Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
|
|
- Raili Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
2 Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Kestomagneetti tahtigeneraattori Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttajan perusrakenne ja toiminta Taajuusmuuttaja generaattorikäytössä Voimalaitoksen säädöt Jännite Taajuus 2
3 Generaattorit
4 Generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorit Epätahtigeneraattori Verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori Kondensaattori magnetoituva epätahtigeneraattori (Itsemagnetoituva) Tahtigeneraattori Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Kestomagneetti tahtigeneraattori 4
5 Magnetointi Magnetointi tarkoittaa generaattorin roottoriin synnytettävää magneettikenttää Magneettikenttä synnytetään roottorikäämiin syötetyn tasavirran avulla tai staattorikentän aiheuttamana Magnetoinnin ja sen synnyttämän magneettikentän tarkoituksena on indusoida jännite staattori käämeihin Magnetoinnin avulla säädetään myös jännitettä 5
6 EPÄTAHTIGENERAATTORI Epätahtigeneraattori pyörii epätahdissa pyörivän magneettikentän kanssa Pyörimisnopeus on kentännopeutta suurempi Toimii generaattorina Epätahtigeneraattorit voidaan jakaa magnetoinnin perusteella kahteen pääryhmään Verkkomagnetoituvat Kondensaattorimagnetoituvat (Itsemagnetoituva) 6
7 Verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori Verkkomagnetoituva epätahtigeneraattori ottaa magnetointivirran sähköverkosta Pystyy syöttämään sähköä vain jännitteelliseen verkkoon Ei toimi saarekekäytössä 7
8 Kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori ottaa tarvitsemansa magnetoimisvirran generaattorin napoihin kytketyistä magnetoimiskondensaattoreista Voidaan syöttää sähköä jännitteettömään verkkoon Toimii saarekekäytössä 8
9 Tahtigeneraattori Tahtigeneraattori pyörii samassa tahdissa koneen sisäisen magneettikentän ja syöttävän verkon kanssa CHP- laitoksissa käytetään umpinapatahtigeneraattoria Pyörimisnopeudet rpm Erilaiset umpinapatahtigeneraattori tyypit Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Kestomagneettitahtigeneraattori 9
10 Vierasmagnetoitu tahtigeneraattori Roottorissa on magnetointikäämitys Jaetaan harjallisiin ja harjattomiin Tarvitsee tasavirtaa magnetointiin Tasavirta syötetään ulkopuolisella magnetointilaitteella Harjallinen tai roottorin akselille rakennetusta vaihtovirtageneraattorista tasasuuntaamalla Harjaton Käytetään aina magnetoinnin säätölaitetta Jännitteensäädin Pitää generaattorin jännitteen asetusarvossaan 10
11 Vierasmagnetoidun generaattorin magnetointijärjestelmä Magnetointilaitteisto Muuttaa vaihtosähkön tasasähköksi ja magnetoi roottorin Pyörivä herätinkone Staattinen magnetointi Harjaton magnetointi Säädin Ohjaa magnetointilaitteistoa Käsinohjauslaitteisto 11
12 Kestomagneettigeneraattori Roottorissa on kestomagneetit Roottorissa on pysyvä magnetointi, jota ei voi säätää Magnetointitilaa säädetään staattorijännitteen suuruutta muuttamalla 12
13 TAAJUUSMUUTTAJA
14 Periaate Toiminta perustuu tehoelektroniikan puolijohdekomponenttien kytkentätilan ohjaukseen Ohjausyksiköllä ohjataan komponenttien johto- ja estotilaa Komponentit ovat sähköventtiilejä, joita avataan ja suljetaan nopeasti 14
15 TAAJUUSMUUTTAJAN KÄYTTÖKOHTEITA Moottorikäytöt Generaattorikäytöt 15
16 TAAJUUSMUUTTAJA MOOTTORIKÄYTÖSSÄ Moottorikäytössä säädetään moottorin kierroslukua ja vääntömomenttia Nopeutta muutetaan taajuutta vaihtamalla Matalilla kierrosnopeuksilla pystytään saavuttamaan maksimivääntömomentti Etuna moottorikäytöissä tulee Sähköenergian säästäminen Ei tarvita erillisiä laitteistoja moottorin ohjaukselle, kuten suunnanvaihto jne. Ei tarvita välttämättä kalliita vaihteistoja Saadaan moottori pyörimään prosessin vaatimalla nopeudella Vähentää mekaanisia rasituksia 16
17 TAAJUUSMUUTTAJA GENERAATTORIKÄYTÖSSÄ Generaattorikäytössä pidetään lähtöjännitteen taajuus vakiona Etuna generaattorikäytössä tulee Ei tarvita erillisiä tahdituslaitteita Sallii generaattorin epätasaisen nopeuden Pitää lähtöjännitteen ja taajuuden tasaisena 17
18 TAAJUUSMUUTTAJIEN PÄÄTYYPIT Suorat muuttajat Välipiirilliset muuttajat (yleisin)
19 SUORAT MUUTTAJAT Suorissa muuttajissa syötettävä vaihtosähkö muutetaan suoraan uudeksi vaihtojännitteeksi ilman tasasuuntausta. Voidaan jakaa kahteen pääryhmään Syklokonvertteri Matriisimuuttaja 20
20 VÄLIPIIRILLISET TAAJUUSMUUTTAJAT
21 VÄLIPIIRILLISET MUUTTAJAT Välipiirillisissä taajuusmuuttajissa syöttöjännite ensin tasasuunnataan tasajännitteeksi. Voidaan jakaa kahteen pääryhmään Virtavälipiiri muuttaja Jännitevälipiiri muuttaja (yleisin) 24
22 VÄLIPIIRILLISEN MUUTTAJAN RAKENNE Välipiirillinen taajuusmuuttaja koostuu neljästä pääosasta Tasasuuntaaja Välipiiri Vaihtosuuntaaja Ohjausyksikkö 25
23 TASASUUNTAAJA
24 TASASUUNTAAJA Tasasuuntaajan tehtävä on muuttaa syöttöverkon vaihtojännite tasajännitteeksi Tasasuuntaaja koostuu joko diodeista, tyristoreista, transistoreista ja näiden yhdistelmistä Tasasuuntaajia on kahta eri päätyyppiä Ohjattu (tyristori, tehotransistori) Ohjaamaton (diodi) jatkuu 27
25 Taajuusmuuttajassa käytetty tasasuuntaaja on yleisesti kuusipulssitasasuuntaaja Diodeilla rakennettua siltaa kutsutaan ohjaamattomaksi tasasuuntaajaksi Diodeilla ja tyristoreilla rakennettu silta on puoliksi ohjattu tasasuuntaaja Tyristoreilla rakennettua siltaa kutsutaan täysin ohjatuksi tasasuuntaaja jatkuu 28
26 Tasasuuntaaja Tasasuuntauksen periaate (diodi) Puoliaaltotasasuuntaaja Kokoaaltotasasuuntaaja jatkuu 29
27 Tasasuuntaaja Ohjatun tasasuuntauksen periaate Kokoaaltotasasuuntaus (tyristori) jatkuu 30
28 Tasasuuntaaja Kolmivaiheisesta kuusipulssisillasta saatava tasajännite Tasasuuntaaja voi olla myös 12-pulssinen 31
29 VÄLIPIIRI
30 VÄLIPIIRI Välipiirin tehtävänä on toimia energiavarastona Varastona toimii, joko kondensaattori tai kela Välipiirissä on tasoituskuristin ennen kondensaattoria tai kelaa Tehtävänä on suodattaa tasajännitettä Ohjauselektroniikan teholähde 33
31 VIRTAVÄLIPIIRI
32 VIRTAVÄLIPIIRILLINEN TAAJUUSMUUTTAJA Taajuusmuuttaja toimii virtalähteenä Syöttää moottoriin virtaa, jolla saadaan moottorin napoihin haluttu jännite Välipiiri muodostuu tasoituskuristimesta 35
33 JÄNNITEVÄLIPIIRI
34 JÄNNITEVÄLIPIIRILLINEN TAAJUUSMUUTTAJA Yleisemmin käytetty taajuusmuuttaja Jännitevälipiirissä on kondensaattoreita sisältävä suodin 37
35 VAIHTOSUUNTAAJA
36 VAIHTOSUUNTAAJA Muuttaa välipiirin tasasähkön vaihtosähköksi Muodostetun vaihtosähkön taajuutta ja amplitudia voidaan säätää Jännitettä on yleensä muutettava taajuuden mukaisesti Vaihtosuuntaajan ohjausmenetelmiä Skalaariohjaus ja säätö Vektorisäätö DTC eli suoravääntömomenttisäätö 39
37 VAIHTOSUUNTAAJA Vaihtosuuntaaja pilkkoo tasajännitteestä eri mittaisia pätkiä suurella nopeudella Vaihtosuuntaajasta saatavan jännitteen muoto on keskimäärin sama kuin siniaallolla PWM- tekniikalla muodostettu vaihtojännite 40
38 Vaihtosuuntaajan ohjaustavat
39 SKALAARIOHJAUS JA SÄÄTÖ Skalaariohjaus Skalaariohjauksessa pidetään jännitteen ja taajuuden suhde vakiona Mitataan kahta vaihevirtaa Ohjaukseen käytetään pulssileveysmodulaatiota Skalaariohjausta käytetään yksinkertaisissa oikosulkumoottorikäytöissä Skalaarisäätö Lisätään skalaariohjauksen rinnalle Mitataan sähkökoneen nopeutta Koneen pyörimisnopeutta tai vääntömomenttia voidaan säätää Vaativammat oikosulkumoottorikäytöt Skalaariohjausta ja säätöä ei käytetä hajautetun tuotannon sovelluksissa 42
40 43
41 VEKTORISÄÄTÖ Sähkökoneen käämivuota ja vääntömomenttia säädetään erikseen Tarvitaan moottorin staattorivirta ja roottorin pyörimisnopeus Vektorisäätö käyttää taajuusmuuttajan sisäistä moottorimallia 44
42 45
43 DTC Suora vääntömomenttisäätö Asetetaan moottorin tehtäväksi kehittää haluttu pyörimisnopeus ja vääntömomentti mahdollisimman nopeasti Optimoitu moottorin vääntömomentin ja magneettivuon säätö Ne määritetään mukautuvan sisäisen moottorimallin avulla 46
44 47
45 OHJAUSYKSIKKÖ
46 OHJAUSPIIRI Ohjauspiirin tehtävänä on olla yhteydessä taajuusmuuttajaan kytkettyihin laitteisiin Ohjausyksikkö lähettää ja vastaanottaa viestejä Ohjauspiiri yhdistää tasasuuntaajan, välipiirin ja vaihtosuuntaajan Ohjaa eri osien komponentteja Ohjaus tapa riippuu muuttajan rakenteesta 49
47 Taajuusmuuttaja generaattorikäytössä
48 Taajuusmuuttaja generaattorikäytössä Generaattorikäytössä taajuusmuuttajan tarkoitus on siirtää generaattorissa tuotettu energia verkkoon päin Taajuusmuuttajan avulla liitetty generaattori voi toimia eri taajuudella kuin verkko Tämä mahdollistaa generaattorin kytkemisen verkkoon jo pienellä ja muuttuvalla kierrosnopeudella Yleisimmin käytetty taajuusmuuttaja on jännitevälipiirillinen Sen etuja ovat: Tehon siirto molempiin suuntiin Loistehon säätö Yliaaltojen kompensointi 51
49 Jännitevälipiirillinen taajuusmuuttaja Pääpiirin osat Generaattorisuuntaaja Jännitevälipiiri Verkkovaihtosuuntaaja Verkkosuodatin Ohjauselektroniikka 52
50 VERKKOON LIITTYMINEN TAAJUUSMUUTTAJALLA Taajuusmuuttajan ohjauselektroniikka hoitaa tahdistuksen automaattisesti Ennen kuin taajuusmuuttaja voi tahdistua verkkoon, välipiirissä on oltava jännite Välipiirin lataukseenkäytetään ulkoista latauspiiriä Syötön voi valita tahtigeneraattorin tai verkon puolelta 53
51 VOIMALAITOKSEN SÄÄDÖT
52 VOIMALAITOKSEN SÄÄDÖT Jotta verkossa pysyy tuotetun ja kulutetun loistehon tasapaino, on säädettävä Verkon jännitettä Jotta verkossa pysyy tuotetun ja kulutetun pätötehon tasapaino, on säädettävä Verkon taajuutta 55
53 Jännitteen ja loistehon säätö Jännitettä säädetään Säätämällä tahtigeneraattorin magnetoimisvirtaa Käyttämällä kompensointilaitteistoja Taajuusmuuttajilla voidaan säätää loistehoa 56
54 Taajuuden ja pätötehon säätö Kun taajuus pysyy vakiona, on tuotetun ja kulutetun pätötehon suhde vakio Saarekkeessa käyvän generaattorin taajuuden säätö tapahtuu kierrosnopeutta muuttamalla Kuormitus laskee taajuutta, joten on kasvatettava voimakoneen tehoa 57
55 Lähteet Aura, Tonteri, 1996, Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet Konttinen, 2008, Vaihtosähkökoneen huolto ja koestus Lana, 2008, Pienitehoisen chp- laitoksen verkkoonliityntä Räty, 2010, Finlaysonin vesivoimalaitoksen generaattoriuusinnat Laiti, 2010, Taajuusmuuttajaan perustuva voimantuotannon liittäminen heikkoon sähköverkkoon Peltoniemi, 2005, Vektorimodulointimenetelmien ja verkkosuotimien vertailu jännitevälipiiriverkkovaihtosuuntaajassa Hirvonen, 2007, Taajuusmuuttajan vaihtaminen pakkaajarobottiin VTT Tutkimusraportti, 2009, Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä 58
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ
SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotTämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä.
SÄHKÖMOOTTORIT Tämä luentomoniste käsittelee kahta yleisintä sähkömoottorityyppiä ja moottorisuojakytkintä. H. Honkanen YLEISTÄ: Käyttötavat Sähkökoneen nimelliskäyttötavat merkitään S1, S2, S3...S10 standardin
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotAri Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1
Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotJari Haukka AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ
Jari Haukka AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ Merenkulun koulutusohjelma 2014 AKSELIGENERAATTORIN HYBRIDIKÄYTTÖ Haukka, Jari Satakunnan ammattikorkeakoulu Merenkulun insinöörin koulutusohjelma Huhtikuu
LisätiedotTahtikoneen pyörimisnopeus on sidoksissa syöttävän verkon taajuuteen f
10 SÄHKÖKONEET, osa2 10.3 Tahtikoneet 10.3.1 Rakenne Toinen merkittävä vaihtovirtakoneiden ryhmä on tahtikoneet. Tahtikoneiden nimitys tulee siitä, että niiden roottorit pyörivät koneen sisäisen magneettikentän,
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN
Ilkka Pahkala GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.4.2015 Tekijä(t) Ilkka
LisätiedotPIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖ PIENITEHOISEN CHP-LAITOKSEN VERKKOONLIITYNTÄ Diplomityön tarkastajat: Diplomityön ohjaaja: Professori Juha Pyrhönen, TkT Tuomo Lindh
LisätiedotVerkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde
Toni Saarinen Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 13.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Toni
LisätiedotJanne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA
Janne Haapala TAHTIGENERAATTORIN VERKKOON TAHDISTAMINEN SYNKRONOSKOOPIN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
Lisätiedot10 SÄHKÖKONEET, osa 1
10 SÄHKÖKONEET, osa 1 10.1 Yleistä 10.1.1 Konetyypit ja niiden perusosat Sähkökoneet muuttavat energiaa muodosta toiseen. Moottorit muuttavat niihin syötettyä sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi ja generaattorit
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotTuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut
Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotUuden generaattorin lisääminen apusähköjärjestelmään
Joona Salonen Uuden generaattorin lisääminen apusähköjärjestelmään Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkövoimatekniikka Insinöörityö 8.3.2016 Tiivistelmä ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotAntti Ikonen. Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt
Antti Ikonen Nauhavalssaamon kelaimen sähkömoottorikäytöt Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkövoimatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009 ALKUSANAT Tämä sähkövoimatekniikan insinöörityö
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ Taajuusmuuttajaan perustuva voimantuotannon liittäminen heikkoon sähköverkkoon Työn tekijä: Petteri Laiti Työn valvoja: lehtori, DI
LisätiedotJÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU
Sami Myöhänen JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.4.2013 Tekijä(t)
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotACS880-taajuusmuuttajan koestusohje
Tomi Sandberg ACS880-taajuusmuuttajan koestusohje Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan KO Insinöörityö 24.5.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tomi Sandberg ACS880-taajuusmuuttajan
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotTAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA
TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA Timo Niemi-Nikkola Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIMO NIEMI-NIKKOLA:
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotTOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI
TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotIlja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU
Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka 2012 DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
LisätiedotSÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS
SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen
LisätiedotMetropolia. Insinööri (AMK) Insinöörityö
Antti Aaltonen Kestomagneettitahtimoottori taajuusmuuttajakäytössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 28.4.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärää Aika Antti
LisätiedotTAAJUUSMUUTTAJAOHJATTU KESTOMAGNEETTI- TAHTIKONE OPETUSLABORATORIOKÄYTÖSSÄ
TAAJUUSMUUTTAJAOHJATTU KESTOMAGNEETTI- TAHTIKONE OPETUSLABORATORIOKÄYTÖSSÄ Frequency Converter Controlled Permanent Magnet Synchronous Machine in Teaching Laboratory Use Teppo Vuorio Kandidaatintyö 25.03.2013
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotTAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA
Lappeenrannan teknillinen yliopisto KANDIDAATINTYÖ Teknillinen tiedekunta BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari 26.2.2010 TAAJUUSMUUTTAJAN OHJAUKSEN TOTEUTUS DIGITAALISELLA SIGNAALIPROSESSORILLA IMPLEMENTING
Lisätiedot- VOIMAA, SÄHKÖÄ JA TEHOKKUUTTA
Pienvesivoimatuotannon tekniikka, laiteratkaisut ja mitoitus Keskiviikko 12.4.2017 LAMMI Harri Ranta, VEO Oy - VOIMAA, SÄHKÖÄ JA TEHOKKUUTTA Voimantuotanto Voimalaitosten automaatioja sähköistysratkaisut
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotOma nimesi Puolijohteet
Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 81.3110 Suuntaajatekniikka Tentti 28.5.2008 1. Siniohjatun syklokonvertterin ohjaussuhde r = 0,6. Millä ohjauskulma-alueella suuntaajia ohjataan, kun kuormituksen tehokerroin on 1, 0,7 tai -1? Miten
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed
LisätiedotMINNA MARTTINEN VESIVOIMAGENERAATTORIEN MAGNETOINTIJÄRJESTELMIEN ELINIÄN ARVIOINTI
MINNA MARTTINEN VESIVOIMAGENERAATTORIEN MAGNETOINTIJÄRJESTELMIEN ELINIÄN ARVIOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotTaajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä
TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 03623 09 Taajuusmuuttajien rakenne, mitoitus ja säätö generaattorikäytöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juho Farin, Lasse Peltonen, Marja Leena Pykälä & Sanna Uski Joutsenvuo
LisätiedotSÄHKÖKÄYTÖT. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 SÄHKÖKÄYTÖT SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotKESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA
KESTOMAGNEETTI- GENERAATTORIN KUORMITUS VAIHTELEVALLA TEHOLLA JA NOPEUDELLA Antti Hiltunen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Marko Kokkonen VAIHTOSUUNNITELMA KAUKOLÄMPÖPUMPUN TAAJUUSMUUTTAJALLE
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Kokkonen VAIHTOSUUNNITELMA KAUKOLÄMPÖPUMPUN TAAJUUSMUUTTAJALLE Opinnäytetyö Toukokuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2012 Sähkötekniikan
Lisätiedot4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
LisätiedotTyön valvoja ja tarkastaja Professori Juha Pyrhönen Työn ohjaaja ja tarkastaja DI Tapio Rauhala, ABB Oy Sähkökoneet
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto Jenni Peri VERKKOKÄYTTÖISTEN TAHTIMOOTTORIEN KÄYNNISTYSHÄIRIÖN TUTKIMINEN Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osaston osastoneuvostossa
LisätiedotOUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC
OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Puustinen TAAJUUSMUUTTAJIEN KÄYTTÖ JA VIANETSINTÄ
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Jussi Puustinen TAAJUUSMUUTTAJIEN KÄYTTÖ JA VIANETSINTÄ Opinnäytetyö Syyskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TESTAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TESTAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Työn tekijä: Tuomo Hakola Työn ohjaaja: lehtori, DI Jari Ijäs Työn
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotTEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla
TEHOVASTUKSET Dynamiikkaa laatuvastuksilla KLASSINEN VASTUSSARJA 10 W 6000 W Kiinteät ja säädettävät putkivastukset FU 75 x 24 pieni lämpötilakerroin vastusarvo pysyy vakiona laajalla lämpötila-alueella
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotOikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö
Teemu Tossavainen Oikosulkumoottorikäytön suora vääntömomentinsäätö Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö 16.3.2015 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Teemu
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotPIENVESIVOIMALAITOKSEN MODERNISOINTI
Laura Salonpää PIENVESIVOIMALAITOKSEN MODERNISOINTI Selvitys vanhan pienvesivoimalaitoksen jälleenrakentamisesta Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2015 TIIVISTELMÄ
LisätiedotLIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA
LIUKURENGASGENERAATTORIN KÄYTTÖ TUULIVOIMALASSA Frans Gustafsson Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotNiko Ekholm. Taajuusmuuttajan välipiirin elektrolyyttikondensaattoreiden elvyttäminen pitkän seisontajakson jälkeen
Niko Ekholm Taajuusmuuttajan välipiirin elektrolyyttikondensaattoreiden elvyttäminen pitkän seisontajakson jälkeen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Elektroniikka Insinöörityö 29.3.2012 Tiivistelmä
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotEPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA
EPÄTAHTIKONE VARAVOIMAGENERAATTORINA Harri Vaitomaa Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka Harri Vaitomaa
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖISEN POTKURIKÄYTÖN OHJAUS JA SÄÄTÖ
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SÄHKÖISEN POTKURIKÄYTÖN OHJAUS JA SÄÄTÖ Työn tekijä: Esko Vuori Työn valvoja: lehtori Jari Ijäs Työn ohjaaja: dipl.ins.
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotWind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines
Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotLuku 10 Tehoelektroniikka. ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka ja Prof. Jorma Kyyrä
Luku 10 Tehoelektroniikka ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka 9.4.2018 ja 11.4.2018 Prof. Jorma Kyyrä Sisältö Esimerkkejä tehoelektroniikan käytöstä Tehopuolijohdekomponentit Diodit, transistorit (bipolaarit
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotTekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus
Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori
LisätiedotPASI PURANEN OSITTAISPURKAUKSET HAKKURITEHOLÄHTEEN MUUNTAJAN ERISTYSRAKENTEESSA. Diplomityö
PASI PURANEN OSITTAISPURKAUKSET HAKKURITEHOLÄHTEEN MUUNTAJAN ERISTYSRAKENTEESSA Diplomityö Tarkastaja: tutkijatohtori Pertti Pakonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotRekolan vesivoimalaitoksen teknillisen kehityksen suunnittelu
Rekolan vesivoimalaitoksen teknillisen kehityksen suunnittelu Sami Martinmäki Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotPumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
LisätiedotJOONAS RANTANEN INKREMENTAALIPULSSIANTURIN KÄYTTÖ NOPEASTI PYÖRI- VÄSSÄ OIKOSULKUMOOTTORISSA
JOONAS RANTANEN INKREMENTAALIPULSSIANTURIN KÄYTTÖ NOPEASTI PYÖRI- VÄSSÄ OIKOSULKUMOOTTORISSA Diplomityö Tarkastaja: professori Teuvo Suntio Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotVaravoiman asiantuntija. Marko Nurmi
Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
Lisätiedot