Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka"

Transkriptio

1 Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

2 Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Kestomagneetti tahtigeneraattori Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttajan perusrakenne ja toiminta Taajuusmuuttaja generaattorikäytössä Voimalaitoksen säädöt Jännite Taajuus 2

3 Generaattorit

4 Generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorit Epätahtigeneraattori Verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori Kondensaattori magnetoituva epätahtigeneraattori (Itsemagnetoituva) Tahtigeneraattori Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Kestomagneetti tahtigeneraattori 4

5 Magnetointi Magnetointi tarkoittaa generaattorin roottoriin synnytettävää magneettikenttää Magneettikenttä synnytetään roottorikäämiin syötetyn tasavirran avulla tai staattorikentän aiheuttamana Magnetoinnin ja sen synnyttämän magneettikentän tarkoituksena on indusoida jännite staattori käämeihin Magnetoinnin avulla säädetään myös jännitettä 5

6 EPÄTAHTIGENERAATTORI Epätahtigeneraattori pyörii epätahdissa pyörivän magneettikentän kanssa Pyörimisnopeus on kentännopeutta suurempi Toimii generaattorina Epätahtigeneraattorit voidaan jakaa magnetoinnin perusteella kahteen pääryhmään Verkkomagnetoituvat Kondensaattorimagnetoituvat (Itsemagnetoituva) 6

7 Verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori Verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori ottaa magnetointivirran sähköverkosta Pystyy syöttämään sähköä vain jännitteelliseen verkkoon Ei toimi saarekekäytössä 7

8 Kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori ottaa tarvitsemansa magnetoimisvirran generaattorin napoihin kytketyistä magnetoimiskondensaattoreista Voidaan syöttää sähköä jännitteettömään verkkoon Toimii saarekekäytössä 8

9 Tahtigeneraattori Tahtigeneraattori pyörii samassa tahdissa koneen sisäisen magneettikentän ja syöttävän verkon kanssa CHP- laitoksissa käytetään umpinapatahtigeneraattoria Pyörimisnopeudet rpm Erilaiset umpinapatahtigeneraattori tyypit Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Kestomagneettitahtigeneraattori 9

10 Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Roottorissa on magnetointikäämitys Jaetaan harjallisiin ja harjattomiin Tarvitsee tasavirtaa magnetointiin Tasavirta syötetään ulkopuolisella magnetointilaitteella Harjallinen tai roottorin akselille rakennetusta vaihtovirtageneraattorista tasasuuntaamalla Harjaton Käytetään aina magnetoinnin säätölaitetta Jännitteensäädin Pitää generaattorin jännitteen asetusarvossaan 10

11 Vierasmagnetoidun generaattorin magnetointijärjestelmä Magnetointilaitteisto Muuttaa vaihtosähkön tasasähköksi ja magnetoi roottorin Pyörivä herätinkone Staattinen magnetointi Harjaton magnetointi Säädin Ohjaa magnetointilaitteistoa Käsinohjauslaitteisto 11

12 Kestomagneettigeneraattori Roottorissa on kestomagneetit Roottorissa on pysyvä magnetointi, jota ei voi säätää Magnetointitilaa säädetään staattorijännitteen suuruutta muuttamalla 12

13 TAAJUUSMUUTTAJA

14 Periaate Toiminta perustuu tehoelektroniikan puolijohdekomponenttien kytkentätilan ohjaukseen Ohjausyksiköllä ohjataan komponenttien johto- ja estotilaa Komponentit ovat sähköventtiilejä, joita avataan ja suljetaan nopeasti 14

15 TAAJUUSMUUTTAJAN KÄYTTÖKOHTEITA Moottorikäytöt Generaattorikäytöt 15

16 TAAJUUSMUUTTAJA MOOTTORIKÄYTÖSSÄ Moottorikäytössä säädetään moottorin kierroslukua ja vääntömomenttia Nopeutta muutetaan taajuutta vaihtamalla Matalilla kierrosnopeuksilla pystytään saavuttamaan maksimivääntömomentti Etuna moottorikäytöissä tulee Sähköenergian säästäminen Ei tarvita erillisiä laitteistoja moottorin ohjaukselle, kuten suunnanvaihto jne. Ei tarvita välttämättä kalliita vaihteistoja Saadaan moottori pyörimään prosessin vaatimalla nopeudella Vähentää mekaanisia rasituksia 16

17 TAAJUUSMUUTTAJA GENERAATTORIKÄYTÖSSÄ Generaattorikäytössä pidetään lähtöjännitteen taajuus vakiona Etuna generaattorikäytössä tulee Ei tarvita erillisiä tahdituslaitteita Sallii generaattorin epätasaisen nopeuden Pitää lähtöjännitteen ja taajuuden tasaisena 17

18 TAAJUUSMUUTTAJIEN PÄÄTYYPIT Suorat muuttajat Välipiirilliset muuttajat (yleisin)

19 SUORAT MUUTTAJAT Suorissa muuttajissa syötettävä vaihtosähkö muutetaan suoraan uudeksi vaihtojännitteeksi ilman tasasuuntausta. Voidaan jakaa kahteen pääryhmään Syklokonvertteri Matriisimuuttaja 20

20 VÄLIPIIRILLISET TAAJUUSMUUTTAJAT

21 VÄLIPIIRILLISET MUUTTAJAT Välipiirillisissä taajuusmuuttajissa syöttöjännite ensin tasasuunnataan tasajännitteeksi. Voidaan jakaa kahteen pääryhmään Virtavälipiiri muuttaja Jännitevälipiiri muuttaja (yleisin) 24

22 VÄLIPIIRILLISEN MUUTTAJAN RAKENNE Välipiirillinen taajuusmuuttaja koostuu neljästä pääosasta Tasasuuntaaja Välipiiri Vaihtosuuntaaja Ohjausyksikkö 25

23 TASASUUNTAAJA

24 TASASUUNTAAJA Tasasuuntaajan tehtävä on muuttaa syöttöverkon vaihtojännite tasajännitteeksi Tasasuuntaaja koostuu joko diodeista, tyristoreista, transistoreista ja näiden yhdistelmistä Tasasuuntaajia on kahta eri päätyyppiä Ohjattu (tyristori, tehotransistori) Ohjaamaton (diodi) jatkuu 27

25 Taajuusmuuttajassa käytetty tasasuuntaaja on yleisesti kuusipulssitasasuuntaaja Diodeilla rakennettua siltaa kutsutaan ohjaamattomaksi tasasuuntaajaksi Diodeilla ja tyristoreilla rakennettu silta on puoliksi ohjattu tasasuuntaaja Tyristoreilla rakennettua siltaa kutsutaan täysin ohjatuksi tasasuuntaaja jatkuu 28

26 Tasasuuntaaja Tasasuuntauksen periaate (diodi) Puoliaaltotasasuuntaaja Kokoaaltotasasuuntaaja jatkuu 29

27 Tasasuuntaaja Ohjatun tasasuuntauksen periaate Kokoaaltotasasuuntaus (tyristori) jatkuu 30

28 Tasasuuntaaja Kolmivaiheisesta kuusipulssisillasta saatava tasajännite Tasasuuntaaja voi olla myös 12-pulssinen 31

29 VÄLIPIIRI

30 VÄLIPIIRI Välipiirin tehtävänä on toimia energiavarastona Varastona toimii, joko kondensaattori tai kela Välipiirissä on tasoituskuristin ennen kondensaattoria tai kelaa Tehtävänä on suodattaa tasajännitettä Ohjauselektroniikan teholähde 33

31 VIRTAVÄLIPIIRI

32 VIRTAVÄLIPIIRILLINEN TAAJUUSMUUTTAJA Taajuusmuuttaja toimii virtalähteenä Syöttää moottoriin virtaa, jolla saadaan moottorin napoihin haluttu jännite Välipiiri muodostuu tasoituskuristimesta 35

33 JÄNNITEVÄLIPIIRI

34 JÄNNITEVÄLIPIIRILLINEN TAAJUUSMUUTTAJA Yleisemmin käytetty taajuusmuuttaja Jännitevälipiirissä on kondensaattoreita sisältävä suodin 37

35 VAIHTOSUUNTAAJA

36 VAIHTOSUUNTAAJA Muuttaa välipiirin tasasähkön vaihtosähköksi Muodostetun vaihtosähkön taajuutta ja amplitudia voidaan säätää Jännitettä on yleensä muutettava taajuuden mukaisesti Vaihtosuuntaajan ohjausmenetelmiä Skalaariohjaus ja säätö Vektorisäätö DTC eli suoravääntömomenttisäätö 39

37 VAIHTOSUUNTAAJA Vaihtosuuntaaja pilkkoo tasajännitteestä eri mittaisia pätkiä suurella nopeudella Vaihtosuuntaajasta saatavan jännitteen muoto on keskimäärin sama kuin siniaallolla PWM- tekniikalla muodostettu vaihtojännite 40

38 Vaihtosuuntaajan ohjaustavat

39 SKALAARIOHJAUS JA SÄÄTÖ Skalaariohjaus Skalaariohjauksessa pidetään jännitteen ja taajuuden suhde vakiona Mitataan kahta vaihevirtaa Ohjaukseen käytetään pulssileveysmodulaatiota Skalaariohjausta käytetään yksinkertaisissa oikosulkumoottorikäytöissä Skalaarisäätö Lisätään skalaariohjauksen rinnalle Mitataan sähkökoneen nopeutta Koneen pyörimisnopeutta tai vääntömomenttia voidaan säätää Vaativammat oikosulkumoottorikäytöt Skalaariohjausta ja säätöä ei käytetä hajautetun tuotannon sovelluksissa 42

40 43

41 VEKTORISÄÄTÖ Sähkökoneen käämivuota ja vääntömomenttia säädetään erikseen Tarvitaan moottorin staattorivirta ja roottorin pyörimisnopeus Vektorisäätö käyttää taajuusmuuttajan sisäistä moottorimallia 44

42 45

43 DTC Suora vääntömomenttisäätö Asetetaan moottorin tehtäväksi kehittää haluttu pyörimisnopeus ja vääntömomentti mahdollisimman nopeasti Optimoitu moottorin vääntömomentin ja magneettivuon säätö Ne määritetään mukautuvan sisäisen moottorimallin avulla 46

44 47

45 OHJAUSYKSIKKÖ

46 OHJAUSPIIRI Ohjauspiirin tehtävänä on olla yhteydessä taajuusmuuttajaan kytkettyihin laitteisiin Ohjausyksikkö lähettää ja vastaanottaa viestejä Ohjauspiiri yhdistää tasasuuntaajan, välipiirin ja vaihtosuuntaajan Ohjaa eri osien komponentteja Ohjaus tapa riippuu muuttajan rakenteesta 49

47 Taajuusmuuttaja generaattorikäytössä

48 Taajuusmuuttaja generaattorikäytössä Generaattorikäytössä taajuusmuuttajan tarkoitus on siirtää generaattorissa tuotettu energia verkkoon päin Taajuusmuuttajan avulla liitetty generaattori voi toimia eri taajuudella kuin verkko Tämä mahdollistaa generaattorin kytkemisen verkkoon jo pienellä ja muuttuvalla kierrosnopeudella Yleisimmin käytetty taajuusmuuttaja on jännitevälipiirillinen Sen etuja ovat: Tehon siirto molempiin suuntiin Loistehon säätö Yliaaltojen kompensointi 51

49 Jännitevälipiirillinen taajuusmuuttaja Pääpiirin osat Generaattorisuuntaaja Jännitevälipiiri Verkkovaihtosuuntaaja Verkkosuodatin Ohjauselektroniikka 52

50 VERKKOON LIITTYMINEN TAAJUUSMUUTTAJALLA Taajuusmuuttajan ohjauselektroniikka hoitaa tahdistuksen automaattisesti Ennen kuin taajuusmuuttaja voi tahdistua verkkoon, välipiirissä on oltava jännite Välipiirin lataukseenkäytetään ulkoista latauspiiriä Syötön voi valita tahtigeneraattorin tai verkon puolelta 53

51 VOIMALAITOKSEN SÄÄDÖT

52 VOIMALAITOKSEN SÄÄDÖT Jotta verkossa pysyy tuotetun ja kulutetun loistehon tasapaino, on säädettävä Verkon jännitettä Jotta verkossa pysyy tuotetun ja kulutetun pätötehon tasapaino, on säädettävä Verkon taajuutta 55

53 Jännitteen ja loistehon säätö Jännitettä säädetään Säätämällä tahtigeneraattorin magnetoimisvirtaa Käyttämällä kompensointilaitteistoja Taajuusmuuttajilla voidaan säätää loistehoa 56

54 Taajuuden ja pätötehon säätö Kun taajuus pysyy vakiona, on tuotetun ja kulutetun pätötehon suhde vakio Saarekkeessa käyvän generaattorin taajuuden säätö tapahtuu kierrosnopeutta muuttamalla Kuormitus laskee taajuutta, joten on kasvatettava voimakoneen tehoa 57

55 Lähteet Aura, Tonteri, 1996, Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet Konttinen, 2008, Vaihtosähkökoneen huolto ja koestus Lana, 2008, Pienitehoisen chp- laitoksen verkkoonliityntä Räty, 2010, Finlaysonin vesivoimalaitoksen generaattoriuusinnat Laiti, 2010, Taajuusmuuttajaan perustuva voimantuotannon liittäminen heikkoon sähköverkkoon Peltoniemi, 2005, Vektorimodulointimenetelmien ja verkkosuotimien vertailu jännitevälipiiriverkkovaihtosuuntaajassa Hirvonen, 2007, Taajuusmuuttajan vaihtaminen pakkaajarobottiin VTT Tutkimusraportti, 2009, Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä 58

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa

Lisätiedot

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.

Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Jari Haukka AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ

Jari Haukka AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ Jari Haukka AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ Merenkulun koulutusohjelma 2014 AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ Haukka, Jari Satakunnan ammattikorkeakoulu Merenkulun insinöörin koulutusohjelma Huhtikuu

Lisätiedot

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f

Tahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f 10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.

Lisätiedot

GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN

GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN Ilkka Pahkala GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.4.2015 Tekijä(t) Ilkka

Lisätiedot

PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ

PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖ PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ Diplomityön tarkastajat: Diplomityön ohjaaja: Professori Juha Pyrhönen, TkT Tuomo Lindh

Lisätiedot

Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde

Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Toni Saarinen Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 13.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Toni

Lisätiedot

Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA

Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

10 SÄHKÖKONEET, osa 1

10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut

Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Uuden generaattorin lisääminen apusähköjärjestelmään

Uuden generaattorin lisääminen apusähköjärjestelmään Joona Salonen Uuden generaattorin lisääminen apusähköjärjestelmään Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 8.3.2016 Tiivistelmä ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt

Antti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Antti Ikonen Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkövoimatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 ALKUSANAT Tämä sähkövoimatekniikan insinöörityö

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ Taajuusmuuttajaan perustuva voimantuotannon liittäminen heikkoon sähköverkkoon Työn tekijä: Petteri Laiti Työn valvoja: lehtori, DI

Lisätiedot

JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU

JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU Sami Myöhänen JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.4.2013 Tekijä(t)

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

ACS880-taajuusmuuttajan koestusohje

ACS880-taajuusmuuttajan koestusohje Tomi Sandberg ACS880-taajuusmuuttajan koestusohje Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan KO Insinöörityö 24.5.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tomi Sandberg ACS880-taajuusmuuttajan

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA Timo Niemi-Nikkola Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIMO NIEMI-NIKKOLA:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011 TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä

Lisätiedot

TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI

TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka 2012 DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Lisätiedot

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

Metropolia. Insinööri (AMK) Insinöörityö

Metropolia. Insinööri (AMK) Insinöörityö Antti Aaltonen Kestomagneettitahtimoottori taajuusmuuttajakäytössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 28.4.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärää Aika Antti

Lisätiedot

TAAJUUSMUUTTAJAOHJATTU KESTOMAGNEETTI- TAHTIKONE OPETUSLABORATORIOKÄYTÖSSÄ

TAAJUUSMUUTTAJAOHJATTU KESTOMAGNEETTI- TAHTIKONE OPETUSLABORATORIOKÄYTÖSSÄ TAAJUUSMUUTTAJAOHJATTU KESTOMAGNEETTI- TAHTIKONE OPETUSLABORATORIOKÄYTÖSSÄ Frequency Converter Controlled Permanent Magnet Synchronous Machine in Teaching Laboratory Use Teppo Vuorio Kandidaatintyö 25.03.2013

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

TAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA

TAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA Lappeenrannan teknillinen yliopisto KANDIDAATINTYÖ Teknillinen tiedekunta BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari 26.2.2010 TAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA IMPLEMENTING

Lisätiedot

- VOIMAA, SÄHKÖÄ JA TEHOKKUUTTA

- VOIMAA, SÄHKÖÄ JA TEHOKKUUTTA Pienvesivoimatuotannon tekniikka, laiteratkaisut ja mitoitus Keskiviikko 12.4.2017 LAMMI Harri Ranta, VEO Oy - VOIMAA, SÄHKÖÄ JA TEHOKKUUTTA Voimantuotanto Voimalaitosten automaatioja sähköistysratkaisut

Lisätiedot

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.

Lisätiedot

Oma nimesi Puolijohteet

Oma nimesi Puolijohteet Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

S Suuntaajatekniikka Tentti

S Suuntaajatekniikka Tentti S - 81.3110 Suuntaajatekniikka Tentti 28.5.2008 1. Siniohjatun syklokonvertterin ohjaussuhde r = 0,6. Millä ohjauskulma-alueella suuntaajia ohjataan, kun kuormituksen tehokerroin on 1, 0,7 tai -1? Miten

Lisätiedot

WIND POWER IN POWER SYSTEMS

WIND POWER IN POWER SYSTEMS WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed

Lisätiedot

MINNA MARTTINEN VESIVOIMAGENERAATTORIEN MAGNETOINTIJÄRJESTELMIEN ELINIÄN ARVIOINTI

MINNA MARTTINEN VESIVOIMAGENERAATTORIEN MAGNETOINTIJÄRJESTELMIEN ELINIÄN ARVIOINTI MINNA MARTTINEN VESIVOIMAGENERAATTORIEN MAGNETOINTIJÄRJESTELMIEN ELINIÄN ARVIOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä

Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 03623 09 Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juho Farin, Lasse Peltonen, Marja Leena Pykälä & Sanna Uski Joutsenvuo

Lisätiedot

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

SÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA

KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA Antti Hiltunen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Marko Kokkonen VAIHTOSUUNNITELMA KAUKOLÄMPÖPUMPUN TAAJUUSMUUTTAJALLE

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Marko Kokkonen VAIHTOSUUNNITELMA KAUKOLÄMPÖPUMPUN TAAJUUSMUUTTAJALLE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Kokkonen VAIHTOSUUNNITELMA KAUKOLÄMPÖPUMPUN TAAJUUSMUUTTAJALLE Opinnäytetyö Toukokuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2012 Sähkötekniikan

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Työn valvoja ja tarkastaja Professori Juha Pyrhönen Työn ohjaaja ja tarkastaja DI Tapio Rauhala, ABB Oy Sähkökoneet

Työn valvoja ja tarkastaja Professori Juha Pyrhönen Työn ohjaaja ja tarkastaja DI Tapio Rauhala, ABB Oy Sähkökoneet Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto Jenni Peri VERKKOKÄYTTÖISTEN TAHTIMOOTTORIEN KÄYNNISTYSHÄIRIÖN TUTKIMINEN Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osaston osastoneuvostossa

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Puustinen TAAJUUSMUUTTAJIEN KÄYTTÖ JA VIANETSINTÄ

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Puustinen TAAJUUSMUUTTAJIEN KÄYTTÖ JA VIANETSINTÄ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Jussi Puustinen TAAJUUSMUUTTAJIEN KÄYTTÖ JA VIANETSINTÄ Opinnäytetyö Syyskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TESTAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TESTAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TESTAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Työn tekijä: Tuomo Hakola Työn ohjaaja: lehtori, DI Jari Ijäs Työn

Lisätiedot

Magneettikenttä ja sähkökenttä

Magneettikenttä ja sähkökenttä Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla TEHOVASTUKSET Dynamiikkaa laatuvastuksilla KLASSINEN VASTUSSARJA 10 W 6000 W Kiinteät ja säädettävät putkivastukset FU 75 x 24 pieni lämpötilakerroin vastusarvo pysyy vakiona laajalla lämpötila-alueella

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö

Oikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö Teemu Tossavainen Oikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö 16.3.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Teemu

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

PIENVESIVOIMALAITOKSEN MODERNISOINTI

PIENVESIVOIMALAITOKSEN MODERNISOINTI Laura Salonpää PIENVESIVOIMALAITOKSEN MODERNISOINTI Selvitys vanhan pienvesivoimalaitoksen jälleenrakentamisesta Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2015 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA

LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA Frans Gustafsson Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Niko Ekholm. Taajuusmuuttajan välipiirin elektrolyyttikondensaattoreiden elvyttäminen pitkän seisontajakson jälkeen

Niko Ekholm. Taajuusmuuttajan välipiirin elektrolyyttikondensaattoreiden elvyttäminen pitkän seisontajakson jälkeen Niko Ekholm Taajuusmuuttajan välipiirin elektrolyyttikondensaattoreiden elvyttäminen pitkän seisontajakson jälkeen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Elektroniikka Insinöörityö 29.3.2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA

EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA Harri Vaitomaa Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka Harri Vaitomaa

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖISEN POTKURIKÄYTÖN OHJAUS JA SÄÄTÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖISEN POTKURIKÄYTÖN OHJAUS JA SÄÄTÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖISEN POTKURIKÄYTÖN OHJAUS JA SÄÄTÖ Työn tekijä: Esko Vuori Työn valvoja: lehtori Jari Ijäs Työn ohjaaja: dipl.ins.

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines

Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Luku 10 Tehoelektroniikka. ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka ja Prof. Jorma Kyyrä

Luku 10 Tehoelektroniikka. ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka ja Prof. Jorma Kyyrä Luku 10 Tehoelektroniikka ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka 9.4.2018 ja 11.4.2018 Prof. Jorma Kyyrä Sisältö Esimerkkejä tehoelektroniikan käytöstä Tehopuolijohdekomponentit Diodit, transistorit (bipolaarit

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches

Lisätiedot

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori

Lisätiedot

PASI PURANEN OSITTAISPURKAUKSET HAKKURITEHOLÄHTEEN MUUNTAJAN ERISTYSRAKENTEESSA. Diplomityö

PASI PURANEN OSITTAISPURKAUKSET HAKKURITEHOLÄHTEEN MUUNTAJAN ERISTYSRAKENTEESSA. Diplomityö PASI PURANEN OSITTAISPURKAUKSET HAKKURITEHOLÄHTEEN MUUNTAJAN ERISTYSRAKENTEESSA Diplomityö Tarkastaja: tutkijatohtori Pertti Pakonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Rekolan vesivoimalaitoksen teknillisen kehityksen suunnittelu

Rekolan vesivoimalaitoksen teknillisen kehityksen suunnittelu Rekolan vesivoimalaitoksen teknillisen kehityksen suunnittelu Sami Martinmäki Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

JOONAS RANTANEN INKREMENTAALIPULSSIANTURIN KÄYTTÖ NOPEASTI PYÖRI- VÄSSÄ OIKOSULKUMOOTTORISSA

JOONAS RANTANEN INKREMENTAALIPULSSIANTURIN KÄYTTÖ NOPEASTI PYÖRI- VÄSSÄ OIKOSULKUMOOTTORISSA JOONAS RANTANEN INKREMENTAALIPULSSIANTURIN KÄYTTÖ NOPEASTI PYÖRI- VÄSSÄ OIKOSULKUMOOTTORISSA Diplomityö Tarkastaja: professori Teuvo Suntio Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset

Lisätiedot