Mistä psyykkisessä työkyvynarviossa on kyse? Kuntoutussäätiö

Transkriptio

1 Mistä psyykkisessä työkyvynarviossa on kyse? Kuntoutussäätiö Oyl Katinka Tuisku, Erityispoliklinikat Akuutti- ja konsultaatiolinja, HYKS Psykiatria

2 ETK tilasto 2

3 Miksi psykiatriset sairaudet uhkaavat työkykyä? Työn vaatimukset: Työelämän rakenne tietotyö, palveluammatit - korostaa työn henkisiä vaatimuksia. Sairastumisikä: Alkavat varhaisemmin kuin muut työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet. Depression määrä ja laatu: Esiintyvyys 6.5% ja elinaikaisesiintyvyys 18%, uusiutuvuus, kielteiset kognitiot Psykoosisairauksien vaikeat pitkäaikaistoimintakykyvajeet: kognitiivisista puutoksista johtuen vaikeus kouluttautua ja työllistyä. Stigma. 3

4 Miksi psykiatriset sairaudet uhkaavat työkykyä? Skitsofrenia- ja autismispektrin häiriöissä varhainen alku, kehitykselliset piirteet, työuralta syrjäytyminen, pysyvistä kognitiivisista puutoksista johtuen vaikeus kouluttautua ja työllistyä. Stigma, syrjintä työelämässä, sopivien työpaikkojen puute. Skitsofeniapotilaiden eläköityminen lisääntynyt 30 vuodessa 40 68% -> 86 94% (Jääskeläinen ym. 2010) 4

5 Miksi psykiatriset sairaudet uhkaavat työkykyä? Sairastumisikä: Alkavat varhaisemmin kuin muut työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet. Tavallisissa mielenterveyshäiriöissä kielteiset ajatusmallit ja välttämiskäyttäytyminen vaikeuttavat osatyökykyisenä työssä jatkamista. Pelko- ja välttämiskäyttäytyminen (Oyflaten ym 2008) Pitkä sairauspoissaolo-> syrjäytymiskehitys (Hultin ym. 2012) 5

6 Toimintakyky mielenterveyshäiriöissä Sjönnesen ym Väestön poikkileikkaustutkimus Kanadassa Whodas 2.0 N = Väestökeskiarvo 14.2 Skitsofrenia 23.1 Depressio, elinaikais-dg 14.4 Depressio, ajankohtais-dg

7 Toimintakyvyn puutokset mielenterveyshäiriöissä (Duodecim 2012; 128: ) 1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat pysyviä tai pitkäaikaisia. -> Ammatinvalinnanohjaus, työhönvalmennus, psykoterapiat, neuropsykologinen kuntoutus 2. Sairauden välittömät oireet ->yleensä hoito lievittää 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -huomioitta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi. -> Tunnistaminen, ohjaus tarkoituksenmukaisempiin keinoihin KBT, vertaisryhmät, asteittainen altistus 4. Sairaanrooliin liittyvät selittämätön sitkeä toimintakyvyn vaje.-> Autonomiaa kunnioittava ja voimavaroja vahvistava hoitosuhde, kannusteet, palkitsevuus?

8 Työkyvyn arvioon kuluu toimintakykyarvio Toimintakyky: on potilaan arjessa selviytymisen kannalta tärkein mittari vaikuttaa elämänlaatuun määrittää palveluntarvetta on hoito- ja kuntoutusvasteen mittari, sekä keskeinen terveydenhuollon vaikuttavuusmittari vaikuttaa kansantalouteen (laitoshoitopäivät, lastensuojelu, sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet, työn tuottavuus) suhteessa toimintaympäristöön vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan, luoda verkostoja ja toteuttaa itseään mielekkäällä tavalla suhteessa työnvaatimuksiin määrittää työkyvyn ->Työkyvyn tasapainomalli 8 8

9 Toimintakyky Työkyvyn tasapainomalli Arvio työkyvystä Työn vaatimukset Mäkitalo & Palonen 1994, Ilmarinen 1988, Rohmert & Rutenfranz

10 Moniulotteinen työkykymalli Järvikoski ym 2001, Ilmarinen ym.2006 TYÖN- TEKIJÄ Työssä jaksaminen TYÖ ORGANI SAATIO Toimintakyky Kuormittavuus Työolot Työn hallinta Ammatill valmiudet Työprosessi Työroolit ja välineet Yleiset työ- ja sos. valmiudet Osallisuus Sosiaalinen tuki Arvot ja ilmapiiri 10

11 Työkykytalo Ilmarinen 2003, Työterveyslaitos 11

12 Diagnosoidut sairaudet Hoito- ja kuntoutus mahdollisuudet Uudelleen sijoitus- tai koulutus Arvio työkyvystä Toimintakyky Terveyskäyttäytyminen, oireille annettu merkitys Suhde työhön, työn merkitys Työn vaatimukset Yksilölliset voimavarat ja arvot, lähipiiri Osaaminen, motivaatio, työn palkitsevuus ja tuki Työn muokkauskeinot 12

13 Työkyvynkolmiomalli (Duodecim 2012; 128: ) Terveyden tila, oireet Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Yksilön voimavarat ja arvot Motivaatio, työrooli, Työtyytyväisyys Taidot, yhteensopivuus Työympäristö vaatimukset palkitsevuus 13

14 Työnjako Työsuhteessa olevien työkykykannanotot ensisijaisesti työterveyshuollosta, avuksi psykiatrin konsultaatiovastaus tai verkostoyhteistyö. Sv-laki 2012 Psykiatrin työkykykannanotto voi olla ensisijainen esim. sairaalahoidossa, vaikeissa intensiivistä psykiatrista hoitoa vaativissa psykoottisissa tiloissa Psykiatrinen tiimi arvioi psyykkistä toimintakykyä, työterveyslääkäri työkykyä, vakuutuslääkäri etuisuusperusteita Psykiatrin työkykyarvio Vaikeimmat mt-häiriöt Psyk.hoidon pt Työttömät Yhteistyö Konsultaatiot: väliarvio -> < -konsultaatiopyyntö Verkostotapaamiset Puh.neuvottelut Työterveyshuollon työkykyarvio Lievemmät ja alkuvaiheen häiriöt Työperäinen oireilu 14

15 Kysymyksiä psykiatrisessa työkykyarviossa 1. Potilas: Miksi työssä on vaikeuksia? Miksi työkykyarvio? Pystynkö jatkamaan työssäni? Saanko pitää työpaikan, löydänkö työtä? Pääsenkö/ joudunko eläkkeelle?/ haluanko työhön, mihin työhön? Mistä toimeentulo? 2. Työpaikka (opiskelupaikka/ TE toimisto): Voiko työntekijä jatkaa työssään (opiskelija koulutustaan/ työtön jatkaa työnhakua ja ottaa vastaan työtä?) Millä rajoituksilla? Mistä tehtävistä selviytyy? Mitä järjestelyitä tarvitaan? 3. Työterveyshuolto: Mitä psykiatrisia sairauksia potilaalla on, mikä on hoito ja ennuste? Miten ne heikentävät toimintakykyä? Psykiatrisen kuntoutuksen tarve? Ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisuus? Onko työturvallisuusriskejä? 4. Vakuutuslaitos: Onko kyseessä lääketieteellisesti todettu sairaus tai vamma, joka heikentää toimintakykyä? Ajankohtainen toimintakyky? Mihin jäljellä oleva työkyky riittää? Voidaanko työkyky palauttaa kuntoutuksella? Onko hoidon ja kuntoutuksen keinot riittävästi hyödynnetty? Onko haettuun etuuteen perusteet? 15

16 Kysymyksiä psykiatrisessa työkykyarviossa Potilas Vakuutuslaitos Työterveyshuolto Oppilaitos Työpaikka TE-toimisto 16

17 ASIAKASNÄKÖKULMA Kuntoutussuunnittelussa asiakkaan omat tavoitteet keskeiset, alusta saakka asiakkaan kuuleminen ja osallistaminen Omien kysymysten merkitys työkyvyn arvioinnissa (Kivistö 2003): "Oma kysymys" lisää asiakkaan mahdollisuuksia hyötyä tutkimuksesta Mt-kuntoutuja tarvitsee enemmän apua omien voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen kuin muut kuntoutujat Viiveet kuntoutuksessa heikentävät motivaatiota, liian nopeat, valmistelemattomat muutokset taas tuovat uhkaa Puolet MT-kuntoutujista (51%) koki kuntoutuksen oikea-aikaisena, noin kolmannes olisi tarvinnut sitä aikaisemmin (Tuulio-Henriksson ym. 2015). Mielenterveyskuntoutujista 58 % koki ammatillisen kuntoutuksen alkaneen liian myöhään (Gould ym ja 2012, Saari 2013). 17

18 Kysymyksiä psykiatrisessa työkykyarviossa Voiko työntekijä jatkaa työssään? Mistä tehtävistä selviytyy? Mitä järjestelyitä tarvitaan? Työturvallisuus? Potilas SV laki 2012 Työterveysyhteistyö Yhteydenpito työpaikkaan edistää paluuta (Niewenhuisen Vakuutuslaitos 2004, Cornelius 2011, Tiainen Työterveyshuolto 2011) Ennen mt-perusteista työkyvyttömyyseläkettä 70% kokenut työssä henkistä painetta (ETK 2015) Oppilaitos Työpaikka TE-toimisto 18

19 Kysymyksiä psykiatrisessa työkykyarviossa Potilas Vakuutuslaitos Työterveyshuolto KONSULTAATIOVASTAUS TYÖTERVEYSHUOLTOON: DG, TOIMINTAKYKY, HOITO JA KUNTOUTUS, Oppilaitos ENNUSTE Työpaikka SV-laki >TYÖTERVEYSHUOLTO SELVITTÄÄ JÄLJELLÄOLEVAN TYÖKYVYN JA TYÖHÖNPALUUN MAHDOLLISUUDET 3KK KOHDALLA TE-toimisto 19

20 Kysymyksiä psykiatrisessa työkykyarviossa Potilas Kykeneekö työtön hakemaan työtä? Millaista Vakuutuslaitos Voiko työtä opiskelija hän pystyy jatkaa vastaanottamaan? Työterveyshuolto koulutustaan? Mitä Mitä tukitoimia järjestelyitä tarvitaan? ja tukitoimia Mihin aiemmat tarvitaan? työllistämisyritykset Soveltuuko ovat ala kariutuneet? hänen terveydentilalleen? (SORA 2012) Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus Laki julk.työvoima-palvelusta 2012 Oppilaitos Työttömän toiminta- ja työkyvynarvio Työpaikka TOIMIA 2012/2016 TE-toimisto 20

21 Työttömyys ja työkyky? Masennus ja ahdistusoireet lisääntyvät työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja palauttaa hyvinvoinnin (Pensola ym. 2006,TEM 2008,Paul & Moser 2009). Työttömyys on yleensä haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot (OECD 2008, Butterworth 2011). Terveysvalikoituminen työttömäksi (Paul & Moser 2009, Virtanen ym. 2013). Meta-analyysi Van der Noord ym OEM 2014: Työllistyminen vähentää masennusriskiä (OR=0.52; 95% CI 0.33 to 0.83) (van der Noord 2014) 21

22 TYP asiakkaat: Toimintakykyä heikentävä mielenterveyshäiriö 2/3 Mielialahäiriö> 1/3 Vaikeimmin työllistyvillä psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarvetta (Kerätär ja Karjalainen SLL 2010; 65) Kehitysvamma >1/7, Päihderiippuvuus >1/7 Neuropsykiatriset > 1/10, ahdistushäiriöt >1/10 Suosituksia hoitoon tai kuntoutukseen sai 82 % Työkyvyttömäksi todettiin 34 % Työkykyisiä ilman hoidon/kuntoutuksen tarvetta 2 % TEM 2011: Työkykyä ja sen ennustetta tulisi arvioida kaikissa työikäisten hoitotilanteissa ja terveystarkastuksissa -> kuntouttavat toimet riittävän ajoissa 22

23 Mitkä sosiaaliset tekijät ennustavat työttömän työkykyä? sensitiivisyys/spesifisyys Kerätär R. 2016: Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä Esimiehen arvio työssä suoriutumisesta 70% / 84% Työntekijän oma arvio 79% / 72% Työntekijän käsitys pystyvyydestä työhön/kouluun 73% / 78% Heikko työmotivaatio 53% / 85% Katkennut työura 97% / 24% Työkyvyn arviointi tulisi perustaa biopsykososiaaliseen terveyskäsitykseen ja nykyistä enemmän hyödyntää verkostoyhteistyötä. 23

24 Kysymyksiä B-LAUSUNNOT psykiatrisessa työkykyarviossa Onko kyseessä lääketieteellisesti todettu sairaus, vika tai vamma, Potilas joka heikentää toimintakykyä? Vakuutuslaitos Objektiiviset havainnot ja löydökset Työterveyshuolto SV Kela: kykeneekö tavalliseen tai läheisesti siihen verrattavaan työhön? 40-60% työpanos-> Osasv-pvraha Kuntoutustuki/tkv-eläke: Oppilaitos kykeneekö mihinkään Työpaikka työhön? Jäljellä oleva työkyky? osatyökyky 40-60% Voidaanko työkyky palauttaa kuntoutuksella? Onko hoidon ja kuntoutuksen keinot riittävästi TE-toimisto hyödynnetty? 24

25 Sairauspoissaolo Perusteita, hyötyjä Toimintakyky ei riitä työn vähimmäisvaatimuksiin Toipuminen vaatii poissaoloa, hoidolliset syyt Turvallisuusriskit Ammattiroolin säilyttäminen Haittoja Passivoituminen, elämänhallinnan ja vrk-rytmin menetys Sosiaalisen ympäristön tuen menetys Vetäytyminen, välttämiskäyttäytymisen laajeneminen Työhönpaluun kynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan / 25 25

26 Return to work during 1-year follow up after sick leave due to mental disorder (Virtanen ym. 2011) Työhönpaluu diagnoosiryhmittäin 93% sopeutumishäiriöt 76% ahdistushäiriöt 63% depressio 67 % ylempi toimihenkilö 54 % suorittava työ 54% bipolaari 41% skitsofrenia 58% ylempi toimihenkilö 32% suorittava työ 36% päihdehäiriöt 26

27 Työhönpaluuennustetta heikentää Aineisto Lähde Ikä > 50v Ei TTH koordinaatiota Meta-analyysi Cornelius ym Matala koulutus Pitkäaikais-dg Ei työtä, poissa>6kk Huono pystyvyydentunne Pitkä s-poissaolo Työstressi Kuntatyöntekijäkohortti Psyk.pkl kohortti TTH kohortti Työttömät Ruotsi, kohortti Terveys 2000 Virtanen ym Heikinheimo ym.2014 Lagerveld ym Kerätär 2016 Hultin ym Ahola ym Komorbiditeetti Vaikeammat oireet, pidempi kesto Terveys 2000 Depressiokohortti Depressiokohortti Ahola ym VDS julkaisuja VDS julkaisuja 27

28 Ajoitus milloin takaisin työhön? Yhteistyössä potilaan ja verkoston kanssa pohdittava kysymys: Mitä muutoksia pitäisi tapahtua 1. Hoitotasapainossa, oireissa 2. Arjessa, terveyskäyttäytymisessä 3. Motivaatiossa 4. -> Toimintakyvyssä 5. Työoloissa 6. Työn tms. vaatimuksissa ennen työhönpaluuta? 28

29 Mitä arvioidaan? Diagnoosit, oireiden vaikeusaste ja yhteys toimintakykyyn Toimintakyky nyt ja aiemmin, paras saavutettu Työhistoria, työssä selviytyminen nyt ja aiemmin, työolot Suhde työhön, motivaatio, työn merkitys, kokemukset työstä Voimavarat, selviytymiskeinot, terveyskäyttäytyminen 29

30 Millä keinoilla? (HYKS Psykiatrian työkykystrategia 2016) Neutraali objektiivisuus -aito kiinnostus selvittää työkykyä - ensin riittävästi tietoa, sitten vasta johtopäätöksiä Potilaan osallistaminen aktivoiva, jäsentävä yhteistyö, tavoitteiden ja ristiriitojen avoin tarkastelu yhteistyössä Verkostoyhteistyö toimintaympäristöt, tukiverkosto Moniammatillinen yhteistyö -Sairaanhoitaja case manager, sosiaalityöntekijä, lääkäri -Psykologi, neuropsykologi, toimintaterapeutti? -Muut erikoisalakonsultaatiot, neurologia, fysiatria, sisätaudit? 30

31 Työkykyarvioon kuuluu kuntoutusarvio -kuntoutusmuotoja MT -kuntoutujille Ammatillinen Työkokeilu (Tyel, Kela, TE, työpaikat), Kiila (Kela ) Uudelleen koulutus, Koulutuskokeilu, Tuettu koulutus (Kela, TE, oppilaitos) Ammatinvalinnanohjaus ja työllistymispalvelut (TE) Työhönvalmennus (TE, 3s, Kela, Tyel) Työpajatoiminta (TE, kunta,3s) Lääkinnällinen Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, Kuntoutuskurssit, AMI (Kela) Psykoterapiakuntoutus, neuropsykologinen kuntoutus (Kela, Terv.huolto) Oirehallinta ja sairauskohtainen valmennus (Terveydenhuolto, III sektori) Sosiaalinen kuntoutus Päihdekuntoutus, kotikuntoutus, perhekuntoutus, asumiskuntoutus, toiminnallinen syrjäytymisen ehkäisy, taitovalmennus, työpajat (kunta, sos/ terveydenhuolto, kolmas sektori, TE) Kuntouttava työtoiminta (TE/TYP, Sos) / 31 31

32 Mitä psykiatrisen työkykyarvion jälkeen? 1-vuotisseuranta Työkyvyntutkimuspoliklinikka HYKS Heikinheimo ym 2014 Elämänlaatu ja itsearvioitu toimintakyky (koti, sosiaalinen elämä, työ) kohenivat Työelämäaktiivisuus lisääntyi, vuoden kuluttua 58% työssä/ työhön suuntaamassa ja ansiotyösuhteessa 28% Terveyspalveluiden kokonaiskulutus väheni Ammatillinen kuntoutus toteutui vain puolella! 32

33 Työkykykannanotot vaativissa työkykyarvioissa TTPKL 33

34 Työkyvyntutkimuspoliklinikan potilaiden keskiarvoja tutkimusjaksolla ja jatkoseurannassa (Kostamo ym. 2013, Heikinheimo & Tuisku 2014) Sheehan (SDS), subjektiivinen toimintakykyarvio Työssä 8.0 -> 7.2 Kotona 6.5 -> 4.6 Sosiaalisessa elämässä 6.9 -> 5.2 Sofas, moniammatillisen tiimin arvio toimintakyvystä Keskiarvo 51.6 (vaihteluväli 32-87) Potilaan arvio ja tiimin arvio hänen toimintakyvystään osuivat parhaiten yhteen sosiaalisen toimintakyvyn alueella (CC-0.460, p<0.0005) Toimintakyky työssä oli itsearvioituna heikompi kuin muut itsearvioidut toimintakyvyn osa-alueet, eikä korreloinut niin voimakkaasti tiimin arvioon kuin muut alueet. 34

35 Miksi psykiatristen potilaiden työkykyä kannattaa tukea? Työn merkitys: Elämänlaadun, osallistumisen, identiteetin, arvostuksen ja talouden kannalta (Uppal 2006, Black 2008, Waddell ym. 2008). Näyttöä työn mielenterveysvaikutuksista: Työttömyys lisää oireita, työllistyminen vähentää niitä (Van der Noord ym 2014, TEM 2008,OECD 2008, Paul & Moser 2009, Butterworth 2011). Kustannukset yhteiskunnalle keskeisesti toimintakyvyn menetyksestä (Thomas ja Morris 2003, Kessler 2012) Työkyvyn menetyksen vaikutukset perheeseen, työyhteisöön 35

36 Toimintamalleja työkykyarvioon Toimintakykyarviointisuositukset ja mittarit Käypähoito-suositukset Työhönpaluun tuki-suositus (Terveysportti) HYKS Psykiatria: Työkykystrategia Muiden sairaanhoitopiirien käytännöt? 36

37 Työkyvyn tasapainomallin soveltaminen Objektiivinen ja monipuolinen toimintakykyarvio Mihin riittää? Jatkumo 0-100% Arvio työkyvystä Kuntoutustarve Paluun tuki Saatavilla olevan työn vaatimukset, muokkausmahdollisuudet 37

38 Ydinasiat Objektiiviset havainnot ja löydökset (status, lab, erityistyöntekijöiden tutkimukset, verkostohaastattelut) Subjektiivisen kokemuksen ja motivaatiotekijöiden tarkastelu, potilaan osallistaminen Jäljellä oleva työ ja toimintakyky (0-100%), voimavarat ja kuntoutusmahdollisuudet (sostt, tth) 38