Oikosulkumoottorikäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikosulkumoottorikäyttö"

Transkriptio

1 Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset on jo valmiiksi skaalattu seuraavien kertoimien mukaan. Tämä tulee huomioida mittatuloksia tarkastellessa. Taulukko 1: Moottoriohjauspaneelin muuntokertoimet Suure Output taso Todellinen signaali Jännite 1 V 100 V Virta 1 V 10 A Teho 1 V 10 kw/kvar Nopeus 1 V 1000 rpm Momentti 1 V 10 Nm Mittaukset suoritetaan National Instrumentsin DAQ-mittakortilla. Käytä MATLAB sovellusta sovelluksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sovellus suorittaa tarvittavat alustukset ja mittatulosten suodatuksen antamienne arvojen mukaisesti. Tee tarvittavat kytkennät mittauksia varten oheisen taulukon mukaisesti. Huomioi, että näitä pystyy tarvittaessa muuttamaan. Taulukko 2: Mittauskortin liitännät AI0 AI1 AI2 AI3 AI4 AI5 AI6 Speed Voltage Current Torque Active power Reactive power External signal 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen tutkiminen Mitataan DAQ-mittalaitteen avulla verkkovirtavektorin itseisarvo i pyörimisnopeuden n funktiona suorassa verkkokäynnistyksessä (moottori kytketty kolmioon). Laita ohjauspulpetin tähti-kolmio-kytkin S4 valmiiksi asentoon kolmio ja kytke kone käymään suorataajuusmuuttaja -kytkimestä S3. Tee mittaukset ilman kuormaa (T m = 0 Nm) ja nimelliskuormalla (T m = 22 Nm). Huomaa, että kolmiokytkennällä taajuudenmuuttaja on ohitettu ja verkkovirta on sama kuin moottorivirta. Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 3 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja i : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta.

2 Oikosulkumoottorikäyttö Verkkovirran tutkiminen Tutkitaan vaihejännitteen u 1 ja verkkovirran i 1 käyrämuotoa ajan suhteen koneen nimellisnopeudella. Tee mittaus ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Mittauksia ei tarvitse suodattaa. Huom! Voit tehdä tehtävän 2.3 samaan aikaan. Paljonko on verkkovirran amplitudi ja siitä laskettu tehollisarvo ilman kuormaa kolmiokytkennällä? Miksi moottorin ottama virta ilman kuormaa on niinkin suuri, vaikka moottorin nimellisvirta on vain 6,2 A? ---- Montako astetta on virran ja jännitteen välinen vaihesiirtokulma? Miten virran tehollisarvo ja vaihesiirtokulma muuttuvat nimelliskuormalla verrattuna tyhjäkäyntiin ja miksi? Miten verkkovirta muuttuu, kun oikosulkumoottori toimii generaattorina (T m = 22 Nm)? Paljonko on virran vaihesiirtokulma? Siirtyykö verkkoon tehoa? 2.3 Verkosta otetun tehon tutkiminen Mitataan verkosta otetun pätötehon p 0 ja loistehon q 0 käyrämuodot ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Suodata tulokset esim. 300 Hz alipäästösuotimella. Huomaa, että tehot saadaan moottorisuureista.

3 Oikosulkumoottorikäyttö 3 Miksi moottori ottaa loistehoa yhtä paljon kuormasta riippumatta suoralla kolmiokytkennällä? Vihje: Mieti oikosulkumoottorin sijaiskytkentää Moottorin momentin tutkiminen Mitataan koneen kehittämää momenttia t m pyörimisnopeuden n funktiona suorassa verkkokäytössä. Kasvata kuormaa niin paljon, että oikosulkukone kippaa. Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja noin 12 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. 3. Oikosulkumoottorin skalaariohjaus Uuden taajuudenmuuttajan käyttöönotossa pitää mm. asettaa moottorin parametrit ja suorittaa tarvittaessa moottorin ID-ajo. Katso moottorin arvokilvestä nimellisjännite, -taajuus, -nopeus ja -virta, syötä ne taajuudenmuuttajaan ja suorita ID-ajo. Vihje: ACS 800 Ohjelmointiopas. ABB ACS 800 taajuudenmuuttaja Laboratoriotyössä käytettävä taajuudenmuuttaja on ABB:n valmistama ACS , joka on jännitevälipiirillinen DTC-tekniikalla ja skalaariohjauksella toteutettu taajuudenmuuttaja. ACS:n päävirtapiirin kaavio on esitetty kuvassa 1. Taajuudenmuuttajassa on takaisinkytkentä pulssianturilta suuren nopeustarkkuuden saavuttamiseksi. U1 V1 W1 U2 V2 W2 Diodisilta Välipiirin kuristimet, kondensaattori ja jarrukatkoja IGBT-silta Kuva 1. ACS 800:n päävirtapiiri. Tutkitaan moottorin ominaisuuksia, kun käytetään skalaariohjausta. Muuta parametrin MOOTTORIOHJAUS arvoksi SKALAARI, ULK. OHJ1 MAKSIMI arvoksi 75 Hz ja ENKOODERIVIKA VAROITUS ja IR-KOMPENSOINTI arvoksi (26.03) 0 %.

4 Oikosulkumoottorikäyttö Käynnistysvirtojen tutkiminen Mitataan verkkovirtavektorin itseisarvo i pyörimisnopeuden n funktiona taajuudenmuuttajakäynnistyksessä. Anna pyörimisnopeudelle ohjearvoksi 50 Hz. Taajuudenmuuttajan parametreissa kiihdytysajaksi on asetettu 2 sekuntia ja virtarajaksi 9,3 ampeeria. Tee mittaukset ilman kuormaa (T m = 0 Nm) ja nimelliskuormalla (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 6 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja i : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Mikä oleellinen ero on käynnistysvirroissa, kun verrataan suoraa verkkokäynnistystä ja taajuudenmuuttajalla tehtyä käynnistystä ja miksi? Miten kuorman kasvatus vaikuttaa käynnistysvirtoihin ja miksi? Verkkovirran tutkiminen Mitataan vaihejännitteen u 1 ja verkkovirran i 1 käyrämuotoa koneen nimellisnopeudella. Tee mittaus taajuudenmuuttajalla ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Mittauksia ei tarvitse suodattaa. Huom! Voit tehdä tehtävän 3.3 samaan aikaan. Miltä näyttää ACS 800:n ottama verkkovirta? Mikä sen aiheuttaa? Miltä näyttää ACS:n ottama verkkovirta, kun oikosulkumoottori toimii generaattorina? Oikosulkumoottori tuottaa kuitenkin virtaa sillä jarrutettaessa? Minne virta kulkee?

5 Oikosulkumoottorikäyttö Verkosta otetun tehon tutkiminen Mitataan verkosta otetun pätötehon p i ja loistehon q i käyrämuodot ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Suodata tulokset 500 Hz alipäästösuotimella. Tulosta pätö- ja loisteho samaan kuvaan. ACS 800:n verkosta ottama loisteho kasvaa pätötehon kasvaessa, miksi? 3.4 Moottorin momentin tutkiminen Mitataan koneen kehittämää momenttia t m pyörimisnopeuden n funktiona syöttötaajuuksilla 50, 37,5 25 ja 12,5 Hz, kun kuormaa lisätään hitaasti niin paljon, että oikosulkukone kippaa. Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 15 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Miten skalaariohjauksen momenttikäyrät eroavat suoran verkkokäytön momenttikäyristä? Mikä sen aiheuttaa? Muuta parametrin IR-KOMPENSOINTI arvoksi 10 % ja toista mittaukset taajuuksilla 12,5 ja 25 Hz. Onko tuloksissa eroja? Miksi? U/f-suhteen tutkiminen Mitataan moottorijännitevektorin itseisarvo u syöttötaajuuden (pyörimisnopeuden n) funktiona ilman kuormaa (ilman kuormaa pyörimisnopeus vastaa riittävällä tarkkuudella syöttötaajuutta). Kasvata taajuusohjetta hitaasti nollasta maksimiin. Suodata pyörimisnopeus ja jännite piirturisuotimien kautta rajataajuuksilla 3 Hz ja 10 Hz. Käytä mittauksessa 500 Hz näytteistystaajuutta ja 25 sekunnin pituista mittausta. Mittauksia ei tarvitse suodattaa enää digitaalisesti.

6 Oikosulkumoottorikäyttö 6 Miksi kutsutaan aluetta, jolloin moottorin jännitettä nostetaan suoraan verrannollisesti syöttötaajuuteen? Entä aluetta, jolloin moottorin jännite pidetään nimellisenä? Millä taajuudella on kentänheikennyspiste? Moottorikäytön reagointi kuormamomentin muutoksissa Mitataan, kuinka moottorin pyörimisnopeus n ja moottorin kehittämä momentti t m muuttuvat, kun moottorin akselille kytketään askelmaisesti kuorma nollasta nimelliseen ja takaisin nollaan koneen pyöriessä nopeudella 1000 rpm. Mittaus tehdään DAQ-mittalaittella. Momenttiohjeeksi kytketään funktiogeneraattorilla sopiva kanttiaalto (0,2 Hz, +2,7 V ampl., V offset, STD square) ohjauspulpetin liittimeen T m. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Näytteistystaajuus 5000 Hz ja 10 sekunnin pituinen mittausjakso. Ei digitaalista suodatusta

7 Oikosulkumoottorikäyttö 7 4 Oikosulkumoottorin säätö DTC-tekniikalla Tutkitaan moottorin ominaisuuksia, kun käytetään DTC-tekniikkaa. Muuta parametrin MOOTTORIOHJAUS arvoksi DTC ja SPEED FB SEL arvoksi ENCODER. 4.1 Käynnistysvirtojen tutkiminen Mitataan verkkovirtavektorin itseisarvo i pyörimisnopeuden n funktiona taajuudenmuuttajakäynnistyksessä. Anna pyörimisnopeudelle ohjearvoksi 1000 rpm. Tee mittaukset ilman kuormaa (T m = 0 Nm) ja nimelliskuormalla (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 6 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja i : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Taajuudenmuuttajan parametreissa kiihdytysajaksi on asetettu 2 sekuntia ja virtarajaksi 9,3 ampeeria. Kommentoi virtoja eri käynnistystavoilla (suora käynnistys, skalaariohjaus ja DTC). 4.2 Moottorin momentin tutkiminen Mitataan koneen kehittämää momenttia t m pyörimisnopeuden n funktiona pyörimisnopeuksilla 250, 500, 750 ja 1000 rpm, kun kuormaa lisätään niin paljon, että oikosulkukone kippaa. Taajuudenmuuttajan parametreissa virtarajaksi on asetettu 9,3 A, momenttirajaksi 200 % ja tehorajaksi 200 % (100 % vastaa nimellistä). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 15 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Miten DTC:n momenttikäyrät eroavat muista momenttikäyrästä? 4.3 Moottorikäytön reagointi kuormamomentin muutoksissa Mitataan kuinka moottorin pyörimisnopeus n ja moottorin kehittämä momentti t m muuttuvat, kun moottorin akselille kytketään askelmaisesti kuorma nollasta nimelliseen ja takaisin nollaan koneen pyöriessä nopeudella 1000 rpm. Momenttiohjeeksi kytketään funtiogeneraattorilla sopiva kanttiaalto (0,2 Hz, +2,7 V ampl., V offset, STD square) ohjauspulpetin liittimeen T m. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Näytteistystaajuus 5000 Hz ja mittausaika 10 s. Piirrä momentti, momenttiohje ja pyörimisnopeus samaan kuvaan. Eroaako tulos kohdan 3.6 mittauksista, jolloin käytössä oli skalaariohjaus?

8 Oikosulkumoottorikäyttö 8 Toista mittaus ilman nopeustakaisinkytkentää eli muuta parametrin SPEED FB SEL arvoksi INTERNAL, onko tuloksissa eroja? Mitä etua pulssianturista voisi olla? Moottorijännitteen tutkiminen Tutkitaan moottorijännitteen käyrämuotoa koneen toimiessa tyhjäkäynnissä nopeudella 1000 rpm. Kytke moottorin pääjännite u 12 ja vaihevirta i 1 ilman suodatusta DAQmittalaitteeseen. Aseta näytteistystaajuudeksi Hz ja mittausajaksi 0.03 s. Totea DTC:n hystereesisäätö eli jännitteen tila vaihtuu vain, kun on tarve (kytkentätaajuus muuttuu). Tutki myös, mikä on pienin mahdollinen aikaväli (kytkentäjakso), jonka aikana jännite voi vaihtua nollasta ylös ja takaisin nollaan tai päinvastoin. Tämä onnistuu pienentämällä aika-asteikkoa reilusti. Jännitekäyrästä näet myös välipiirin jännitteen. Miten moottorin suodattamattomasta pääjännitteestä huomaa, että kyse on DTC:stä? Kuinka pitkä on lyhin mahdollinen kytkentäjakso? Paljonko on välipiirin jännite? Moottorijännitteen ja -virran sekä verkkovirran spektrin tutkiminen Kuormita moottoria nimelliskuormalla (T m = 22 Nm) ja kytke moottorin pääjännite u 12 ja vaihevirta i 1 suodattamattomana DAQ-mittalaitteeseen. Laske moottorijännitteen ja virran taajuusspektri. Käytä mittauksessa Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Mille alueelle jännitteen yliaallot ovat jakautuneet ja mitä se kertoo kytkentätaajuudesta?

9 Oikosulkumoottorikäyttö 9 Kiinnitä huomiota kaikkein matalataajuisimpiin yliaaltoihin. Mikä on moottorijännitteen kokonaissäröprosentti (Total Harmonic Distortion) ja onko se riittävän pieni? Mikä on moottorivirran THD ja onko se mielestäsi tarpeeksi pieni? -- Katsotaan lopuksi verkkovirran i 1 harmonia komponentteja. Piirrä verkkovirran taajuusspektri käyttämällä edellä mainittuja asetuksia. Kiinnitä huomiota matalataajuisiin yliaaltoihin. Mitkä kaksi yliaaltoa ovat suurimmat ACS 800:n ottamassa verkkovirrassa? Kuinka suurilta ne vaikuttavat verkkovirran perusaaltoon verrattuna? Miltä verkkovirran THD vaikuttaa?

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.

Lisätiedot

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)? Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas ACS 600. ACS 600 -taajuusmuuttajat Vakiosovellusohjelmisto 5.x

Käyttöönotto-opas ACS 600. ACS 600 -taajuusmuuttajat Vakiosovellusohjelmisto 5.x ACS 600 Käyttöönotto-opas Tässä oppaassa on: $&6 WDDMXXVPXXWWDMDQ Nl\WW QRWWR RKMDXVSDQHHOLQ DYXOOD (QVLPPlLQHQ Nl\QQLVW\V 3\ ULPLVVXXQQDQ WDUNLVWXV.l\QQLVW\V GLJLWDDOLWXORQ NDXWWD 1RSHXGHQ VllW RKMDXVSDQHHOLQ

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011 TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä

Lisätiedot

Moottorinsuojarele SPAM 150 C

Moottorinsuojarele SPAM 150 C Moottorinsuojarele SPAM 150 C 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY 26.9.2000 3.3.2014 Moottorinsuojarele SPAM 150 C P. Puttonen T. Messo 1 Johdanto Relesuojauksen kannalta keskeisimpiä

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

I/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla

I/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla I/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 1.1 Ohjauskorttien I/O... 2 1.2 Käyttöönottotiedot... 3 1.3 Käyntiin seis ohjaus. Yksi ulkoinen

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari EDF3GL / EDFTL Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 Energia/laatumittari etäluenta 3G Ethernet (TCP/IP) energiamittaus: pätö-

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Loisteho, yliaallot ja kompensointi

Loisteho, yliaallot ja kompensointi Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa

Lisätiedot

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit Käyttöohje ja tekninen selostus 1MRS 751733-MUM FI Julkaistu 99-12-07 Versio A Tarkastanut EP Hyväksynyt TK Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

Lisätiedot

Tasasähkövoimansiirto

Tasasähkövoimansiirto TAMK Tasasähkövoimansiirto 1 () Sähkölaboratorio Jani Salmi 13.04.014 Tasasähkövoimansiirto Tavoite Työn tavoitteena on muodostaa tasasähkövoimansiirtoyhteys kahden eri sähköverkon välille. Tasasähkölinkillä

Lisätiedot

Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde

Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Toni Saarinen Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 13.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Toni

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Loppusyksyn 2016 ohjelma Ma 28.11. Viimeinen luento Pyydä tarvittaessa pääsyä Pajalle normiaikojen ulkopuolella! Ma 5.12. Paja on auki ainakin klo 12-18 Ti 6.12. Koulu on kiinni

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

seppo.vehviläinen@electrix.fi

seppo.vehviläinen@electrix.fi moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset

Lisätiedot

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

VACON NX PIKAOHJE. Aloituskysely. Paina enter. suomi. Vakio. Paina enter. 0.00 Hz

VACON NX PIKAOHJE. Aloituskysely. Paina enter. suomi. Vakio. Paina enter. 0.00 Hz VACON NX PIKAOHJE Aloituskysely Aloituskysely käynnistyy, kun laitteeseen kytketään virta ensimmäisen kerran, tai jos Aloituskysely asetetaan systeemivalikossa (P6.5.3) aktiiviseksi JA laitteesta kytketään

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1 Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen

Lisätiedot

Raportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Raportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi Raportti 31.3.29 Yksivaiheinen triac xxxxxxx nimi nimi 278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi 1 Sisältö KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. KIRJALLISUUSTYÖ... 4 2.1 Triacin toimintaperiaate...

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Energiamittarit ja mittalaitteet

Energiamittarit ja mittalaitteet R12 Energiamittarit ja mittalaitteet Kerää, mittaa, tallenna: Hagerin energiamittareilla ja mittalaitteilla saat tiedot koostetusti. Laaja valikoima tuotevalikoima suoramittaukseen 63A ja 100A sekä virtamuuntajamittaukseen

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1 Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,

Lisätiedot

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö

Lisätiedot

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan

Lisätiedot

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015 1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus

Tekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori

Lisätiedot

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari

Lisätiedot

Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen:

Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: olet tutustunut mittausjärjestelyissä vastaan tuleviin elektronisiin piireihin, osaat tehdä yksinkertaisen lämpötilamittauksen analogisilla lämpöantureilla,

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Energiamittarit ja mittalaitteet

Energiamittarit ja mittalaitteet R12 Energiamittarit ja mittalaitteet Kerää, mittaa, tallenna: Hagerin energiamittareilla ja mittalaitteilla saat tiedot koostetusti. Laaja valikoima tuotevalikoima suoramittaukseen 63A ja 100A sekä virtamuuntajamittaukseen

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016 Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

WIND POWER IN POWER SYSTEMS

WIND POWER IN POWER SYSTEMS WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed

Lisätiedot

ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1

ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 Yleistä POOL 40 on lisävaruste, joka mahdollistaa uima-altaan lämmittämisen F1145/F1245 avulla. Lämpöpumppu ohjaa vaihtoventtiiliä (QN19), altaan kiertopumppua

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA 1 SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA TYPE M71000 TÄRKEÄ HUOMAUTUS Nämä käyttöohjeet sisältävät tärkeää laitteen toimintaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää tietoa. Laitteen käyttäjän on luettava käyttöohjeet

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot