosto toteaa tyydytyksellä, että vme vkkojen akana on myös pohjosra?nen yhtestyö saanut entstä enemmän arvonantoa kakssa kansalaspressä,-myöskn nden keskuudessa, jotka vme akohn ast ovat shen suhtautuneet joko stä väheksyen ta suorastaan vh^^melsest. Ankara ak-^ on. m t osottanut, mssä kansamme todellset ystävät ovat. On syytä odottaa, että skandnaavnen suuntautumnen pysyväsestkn fä entsestään lujttus ja että sen tunnustasvat myös kakk nekn k.'nsalaso r t, jotkn mahdollsest yhä veläkn shen f 1 :!T 5). eoäröden ta kars.^.ast suhtrutuvat. Puolueneuvosto korostaa sen ^r^hdykscn koht'-^lokkuutta, joka tehtäsn, jos Suomen poltkk-;a j/rtettäs n johda tt^.a telle, jotk-; vesvät maamme eroon must--' nohjosmsta. Suomen työväenluokka on edustanut jo monen vuosen akana ntä yhteskunnallsa ja Doltts-T arvoja, jotka ovat osottautuneet vme vkkojen akana kestävmmks ja maatamme enten hyödyttävmmks, Ne ovat demokraattnen yhteskuntajärjestelmä ja pohjosmaseen suuntautumseen nojautuva tsenänc n auolueettomuusnoltkka. Nämä näkökannat ovat voneet s tulla ma-;n vr-^llsessn ^oltkassa rttävällä vomalla edustetuks suurelta osalta van työtätekevän luokan ponnstusten -nsosta. Nämä ponnstukset taas ovat olleet menestyksellsä van sonvuoks, että maamme työväenluokka on varsn yksmelsest sessyt Sosaldemokraattsen Puolueen harjottaman poltkan takana. Tätä työväenluokan yksmelryyttä tarvtaan nykysnä akona entstäkn enemmän. Stä valtettavampaa on todeta, että työväestön keskuudessa työskentelee aneksa, jotka joko täysn tetosna tomntansa tarkotusperstä js seuraukssta ta harhaanjohdettuna yrttävät kylvää eraurasuutb hävttääkseen saavutetun työ- M

18 ln«h-ta väenluokan yksmelsyyden. Ne, jotka tähän pyrkvät, tekevät suutjn rkoksen, c vaan työväenluokkaa vaan koko meata ja sen tul:-vs suatt;-: vast:an. Puolueneuvosto ke hot te a työväestöä olem-un varullaan tällasten anesten suhtoen. Ha,jotte jet on - N M järjestössä paljr-stcttvs ju hedän salaknvalp. ty:)nss, jonka t-arkotuksena c ole työväenluokan eks luolueonme edun rj.^.ranen, yhtc svomn tuk-^hdute 11 ;vn alkuunsa. M 'h V>:\llnnedr.n pol:keuksellstcn lolojen tak'-j on työväestön säännöllnen jmrjcstotomntn joutunut jo^ssaa määrn kärsnlnän. H?^:ttrr:vstp. octests huolmottn on stä kutrnkn k^kk-.ll^^ o d t-t t ä v y l l ä ja e ntsest j lnkn t e h o s t e tt: v:,. Y k s m e l - syytn ja k'\gkrnäs-( n luottamukseon ::)orustuv'n vomrkkaan torann-q.vull' ty-)väcstö nyt, kute n kakss'-kn olossa, p -) r h '.1 d n ky kf n =-e v :. 1 vo m^.; 'MC s o k ä p o 1 11 s 11 ä ta lo ud e 11 - s?. otu^-^^n. P Aj '^.nkoht'd on "nk-r?, vo oln, että nykystäkn nnkcr-.m - V m't ''.jat metä odotte-vrt. Mutt-^ medän ^.smme on okea. Sosnldrmokr-nttnen työväenlke rdust'*:: r^kcntnvvomn jn kehtystä öt'';nnän vevä?.-tt tn. Tämä tosnsn lmenee jäl- ' ' 1 1-rn entstään krkknnmnn njnn synkkää tnustne vnstnnn. Senvuoks k^.tsokr.-nmme rohkrnst tulevnsuuten, sllä tulevasuus kuo-uu slle ok uteen ja rnuh'-nn perustuvelle lallselle järjestyksllc, jet' sosnldomokrctn edustaa. 'H f

19 \ aamme talouselämän mahdolllsuut ja työmarkknoden nykynen tla. Halltus ja sen asanomaset mnstert seuraavat "^-^tarkast tlanteen kehtystä. H l' l lknatosmnsterössä laadttu alustava suunntelma yleseks odellseks suunntelmaks. - kkatarkkalua myöskn laajennetaan tarpeen mukaan. M r n... Hntana pdetyssä, puo- :pu»»s<<>n kokoukspma mlnl»- \anö V. Salovaara n ja prttän pt mlelonkllntol»en rflman luaamne talouselämän [>nmarkl<tnatlant<^n nykylwsta lf»vm>»tä Asan tärkeyden jlkhís»mne estelmän n«odrsman. llnlskr SalDvaara lausu: ke ja vent 618 mlj. mk, joten syyskuu ol 36 mlj. markalla ventvottonen. Lokakuuvxsa ol tuont 601 mlj. mk ja vent R71 mlj. mk, joten lokakuu ol.10 mlj. mk tuontvolttolnen. Vuoden kymmenen ensmmäsen kuukauden kauppatase on kutenkn erttän lahduttava. sllä se osottaa 285 mlj. mk:n v 1 e n t yljäämää, kun vuoden 1938 vastaava aka osott 210 mlj. mk:n t u o n t yljäämää. * v)lut\6 maan talouselämäta. valtoasa. jotka «uoraataan ovat Suurten mtsmäärlen kutsumlruejaan muuttaa 5:! myös tuotannon fkaantuneet, on varan mulla- kulutuatarpel- luonteen ontl- «eka kotmalset kuljetusvarajottavat raaka-aneden tuotannon tarpeks ja väestön ftofttnkkeden maahan hankn- Luonnolleeat on tlanne puoomna pysyvsaä maa«a helpomptnkn job maa on kauempana kjttä valtosta. nl^u Mtltolssa, Joden Mutta kauppatrt kulkevat läheltä sotaa käyt \.*ltakuntta. Ja Jotka ls nhtrnkln ovat lähellä tapahtmr-n nlttopstettä, ovat valkeulr n> ky jään paljoa kun kam nmln. suuremmat r. nähty, että aaartoaota on nykamppalun akana jo aodan VÄNÖ V. SALOVAARA. Ja stä ovat joutuheet' kärsmään myöskn työntekjät nssä teollsuuslatoksssa, joden tomntaa vykyolosea on täytynyt tehostaa ja Jolle senvuoks on ollut pakko myöntää Vakeudet ovat kahtena vme pokkeuksa mm. työakälan määräyksstä. kuukautena olleet todellakn suuret. Mutta merkllepantavaa on, että elnkenoelämämme on melko hyvn sopeutunt uusn pokkeuksellsn olohn Lkepankken kotlnalnen lananotto oll vme lokakuun lopusm nort 200 mljoonaa markkaa penemp kun vastaavana a.kana v, 1938, mutta non 800 mlj. markkaa suuremp kun v lokakuun lopussa. Säästöpankken talletukset, jotka vme elokuun lopussa olvat non 550 mlj, mk suuremmat kun vuotta akasemmn, ovat syys lokakuun kuluessa vähentyneet no>n 360 mlj. markalla, mutta olvat kutenkn non 200 mlj. markkaa suuremmat kun vuotta akasemmn ja yl mljaardn suuremmat kun lokakuussa v Tukkumyynt ol vme syyskuussa 596 mlj. markkaa vastaten 476 mllj. mk vuotta akasemmn, joten lsäys ol 80 mlj. markkaa. Vme lokakuussa ol tukkumyynt 415 mlj. markkaa vastaten 11 ''«na kuukautena saavuttanut Hn sotaa käyvä puol loppuakona. ankaraa kuljetuksen kontrolla. ' upotetaan tuontuoatakn, J* ä mnotetaan avan luuremman tukkuuden kun vllmnajlnansodan harjolt- hälkä'ömmt. Vodaan eanoa, että f«toman maan okeudet ovat jo-»«empaa vakutusvaltaa, '^'váa että puolueettomen maamme malähnnä ulkomaan- " olemattomat, varsnkn jo«täsattuu olemaan pen ja val- ja että myöskn ulkomaankauppamme väln mahdottomalta tuntuvsta estestä huolmatta on pystynyt menestyksellsest tommaan. Mantsen snä suhteessa erätä lukuja. Puutavaran vent ol vme syyskuussa 198 muj. mk ja lokakuussa 171 mlj mk vastaten 370 ja.394 mlj. mk vastaavna kuukausna vme vuonna. Puutavaran vent on»s melkosest laskenut ja ällä alalla näyttää yrtteläsyys tostaseks jäävänkn peneks, vakka onkn erätä mahdollsuu4<sa saada sahateollsuudenkn tuotanto jossan määrn nousemaan. Paperteollsuuden tuotteden vent ol syyskuussa 300 mlj. J"«mantusta sysä erkosen vakoukaen alasena. Mutta mk ja lokakuussa 307 mlj. mk vastaten 271 mlj. mk ja 308 mlj. mk pms&n vakuttaa härtseväst r" ^«kljä, nmttän ne suuret vastaavana akana vuonna Selluloosa- ja paperteollsuus e ss a- ^^^"»CMukset. john sotaa käyvä "''a lähellä olevat puolueettomat noastaan ole kyennyt sälyttämään "'den mukana Suom ovat ahmaansa, vaan veläpä on lsännyt ryhtyä puolueettomuutensa ventään edellsemä vuodesta. On ollut pakko, kuten ^ l^utsua joukottan mehä.«kakuun koko kauppavahto»^etauaharjotuksln. ol 1,172 mlj. markkaa. Tämä on ^" ntoelämän tarpeta on tä-, jmlkosest penemp kun parna kolhuomoon van rajote- j r- a. on maan talouselämä nena edellsenä vuonna, mutta suuretnp vuosen keskmäärää. r -l «ltä joutunut kärsmään. Tuont ol syyskuussa 582 mlj. mk 458 mlj, mk vuotta akasemmn. Katsoen lokakuussa vallnnesn pokkeuksellsn olohn ja toteutettuhn säännöstelylhn on tulo«ta pdettävä erttän hyvänä. Keskusosuuslkkeden myynt ol tänä akana vähentynyt van 8 mljoonalla markalla. lntntäm osottaa nousua. Tukkuhlntalndeks on noussut 15 pstettä el 13.8% ja suhdanneherkkä elnkustannusndeks 9.5 pstettä el 8.2 %. Tämä johtuu sodan alkuakona kansanvälsllä markknolla tapahtuneesta hntojen noususta ja kuljetuskustannusten kallstumsesta. Lähemp maalmanmarkknahntojen vmeakasen kehtyksen tarkastelu osottaa kutenkn, että nämä hnnat ovat lokakuusta lähten joutuneet rauhallsempaan kehtysvaheeseen, ja että anakn jyrkkä nousu on pysähtynyt. Lkke«wM ol«va ««tcllst on noumut 2,262 mlj. markasta elokuun lopussa 3,379 mlj. markkaan lokakuun lopussa, mutta on sen jälkeen osottanut laskevaa «uuntaa, On odotettavssa, 6ttä melalan rauhotuttua lkkeessä oleva setell«lö edelleen palaa pankkehn. Setelstön lsääntymnen on muuten lmö, Jota atna on! 1'

20 ollut havälttavlasa M^rUt oten akona, ek snänsä anna ahetta huolestumseen. Valuuttavaraatonnme on krsn ajkana vähentynyt non 2Ö ^rla, mtta on velä yl 1,732.7 mlj. mk. Marraskuu osottaa pentl lsäystä Työmarkknollln ol efn pakon jo «yyakuun puolvälssä huomattavssa mekoma työttömyyttä. Kun halkojen hankna pääs käyntn, hävs pahn ^ työttsmy}'s, joskn «tä edelleen ol»utuakeskuksssa ja erässä maalaskunnssa Reservharjotusten alettua on työttömyys edelleen luonnollssta systä vähentynyt, mkä lmö kutenkn on tlapästä laatua. Työttömä ol vmr.syyskuun lop.<wft yhteensä 9,326 henkeä, josta 4,282 henkeä ol työttömyystössä, ja lokakuun lopussa henkeä, josta 5,M ol työttömyystössä. Talounelämän vaatalfetta kehltykm>st on nyt jo» mllonkaan epäktollsta ryhtyä mtään ennustelemaan, koska suurpolttset tapaukset näyttävät seuraavan tosaan khkeässä tahdssa ja ne vovat vakuttaa avan nullftavastl tällä hetkellä todennäkösltä tuntuvn otaksumn. On kutenkn lmestä, että tlanne e tule olemaan nn vakea kun syyskuuna ol syytä olettaa. Sllon nmttän vallts tärkemmän ventteollsuutemme, puunjalostusteollsuuden, harjottajan prssä erttän suur pes«msml. Pdettn mahdollsena, että puunjalostusteollsuuslatokflsta monet sasvat sulkea ovensa ja mu8.'?akn tuotantoa ols penennettävä. Kahden vme kuukauden vomakas vent on täs«ä suhteessa saanut akaan lahduttavan muutoksen sekä melalaan että todellseen ahmaan nähden. Selluloosatehtaat samon myös papertehtaat ovat nmttän päässeet eroon losta varastostaan, nl että suuret sellu- loosatehtaat, joden tomnta jo lopetettn, suunnttelevat sen uudelleen alottamsta, ja käynnssä olevat tehtaat pyrkvät lsäämään tuotantoaan. On kyllä lmestä, että ventmme tulee penenemään, koj>ka esm. sahatavarota e nähtäväst voda myydä snä määaäa«ä kun akasemmn ja maatalouetuottedemme ventä täytyy rajottaa kansanhuoltoeyatä. Mutta tämän hetken tetojen penm teella arvotuna vodaan ventmahdolluutkaa kutenkn ptmj tyydyttävnä, koska puunjaloftusteollsuuden taholta saatujen tetojen mukaan sllä nykyjään on käytettävssä käyttökelposa rettejä, jota myöten tavarota vodaan saada ulkomalle. Vennn supstumsen johdoeta on myuffkln tuonta raot<>ttata. Kansantaloudessamme on ss lmesest käynnssä supstuva lke, joka yhdessä valton menojen melkosen nojsun kanssa pakottaa suureen säästäväsyyteen. Lsäks aheuttaa puolustusnäkökohtan vomakas eslle astumnen suura muutoksa maan tuotannon suuntautumseen. Ne tuotannon alat, jolla on enaajanen merktys maan puolueettomuuavartolle tärkeden tarpeden tyydyttämsea«ä, tulevat etualalle, ja nykyolossa vähemmän tärkeden tuotannonalojen tomntamahdollsuudet supstuvat rppuen stä, mssä määrn maan maksutaseen tasapanon sälyttämnen sall ntä varten tarpeellsten ulkomälstet raaka-aneden On Mraetetä. Ättä j^j tuonnn. t«loh>lämäm '»pftme MU. rttt auotullmmtmkn tapaaka«4ma tulevat aheuttamaan työttömyyttä, samalla kertaa kun nykyolossa tärkellä tuotannonalolla tulee esntymään ammatttato«ton työntekjän puutetta. Kysymys l nyt stä, mllä tävon esntyvää työttömyyttä ols pjtlttävä torjumaan. Jo«kysymys ols tavallsesta taloudellsesta lama-, kaudesta, ols va^a^ mutkaton ja selvä. Ols pantava käyntn kunten, ja valton tötä laaja^ mttakaavassa akasemmn laadttujen suunntelmen mukaeect ja annettava nlle työttömlle, jotka evät vo nähn töhn päästä, suoranasta rahallsta avustusta. Taloudellsen lamakauden tunnusmerkknä on nmttän se. että yrtteljältä puuttuu sekä mahdollsuuksa että halua uusn yrtyksn ryhtymstä ta entsten laajentamsta varten. Pänvaston ne koettavat tällön kakn tavon supstaa kustannuksaan ja snä tarkotuksessa rajottavat tuotantoaan ja vähentävät työntekjöden määrää. Sen verran kun nyt on saavutettu kokemuksa, on sodan aheuttaman taloudellnen krlnn luonne tonen. Näyttää sltä, että puolueettomuuskr-, sn akana yrttäjllä on kyllä halua ylläptää tuotantoaan teläpä «tä lsätäkn ta myöf ryhtyä uusn yrtyksn. Osttan tämä on mahdollstakn lman valton tomenptetä, kuten esm. paperteollsuuden alalla nyt on asanlata. Mutta melkoselta osalta shen tarvtaan myös valton järjestelevää tomntaa. Lähnnä ols tämä valton ohjaus kohdstettava shen, että ntä ulkomasa tuotteta, jotka vodaan korvata kotmaslta vastkkella, votasn kannattavast ruveta valmstamaan oma-ssa maas/a, ta, m- 'käl ntä jo täällä valmstetaan, nden tuotantoa votasn lsätä. että On tosn sanoen koetettava ptää huolta stä, että Hamalla kun HääatävlMyyttä edlhtetään, tämä aäähtävälnyya Huunnataan okelhln kohtealn, nn että maan tuotantoelämää mahdollsuuk.sen mukaan ylläpdetään, veläpä koetetaan saada lsää uusa tuottava työtlasuuksa, jo.ssa vodaan valmstaa nlle työntekjölle työtä, jotka ovat vapautuneet Tämä edellyttää yleaen taloudellen ohjelman luomsta, ta. eräänlasta kansantaloudellsest vähemmän tärkeltä työalolta. suunnltelmatalotta nn kauan kun nykystä pokkeuksellsta nkan kestää. On selvtettävä, kunka»uucka vent todennäkösest ens vuonna vo nousta ja mnkä verran tuonta sen pohjalla vodaan «alla. Nnkään on rvotava pääomatavarolden ja kulutustavaroden tarve maassa nykysten olojen valltessa, ja harkttava er tuonttarpeden kesknästä tarkeys- järjestystä. Työmarkknoden kannal-! ta on ohjelmaa laadlttaessa erlkose«tl knntettävä huomota shen, että dollfluuksa myöskn kannattavan tarpeellsessa määrässä annetaan mah- huonerakennusteolllsuuden ylläptämseen, j kohdstupa tämä stten asuntalohn: ta teollsuuslatoksn. Muonerakeh-' nusteolllsuus on. kuten tunnettua, avalnteolllsuuksa, jonka tomnta-, mahdollsuukssta rppuu monen muun teolllsuushaaran työskentely, huonekaluteollsuutta myöten. Tlanne e ole nyt samanlanen kun taloudelr lsena lamakautena. Sllon huonerakennusteollfalut?«!9fehtvy. koka «na el ole tomnnan edellytyksä. Nämä edellytykset ovat stävaston nyt olemassa. koska maan asuntoreservl on «angen pen, uusn teollfluuksa vodaan tcdennäköseat saada syntymään ja rakennusyrtteljöllä on kyllä rakentamshalua, Jos van saavat työt rahotettua ja nhn rakennusaneta. Jo» todellsen tarpeen vaatma rakennustomnta nyt tehdään mahdotto-^ maks, on sltä seurauksena valton työttömyysmenojen tarpeeton kasvu ja^ ennen ptkää pakko mennä vuokra- ^ säännöstelyyn, jonka antamat kokc- mukset vme maalmansodan loppuvuoslta evät sunkaan ole myönteset ja joka ehkä votasn välttää, jos huonerakennusteollsuus vos olla käynnssä kohtuullsessa KukulutoHmlnlsterÖHsU määrä^ssä. onkn nhdlttn austava sunntelnh ylesen taloudellsen ohjelman luomseks. Sen mukaan ols tämä laaja Ja kreellnen tehtävä annettava erkofelle tomkunnalle, jonka asettamsta parallaan valtoneuvostossa harktaan. Työhän on senlaatunen, että se okeastaan ols kuulunut taloudellselle puolustusneuvostolle, mutta on jäänyt sltä kesken. Harktessan, mllä tavon pokkeuksell»ton olojen aheuttamaa työttömyyttä ols hodettava, olen tullut shen tulokseen, että sen leventämnen on sekä epätarkotuksenmukasta että valtolle Ulan kallsta tomntaa. Jo«yksnomaan tyydytään järjestämään ylesä tötä käyttämättä hyväks ntä mahdollsuuksa, jota on työttömen «jottamseks ykstysten tuottavn Nän ollen töhn. ols syntyvää työttömyyttä ens sjassa koetettava torjua akaun- KHamallu uusa tuottavn työtlasuuksa, Oaotettae.ssa työttömä ykstysten työnantajen töhn on kutenkn pdettävä knn stä, että nässä on maksettava kunnollset palkat. Vme lamakauden akana tössä panuvat työpalkat, kuten tunnettua, nllä työalolla, jolla työttömyyttä enten oh, kohtuuttoman alhafllks. Tällasta palkkojen alentamsta e voda nyt salla, pänvaston on koetettava ptää huolta stä, että palkkata«o pysyy kohtuullse8«a suhteessa elnkustannusten nousuun. Tarpeen vaatessa on ryhdyttävä tomenptesn, jotta palkkataso vodaan ptää kohtuullsena. Stä tarkottava suunntelma onkn valmna, ja se tähtää shen, että palkkatrkkhllu ulotetaan multakn työaloja kuskevnksl, mkäl yrtyksä palkkatason laskemseen esntyy. Tostaseks on anakn järjestyneden työnantajen taholla asetuttu sll<> kannalle, että palkkoja e lasketa, ja tovottavast «e yhteenkuuluvasuuden henk, joka on tämän pmeän ajan valolmönä, )>ääsee käytännössä lmenemään sten, että työnantajat jatkuvast ylläptävät kunnollsta ja elnkustannuksn okeassa suhteessa olevaa palkkatasoa. Nden työttömen huolto, jotka evät vo sjottua ykstysten työnantajen töhn ta julksten yhdyskuntan vapasn töhn, on kunten ja valton asana. Nn ptkälle kun s«rah&llseat on mahdollsta, tullaan tällön noudnttnmnun peraatetta, että tydttömllk* ens sjassa järjestetään tötä, koska työsuunntelma on rttäväst tarjolln. r ' ^'n ". l -! 1 l \ 1 -l H! 1,r u. (! " ' r.

21 Onhan kulkulatosten jä ylelaten töden mnsterön tomcata jo vuonna 1937 kerätty «uurl joukkotyöttömyyden leventämstä tarkottava työohjelma. Tämä ohjelma tarkrtettün vuonna 193^ ja se nousee kokonasuudessaan lähes 4 mlljaardlln markkaan. Tämän vuoden alkupuolella ryhmteltn työt tärkeytensä mukaan kolmeen luokkaan, jotta työttömyyden maata uhatessa ohjelmasta helpost votasn ottaa suortettavaks ne työ- suunntelmat, jotka ovat tärkemmät ja myös työttömlle sopvmmat. Vme elokuäsa salvat valton työvlrajrtot määräyksen lähettää utsa työehdotuksla. Nämä tyft.nnthmnt, Jolta laadltlae»)m on pdetty nlnmllä polkkeuksellrten olojen alhetf«mlfl u.'«a tnrftet«, saapuvat mnsteröön vme syyskuun loppupuolella. Nden perusteella ja täydentämällä ohjelmaa tarpeellsssa kohdn joukkotyöttömyybohjelmasta otetulla töllä on kukuatosen Ja ylelmbn töden mnsteröjeä laadttu kuluvaa talvkautta tarkottava työohjelma. Kuten tunnettua jarjeatetään valton työttömyystötä käyntn nssä kunnssa ja stä mukaa kun työttömyystlanne vaat. Kuluvaa talvkautta vartf>n Jaadlltu työttömyyntölden ohjelmakn on KÜR van brutto-ohjelma. Josta lötä otetaan suortettavaks tlanteen vahtelujen mukaan Koko ohjelman rahottamseen tämän vuoden joulukuun 1 pävästä vuoden 1940 loppuun on laskettu tarvttavan varoja mlj. mk. ja töhn vodaan sjottaa talvkuukausna keskmäärn 2.3,193 mestä. Nästä vodaan jo käynnssä olevn mutta nykylaen tlanteen Johdo.«ta keskeytynesn ta penentynesn töhn sjottaa 4,072 meatä, vme talvena käynnssä ollesn mutta velä uudelleen alkamattomn töhn 619 mestä ja avan uusn töhn 18,502 mestä. Tosena tärkeänä työttömyystöden ryhmänä on mellä ne työt. Jolta varten määrärahoja >n myönnetty le- Ja sluarakennuhtölden var«lnal»ella momentlla. Usempn nästä töstä on varsnkn nykysenä pokkeuksellsena akana votu varata sks penet määrärahat, että työt on kesktettävä kesäakaan. Monet nstä ovat kutenkn sellasa, että anakn erältä tötä vodaan teettää myöskn talvsakaan, jos työttömyysmääräraholata stä varten myönnetään lsävaroja. Tarkotuksena on nyt samonkun edellsnäkn vuosna ottaa tällasa talvtötä suortettavaks snä määrn kun työttömyystlanne vaat, ja työt ovat pakkakunnlla. jolsäa työttömyyttä on. Kolmant4>na ryhmänh Ovat kunten työt, john edelleen tullaan myöntämään avustusta keskmäärn SO % työpalkosta kutenkn sten, että taloudellsest hekommssa kunnssa avustua vo nousta jopa 90%:lln kokonaskustannukssta. Mkäl työtlömyyrtlanne vakeutuu snä määrn, ettet edellämanttuja tötä ole rttäväst pakkakunnlla, jolla työttömyyttä esntyy ta nden välttömässä lähesyydessä. on»uunnlteltu ottma uudeks työmuodoks teolllaslaltoaten töden avustamnen kutenkn van mkäl työt tarkottavat työväen olojen parantamsta ta multa soslaall^a tarkotusperä, Manttakoon v«lä. että alussa manttuun työohjelmaan ön suhteelhsen vähän tarvnnut ottaa Joukkotyöttömyysohjelmaan ««älty\'lä töftm. Mm. shen ssältyy van harvoja huonerakennnhankkelta. koska nden käyntllnpahemnen sellasessa määräasä, että se jotan merktss maan työmarkknolla, llaks rasttas valton muutenkn ahdasta rahallsta asemaa. Sensjaan el^n kakn vomn ponnstellut shen auuntaan, että ykaltytn^n huon<>rakennu«tm>lllfltnfl vos JatknvMtl toma. lmesest tulee myöskn puolustusohjelmassa olemaan melkosest sellasa tötä, john rakennusalan työttömät ammatttyöntekjät vovat Ajottua. Asla muuttuu toseks, jos yrtykset ykstysen huonerakennusteolllsuuden käyntllnsaamlseksl Jäävät tuloksettomks.»llon täytyy panna käyntn melkosessa määräsä myös valton huonerakennustöltä, mutta tällön evät rtä työttömyyden leventämseen ens vuoden menoarvossa ehdotetut varat, vaftn on suhdannerahastosta tarkotukseen osotettava uusa määrärahoja. Työttömyyntöltä järjeht4>tläehnä pyrtään noudattamaan M>r*avla ^rlaatt4>lta. Ensnnäkn on pdettävä sll mällä stä, että nden teolllsutslaltosten ammatttyö- äset, jotka nykysen vakean ajan vuoks joutuvat supstamaan ta keskeyttämään tuotanto ns a, vodaan ptää koossa, Maalmansodan akaset kokemukset osottavat nmttän, että on erttän valkeata saada uudelleen takasn ammattltyöväkeä, joka on päässyt muuttamaan pos tehtaan lähettyvltä. Maan tuotantoelämälle ols esm. ventteollsuuden ammatttyövoman hajaantumnen raskas tappo, koska olojen jälleen selvttyä tuotantolatokset evät kykens käyttämään hyväk0(>(!n uudelleen avautuva Ulkomaan markknota. Tosena peraatteena on «e, että suurlperhelset työttömät on yleensä pyrttävä hotamaan joko omalla pakkakunnalla ta avan läheltä stä sjatseven töden avulla. Kokemus nmttän osottaa, että huolmatta valton töden parantuneesta palkkatasolta ja pakalhslsstä suurlperhelset «vät vo tulla tolfneen, jo0 hedän taloutensa jakautuu kahteen palkkaan, nnkun slll-totyömalla on asanlata. Kutenkn tulee sllrtotyömallla nykyolossa olemaan tav«ltta tärkeämp merktys, koska nyt on suortettava suura valtakunnallsest tärketä tötä. Mtä tulee töden kesknäseen jestykseen, on jär- valton tölllm ym^nsä ana Hth sja. Mllon kutenkn on kysymys suurlperhesten työttömen ta tehdaslatok-! slen ammattltyöväcstön huoltamsesta, vo nden kanssa klpalla kunnad työ, jos valton työ ols nn kaukana asanomasesta kunnasta, että työntekjät evät pävttän vos käydä kotonaan. Kun on kysymys teollsuuslatosten ammattltyöväestöstä, ekä palkkakunnalla ta sen lähstöllä ole sopva valton ekä kunnan työsuunntelma, avustettasn teollsuuslatosten oma tötä, mkäl ne tarkottavat sosaalsen olojen parantamsta. Palaan lopuks Joa teä uudelleen maan. yleseen taouflohjel- kansantaloutemme annetaan läü«kertämään' supstuvaa talkaym»" pyrää. lman että tuotannon käynnl»" säpltämlseksl tarpeellsn järjestel»* vln tomenpltclln valton taholta ryhdytään, tulee työttömyys pasumaan nn suureks, että ne määr» rahat, jotka nyt on merktty ens vuo* den tulo- ja menoarvoestyksen muutosehdotukseen työttömyyden lleventä/» mstä varten, evät läheskään rtä. Lsäks tulee työttörayysasaln käytännöllnen hoto suurest vakeutumaan» elle ensnkään etukäteen tedetä, mssä määrn ja koska sekä mnkälaatusa uusa ykstysten tötä pannaaa käyntn. Samaa on sanottava suursta puoumuslatoksen töstä. Jos harktaan tarpeellseks, että ntä edelleen suortetaan, on nstä saatava hyvssä ajon teto, ja ne ts myös saatava nopeast käyntn. Elle suunntelmallsuutta nässä kohdn ole, täy^ tyy työttömyyspoltkan perusteta muuttaa. Työltöm'yyden leventämseks järjestettävät työt ovat nmttän yleensä suura tötä, ja kun ne kerran on alotettu, el ole tarkotuksenmukasta, että ne keskeytetään ja jätetään odottamaan stä alkaa, Jollon ntä mahdollsest tulevasuudessa tarvtaan. Ylesten töden järjeatelmä el ss vo, jos se on pantu mureasa sajuudema käyntn, sopeutua työmarkknoden äkllsten ja suuren vahteluden mukaan, vaan on ana, ennenkun suuret yleset työt tyttönyyden leventämsekal Hlolt4>taun, harkttava, onko nden todellnta tarvetta. To»eta puolen taas el työttömyyden leventämsen kannalta voda jäädä odottamaan kuukausmäärä mahdollsten vapaden töden alkamsta ja antaa työttömen kärsä. Elel sll«suunntelmallsuutta tässä kohden saap da toteutetuks, täytyy ottaa harkjtt»» vaks, ekö ole pakko srtyä suo» ranalsten raha-avustumen jakamlseea työttömlle. Nn edullsta kun tämä saattaskn olla valtotaloudelle, e se työt* tömyyspollttlselta kannalta sunkaan olet tarkotuksenmukasta. Raha-avustukset määrtellään joka maassa penemmks kun valltseva työpakkataso. Raha-avustusjärjestelmän valltessa työttömen ja hedän perhedensä tomeentulo vakeutuu, väestön ostokyky laskee ja tuotteden menekk penenee, puhumattakaan raha-avustusjärjestelmän moraalsest vahngollssta seuraukssta. Tämän järjestelmän taajan käyttämsen kautta sla van edstetään kansantalouden «uplatuvaa lkettä, jota vastaan pänvaston ptäs tastella snä määrn kun se nykysssä olossa on mahdollsta. Lsäks on raha-avuhtufjärjentelmän käytännöllnen hotamnen medän maassamme, josaa palkkataso erlaatusssa tössä ja jopa er työnantajllakn melkosest vahtelee, sangen vakeata. Tarkotan lähnnä stä, että kohtuullsen avustuamäärän määrttelemnen er tapauksssa on vakeast selvtettävssä. Joskn tämä kaupungessa velä jotenkuten onnstuu, on se maaseudulla melken mahdotonta, koska melkonen määrä maaseudun väkeä eräältä osalta elää oman taloutensa tuottesta ja van yhdeltä osalta hankk tomeentulonsa palkkatössä. ^pptulokftena laususn, että ne henklöt, jotka luulevat taloudellsen elämämme pohjan pettävän, joo Suom ptemmän akaa joutuu kestämään nykysten koettelemusten panoa, suurest erehtyvät. Kuluneet kaks kuukautta ovat olleet tullkokeemme alkaa. Kun elnkenoelämämme on mcnestykaellflest ' 'f ; ^ -. t < U' t hl' '11. r