Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä."

Transkriptio

1 SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa, että reaktanssit on annettu taajuudella 50 Hz. 1

2 2

3 Sähköjohdon mitoituksesta Sähköjohto mitoitetaan suurimman kuormitusvirran mukaan. Mitä suurempi virta, sitä paksumpi johto. Johto on suojattava sekä ylikuormitusta että oikosulkua vastaan Ylikuormitussuoja valitaan siten, että sen nimellisvirta on suurempi kuin suurin kuormitusvirta.ylikuormitussuojan nimellisvirta määrittää johdon poikkipinnan. Seuraavan taulukon tarkoituksena on antaa jonkinlainen kuva eri kokoisten johtojen kuormitettavuudesta. Tässä ei ole tarkoitus oppia mitoittamaan sähköjohtoja! Edeltävä sähköverkko vaikuttaa johdon mitoittamiseen. Oikosulkutapauksessa suojalaitteen on toimittava riittävän nopeasti, useimmiten 0,4 tai 5 sekunnissa. Lisäksi mitoittamiseen vaikuttaa johtotyyppi, asennusolosuhteet, jännitteenalenema jne 3

4 PVC-erstettyjen kaapelien kuormitettavuus asennstapa: A: kaapeli seinän sisällä putkessa B: kaapeli seinän pinnalla putkessa C: kaapeli seinällä D: maakaapeliasennukset 4

5 8. SÄHKÖMOOTTORIT 1) epätahtikoneet - oikosulkumoottorit - liukurengasmoottorit 2) Tahtikoneet 3) Tasasähkökoneet 5

6 OIKOSULKUMOOTTORI - 95 % uusista moottoreista on oikosulkumoottoreita - yksinkertainen, halpa, luotettava ja kestävä - korkea hyötysuhde - taajuusmuuttajien kehittyminen on mahdollistanut säädettävät moottorikäytöt 6

7 Oikosulkumoottorin rakenne Pyörivän sähkökoneen keskeiset osat ovat kiinteä staattori ja sen sisällä pyörivä roottori, johon koneen akseli on kiinnitetty. Akseli on laakeroitu runkoon kiinnitettyihin laakerikilpiin. Staattori, roottori ja niiden väliin jäävä ilmaväli muodostavat koneen magneettipiirin. Moottorin rakenne on esitetty yksinkertaisesti osoitteessa 7

8 Staattorissa on kolmivaihekäämitys. Käämit on kytketty joko tähteen tai kolmioon. Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu staattorikäämitys, joka on kytketty tähteen. Kun käämien alkupis Kuva 1. Kaksinapainen staattorikäämitys (Teoreettinen sähkötekniikka, Lauri Aura ja Antti J. Tonteri) 8

9 Käämitys voi olla myös useampinapainen. Napaparien lukumäärä vaikuttaa moottorin kierroslukuun. Sähköverkon taajuus (f) ja koneen napapariluku (n) määräävät magneettikentän pyörimisnopeuden n s. Kaksinapaisen koneen napapariluku on tietysti 1 jne. n s f p (kierrosta sekunnissa) n s 60 p f (kierrosta minuutissa) 9

10 Moottorien magneettikentän pyörimisnopeuksia 50 Hz taajuudella eri napapariluvuilla: p n s (r/min) Roottorin pyörimisnopeus on magneettikentän pyörimisnopeutta pienempi. Roottorin pyörimisnopeus laskee moottorin kuormituksen kasvaessa. Tyhjäkäynnissä pyörimisnopeus on hyvin lähellä kentän pyörimisnopeutta. Nimelliskuormalla roottorin pyörimis-nopeus on tavallisesti % kentän pyörimisnopeutta pienempi 10

11 Sekä staattorin että roottorin magneettipiiri on levyrakenteinen. Oikosulkumoottorin roottorissa on ns. häkkikäämitys. Käämitys muodostuu urissa olevista sauvoista, jotka on oikosuljettu molemmista päistä. Sauvat ovat yleensä kuparia tai alumiinia. Pienissä koneissa käämitys on tehty yleensä valamalla alumiinia roottorissa oleviin uriin. roottorin häkkikäämitys 11

12 Oikosulkumoottorin kytkeminen verkkoon Moottori kytketään verkkoon yleensä 1) Lämpöreleellä varustetun moottorisuojakytkimen ja sulakkeiden välityksellä tai 2) Lämpöreleellä varustetun kontaktorin ja sulakkeiden välityksellä tai Lämpörele huolehtii ylivirtasuojauksesta ja sulakkeet oikosulkusuojauksesta - oikosulkumoottori ottaa käynnistyksessä 5..8 kertaa nimellisvirtansa suuruisen virran - moottorin kuormitus vaikuttaa moottorin käynnistys-aikaan. Tyhjänä käyvän moottorin käynnistyminen kestää 0, ,0 s. 12

13 - Moottorin käynnistysvirtaa voidaan pienentää yksinkertaisimmin käyttämällä tähti-kolmio-käynnistystä. Siinä moottori käynnistetään staattori tähteen kytkettynä ja vähän myöhemmin kytketään staattorikäämitys kolmioon. - Moottorin käynnistysvirtaa voidaan pienentää myös pehmytkäynnistimellä. - Oikosulkumoottorin pyörimissuunta voidaan kääntää vaihtamalla kaksi vaihejohdinta keskenään - Oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää ainoastaan taajuusmuuttajalla. 13

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana

Lisätiedot

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Sähkövoimatekniikka, kolmivaihejärjestelmä Luento Sähköliittymä, pistorasiat Kolmivaihejärjestelmä ja voimavirta Tähti- ja kolmiokytkentä Yksivaiheinen

Lisätiedot

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f 10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Sähkövoimatekniikka, kolmivaihejärjestelmä Luento, v. 2 Sähköliittymä, pistorasiat Kolmivaihejärjestelmä ja voimavirta Tähti- ja kolmiokytkentä Yksivaiheinen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori

Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori Aleksi Mallasto Sähkökäyttöisen juniorformulaveneen moottori Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 11.3.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Aleksi Mallasto

Lisätiedot

Moottorilähdön rakentamisesta

Moottorilähdön rakentamisesta Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä 1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA

EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA Harri Vaitomaa Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka Harri Vaitomaa

Lisätiedot

ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI

ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI ETUKOJEEN KÄYTTÖ EPÄTAHTI- KONEEN HYÖTYSUHTEEN PA- RANTAMISEKSI Joonas Wuorio Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Tuomas Kela SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN

Tuomas Kela SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Tuomas Kela SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2017 SÄHKÖLABORATORION MOOTTORIKÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Kela, Tuomas Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sallittu lämpenemä määrää koneen tehon (nimellispiste) ämmön- ja aineensiirto sähkökoneessa on huomattavasti monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava tehtävä koneen magneettipiirin

Lisätiedot

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

7. Pyörivät sähkökoneet

7. Pyörivät sähkökoneet Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA

LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA Frans Gustafsson Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput

BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi. Huolto-ohjeet. Hydromatic repivät jätevesipumput BEVERA OY PL 78-02231 ESPOO Puh. (09) 884 5522 - Fax (09) 804 1263 www.bevera.fi 1 Huolto-ohjeet Pumput: Mallit: repivät jätevesipumput HPDY200M3-4 1-vaihe 230 V HPDY200M11-4 3-vaihe 400 V SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen

Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit. Rasmus Törnqvist Mio Parmi Pyry Karunen Sähkömoottorit: Teho, Kulutus ja Standardit Rasmus Törnqvist 296571 Mio Parmi 474979 Pyry Karunen 355807 Johdanto 3 Moottorityypit 4 Vaihtovirtamoottorit 4 2. Tasavirtamoottorit 5 2.1 Rakenne 5 2.2 Koneen

Lisätiedot

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys

9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys 81 9. Pyörivän sähkökoneen jäähdytys Sähkökoneen lämmönsiirron suunnittelu on yhtä tärkeää kuin koneen sähkömagneettinenkin suunnittelu, koska koneen lämpenemä määrittää sen tehon. Lämmön- ja aineensiirto

Lisätiedot

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 VERKOSTOLASKEMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Heikonen, Jarkko Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9 1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä

Lisätiedot

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Esite A30 FI 03_11 1SCC011004C1802 Kolminapaiset A-kontaktorit Nimellisteho AC-3, 400 V Lajimerkki Nimellisvirta AC-3, 400 V 500 V Nimellisvirta AC-1,

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

Jari Kauppi. Oikosulkumoottoreiden huolto ja mittaukset

Jari Kauppi. Oikosulkumoottoreiden huolto ja mittaukset Jari Kauppi Oikosulkumoottoreiden huolto ja mittaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 9.10.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Jari Kauppi

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE ASENNUS-JA KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE PYÖRIVÄN LÄMMÖNSIIRTIMEN OHJAINYKSIKKÖ MiniMax V / VK 2014-10-07 Versio 1.2.1 F21037901FI Valmistajan vakuutus Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 2004/108/EG

Lisätiedot

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS

Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska May 23th, 2008 Koulutusohjelma

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70

Lisätiedot

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan

Lisätiedot

Magneettikenttä ja sähkökenttä

Magneettikenttä ja sähkökenttä Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC

Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa

Lisätiedot

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä

Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit. Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä Sähkökäyttötekniikka, teollisuuden konetyypit Suomessa teollisuus käyttää hieman yli puolet tuotetusta sähköstä noin 8 % tästä kulutetaan sähkömoottoreissa Teollisuus pyörii kolmen sähkökonetyypin varassa

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206

Harjoitus 2. DEE Sähkömoottorikäytöt. Jenni Rekola huone SE206 Harjoitus DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt Jenni Rekola jenni.rekola@tut.fi huone SE06 Tehtävä 1 11.3.015 11.3.015 3 a) Moottorin vääntömomentti, jolla hissiä saadaan liikutettua tasaisella nopeudella Tasaisen

Lisätiedot

juha.haavisto@suomen-vibrakone.inet.fi http://www.vibrakone.com BETONITÄRYKALUSTO SUOMEN VIBRAKONE OY

juha.haavisto@suomen-vibrakone.inet.fi http://www.vibrakone.com BETONITÄRYKALUSTO SUOMEN VIBRAKONE OY SUURTAAJUUSSAUVAT SUURTAAJUUSMUUTTAJAT MEKAANISET- JA PAINEILMASAUVAT SAUVAPAKETIT DUO SCREED HIERTOKONEET TÄRYPALKIT BETONITÄRYKALUSTO SUURTAAJUUSSAUVAT PEA MINI 4 Invertterillä varustetut suurtaajuussauvat

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Jesse Jokinen MOOTTORIKÄYTÖN MODERNISOINTI

Jesse Jokinen MOOTTORIKÄYTÖN MODERNISOINTI Jesse Jokinen MOOTTORIKÄYTÖN MODERNISOINTI Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 MOOTTORIKÄYTÖN MODERNISOINTI Jokinen, Jesse Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2016 Ohjaaja:

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

Loisteho, yliaallot ja kompensointi

Loisteho, yliaallot ja kompensointi Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento 1: Muuntaja ja generaattori Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla https://mycourses.aalto.fi/mod/folder/view.php?id=136015 Luennon ydinasiat ja materiaalia

Lisätiedot

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla TEHOVASTUKSET Dynamiikkaa laatuvastuksilla KLASSINEN VASTUSSARJA 10 W 6000 W Kiinteät ja säädettävät putkivastukset FU 75 x 24 pieni lämpötilakerroin vastusarvo pysyy vakiona laajalla lämpötila-alueella

Lisätiedot

Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti.

Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti. Moottorikäyttöjen kojevalintataulukko, 400 V, 80 ka Huom! Mitoitus riittävä seuraavalle tehoportaalle 200 kw asti. Moottorit ABB Keskuksen kojeet P In / [A] 400V 50Hz / Kontak- Lämpörele Sulake Moottorin

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

URN: NBN:fi-fe19991228

URN: NBN:fi-fe19991228 URN: NBN:fi-fe19991228 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62

Lisätiedot

HUIPPUIMURIT ROSENBERG EC-MOOTTORI. EC huippuimurin edut:

HUIPPUIMURIT ROSENBERG EC-MOOTTORI. EC huippuimurin edut: ROSENBERG EC-MOOTTORI HUIPPUIMURIT EC huippuimurin edut: - energiataloudellisuus - erittäin hyvä hyötysuhde - matala melutaso - pyörimisnopeuden säätäminen helppoa - Fanax Oy:n säädinvalikoimasta sopiva

Lisätiedot

Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA

Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE 1.9.213F 3.3.29 VALLOX SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE Kaikki mallit ylöspäin puhaltavia Kaikkiin malleihin saatavana tehdasvalmisteinen kattoläpivienti ja alipainepelti

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

ERISTETTY IPO-kanavapuhallin Omakoti-, rivi- ja kerrostalot, teollisuus Hiljainen Helppo huoltaa Portaattomasti säädettävä Paloeristetty Hyvä hyötysuhde Laaja valikoima www.ilto.fi Kanavapuhaltimien uusi

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HMP

LÄMMINILMAPUHALLIN HMP ASENNUS-JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HMP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmösiirto-osa...1 Puhaltimet ja moottorit...2 Kytkentäkaaviot...3

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset

Lisätiedot

Raportti 2.12.2008. Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Raportti 2.12.2008. Tasavirtakone. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi Raportti 2.12.2008 Tasavirtakone xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi SISÄLLYSLUETTELO MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TASAVIRTAKONE... 4 2.1 Tasavirtakoneiden ominaisuuksia...

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA Timo Niemi-Nikkola Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIMO NIEMI-NIKKOLA:

Lisätiedot

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT

17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17. MOOTTORIT JA GENERAATTORIT 17.1. IEC: n mitoitus Luku 17: Moottorit ja generaattorit IEC-tunnus IEC ( International Electrotechnical Commission ) on kehittänyt kansainväliset standardisarjat sähkökoneiden

Lisätiedot