PSYYKKINEN TYÖKYKY JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN TYÖHÖN PALUU KUNTOUTUSSÄÄTIÖ TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TANJA RENTTO

Transkriptio

1 PSYYKKINEN TYÖKYKY JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN TYÖHÖN PALUU KUNTOUTUSSÄÄTIÖ TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TANJA RENTTO

2 Työikäisillä tavallisia mielenterveysoireita ja häiriöitä Psyykkinen kuormittuneisuus 17%, 14 % Työuupumus lievä 24%, 23%, vakava 3%, 2% Unihäiriöt 15%, 11% Masennus 7%, 4 % (perusterveydenhuollossa 10-15%) Ahdistushäiriöt 5 %, 4 % Alkoholihäiriöt 1%, 3 % 2

3 Psyykkiset oireet ja niiden vaikutus työkykyyn Oire Aloitekyvyttömyys Keskittymiskyvyn puute Uupuminen Stressinsiedon heikentyminen Paljon pieniä poissaoloja, sairastavuuden lisääntyminen Ongelmat työyhteisössä Ahdistuneisuus Eristäytyminen Ajatteluhäiriöt Päihteiden käytön lisääntyminen Vaikutukset työssä Työssä suoriutumisen heikentyminen Pitkittyvät työpäivät tai työpäivän kesken pois lähteminen Vaikeus selvitä haastavissa tilanteissa Jännittäminen esim. palavereissa tai muissa sosiaalisissa tilanteissa Kahvihuoneen välttely Riitely työyhteisössä Kiusaaminen tai sen kohteeksi joutuminen

4 Miten eri tavoin mielenterveyshäiriö voi heikentää toimintakykyä? Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio -miksi, milloin ja miten? Duodecim 2012;128: Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat pysyviä tai pitkäaikaisia, esim. neuropsykiatrisia tai persoonallisuuspiirteitä. 2. Sairauden välittömät oireet -tilapäisesti voi heikentää toimintakykyä, yleensä hoito lievittää, oirehallintataidot auttaa 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -huomiotta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi, joita täytyy tunnistaa ja purkaa. Esim välttäminen, itselääkintä 4. Sairaanrooliin liittyvät haitallinen sairaanrooli, avuttomuus, kapeutuminen, riippuvuus hoito- ja tukijärjestelmästä, turvan rakentuminen sairauden varaan, kuntoutusmotivaation, toivon ja pystyvyydentunteen menetys

5 Eri sairausryhmien vaikutus työkykyyn käytännön havaintoja Sairausryhmä Ahdistuneisuushäiriöt Masennus Toistuva masennus Psykoosi Psykoosisairaus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt Päihdehäiriöt Vaikutus työkykyyn Lievä keskivaikea (ei eläkettä) Lievä vaikea (ei eläkettä) Lievä vaikea (eläke mahdollinen) Keskivaikea vaikea (ei eläkettä) Lievä vaikea (eläke mahdollinen) Lievä vaikea (eläke mahdollinen) Lievä keskivaikea (ei eläkettä) Lievä vaikea (ei eläkettä)

6 Onnistunut työhön paluu tiimityötä Kuntoutuja itse Lähiesimies, työtoverit, HR, mahd. ohjaaja/perehdyttäjä Työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat Työhallinnon urapalveluiden asiantuntijat, kuntoutusohjaajat, ammatinvalintapsykologit jne. Lähiverkosto, perhe, ystävät, vertaistuki Mielenterveysalan ammattilaiset konsultoiva psykiatri, tai muu psykiatrinen hoitotiimi, psykoterapeutti Muut kuntoutuspalveluiden tuottajat Vakuutuslaitoksen etuuskäsittelijät, asiantuntijat Työhönpaluun ammattilaiset: Työkykykoordinaattorit, työhönvalmentajat

7 Kuntoutujan rooli Tarve hakea muutosta omaan tilanteeseen, valinnan vapaus Omien vahvuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen ja hyväksyminen Motivaation etsiminen, oman tilanteen selvittely ja vaihtoehtojen jäsentäminen Palveluihin hakeutuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentaminen, sitoutuminen yhteistyöhön Kuntoutustavoitteiden määrittely yhteistyössä terveydenhuollon palveluntuottajien (ja työhön paluussa myös esimiehen) kanssa Tavoitteiden seuranta, oman hyvinvoinnin asiantuntijuuden ja vastuun vahvistuminen, omien voimavarojen asteittainen haltuunotto

8 Esimiehen rooli huolehtia työturvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta yhteistyössä (työterveyshuolto, työsuojelu) olla tukena ja antaa rakentavaa mutta avointa palautetta huomioida edistysaskeleet, osata nähdä työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla huomioida ongelmat työsuorituksessa, työturvallisuudessa ja ennakoida/ estää/korjata ongelmia työterveysyhteistyössä sopia paluuta edistävistä työjärjestelyistä ja terveydentilan edellyttämistä joustoista työterveysyhteistyössä tukea yksilön lisäksi työyhteisöä toimimaan kokonaisuutena, ja valmistaa työyhteisöä ottamaan kuntoutuja vastaan myönteisesti, yhteisenä tavoitteena onnistunut paluu. informoida työyhteisöä paluusta siten kuin on sovittu kuntoutujan kanssa työterveysneuvottelussa.

9 Esimiehen eri näkökulmia

10 Työterveyshuollon rooli 1. Lakisääteinen työterveyshuolto palkansaajilla. Työterveyshuollon piirissä 1.8 milj. työntekijää. Sairaanhoitosopimus 90%:lla työterveyshuolloista Työterveyshuollon erityispiirteenä on työolojen ja työn vaatimusten tuntemus, työkuormituksen ja työturvallisuuden arviointi, työoloihin vaikuttaminen ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä työpaikan kanssa Yhteistyövelvoite: työterveyshuolto-työsuojelu-työnantajatyöntekijä Työterveysyhteistyö, työkykyneuvottelu: Työkyvyn selvittäminen ja tuki työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan yhteistyössä

11 Työterveyshuollon rooli 2. Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio (SV laki: työterveyshuolto selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet ennen kuin 90 päivää täyttyy) sääntö Terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdeongelmien seulonta ja varhainen tuki Työperäisten/työhön liittyvien ja Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus ja hoito/hoitoon ohjaus, kuntoutukseen ohjaus Työkyvynarvio ja työssä jatkamisen tuki, kuntoutustarpeen selvitys Tuettu työssäkäynti ja työhön paluu osana hoitoa ja kuntoutusta

12 Työhallinnon rooli Riittävän ajoissa, ennen työkyvyn pysyvää menetystä Työkyvyntutkimuksia Toipumisvaiheessa tai ennakoivasti Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua Työllistymis- ja koulutusneuvontaa ja ohjaamista Työ- ja koulutuskokeiluja Valmentavaa ja ammatillista aikuiskoulutusta Työharjoittelu, työhönvalmennus Pitkäaikaissairauksissa, kun työllistyminen ajankohtaista kuntoutumisprosessissa Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle Palkkatuki työllistävälle yritykselle Pitkäaikaisia elämänhallinnan ongelmia, sosiaalinen kuntoutus ensisijaista (ei kykene ammatilliseen kunt, ei hyödy lääkinnäll kunt) TYP: Kuntouttava työtoiminta Huom. Laki julkisesta työvoimapalvelusta /916, 13

13 Asteittain, tuetusti takaisin työhön Sosiaaliturva: Osasairauspäiväraha Työkokeilu Osakuntoutustuki Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä: Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua asia kerrallaan Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta Asteittain etenevät haasteet ja vastuu Esimiehen ja työyhteisön tuki Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty Valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja, poissaolon syytä ei kerrota, tai kerrotaan sillä tarkkuudella kuin sovitaan työterveysneuvottelussa. Kuntoutuja tarvitsee onnistumiskokemuksia työstä, pienten voittojen ja edistysaskelien tunnistamista, niistä rakennetaan voimia jatkoon! 13

14 Erilaisia työn muokkauskeinoja Työajan lyhentäminen: osasairauspäiväraha (Kela), työkokeilu (eläkevakuutusyhtiö), osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke (oltava henkilön oma valinta, koska alentaa pysyvästi palkkatasoa) Työnkuvan keventäminen: valitaan helpompia työtehtäviä tai vähennetään työn määrää Oman työn korvaaminen helpommalla tai turvallisemmalla työtehtävällä määräajaksi tai kokonaan (korvaavan työn malli joissakin yrityksissä käytössä) Tukihenkilön nimeäminen Työyhteisön valmistaminen paluuseen Säännöllinen seuranta riittävän pitkään: esimiehen kanssa tapaamiset työterveyshuollossa sovitut käynnit muu tukihenkilö (esim. työkykykoordinaattori) Uudelleen kouluttaminen työnantajan tai eläkevakuutusyhtiön toimesta

15 Mikä edistää työhön paluuta tutkimusten mukaan? Vakituinen työsuhde, varmuus työn jatkuvuudesta Esimiehen yhteydenpito työntekijään sairausloman aikana Työtovereiden tuki: Työyhteisöllä voi olla myös kielteinen reaktio ja vaikutus: Kuormittuminen oman työmäärän lisääntymisestä, työhönpalaajan vamman kyseenalaistaminen ja harmistuminen tämän kevyemmästä työmäärästä -> työtovereiden kielteinen suhtautuminen voi kuormittaa, heikentää vointia Sairauspoissaolojen koordinaatio työterveyshuollossa ja työkyvyn varhainen selvittely työterveyshuollossa, työterveysyhteistyössä. Työn muokkaus: esim tehtävien rajaus, sopivien valinta, tauotus, työtahdin väljennys, työpäivän lyhennys jne Lähteet: Joensuu ym. 2008, Johansson ja Lundberg 2005, Mc Eachen ym. 2011, Tjuln ym. 2011, Institute for Work and Health, Toronto 2007)

16 Mitkä kuntoutujaan liittyvät tekijät vaikuttavat työhön paluuseen? + Optimistinen näkemys omasta työhönpaluusta + Pystyvyyden tunne + Nuorempi ikä + Korkeampi koulutustaso - Oireiden koettu liittyvyys työhön - Oireiden vaikeus ja pitkittyminen - Useampi psykiatrinen sairaus ja päihdekäyttö - Työttömyys, irtisanomiset Lähteet: Blank ym. 2008, Cornelius 2010, Lagerveld ym. 2011, Martimo ym. 2010, Riihimäki 2014

17 Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus mielenterveyshäiriöissä Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään mt-potilailla Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista, kun se toteutetaan läheisessä yhteydessä työhön ja työpaikkaan Suomessa tuloksellisuutta haittaa sopivien työpaikkojen puute Suomessa sch potilaiden työllisyysaste on heikompi 7% kuin yleensä Euroopan maissa 10-20%. Suomessa tkv eläkkeellä sch potilaista n 80%. Psykoosi: Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen keinoin psykoosipotilaista kolmannes työssä vuoden kuluttua Työpaikka+ työhön valmennuksen tuella työtaitoja ja valmiuksia. Mielialahäiriöt: Työkokeilun kautta 50-70% ajoituksesta riippuen Lähteitä: Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010, Gould ym ja 2012, Kivekäs ym. 2008, Penttilä ym. 2015, Sailas ym. 2007, Saari 2013, Saarnio

18 Ammatillinen kuntoutus Työkokeilu Ammatillinen koulutus Työhönvalmennus (Tyel, Kela, TE) Koulutuskokeilu (Kela, TE) Ammatinvalinnanohjaus (TE) TYK (Työpaikat, Kela) Elinkeinotuki (Kela) Palkkatuki (TE) Laukkala ym Kuntouttava työtoiminta (TE/SOS) Valmentavat opinnot (III sektori) Kiila (Kela) Työuranuurtaja (TE) Työhönpaluuryhmät (Kunt.säätiö) Taitovalmennus (III sektori, hoitoyksiköt) Sosiaalinen kuntoutus Päihdekuntoutus, avo/laitos Perhekuntoutus Kotikuntoutus Asumiskuntoutus Syrjäytymistä ehkäisevät 18 työpajat Yhteisöllinen toiminta (III sektori, SOS) Lääkinnällinen kuntoutus Psykoterapiat Neuropsykologinen kuntoutus (Kela, ESH) Sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Toimintaterapiat (ESH) Fysioterapiat (ESH) Psykiatrinen perhetyö/ohjaus Päihde-ryhmä KBT Sosiaal.taitojen Harjoittelu (hoitoyksiköt, III sektori)

19 APUVÄLINEITÄ JA TIETOLÄHTEITÄ

20 Työhön paluun tuki -suositus, Terveysportti Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta koska: Työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Työtehtävien muokkaus toimintakyvyn mukaisesti edistää paluuta Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky HUOM. Työhönpaluuvalmiusarvio työkykyarvioon ja työhönpaluun valmisteluun

21 Työhön paluuvalmius (Lähde: Terveysportti) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

22 Toimintakykyarviointisuosituksia työikäisille mt-potilaille Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa: Huomioidaan jäljellä oleva työkyky, mihin työhön toimintakyky ja osaaminen voisivat riittää? miten niitä voisi vahvistaa? Toimintakykyä uhkaavat sairaudet tunnistetaan -> hoito, kuntoutus Työttömyys heikentää mielentervettä, työllistyminen vahvistaa 22

23 MIKSI TYÖHÖN PALUUN TOTEUTTAMISEEN KANNATTAA PANOSTAA?

24 Työ on hyväksi mielenterveydelle Työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden kannalta Tuettu työssä käyminen vähentää psyykkisiä oireita ja parantaa elämänlaatua Työllä on paljon suotuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia vajaakuntoisille. Koettu hyvinvointi työssäkäyvillä parempi sairauden vaikeusasteesta riippumatta. Työ kohentaa SCH-potilaiden itsetuntoa, vähentää eristäytymistä Meta-analyysi OEM 2014, 33 seurantatutkimusta: Työllistyminen vähentää masennusriskiä puoleen, vähentää hieman psyykkistä kuormittuneisuutta, suojaa psykiatrisilta sairauksilta, vähentää sairastavuutta ja edistää psyykkistä toipumista Lähteet: Black 2008, Jahoda 1982, van der Noord ym 2014, Uppal 2006, Waddell ym

25 Sairauspoissaolon haittoja Eristäytyminen, passivoituminen Vuorokausirytmin menetys Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys Mielekkään toiminnan menetys Päihdeongelmien aktivoituminen Pystyvyydentunteen menetys Haitallinen sairaan identiteetti Työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan Etäisyys tuo tilaa vääristyneille tulkinnoille Sairauslomalla on taipumus pitkittyä, joskus on helpointa hakea vain jatkoa... Saadakseen jatkoa potilaan on osoitettava olevansa yhtä sairas kuin sairausloman alkaessa -> vaikutus kuntoutusmotivaatioon ja hoitosuhteen laatuun

26 Työttömyys uhkaa mielenterveyttä Masennus ja ahdistusoireet kaksinkertaistuvat 1/2 vuoden työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja palauttaa hyvinvoinnin Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden lisääntymistä Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot, itsetunnon ja elämänhallinnan heikentyminen heikentävät työllistymismotivaatiota Työttömyys on haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot, paitsi jos useita kuormitustekijöitä kasautuu Lähteet: Butterworth ym 2011, Morrell ym 1994, Yin 1995, Montgomery ym. 1999, Ahlström ym. 2001, Nyman 2002, Kontula 2008, Kuvaja 2012, TEM 2008, OECD 2008, Pensola ym. 2006, Vuori 1998). Lähdetieto masterille

27 Työstä poissaolo uhkaa kuntoutumista Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä ilman yhteisesiintyvyyttä muiden psyykkisten sairauksien/oireiden kanssa, huonoja työoloja ja lähtötilanteen pitkää sairauspoissaoloa Pitkä sairauspoissaolo itsenäisenä tekijänä, sairauden vaikeusastekin huomioituna ennustaa työkyvyttömyyseläkettä Pitkä sairauspoissaolo käynnistää syrjäytymisprosessin Psykiatrisilla työkykyarviopotilailla työhön paluuseen vuoden seurannassa ei vaikuttanut diagnoosiryhmä, vaan lähtötason työtilanne: oliko työsuhde, ja oliko ollut työelämästä pois yli puoli vuotta Lähteet: Ahola ym. 2011, Hultin ym. 2012, Heikinheimo ja Tuisku 2014 Lähdetieto masterille

28 Työkyvynkolmiomalli (Duodecim 2012; 128: ) Terveyden tila Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Yksilön voimavarat ja arvot Motivaatio, työrooli, Työtyytyväisyys Taidot, yhteensopivuus Työympäristö vaatimukset palkitsevuus

29 Mikä työssä kuormittaa? Suuret vaatimukset suhteessa suorituskykyyn (+vähäinen palkitsevuus) Vähäiset vaikutusmahdollisuudet (+suuri vastuu) Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki (+suuri kuormittavuus) Huono työilmapiiri Kokemus kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta Jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät esteet työssä Kohtuuton vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä Arvostuksen puute Epäselvät työn tavoitteet Epävarmuus työn jatkumisesta / 29

30 Medikalisaatioriski Ongelmat on syytä selvittää tuoreeltaan työpaikalla, kuulla kaikkia osapuolia, etsiä toimivia ratkaisuja enemminkin kuin syyllisiä, tai yhtä oikeaa totuutta asiasta Kiusaamiskokemus voi johtaa työpaikan välttelyyn, sairausloman hakemiseen ilman perusteita, tai sen tarpeettomaan pitkittymiseen Työuupumusta ei pidä medikalisoida yksilön sairaudeksi, vaan kyseessä on epäsuhta työntekijän voimavarojen ja työnvaatimusten kesken. Mutta vakavassa työuupumuksessa usein on mukana jo sairastavuutta. Työhönpaluun ongelmat ei aina johdu sairaudesta, pitkittynyt työstä poissaolo tuo tullessaan muutakin kynnystä ja sopeutumishaastetta, sekä työyhteisöllisiä haasteita

31 MIELENTERVEYS VOIMAVARANA

32 Mielenterveys uhkana vai voimavarana? Keho ja mieli on kokonaisuus, joka reagoi stressiin, tuottaa erilaisia tuntemuksia ja oireita Oire voi olla tarkoituksenmukainen signaali, tai pitkittyessään, voimistuessaan ja yhdessä muiden oireiden kanssa toimintakykyä haittaava sairauden oire. Psyykkiset oireet ovat hyvin tavallisia, usein ohimeneviä reaktioita tilanteisiin, joskus luonteenpiirteitä, joskus fyysisiin tai psyykkisiin sairauksiin liittyviä Kaikilla on mielenterveyttä, henkisiä vahvuuksia, sairaillakin, ja mielenterveyttä voidaan aina vahvistaa Vaikka kaikkia sairauksia ei saada parannettua, voidaan vahvistaa voimavaroja, tukea selviytymistä -> positiivinen psykologia, psyykkisten selviytymiskeinojen kehittäminen ja harjoittelu, liikunta, luova itseilmaisu

33 Työn hyvinvointia edistäviä tekijöitä Työyhteisön ominaisuuksia oikeudenmukainen johtaminen, hyvä tiedonkulku, luottamus hyvä työilmapiiri ja sujuva yhteistyö työn ja työntekijöiden arvostus, esimiehen tuki osallisuus työyhteisössä, yhteiset jaetut tavoitteet Työn voimavarat, suhde työhön työn vaatimusten hallintamahdollisuudet, tavoitteiden saavutettavuus -sopivan haastavat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet työn koettu mielekkyys, yhteensopivuus yksilön kykyjen, taipumusten ja arvojen kanssa.

34 Positiivisen psykologian työkaluja Tavoitteena tunnistaa vahvuuksia yksilöissä Keinoja lisätä työhyvinvointia ja yleistä henkistä hyvinvointia, lisätä stressinsietokykyä, edistää palautumista ja kasvua Omien vahvuuksien tunnistaminen ja soveltaminen uusille alueille, tietoisuustaidot, hyväksyntä, arvojen tunnistaminen, merkityksellisyys, myötätunto itseä ja muita kohtaan ym. Pieniä harjoituksia: esim. kirjaa kolme onnistumiskokemusta/ päivä Positiivisen psykologian lähteitä Positiivisuus-Onnentaidot kirjasarja, Duodecim Joustava mieli, Duodecim Positiivisen psykologian voima 2014, Psl kustannus Ominaisvahvuudet

35 Positiivisen psykologian keinoja työhönpaluun yhteydessä Työhönpaluusta ja sen suunnittelusta puhutaan sairausloman alusta saakka ja lisätään vähitellen konkretian astetta mieli saa aikaa valmistautua tulevaan hallinnan tunne hankalassakin tilanteessa säilyy, kun tietää tulevasta synnyttää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta hoitosuhteessa toisaalta seurataan vointia ja tuetaan potilaan oman arvion esiin tuomisen tärkeyttä jos vointi on vielä huono, hoitavan henkilön on tärkeää ottaa vastuu ratkaisuista realistinen lähestymistapa auttaa puhumaan oikeista asioista, ei epärealistista hehkutusta (kyllä se hyvin menee!)

36 Kirjallisuutta Resource oriented assessment of working ability in psychiatry. Tuisku K, Joutsenniemi K, Rentto T, Heikinheimo S. Psychiatria Fennica 2015;46: (Löytyy netistä) Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Appelqvist-Schmidlechner K, Tuisku K, Tamminen N, Nordling E, Solin P. Suomen Lääkärilehti 2016;24: Työikäisten mielenterveyskuntoutus Laukkala T, Tuisku K, Fransman H, Vorma H. Mielenterveyskuntoutus kliinikon työkaluna. Suomen Lääkärilehti 2015; 70(21): Kuntoutustulokset ja työhönpaluu psykiatrisen työkykyarvion jälkeen. Heikinheimo S, Tuisku K. Duodecim 2014;130: Työ tekijäänsä kiittää - tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista Sailas E, Selkama S, Joffe G. Duodecim 2007;123: Ammatillinen kuntoutus mielenterveyshäiriöissä. Tuisku K, Juvonen-Posti P, Härkäpää K, Heilä H, Vainiemi K, Ropponen Duodecim 2013;129:

37 Työhön paluun onnistuminen on Monien eri tekijöiden onnistumisesta kiinni Yhteistyötä Ajoituksen onnistumista Kaikkien osapuolten halukkuutta löytää ratkaisuja Aina yksilöllisesti räätälöitävä kokonaisuus!

38 Tie kulkee mustien pisteiden lomassa. Aavistus valoa horisontissa sitä kohti. Piia Laine 2014: Runonäyte Kuvakulmia työhön-korteista