18. SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18. SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT"

Transkriptio

1 18. SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT Moottorikäytö valita ja mitoitus ABB: vakioituje moottorikäyttöje valitamahdollisuudet äkyvät taulukosta 18.1a. Erikoistapauksissa käytetää muita moottorikäyttöratkaisuja. Taulukko 18.1a. Vakioidut moottorikäytöt. Moottorityyppi Tehoalue kw Nopeuksia Syöttö 0, Yksi Suora piejäitelähtö Yksi Suora suurjäitelähtö Oikosulkumoottori 0,4 500 Kaksi Napavaihtolähtö piejäitteellä 0, Säädettävä Piejäitetaajuusmuuttaja Säädettävä Suurjäitetaajuusmuuttaja Yksi Suora piejäitelähtö Liukuregasmoottori Yksi Suora suurjäitelähtö Säädettävä Suurjäitelähtö +kaskadi Yksi Suora suurjäitelähtö Tahtimoottori Säädettävä LCI suurjäitteellä Säädettävä Syklokovertteri suurjäitteellä Teho, väätömometti ja pyörimisopeus Moottori teholla P ja pyörimisopeudella kehittää väätömometi T m. P kw T 9, m Nm. (1) r mi1 Moottori koko riippuu tarvittavasta väätömometista eli teho ja pyörimisopeude suhteesta. Tämä seikka o omiaa tekemää sellaiset ratkaisut edullisiksi, joissa moottori pyörimisopeus o suuri. Työkoee pyörimisopeude poiketessa moottorie stadardipyörimisopeuksista o useimmite edullista valita stadardimoottori ja sopiva välitys. Vastamometti ja moottori mitoitus Moottori mitoitetaa työkoee aiheuttama vastamometi eli kuormitusmometi T 1 mukaa. Seuraavat vastamometi riippuvuudet pyörimisopeudesta ovat yleisiä T 1 = k 2. Vastamometti kasvaa verraollisea pyörimisopeude eliöö. Tällaie vastamometti o esimerkiksi keskipakotuulettimilla ja -pumpuilla. T 1 = T. Vastamometti o vakio ja yhtä suuri kui moottori imellismometti. Tällaie vastamometti o tyypillie ostureille, kuljettimille ja lastuaville työstökoeille. ABB: TTT-käsikirja

2 T 1 = 0,2 0,5 T Vastamometti o vakio, mutta pieempi kui moottori imellismometti. Tällaie vastamometti esiityy kompressoreilla, ku käyistys o keveetty tai työstökoeilla, ku käyistys tapahtuu kuormittamattomaa. T 1 = 1,0 2,5 T, ku = 0, mutta T 1 < T, ku > 0. Usei esiityy käyttötapauksia, joilla lepokitka o suuri, jolloi vaadittava irrotusmometti o suuri. Esimerkkiä ovat erilaiset pyörivät uuit ja murskaimet. T 1 J. t Ku työkoee hitausmometti o suuri ja / tai vaadittava kiihdytysaika o Iyhyt, voi hitaude aiheuttama vastamometti ousta mitoitusta määrääväksi tekijäksi. Tällaie työkoe o esimerkiksi paperikoee kuivatusryhmä. Käytäössä vastamometti muodostuu usei edelliste yhdistelmistä ja o jaksollie. Moottori vastamomettikäyrää kostruoitaessa o mahdollie vaihteisto aiheuttama redusoiti otettava huomioo. Vastamomettikäyrä perusteella voidaa laskea eri tilateita vastaavat virrat ja äide avulla edellee moottori ter mie kuormitus. Moottoria valittaessa o lisäksi otettava huomioo, että: usei kaattaa jaksolliselle vastamometille valita tälle käyttötavalle leimattu moottori ja että säädettävälle moottorille tuuletukse heikkeemie pieillä pyörimisopeuksilla saattaa olla merkitsevä mitoitustekijä, mikäli ei käytetä erillistä jäähdytysilmapuhallita. Moottoria syöttävie laitteide mitoitus Moottori syöttölaitteet mitoitetaa yleesä valitu moottori imellisvirra mukaa, usei ii, että moottori vaihto seuraavaa vakiokokoo o mahdollista. Säädety moottorikäytö säätölaitteet perustuvat ykyisi useimmite tehoelektroiikkaa. Yleesä tulee tarvittavie tehoelektroiikkalaitteide olla imellisvirraltaa moottoria suurempia, koska iide termiset aikavakiot ovat lyhyempiä kui moottoreide ja jaksollise kuormitukse kuormitusvirtahuippu voi vahigoittaa iitä. Tehoelektroiikkalaitteide mitoitukse tulee site perustua kuormitusvirra ajallisee vaihteluu ottae huomioo iide termiset aikavakiot. Suuritehoise vaihtovirtamoottori valitaperusteet Prosessi tarpeet ovat moottorihakia esisi jaie syy, jote e o täytettävä esisi jaisesti. Nämä tarpeet eivät aia ole yksiselitteisesti havaittavissa. Tästä johtue iihi o tietoisesti kiiitettävä huomiota. Usei kaattaa hidasta työkoetta käyttämää valita pyörimisopeudeltaa hitaa moottori sijasta opea moottori esimerkiksi hammasvaihtee välityksellä kytkettyä. Tarkastelu o tehtävä tapauskohtaisesti. Suurte moottoreide osalta raketeet toisaalta vaikeutuvat pyörimisopeude kasvaessa. Tämä o omiaa tasoittamaa kustauseroa. Edellee o otettava huomioo opeide moottorie vaikeammat melu- ja laakeroitiogelmat sekä suurempi huollo tarve. O myös muistettava, että suuret moottorit kostruoidaa usei vai yhtee suutaa pyöriviksi, ellei työkoe edellytä pyörimissuua vaihtoa. Teho määrityksessä tulee ottaa huomioo prosessi vaatima jatkuva teho ja kuormitustapa sekä kuormitusmometi luoe, esimerkiksi se mahdollie ykivyys. Koee koteloitiluokkaa valittaessa o pieitehoisista moottoreista tuttu ripajäähdytteie täysi suljettu rakee edullie kw tehoille asti. Moottorit voidaa valmistaa täysi suljetuiksi myös asetamalla moottorii vesi- ilma tai ilma- ilma lämmövaihdi. Toisaalta o huomattava, että ykyaikaiset eristysaieet kestävät hyvi kosteutta ja erilaisia syövyttäviäki kaasuja, jote myös läpituuletetu moottori valitsemie o mahdollista. Varustamalla tuuletusilma- aukot sopivilla suodattimilla estetää pöly ja lia pääsemie moottori sisää. Läpituuletettu moottori o suurilla tehoilla suljettua rakeetta halvempi ja kevyempi. ABB: TTT-käsikirja

3 Suuritehoise moottori häviöt ovat. 3 5 %. Tällaise lämpöteho johtamie ympäröivää huoetilaa saattaa vaikuttaa ilmastoitijärjestelyihi tai johtaa esim. vesi jäähdytteise moottori valitaa. Ympäristötekijät o tarkoi otettava huomioo: lämpötila ( ali lämpötila määritettäessä lämmitysvastusta ), kosteus, täriä ja melu, käyttöpaikalla mahdollisesti esiityvät syövyttävät kaasut ja höyryt ja vietitoimituksissa o tarkistettava moottoreille asetettavat lisävaatimukset, kute aseuspaika korkeus merepiasta, tropiiki vaatimukset, je. Prosessi moottori ohjaukselle asettamat rajoitukset ja vaatimukset ovat tärkeä perustekijä. Käyttäjä kaalta suure moottori hakita ei ole irrallie tapahtuma, vaa moottori o sovittava etisii järjestelmii mahdollisimma hyvi. Seuraavat äkökohdat o otettava huomioo: moottori jäite ja kytketä valitaa syöttöverko ja se jäittee mukaa ottae huomioo käyistykset, tarkastetaa muut samasuuruiset tai lähes samasuuruiset koeet, jolloi piei ylimitoitus voi tulla kysymyksee, jos site säästytää uude tyypi tuomilta varaosilta ja samalla lisätää moottoreide vaihtokelpoisuutta, määritetää moottori raketeesee vaikuttavat suojalaitteet ( Pt 100- elemetit, differetiaalisuoja ), moottori aseusmitat ja -tapa valitaa, jotta vaihdettavuus saadaa käytettyä hyväksi, tarkistetaa käytössä esiityvät, rakeevalitaa vaikuttavat aksiaalivoimat, esimerkiksi liukulaakerikoeessa voidaa toisee päähä sijoittaa yksirivie kuulalaakeri, meettelystä o aia eakolta sovittava, sovitaa oudatettavat stadardit, tarkistetaa moottori korjausmahdollisuudet ja arvioidaa prosessi käyttötavat yt ja tulevaisuudessa. Moottorityypi valitaa ei ole mitää yksiselitteistä kaavaa, vaa se tapahtuu työkoee asettamie vaatimuste ja aikaisempie kokemuste perusteella usei työkoee valmistaja toimesta. Nopeat pumput ja puhaltimet ( 1500 ja 3000 r / mi ) ovat tyypillisesti aluetta, jossa käytetää oikosulkumoottoria. O moia käyttötapauksia, joissa tahtimoottori o totuttua oikosulkumoottoria edullisempi, joskus jopa aioa ratkaisu. Nykyaikaie harjato tahtimoottori apulaitteiee o käyistämise yksikertaisuude ja huollo kaalta verrattavissa oikosulkumoottorii. Tahtimoottori opeus o vakio. Magetoii pysyessä vakioa tahtimometti pieeee jäitteesee verraollisesti. Täte tahtimoottori selviää oikosulkumoottoria paremmi jäitteealeemisesta. Iskumagetoii ( hetkellise ylimagetoii ) avulla moottori pidetää tahdissa, ku varaudutaa maksimimomettia suurempii kuormitushuippuihi. Eräissä maissa käytetää suuria moottoreia vai ylimagetoituja tahtimoottoreita, koska iillä voidaa kompesoida loistehoa huomattavastiki ilma, että moottori kokoa joudutaa suuretamaa. Magetoitaessa moottoria site, että cos 1, miimoidaa häviöt. Samalla vältetää oikosulkumoottoritapaukse vaatimat kodesaattoriparistot. Tasavertaisessa tilateessa voidaa laskea, riittääkö tahtimoottori parempi hyötysuhde korvaamaa suuremmat hakitakustaukset. Hyötysuhtee kasvamie yhdellä prosettiyksiköllä perustelee % kalliimma hakitahia varsi laajalla tehoalueella. ABB: TTT-käsikirja

4 Hitaat ( alle 500 r / mi ), suuritehoiset tahtimoottorit ovat harjallisia yleisiä paperitehtaide hiomoissa. Petrokemia teollisuude megawattiluokkaiset kompressorikäytöt ovat vastaavasti harjattoma tahtimoottori omiaisia käyttöjä räjähdysvaarallise ympäristö takia. Suuritehoisimmat moottorit, yli 10 MW, ovat lähes aia tahtimoottoreita. Syyä o loisteho sekä se, että oikosulkumoottori kostruoimie äi suurelle teholle o vaikeampaa häkkikäämityksee tuleva suure teho takia. Tahtimoottoria käyttämällä voidaa mekaaisesti ratkaista helpommi eräät raskaat käyttötapaukset, kute puuhakut ja suuret jauhimet. Syöttöjäite. Rakeeseikat rajoittavat piejäitemoottorie teho ylärajaksi.1500 kw. Vaikka suurjäitemoottori siäsä o piejäitemoottoria kalliimpi, o otettava huomioo tarvittava muutajateho, kojeistoje ja kaapeloii aiheuttamat kustaukset. Käytäössä ei yleesä esiiy alle 200 kw tehoisia moottoreita 6 kv jäitteellä, eikä alle 500 kw tehoisia moottoreita 10 kv jäitteellä. IEC- stadardit suosittelevat alarajoiksi 200 kw 6 kv:lla ja 1000 kw 10 kv:lla. 10 kv o suuri käytössä oleva moottoreide stadardijäite. Suurimpia moottoreita lukuu ottamatta moottori o sitä kalliimpi mitä suuremmalle jäitteelle se o tehty. Tämä johtuu vaikeammasta eristystekiikasta ja eristyste edellyttämästä suuremmasta tilasta. Tästä syystä myös pieitehoise suurjäitemoottori tehokerroi ja hyötysuhde tulevat suhteellise alhaisiksi Blokkimuutaja käyttö saattaa olla edullista, ku o kyse yhdestä suuresta moottorista, joka jäite o tällöi vapaasti valittavissa riippumatta laitokse jäitteestä Piejäitemoottori liittämie verkkoo Sähkölaitoksella o oikeus määrätä yläraja verkkoosa liitettävie moottoreide teholle sekä ataa muita tarpeellisiksi katsomiaa ohjeita. O huomattava, ettei ole syytä soveltaa äitä piejäiteverkkoja koskevia ohjeita, ku kyseessä ovat oma muutaja kautta yleisee suurjäiteverkkoo liitetyt ( teollisuus ) verkot. Tällaisissa verkoissa o suuretki oikosulkumoottorit käyistettävä esisijaisesti suoraa verkkoo. Rakeuste sähköaseuksia koskevat tekiset urakoitsijamääräykset suosittelevat piejäitekuluttajille seuraavia ohjeita. Piejäitekuluttajie moottoreide käyistysvirta ei saa saavuttaa ii suuria arvoja, että e vaikuttavat häiritsevästi valaistuksee tai muihi piejäitekuluttajie verkkoo liitettyihi kojeisii. Tämä ehto katsotaa yleisesti täytetyksi, mikäli piejäitemoottoria suojaava hitaa sulakkee imellisvirta ei ylitä tauluko 18.2a arvoja. Taulukko 18.2a. Piejäitemoottoria suojaava hitaa sulakkee suurimmat sallitut imellisvirta-arvot. Piejäiteverko laatu Avojohtoverkko Harvoi käyistettävät moottorit Riippukierrejohtoverkko Moottori vaiheluku 1 vaihe 3 vaihe 1 vaihe 3 vaihe Moottoria suojaava hitaa sulakkee imellisvirta A. Usei käyistettävät moottorit Kaapeliverkko 1 vaihe 3 vaihe ABB: TTT-käsikirja

5 Mikäli sähkölaitos sallii suurempie moottoreide liittämise verkkoo, se ataa tästä tietoja kysyttäessä. Samoi sähkölaitos ilmoittaa, mille verko osille rajoitukset ovat yllä maiittua akarammat. Poikkeuksista sähkölaitokse määräyksistä o sovittava sähkölaitokse kassa tapauskohtaisesti. Piejäitemoottori liitetää verkkoo tarkoituksee sopivilla liitätälaitteilla, kute moottorisuojakytkimet, moottorisuojakotaktorit, suuavaihtokytkimet, tähtikolmio- kytkimet, apaluvuvaihto- kytkimet je Moottoreide käyistys Moottori käyistys riippuu moottori kehittämästä väätömometista T m, kuormitukse aiheuttamasta vastamometista T 1, moottori akselille redusoidusta hitausmometista J tot ja pyörimisopeude muutoksesta aikayksikössä eli kiihtyvyydestä d / dt d T m T 1 J t o t. (2) d t Oikosulkumoottori käyistysaja laskemie Kuormittamattoma moottori käyistysaika o moottorille omiaie vai verkkojäitteestä riippuva suure. Ku moottori, joka väätömometi riippuvuus pyörimisopeudesta tuetaa o yhdistetty työkoeesee, joka vastamometti ja hitausmometti tuetaa, voidaa käyistysaika likimääräisesti laskea jakamalla käyistysaika osii, joilla voidaa olettaa momettierotukse T m - T 1 pysyvä vakioa. Tää aikaa pysyy myös kiihtyvyys vakioa. Edellä oleva yhtälö muuetaa muotoo kgm 2 r mi1 J t o t t 0,105 s. (3) T m Nm T Nm 1 Esimerkki: Oikosulkumoottori, joka imellisteho o 75 kw ja pyörimisopeus 1475 r / mi käyistää kompressori, jolla o kuva 18.3a mukaie vastamomettikäyrä. Kompressori pyörimisopeus o 300 r / mi ja hitausmometti J 1 = 32 kgm 2. Moottori hitausmoretti o J m = 0,92 kgm 2. Mekaaise välitykse hitausmometti jätetää huomioo ottamatta. Moottori imellismometti o Nm = 485 Nm T 9, Kompressori hitausmometti redusoidaa moottori akselille ja lisätää moottori hitausmomettii. 1 m 2 J k g m 2 1,30 k g m 2 J tot = J m + J = 0,92 [kgm 2] + 1,30 [kgm 2 ] = 2,22 [kgm 2 ] ABB: TTT-käsikirja

6 . Luku 18: Sähkömoottorikäytöt T /T /% 300 T m /T /%= f(/ s /%) % 140% 150% 165% 225% T l /T /%= f(/ s /%) / s /% KUVA 18.3a. Momettierotukse T m - T 1 riippuvuus pyörimisopeudesta. Kiihdytystapahtuma jaetaa viitee 300 r / mi käsittävää osa alueesee ja kuvasta 18.3a voidaa lukea kiihdyttävä momettierotus suhteessa imellismomettii. Eri osa-alueide kiihdytysajat ovat. 2, r / mi, t 1 0,105 0,11s 1, , r / mi, t 1 0,105 0,10 s 1, , r / mi,t 1 0,105 0,10 s 1, , r / mi,t 1 0,105 0,09 s 1, , r / mi, t 1 0,105 0,06 s 2, Kokoaiskäyistysaika, t = 0,11s + 0,10s + 0,10s + 0,09s + 0,06s = 0.46 s Useimmite riittää käyistysaja laskemie esitetyllä tarkkuudella. Yleesä tarvitaa arvio käyistysaja suuruusluokasta, jotta voitaisii päätellä, oko vakiomoottori tarkoituksee sopiva ja oko ylivirtasuojausratkaisu oikea. Tavallisesti jäähtyyt vakiomoottori kestää 6 8 s pituise käyistykse. Suuri vastamometti suure hitausmometi kassa voi johtaa erikoisjärjestelyihi, erityisesti, jos moottoria o käyistettävä usei Jäitteealeema oikosulkumoottoria käyistettäessä Käyistysvirta o moottori käyistykse aikaa ottama virta. Se suuruus o jokaiselle oikosulkumoottorille omiaie arvo, joka o työkoeesta riippumato. Se pieetyy verkkojäittee aletuessa, jolloi vastaavasti moottori kehittämä väätömometti pieeee ja käyistysaika piteee. Käyistysvirta o tavallisesti 5 7 kertaa moottori imellisvirta. ABB: TTT-käsikirja

7 .. Luku 18: Sähkömoottorikäytöt Käyistyshetkellä saattaa käyistysvirra esimmäie virtahuippu saavuttaa lähes 2 2- kertaise arvo. Käyistykse aikaie jäittee aleema riippuu käyistysvirrasta ja verko oikosulkutehosta. Jos halutaa rajoittaa käyistyksessä sytyvä verko jäittee aleema,u, arvoo 10 % tai 15%, voidaa kuvasta 18.3b lukea suuri sallittu moottori imellisteho verko oikosulkuteho fuktioa, ku käyistysvirra I s suhde moottori imellisvirtaa I o 5 ja 7. Moottori imellisteho P [kw] Verko oikosulkuteho S k [MVA] a b c d U 1v Z k = X k U hv I s = k I U v P a),u = 15 %, I s /I = 5 b),u = 15 %, I s /I = 7 c),u = 10 %, I s /I = 5 d),u = 10 %, I s /I = 7,u = jäitteealeema %:a KUVA 18.3b. Verko jäittee aleema oikosulkumoottoria käyistettäessä. Usei voidaa esiöverkkoa pitää jäykkää, jolloi jäittee aleema määräytyy pelkästää syöttävä muutaja impedassi mukaa. Suuri sallittu jäitteealeema riippuu muutajaa liitetyistä muista kuluttajista. Erikoisesti o otettava huomioo moottoreide liitätälaitteide tarvitsemat apujäitteet Tähti-kolmiokäyistys Käyistysvirra aiheuttamaa jäittee-aleemaa voidaa pieetää käyttämällä tähtikolmiokäyistystä eli Y / D käyistystä Tällöi moottori käyistetää käämie ollessa tähtee kytkettyä ja ku imellie pyörimisopeus saavutetaa, vaihdetaa kytketä kolmioo. Käyistysvirta tähtikytkeässä o. 30 % vastaavasta virrasta kolmiokytkeässä eli oi 1,5 2,1 kertaa kolmioo kytkety moottori imellisvirta Vastaavasti o käyistysmometti tähtikytkeässä 25 % siitä mitä se o kolmiokytkeässä, jote Y / D käyistystä harkittaessa o vastamometi suuruus käyistettäessä tarkistettava. Ku moottori irrotetaa verkosta tähtikytkeässä, ei käämie jäite häviä vä!ittömästi moottorista, vaa se vaimeee aikavakiolla, joka o 0,1... 0,3 s. Ku D- kotaktori jällee kytkee moottori verkkoo, saattavat pahimmassa tapauksessa verkkojäite ja moottorikäämie jäite olla vastakkaisvaiheisia ja suuri kytketävirtapiikki esiityy jakso pari aikaa. Jos D- kotaktori kelajäite otetaa moottori syötöstä, saattaa virtapiikki aletaa kelajäitettä ii paljo, että D- kotaktori päästää ja pumppaamista esiityy. Tämä pumppaamie o sopivilla vastatoimepiteillä torjuttava. Verkkojäittee kaalta tällä ruutama jakso kestävällä ylimeoilmiöllä ei ole merkitystä siihe etuu verrattua, mikä Y / D käyistyksellä saavutetaa heikossa verkossa useita sekuteja kestävässä käyistyksessä. Kuva 18.3c esittää moottoria käyistettäessä sytyvät jäittee aleemat verkossa, jota syöttää piei muutaja ja pitkähkö kaapeli. ABB: TTT-käsikirja

8 ,u ma /% mm 2 25mm 2 35mm 2 50mm 2 70mm 2 120mm 2 15 kw moottori 100 kva muutaja AMKA kaapeli 0 0 0,5 1,0 1,5 L / km KUVA 18.3c. Esimerkki heikossa verkossa sytyvistä jäittee aleemista Tahtimoottori käyistys Tahtimoottori käyistetää periaatteessa oikosulkumoottori tavoi apapyörä häkkikäämitykse tai massiiviste apoje ataessa käyistysmometi. Käyistysvirta imellisjäitteellä o 3 6 I pieetye suoraa verraollisesti jäitteesee. Moottori suora käyistys verkkoo o laitteistoltaa yksikertaie. Moottori väätömometti o tällä käyistystavalla suuri, mutta haittaa o suuri käyistysvirta. Kuva 18.3d o esimerkki suorasta käyistyksestä vakiomagetoiilla. Moottori M1 liitetää kiskoerottime ja pääkatkaisija kautta verkkoo. Ylivirtareleet F0 toimivat suojia ja katkaisija ollajäitelaukaisu tai alijäiterele K0 estää käyistykse ja moottori käytö alijäitteisessä verkossa. Magetoimisteho otetaa omakäyttöverkosta diodisillalla G1, kotaktori, muutaja ja varokkeide kautta. Valvotarele K4 laukaisee pääkatkaisija Q0, ku asetettu magetoimisjäite alitetaa. Kettäkatkaisija K2 lisäksi magetoimispiirissä o tyristorikytki A1. Käyistykse ajaksi ohjataa diodi ja tyristori rialla oleva kotaktori kiii, jolloi magetoitikäämi muodostaa suojavastukse R11 kassa suljetu virtapiiri. Vastus R11 rajoittaa magetoimispiiri jäitettä käyistykse aikaa ja lisää käyistysmomettia lähellä tahtiopeutta. F2 K1 T2 F3 3 ~ + G1 R4 K2 A1 R1 A2 A3 3 ~ Q1 Q0 T0 T1 U< K0 F0 I > K4 R11 M ~ M1 KUVA 18.3d. Tahtimoottori suora käyistys vakiomagetoiilla. Normaalissa käyttötilateessa tyristorikytki ja vastus R11 toimivat magetoimiskäämi ylijäitesuojaa moottori pudotessa tahdista tai kettäkatkaisija auetessa. Tällöi ABB: TTT-käsikirja

9 diodi sulkee virtapiiri roottoripiirii idusoituee jäittee egatiivisella ja tyristori positiivisella puoliaallolla. Moottori automaattie käyistys saa tapahtua, jos alijäiterele K0 o vetäeeä ja suojalaitteilla o apujäite. Kotaktori K1 sulkeuduttua valvotarele K4 toteaa magetoitijäittee riittävyyde ja ohjaa pääkatkaisija Q0 kiii. Käyistykse aikaa tahdistus- ja tahdistaputoamisrele A2 tutee roottorivirra taajuude. Ku taajuus o pieetyyt alle viiveaikaa t 1 vastaava taajuude ( kuva 18.3e ), o opeus riittävä lähellä tahtiopeutta ja tahdistus tapahtuu viiveaja t 2 kuluttua. Ajat t 1 ja t 2 o asetettu site, että moottori saa kettäkatkaisi ja kytkiessä magetoii suurimma tahtii vetävä mometi, koska magetoii kytketähetki o oikea. U sivuvastus U Ir t 1 t 2 U Ir = magetoitivirra imellisarvoa vastaava sivuvastukse jäite t KUVA 18.3e. Tahdistus ja tahdistaputoamisrelee viiveajat. Tahdistus- ja tahdistaputoamisrele toteaa tahdistumise. Jos moottori putoaa tahdista, toteaa tahdistus- ja tahdistaputoamisrele sivuvastukse jäitteesee ilmestyee vaihtokompoeti, Tämä hetkellisarvo ylittäessä asetellu liipaisutaso ( kuva 18.3f ) rele toteaa tahdistaputoamise ja ylitykse toistuessa asetetu kertamäärä tapahtuu laukaisu. Moottori voi täte tahdistua uudellee ee laukaisua. U sivuvastus Liipaisutaso Liipaisutaso asettelualue t KUVA 18.3f. Tahdistus- ja tahdistaputoamisrelee liipaisutaso asettelualue. Erikoistapauksissa, kute hakkumoottoreilla voidaa käyttää häkkikäämitykse suojaa A3, joka suorittaa laukaisu, jos moottori lähtee käytii liia hitaasti, se kokoaiskäyistymisaika o liia pitkä tai moottoria o käyistetty liia tiheästi. Muutajakäyistyksessä käyistysvirta ja käyistysmometti pieeevät moottori saama jäittee suhteessa.tätä käyistystapaa käytetää suurilla moottoreilla ja/ tai heikoissa verkoissa. Kuvassa 18.3g o esimerkki muutajakäyistyksestä, ku magetoimisvirta o tyristoriohjattu. Käyistysmuutaja T3 tähtipistekatkaisija Q5 o käyistykse alussa kiii. Moottori saa pääkatkaisija sulkeutuessa muutaja muutosuhtee edellyttämä jäittee. Pyörimisopeude saavutettua lähes tahtiopeude aukeaa tähtipistekatkaisija ja muutaja käämit toimivat kuristimia. Moottori saa edellistä suuremma jäittee. Lopuksi sulkeutuu katkaisija Q4 ja moottori saa täyde kiskojäittee. ABB: TTT-käsikirja

10 F2 K1 T2 3 ~ R12 + G1 R4 K2 A1 R1 A2 A3 3 ~ Q1 Q0 Luku 18: Sähkömoottorikäytöt T0 T1 U< K0 F0 I > Q4 T3 K4 R11 M ~ M1 Q5 KUVA 18.3g. Tahtimoottori muutajakäyistys, jossa o aseteltava magetoiti. Magetoimisvirta o aseteltavissa tyristoriohjaukse avulla. Magetoimisvirra suuruus asetellaa vastuksella R 12. Kuva 18.3d tapaukse käyistysehtoje lisäksi tulee yt vastukse R 12 olla maksimimagetoimisvirtaa edellyttävässä aseossa sekä tähtipistekatkaisija Q5 kiii. Muutaja o kytkettyä vai käyistykse aja, eikä se heikeä hyötysuhdetta käyttötilateessa. Magetoii järjestely o staattori syötöstä riippumato ja magetoiti voi muutajakäyistyksessäki olla vakio kute kuvassa 18.3d. Käyistyskuristime käyttö o eräs tapa pieetää käyistysvirtaa pieetämällä moottori apajäitettä. Verko virta pieetyy jäittee suhteessa ja käyistysmometti jäittee eliöö verraollisea. Blokkimuutaja, jota käytetää sovittamassa jäitettä, voidaa mitoittaa käyistykse asettamie vaatimuste mukaa. Harjattoma tahtimoottori kytkeästä o esimerkki kuvassa 18.3h. 3 ~ 3 ~ F2 Q1 T1 K1 T2 + + G1 R 9 A4 R 10 M4 G4 G M ~ ~ V2V3 KUVA 18.3h. Harjattoma tahtimoottori muutajakäyistys vakiomagetoiilla. V1 Q0 T0 Q4 M1 U< K0 F0 I > Q5 T3 ABB: TTT-käsikirja

11 Eroa harjallisee moottorii ovat magetoitikoe M4 ja moottori mukaa pyörivät diodisilta G4, suojavastus R10 sekä kettäkatkaisijaa vastaava kytkityristori V1 ohjauspiireiee A4. Ku roottorivirra taajuus o riittävä piei, sytytetää tyristori V1. Magetoimisjäite o kuvassa 18.3h vakio, mutta säädettävyyde järjestämie tyristorisilla avulla o halvempaa kui harjallisella moottorilla, koska tarvittava tyristorisilla teho o piei Säädettävät vaihtosähkömoottorikäytöt Oikosulkumoottori opeudesäätö, taajuusohjattu oikosulkumoottorikäyttö ja stadardimoottori omiaisuudet Oikosulkumoottori o yleisi teollisuudessa käytetty sähkömoottori. Tämä valta- asema saavuttamisee ovat vaikuttaeet moottorityypi eriomaiset omiaisuudet, joista tärkeimmät ovat: Yksikertaie ja vakka rakee. Käyttäjä kaalta tämä merkitsee halpaa hakitahitaa ja korkeaa luotettavuutta. Hyvä hyötysuhde ja pieet huoltokustaukset. Käyttökustaukset muodostuvat alhaisiksi. Soveltuvuus vaativii ympäristöolosuhteisii. Oikosulkumoottorit ovat epätahtikoeita, joide pyörimisopeus riippuu kuor m ittavasta väätömometista. Pyörimisopeudelle voidaa kirjoittaa yhtälö f 1 = s, (1) p jossa f 1 = syöttötaajuus, p = moottori apapariluku,, = absoluuttie jättämä, s = f 1 / p = tahtiopeus. Ku moottoria syötetää vakioa pysyvällä jäitteellä ja taajuudella, eikä lämpötila vaihteluita oteta huomioo, riippuu sytyvä väätömometti vai jättämästä, ( kuva 18.4a ). Positiivisella jättämällä oikosulkukoe toimii moottoria ja egatiivisella jättämällä geeraattoria. Pyörimissuuta vaihdetaa muuttamalla syöttävä jäittee vaihejärjestystä. Myös oikosulkumoottori ottama vaihevirta riippuu samoje oletuste ollessa voimassa pelkästää jättämästä. Tahtiopeudella pyörivä moottori ottaa verkosta vai magetoitivirra. Ku jättämä kasvaa ollasta kumpaa suutaa tahasa, virta alkaa kasvaa voimakkaasti. ABB: TTT-käsikirja

12 T/T 5 I I 4 3 T p 2 1 T/T = f( ) s, I I = f( ) s 0 0 0,5 1 1,5, p -1 f, 1p p < > f 1 p -2 -T p -3 = p s f1 KUVA 18.4a. Tyypilliset oikosulkumoottori väätömometit T ja virta I, ku syöttöjäite ja taajuus f 1 ovat vakioita. Stadardioikosulkumoottoreide huippumometti o 2 3- kertaie jatkuvasti sallittavaa väätömomettii eli imellisväätömomettii verrattua. Positiivie ja egatiivie huippumometti sytyvät moottori sähköisistä arvoista riippuvilla jättämillä, h. Oikosulkumoottori tehokas käyttö edellyttää jättämä pitämistä pieeä kapealla alueella, h +, h. Tästä syystä oikosulkumoottori pyörimisopeude ohjaus toteutetaa parhaite taajuutta portaattomasti muuttamalla. Nimellisjättämä o tavallisesti % imellisopeudesta ja riippuu lähiä moottori koosta ( taulukko 18.4a ). Taulukko 18.4a. Tyypillisiä arvoja eri tehoisille 4-apaisille 400 V oikosulkumoottoreille. Nimellisteho kw 5, Nimellisopeus r/mi Nimellisjättämä % 3,3 1,3 1,1 0,9 Jäitehäviö staattoriresistassissa V 13,0 4,6 3,3 2,2 Väätömometi muutokse aikavakio ms Oikosulkumoottori taajuusohjattua Taajuusmuuttajakäytöissä käytetää oikosulkumoottoria tavallisesti huippumomettie välisellä alueella. ABB: TTT-käsikirja

13 Moottori yksivaiheisesta sijaiskytkeästä ( kuva18.4b ) voidaa laskea mometille T, huippumometille T h ja sitä vastaavalle jättämälle, h lausekkeet. Seuraavassa oletetaa, ettei vaihevirra I 1, suuruus vaikuta jäitteesee T 3 pu δ v jossa 2 ω 1 ' 2 R 1 U 2 1 p 2 R s 2 X 2 s 2σ0 ω 1 R 2 s R s X 2 2σ0, (2) U δv = ilmavälivaihejäite, U 1 = syöttöjäittee pääjäite, ω 1 = syöttöjäittee kulmaopeus, p = apapariluku, s = suhteellie jättämä, R 2 = roottoripiiri redusoitu vaiheresistassi ja X 2σ0 = roottoripiiri redusoitu vaihereaktassi suhteellise jättämä s arvolla 1. Moottori huippuväätömometti T h ja sitä vastaava jättämä s h voidaa laskea yhtälöstä. 2 p U 1 T h 2 ω 1 X 2 σ 0, (3) R 2 s h. (4) X 2 σ 0 Yhtälössä ( 4 ) resistassi ja reaktassi ovat redusoimattomia, todellisia roottorikäämi arvoja. Vakiovuoalue Ku halutaa moottori omiaisuuksie pysyvä samalaisia taajuude muuttuessa, tulee moottori momettikäyrä säilyä muodoltaa muuttumaomaa. Momettikäyrä määrittelevät huippumometti T h ja huippujättämä, h, jota vastaa suhteellie jättämä s h. Nämä pysyvät vakiosuuruisia, jos moottori ilmavälivuo ( /M 1 ) pidetää samaa eri taajuuksilla ja kuormituksilla. Sijaiskytkeässä tämä merkitsee magetoitivirra I m pitämistä vakiosuuruisea. Vakiovuoalueella, joka jatkuu ollaopeudesta imellisopeutee, ilmavälivuo pyritää pitämää vakioa. Suurella osalla alueesta tähä päästää pitämällä syöttöjäittee U 1 ja taajuude f 1 suhde vakioa. Tavallisesti moottori imellistaajuudella f liitijäite säädetää imelliseksi U ja suhde o site määrätty. Tällä suhteella moottori ataa pieimmillä tehohäviöillä parhaa väätömometi. Pieillä syöttötaajuuksilla kuluttaa staattoriresistassi R 1 ( kuva 18.4b ) merkittävä osa syöttöjäitteestä. Tällöi ilmavälijäite U δ jää haluttua pieemmäksi Resistassi R 1 vaikutus voidaa kompesoida ostamalla pieillä taajuuksilla syöttöjäitettä lieaarise U δ /f 1 käyrä yläpuolelle ( kuvat 18.4c ). Tarvittava kompesoiti, s. IR- kompesoiti, o sitä pieempi, mitä suurempi moottori o kyseessä ( taulukko 18.4a ). Toisaalta kompesoiti o hyvä tehdä riippuvaiseksi kuormituksesta. Jos väätömometi tarvetta ei ole, jäitettä ei kaata ostaa. ABB: TTT-käsikirja

14 Vakiovuolla toimittaessa kutaki väätömomettia vastaa taajuudesta riippumatta aia sama vaihevirta. Sijaiskytkeässä magetoitivirta I m ja roottorivirta I 2 ovat vakiosuuruisia. Lisäksi roottorivirralla o syöttötaajuudesta riippumatta sama vaihesiirto ilmavälijäitteesee ähde. I 1 R 1 X 1I X' 2I R' 2 I m I' 2 U 1 X m 1 - s s R' 2 KUVA 18.4b. Oikosulkumoottori yksivaiheie sijaiskytketä. R 1 = staattoriresistassi, R 2 = staattorii redusoitu roottoriresistassi, X 1σ = staattori hajareaktassi, X 2σ = staattorii redusoitu roottori hajareaktassi, X m = magetoitireaktassi eli pääreaktassi, I 1 = vaihevirta, I m = magetoitivirta, p = moottori apapariluku, I 2 = staattorii redusoitu roottorivirta, U 1v = vaihejäite, = ilmavälijäite, M 1 = syöttöjäittee kulmaopeus 2 F f 1, M 2 = roottorijäittee kulmaopeus 2 F p, = 2F f 2, U/U 1,0 0,8 0,6 0,4 Vakiovuoalue Ketäheikeysalue 0,2 IR - kompesoiti 0 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 f/f KUVA 18.4c. Syöttöjäittee ohjaus ja esimerkki IR- kompesoiista. Ketäheikeysalue Nimellisopeude yläpuolella syöttöjäite pidetää imelliseä ( kuva 18.4c ). Tästä johtuu että ilmavälivuo pieeee käätäe verraollisea taajuutee. Huippumomettia vastaava jättämä o se sijaa lähes vakio. Momettikäyrä madaltumisesta johtue määrättyä ABB: TTT-käsikirja

15 kuormitusmomettia vastaava jättämä o ketäheikeysalueella suurempi kui vakiovuoalueella. Ketäheikeysalueella magetoitivirta I m, aleee käätäe verraollisea taajuutee. Tästä syystä kuormittamattoma moottori vaihevirta laskee selvästi taajuude mukaa Kuormitetussa moottorissa roottoripiiri tehokertoime ( kuva 18.4b ) takia roottorivirralla I 2 o taipumus kasvaa. Magetoitivirra pieetymie ja roottorivirra kasvu vaikuttavat toisiaa vastaa. Vakiovirralla moottori kehittää site ketäheikeysalueella l ikimai vakioteho. Kulleki moottorille omiaisella taajuudella (. 1,4 f 1,6 f ) huippumometti o laskeut ii alas, että saavutettavaa jättämää joudutaa rajoittamaa. Rajoitukse määrää kippausvaara, eikä virra suuruus. Tällöi moottorista ei voida ottaa eää vakiotehoa. Saavutettava väätömometti Oikosulkumoottori käyistetää parhaite ostamalla taajuutta ii, että jättämä pysyy koko aja huippujättämää pieempää. Tällä tavoi irrotusmometti o mahdollista saada imellismometi suuruiseksi ylimitoittamatta taajuusmuuttajaa. Tällaie käyistys edellyttää, että taajuusmuuttaja miimitaajuus o 0,5 2 Hz käytetystä moottorikoosta riippue ja että käytetää täydellistä IR- kompesoitia. T Vakioväätömometti Vakioteho T p T p = f(f/f ) P = f(f/f) T = f(f/f ) 0 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 f/f KUVA 18.4d. Vakiovirralla moottorista saatava mometti ja teho. Ku IR- kompesoitia ei käytetä ja koeesee voidaa syöttää vai imellisvirra suuruie virta, moottori kehittämä käyistysmometti o stadardimoottoreilla tavallisesti % imellismometista. Saavutettavaa käyistysmomettii ei tässä tapauksessa moottori koolla tai lämpötilalla ole suurta vaikutusta. Vakiovuoalueella suurimma mometi rajoittaa tavallisesti taajuusmuuttaja ( kuva 18.4d ). Jos taajuusmuuttaja ylimitoitetaa, saadaa moottorista imellismomettia suurempi mometti. Ku taajuusmuuttaja imellisvirta o hiema suurempi kui moottori imellisvirta, sytyvä väätömometti o likimai kaava 5 mukaie: I T T T, (5) I m jossa I T = taajuusmuuttaja atama virta, I m = moottori imellisvirta ja T = moottori imellisväätömometti. ABB: TTT-käsikirja

16 Jos moottorista halutaa ottaa huomattavasti imellismomettia suurempi väätömometti, tarvittava virra ja taajuusmuuttaja suuruus ei ole yhtä helposti määritettävissä. Esiäki moottori iduktassit pieeevät voimakkaasti mageettipiirie kyllästymise takia, jos moottorii syötetää suuri ylivirta. Iduktassie pieeemie rajoittaa useide taajuusmuuttajie kykyä ataa perusaaltovirtaa. Toisaalta pieemmä moottori iduktassit ovat suuremmat kui taajuusmuuttaja kokoluokkaa oleva moottori. Kaikissa tapauksissa o kuiteki moottori huippumometti ylärajaa suurimmalle sallitulle väätömometille. Kippausvaara takia o lisäksi varattava tietty reservi. Nyrkkisäätöä voidaa pitää, että 2 / 3 T h o suuri sallittu väätömometi yläraja. Huippumometi T h suuruus aetaa moottoriluetteloissa. Pitkäaikaisesti moottoria voidaa kuormittaa vai moottori termistä kuormitettavuutta vastaavalla määrällä. Taajuusohjattu oikosulkumoottorikäyttö voi, ellei puhalli ole esteeä, moottori puolesta toimia eljässä kvadratissa ( kuva 18.4e ). Siirtymie geeraattoripuolelle o joustavaa, koska magetoitivirra tai muu virra suutaa ei tarvitse käätää, vaa siirtymie saadaa aikaa muuttamalla jättämä egatiiviseksi. Tämä merkitsee syöttötaajuude aletamista pieemmäksi kui todellie pyörimisopeus edellyttäisi. Pyörimissuua vaihto tehdää elektroisesti. Geeraattorikäyttö T/T 2 Moottorikäyttö 1-1,5-1 -0,5 0,5 1 1,5-1 / s Moottorikäyttö -2 Geeraattorikäyttö KUVA 18.4e. Oikosulkumoottori momettikäyriä taajuude fuktioa. Jatkuvassa tilassa moottori atama väätömometti riippuu jättämästä. Muutostilateissa, esim. syöttötaajuude kasvaessa äkillisesti ja pyörimisopeude pysyessä vakioa, mometti siirtyy uutta jättämää vastaavaa arvoo tietyllä moottorista riippuvalla aikavakiolla. Tämä aikavakio o sitä suurempi, mitä suurempi o moottori imellisteho. Pyörimisopeustarkkuus. Useimmissa tapauksissa oikosulkumoottori pyörimisopeutta ohjataa ilma takometria. Näiki päästää moesti riittävää opeustarkkuutee, koska oikosulkumoottori momettikäyrä o jyrkkä, ts. suurikaa kuor mitusmometi muutos ei aiheuta suurta muutosta jättämässä. Jättämä takia todellie pyörimisopeus o taajuusmuuttajalla ohjattavaa tahtiopeutta f 1 / p pieempi. Ohjaukse ja todellise pyörimisopeude välie erotus (, = jättämä ) riippuu mm. moottori koosta, kuormituksesta ja käytilämpötilasta. Tiettyä kuormitusmomettia vastaava opeusvirhe, ähdää moottori momettikäyrästä. Ku kuormitusmometti T mek o huippumomettii ähde suhteellise piei, voidaa jättämää arvioida imellisjättämä, ja imellismometi T avulla seuraavasti. ABB: TTT-käsikirja

17 Luku 18: Sähkömoottorikäytöt T,ku f f, (6) T T f T f, ku f f, (7) jossa, = imellistaajuudella syötety moottori tahtiopeude ja imellispyörimisopeude erotus, f = syöttötaajuus. Nimellislämpötilassa oleva moottori roottoriresistassi R 2 o oi puolitoistakertaie kylmä moottori resistassii verrattua. Tästä syystä kylmä moottori jättämä o. 60 % vastaavasta imellislämpötilassa oleva moottori jättämästä. Parempaa pyörimisopeude tarkkuutee pyrittäessä o käytettävä opeude mittausta tai säätöä. Säädetyissä käytöissä taajuusmuuttajakäyttö ei eroa merkittävästi esim. tasavirtakäytöstä. Säädö tarkkuude määrää pääasiassa käytetty pyörimisopeusaturi Taajuusmuuttajavaihtoehdot Taajuusohjatuissa oikosulkumoottorikäytöissä käytetää välipiirillä varustettuja taajuusmuuttajia. Tällaie taajuusmuuttaja muodostuu kuva 18.4f mukaisesti el jästä osasta. Verko puolella taajuusmuuttaja esimmäiseä osaa o tasasuutaaja. Välipiirissä se atama sykkivä tasajäite suodatetaa LC- alipäästösuodattimella tai muutetaa tasavirraksi tasoituskuristimella. Viimeiseä osaa o vaihtosuutaaja, joka muodostaa välipiiri tasasähköstä halutu taajuista vaihtosähköä. Ohjausyksikkö huolehtii taajuusmuuttaja tarkoituksemukaisesta toimiasta. Välipiiri Tasasuutaaja Vaihtosuutaaja Ohjausyksikkö KUVA 18.4f. Taajuusmuuttaja lohkokaavio. Välipiiri raketee perusteella taajuusmuuttajat jakautuvat kahtee päätyyppii. Välivirtapiiri muodostuessa pelkästä tasoituskuristimesta taajuusmuuttajaa imitetää tasavirtavälipiirillä varustetuksi ( kuva 18.4g a). Tämä taajuusmuuttaja toimii virtalähteeä, joka syöttää moottorii sellaise virra, että moottori avoissa o haluttu jäite. Virra amplitudi määrätää ohjatussa tasasuutaajassa tai tasasähköpiirii sarjaa kytketyllä tasavirtakatkojalla. Tasavirtavälipiirillä varustettu taajuusmuuttaja o tarkoitettu yksittäismoottorikäyttöihi. Vaihtosuutaaja toimitaperiaatteesta johtue tämä taajuusmuuttaja käyttö ketäheikeysalueella vaatii erikoistoimepiteitä. Lisäksi taajuusmuuttajaa kytkettävä moottori imellisteho tulee kuulua taajuusmuuttaja määräämälle kapealle tehoalueelle, koska moottori käämitys kuuluu oleellisea osaa taajuusmuuttaja kommutoitipiireihi. Taajuusmuuttajia, joide välipiirissä o LC- alipäästösuodati, kutsutaa tasajäitevälipiirillä varustetuiksi. Näissä taajuusmuuttajissa lähtöjäittee amplitudia säädetää joko välipiiri jäitettä säätämällä (kuvat 18.4g b ja c ) tai muuttamalla lähtöjäittee pulssikuviota ( kuva 18.4g d ). Tätä pulssikuvio muuttamista kutsutaa pulssileveysmoduloiiksi ABB: TTT-käsikirja

18 ( PWM ). Tasajäitevälipiirillä varustetut taajuusmuuttajat soveltuvat yksittäis- ja moimoottorikäyttöihi. 3~ 3~ 3~ 3~ L L C L C L C M 3~ M 3~ M 3~ a) b) c) d) KUVA 18.4g. Taajuusmuuttajavaihtoehdot. a ) Tasavirtavälipiiri, b ) Ohjattu tasajäite, c ) Tasajäittee ohjaus katkojalla, d ) PWM- taajuusmuuttaja PWM- taajuusmuuttaja o yleiskäyttöisi esitetyistä vaihtoehdoista. Se eroaa ohjatulla tasajäitevälipiirillä varustetuista tyypeistä mm. verkkovaikutuksiesa ja säätöopeutesa suhtee. Ohjatulla välipiiri tasajäitteellä varustetuissa taajuusmuuttajissa jäittee säädö tapahtuessa välipiiri jäitettä säätämällä, jää säätöopeus huooksi, koska jäittee muuttuessa joudutaa varaamaa tai purkamaa välipiiri suurta kodesaattoria. PWM- taajuusmuuttajassa säätöopeus o suuri, koska jäittee säätö tapahtuu vaihtosuutaajassa. PWM- taajuusmuuttaja ottaa verkosta diodisiltasa asiosta lähes yksiomaa pätötehoa. Taajuusmuuttajat, joissa jäitettä ohjataa syöttöverkkoo kytkety verkkokommutoidu suutaaja avulla, kuluttavat myös loistehoa PWM- taajuusmuuttaja verkko-omiaisuudet Verkkovirta PWM-taajuusmuuttajissa välipiiri tasajäittee suuruus o vakio. Normaalitapauksessa verkkoo liitetty tasasuutaaja o diodisilta. Kiiteä välipiirijäittee takia verkkovirra perusaallo tehollisarvo o suoraa verraollie moottori ottamaa pätötehoo. Vakiovastamometilla pätöteho pieeee pyörimisopeude laskiessa suoraa verraollisea pyörimisopeutee. Tällöi pieeee myös taajuusmuuttaja ottama verkkovirta, vaikka moottori vaihevirta pysyyki vakiosuuruisea. Tasasähkökäyttö ottaa suuremma verkkovirra kui PWM- taajuusmuuttaja ( kuva 18.4h ), koska tasavirtakäytöissä: a ) Nimellisopeudellaki tasasuutaaja jäite ( 440 V ) o pieempi kui diodisilla jäite ( 500 V ). b ) Pyörimisopeude laskiessa ja väätömometi pysyessä vakioa teho ja tasasuutaaja jäite laskevat suoraa verraollisia pyörimisopeutee. Tällöi verkkovirta pysyy vakioa. PWM- taajuusmuuttajassa tasasuutaaja jäite pysyy vakioa ja virta pieeee. PWM- taajuusmuuttajakäyttö selviää myös pieemmällä verkkovirralla kui suoraa verkkoo kytketty oikosulkumoottori. ABB: TTT-käsikirja M 3~

19 I I Vakioväätömometti Vakioteho Luku 18: Sähkömoottorikäytöt 1,2 1,0 0,8 b) T w = T T w = T P = P 0,6 a) T w = 0,5 T b) P = 0,5 P 0,4 a) T w = 0,5 T 0,2 a) T w =0 P = ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 / KUVA 18.4h. PWM- taajuusmuuttaja ottama verkkovirta, ku vastamometti T mek o imel l ie, puolet imellisestä ja olla. Vertailu vuoksi esitetää myös samaa suorituskykyy pystyvä tasavirtakäytö verkkovirta: a ) PWMtaajuusmuuttaja b ) tasasähkökäyttö. Verko yliaaltovirrat Diodisilta o syöttöverko kaalta epälieaarie laite. Epälieaarisuus aiheuttaa taajuusmuuttaja verkkovirra säröytymise. Perustaajuise virra lisäksi verkkovirta sisältää f taajuiset yliaaltovirrat. f = f 0 = (6k±1) f 0, (8) jossa f = yliaaltovirra taajuus, = yliaallo järjestysluku, f 0 = verkkojäiee taajuus ja k = 1,2,3 Ideaalitapauksessa yliaaltoje suuruudet I ovat I = I 1 /, (9) jossa I = :s yliaaltovirta, I 1 = perusaaltovirra suuruus, N = yliaallo järjestysluku. Yliaaltovirrat ovat siis suoraa verraollisia perusaaltovirtaa. Kuva 18.4j omogrammista o luettavissa PWM- taajuusmuuttaja yliaaltovirtoje suuruudet ideaalitapauksessa eri pyörimisopeuksilla ja väätömometeilla tai tehoilla. Yliaaltovirrat ovat suurimmillaa imellisopeudella ja maksimimometilla. Vakiokuormitusmometilla pyörimisopeude laskiessa yliaaltovirrat pieeevät, koska perusaaltovirta pieeee. ABB: TTT-käsikirja

20 I 1 (50)/I 1,0 0,2 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 I /I 1 0,2 0,1 0,01 0,005 0,002 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 T/T 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,15 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 P/P I 11 I 17 / I 5 I I 7 13 I 19 KUVA 18.4j. Nomogrammi, josta saadaa verkkovirra yliaaltovirra suuruus suhteessa moottori imellisvirtaa, ku pyörimisopeus ja teho tai väätömometti tuetaa. Esimerkki: Kuormitusväätömometti o 60 % imellisväätömometista ja pyörimisopeus 55 % imellispyörimiopeudesta. Kuika suuri o verkkoo lähtevä 7. eli taajuudeltaa 350 Hz yliaaltovirta? Oikeapuoleisesta alaeljäeksestä havaitaa teho oleva 33 % moottori imellistehosta. Piirretää akseli suutaiset suorat apuviivoille ja iistä edellee suorat vasemmapuoleisee yläeljäeksee. Suorie leikkauskohdasta luetaa 7. yliaaltovirra oleva suuruusluokaltaa alle 5 % moottori imellisvirrasta. Tasasähkökäytöt ja verkkokommutoidulla suutaajalla jäite- tai virtasäädetyt tasasähkövälipiirillä varustetut taajuusmuuttajat ottavat koko opeusalueella suuremma verkkovirra perusaallo kui samalla mometilla kuormitettu PWM- taajuusmuuttaja. Niipä iide syyttämät yliaaltovirratki ovat suuremmat kui PWM- taajuusmuuttajilla ( kuva 18.4k ). ABB: TTT-käsikirja

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2. Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Calculus Lukio MAA9 Trigoometriset fuktiot ja lukujoot Paavo Jäppie Alpo Kupiaie Matti Räsäe Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Trigoometriset fuktiot ja lukujoot (MAA9) Pikatesti

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSTÄ KOSKEVAN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSEN TOTEUTUMISEN VALVONTA MITTAUKSIN Mikko Kylliäie, Valtteri Hogisto 2 Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A, 3300 Tampere mikko.kylliaie@helimaki.fi

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien Semiklassie johtavuusmalli Metalleissa vastus aiheutuu virrakuljettajie törmäyksistä, joita karakterisoi relaksaatioaika τ Oletetaa, että ifiitesimaalisella aikavälillä dt elektroi törmäystodeäköisyys

Lisätiedot

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

TERRANEO-OVIPUHELIMIEN KYTKENTÄESIMERKIT

TERRANEO-OVIPUHELIMIEN KYTKENTÄESIMERKIT OY ESMI AB * PL9 (OLARNLUOMA 4) * ESPOO * PUH 9-4 7 * FAX 9-4 73 ERRANEO-OVIPUHELIMIEN KYKENÄESIMERKI Sisällysluettelo. YLEISE JA EKNISE IEDO. YHDEN OVEN JÄRJESELMÄ 3. Moduuliraketeie paiiketaulu ja vahvistiyksikkö

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998.

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Kokooma 23.1.2008. Viimeisi perustemuutos o vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

15 MEKAANISET AALLOT (Mechanical Waves)

15 MEKAANISET AALLOT (Mechanical Waves) 3 15 MEKAANISET AALLOT (Mechaical Waves) Luoto o täyä aaltoja. Aaltoliikettä voi sytyä systeemeissä, jotka poikkeutettua tasapaiotilastaa pyrkivät palaamaa siihe takaisi. Aalto eteee, ku poikkeama (häiriö)

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen Riskiaalyysi: Maailmapyörä Versopartiolaiste Helpee Helistäjä -suurleirillä Taipalsaaressa 2015 Kyydissäolijoide ikähaarukka: alle sudepetuikäisistä viisikymppisii. Leiri vahvuus: 400 hekeä Vaara Syy Todeäköisyys

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

IQ4/IO/.. I/O-moduulit

IQ4/IO/.. I/O-moduulit Tekiset tiedot IQ4/IO/.. t t Kuvaus DIN-kiskoo aseettavie e tuoteperhe IQ 4/ IO o suuiteltu käytettäväksi IQ4E-säätime kassa, tuloje ja lähtöje lisäämiseksi joustavasti. Moduulit ovat myös yhteesopivia

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

Leica Lino Tarkat, itsetasaavat piste- ja linjalaserit

Leica Lino Tarkat, itsetasaavat piste- ja linjalaserit Leica Lio Tarkat, itsetasaavat piste- ja lijalaserit Aseta, kytke päälle, valmis! Leica Liolla kaikki o suorassa ja täydellisesti lijassa Leica Liot heijastavat lijat tai pisteet millimetri tarkkuudella,

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin

Lisätiedot

Oppimistavoite tälle luennolle

Oppimistavoite tälle luennolle Oppiistavoite tälle lueolle Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit CHEM-A00 (5 op) Tislaus ja uutto Yärtää erotusprosessie suuittelu perusteet Tutea tislaukse ja uuto toiitaperiaatteet Tutea tpillisipiä

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti

Lisätiedot

ERISTETTY IPO-kanavapuhallin Omakoti-, rivi- ja kerrostalot, teollisuus Hiljainen Helppo huoltaa Portaattomasti säädettävä Paloeristetty Hyvä hyötysuhde Laaja valikoima www.ilto.fi Kanavapuhaltimien uusi

Lisätiedot

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W himmentimet Mitta moduleina imellisjännite Tehohäviö nimelliskuormalla Himmennysperiaate Kuorman tyyppi hehkulamput 3 V halogeenilamput pienj. halog.lamput muuntajalla pienj. halog.lamput el. muuntajalla

Lisätiedot

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Normaalijäits N N Leikkausjäits Q Q KAKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Lerakee STRE SS CONTOURS OF SE 4.4483 8.8966 4.345 65.793 7.4 48.69 9.38 33.586 373.35 Ma 45.4 At Node 438 Mi.9

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan 3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa. S-114.46 Fysiikka V (Sf) Tetti 16.5.00 välikokee alue 1. Oletetaa, että protoi ja elektroi välie vetovoia o verraollie suureesee r ( F =- kr) eikä etäisyyde eliö kääteisarvoo ( F =-k / r ). Käytä kulaliikeäärä

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT Sisällysluettelo Sivu Vianetsintä MicroMax, MicroMax180, MicroMax370, MicroMax750 Ohjausyksikkö on lauennut kiertovahdin vuoksi Magneettianturin

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi Physica 9. paios (6) : 5. a) Ku kaksi tai useapia aaltoja eteee saassa äliaieessa, aaltoje yhteisaikutus issä tahasa pisteessä o yksittäiste aaltoje sua. b) Ku aallot kohtaaat, haaitaa iide yhteisaikutus.

Lisätiedot

Vinkkejä Danfoss VLT Taajuusmuuttajan käyttöön

Vinkkejä Danfoss VLT Taajuusmuuttajan käyttöön Danfoss Vinkkejä Vinkkejä Danfoss VLT Taajuusmuuttajan käyttöön 1 Vinkkejä Danfoss VLT taajuusmuuttajien käyttöön... 2 1.1 Pikanäppäimet... 2 1.2 Helppokäyttö toiminnot... 3 1.3 Q1 Oma valikon käyttö...

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille

Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille Korotetun tehon tahtireluktanssimoottori ja taajuusmuuttaja -paketti Optimoidut kokonaiskustannukset pumppu- ja puhallinsovelluksille ABB Title Lorem Ipsum dolor sit Possible Subtitle Uudet pumppu- ja

Lisätiedot

Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto

Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto ILMASTOINTIKONEEN SFP-LUKU JA SEN LASKENTA 1. Mitä on SFP-luku? SFP ( Specific Fan Power ) = ominaissähköteho eli sähköverkosta otettu

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

RULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10

RULMECA yhtiöt. Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn ESITTELY FI 10/10 ESITTELY RULMECA yhtiöt Rumpumoottori 250kW massatavaran käsittelyyn FI 10/10 Sisältö Esittely sivu 3 Rakenne sivu 4 Lisävarusteet sivu 5 Mitat sivu 6 Tehot sivu 7 Käyttökohteita sivu 8 Yhteystiedot sivu

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh VITA Käyttöohje Johdoto DCT-umeroäyttöpuheli 05/03wh Käsiosa Näyttö A Ateisymboli B Puhelimuistio N Akku täyä Z Akku tyhjä M Numeroäyttöluettelo T Puhelu L adsfree Sisäpuhelut/poisto Sisäpuhelut Asetuste

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot