PSYYKKINEN TYÖKYKY, SEN ARVIOINTI JA TYÖHÖN PALUU HELSINKI TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS PSYKIATRI, VAKUUTUSLÄÄKÄRI HELENA GALKIN-JOKINEN
|
|
- Tauno Kokkonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PSYYKKINEN TYÖKYKY, SEN ARVIOINTI JA TYÖHÖN PALUU HELSINKI TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS PSYKIATRI, VAKUUTUSLÄÄKÄRI HELENA GALKIN-JOKINEN
2 Työikäisillä tavallisia mielenterveysoireita ja häiriöitä Psyykkinen kuormittuneisuus 17%, 14 % Työuupumus lievä 24%, 23%, vakava 3%, 2% Unihäiriöt 15%, 11% Masennus 7%, 4 % (perusterveydenhuollossa 10-15%) Ahdistushäiriöt 5 %, 4 % Alkoholiriippuvuus 2%, 7% 2
3 Psyykkiset oireet, sairaudet ja niiden vaikutus työkykyyn Oire Aloitekyvyttömyys Keskittymiskyvyn puute Uupuminen Stressinsiedon heikentyminen Paljon pieniä poissaoloja, sairastavuuden lisääntyminen Ongelmat työyhteisössä Ahdistuneisuus Eristäytyminen Ajatteluhäiriöt Päihteiden käytön lisääntyminen Vaikutukset työssä Työssä suoriutumisen heikentyminen Pitkittyvät työpäivät tai kesken työpäivän pois lähteminen Vaikeus selvitä haastavissa tilanteissa Jännittäminen esim. palavereissa tai muissa sosiaalisissa tilanteissa Kahvihuoneen välttely Riitely työyhteisössä Kiusaaminen tai sen kohteeksi joutuminen
4 Miten eri tavoin mielenterveyshäiriö voi heikentää toimintakykyä? Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio -miksi, milloin ja miten? Duodecim 2012;128: Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat pysyviä tai pitkäaikaisia, esim. neuropsykiatrisia tai persoonallisuuspiirteitä. 2. Sairauden välittömät oireet -tilapäisesti voi heikentää toimintakykyä, yleensä hoito lievittää, oirehallintataidot auttaa 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -huomiotta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi, joita täytyy tunnistaa ja purkaa. Esim välttäminen, itselääkintä 4. Sairaanrooliin liittyvät haitallinen sairaanrooli, avuttomuus, kapeutuminen, riippuvuus hoito- ja tukijärjestelmästä, turvan rakentuminen sairauden varaan, kuntoutusmotivaation, toivon ja pystyvyydentunteen menetys
5 Missä arvioidaan työikäisen psyykkistä työ-ja toimintakykyä Perustaso ensin -Työterv. huollossa kaikki, joilla on työterv. huolto (terveystarkastukset, vo. käynnit,esimiehen ohjaamana, muun terveydenhuollon ohjaamana) -Työttömät terveyskeskuksessa- TE ohjaa tarvittaessa, vaikeat työkykyarvioon Erikoistaso: -Vaikea dg, hoito,työkyvyttömyys 2 3kk(suositus) -erikoissairaanhoito, työterv. huollon erikoislääkärikonsultaatiot, yksityissektorin erik. lääk. -> verkostoyhteistyö työterveyshuollon kanssa! -Työttömien ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu työhallinnon kanssa (TE toimistot) Laajat ja vaativat työkykyarviot -kuntoutustutkimusyksiköt ja laitokset, erityiset psykiatrian yksiköt, Työterveyslaitos
6 Työnjako SV-lain muutos 2012 painottaa työterveyshuollon roolia eli 90pv. Jälkeen työterveyshuollon lausunto, arvio jäljellä olevasta työkyvystä Työsuhteessa olevien kannanotot ensisijaisesti työterveyshuollosta, avuksi psykiatrin konsultaatiovastaus, erillinen psykiatrin B-lausunto esim. pkl:lta ja verkostoyhteistyö Psykiatrinen hoitopaikka/hoitotiimi arvioi psyykkistä toimintakykyä, työterveyslääkäri työkykyä ja vakuutuslääkäri etuisuusperusteita
7 Työ-ja toimintakykyarvion perusteita Tarve, tavoite ja oikea-aikaisuus Tietoa toimintaympäristöstä Verkostoyhteistyö arviossa ja kuntoutussuunnittelussa Neutraali asiantuntijuus, objektiivisuus ja läpinäkyvyys Riittääkö toimintakyky työn vaatimuksiin? Voidaanko vaikuttaa toimintakykyyn tai työn vaatimuksiin? Liittyykö toimintakyvyn lasku todettuun sairauteen? Muuhun? Onko sairaus hoidettavissa, kuntoutusmahdollisuudet? Toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitteet, mihin riittää?
8 Psykiatrisen työ-ja toimintakykyarvion menetelmiä Pitäisi olla perusteellinen psykiatrinen tutkimus Psykiatriset haastattelut, strukturoidut diagnostiset menetelmät ja oiremittarit Suorat havainnot, statuslöydökset Potilasasiakirjat, muuta esim. työterv. huollon asiakirjat Kliininen seuranta: pkl-käynnit, päiväosastojakso, sairaalajakso, kotikäynti Lähiverkoston havaintojen keruu haastattelemalla, verkostoneuvottelussa (koti, työpaikka, koulu,muut läheiset). Työssä selviäminen, paluun mahdollisuudet Sosiaalisen tilanteen ja työhistorian kartoitus Toimintakyvyn tutkimus, ryhmämuotoinen hyödyllisin Psykologin ja / tai neuropsykologin tutkimus -> kognitiiviset toiminnot, psyykkinen oireenmuodostus, persoonallisuuden tarkempi tutkimus Subjektiivinen kokemus omasta toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, rajoitteet, vahvuudet, suhde työhön
9 Perusteellisesti tehtynä käytännössä: Lääkärin tapaamisia 3 Hoitajan tapaamisia 3 Sosiaalityöntekijä 2 Psykologi 3 Neuropsykologi 2-3 Toimintaterapeutti 3 Laboratoriotutkimukset (verenkuva, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, valvottu huume-ja lääkeseula) Pään MRI tai varjoainetehosteinen kuvaus Neurologin konsultaatio Verkostoneuvottelu tai soitot esimiehelle ja työterv. lääkärille Läheistapaaminen tai soitto Yhteydenotto hoitopaikkaan tai terapeuttiin Loppuneuvottelu
10 Mitä havainnoidaan Orientaatio, realiteettitaju, ajatusvääristymät Harha-aistimukset, -luulot ja niiden vaikutukset Toiminnanohjaus, muisti-ja havaintotoiminnot Kyky havainnoida oma käytöstään ja omia ajatuksiaan Psykomotoriikka, vireystaso, aloitekyky, aktiivisuus Tunteiden säätely, impulssikontrolli Sosiaaliset- ja vuorovaikutuskyvyt, ymmärrys ja tilannetaju Selviytymiskeinot, sopeutuminen ja oirehallinta
11 Työkyvyttömyys KELA: sairauspäivärahaoikeus 300 arkipv. (+50 lisäpv. työhönpaluuyrityksen 30 pv. jälkeen) Määritelmä: sairaudesta johtuen ei pysty tavalliseen työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön Osasairauspäivärahaoikeus:16-67v kokoaikaiselle työntekijälle tai yrittäjälle Työntekijän ja työnantajan suostumus tarvitaan Ei saa vaarantaa terveyttä tai toipumista pv
12 työkyvyttömyyseläke KELA: Sairaus, vika tai vamma oltava 16-64v kykenemättömyys työhön, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvaajana Sokea, liikuntakyvytön, toisen avun varassa oleva Ei osatyökyvyttömyyseläkettä Työeläkepuolen asiakkaat: Työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman johdosta vähintään 2/5 (osa) tai 3/5 (täysi) yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan Huomioidaan työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja(koulutus, ikä,asuinpaikka, kohtuullisuus huomioon ottaen) Ei nimen omaan omaan ammattiin paitsi julkinen puoli Kuntoutuksen ensisijaisuus Onko hoito-ja kuntoutuskeinot hyödynnetty riittävästi Jäljellä oleva työ-ja toimintakyky
13 Sairausloma mielenterveyshäiriöissä Perusteita: toimintakyky ei riitä työn vähimmäisvaatimuksiin joustojenkaan rajoissa Sairauden pahenemisen estäminen Epäonnistumiskokemusten välttäminen, ammattiroolin säilyminen Työturvallisuus, riskien hallinta, uhkaako työssäkäynti toipumista Uhkaako sairas työntekijä koko työyhteisöä, saa aikaan virheitä ym. Hoidolliset syyt (vrk rytmin palautus, lääkityksen aloitus, päiväosasto) Vaikeat mielenterveyden häiriöt Haittoja: Eristäytyminen, passivoituminen Vrk rytmin menetys, päihteiden käytön lisääntyminen (huom, päihteen käyttö yksistään ei oikeuta etuuksiin paitsi vieroituksen ajalta) Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys Pystyvyyden tunteen menetys, haitallinen sairaanidentiteetti Työhönpaluun kynnys nousee Työyhteisöongelmien pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan
14 Eri sairausryhmien vaikutus työkykyyn käytännön havaintoja Sairausryhmä Ahdistuneisuushäiriöt Masennus Toistuva masennus Psykoosi Psykoosisairaus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt Päihdehäiriöt Vaikutus työkykyyn Lievä keskivaikea Lievä vaikea Lievä vaikea Keskivaikea vaikea Lievä vaikea Lievä vaikea Lievä keskivaikea Lievä vaikea
15 Työkyvyttömyyden riskitekijöitä huoli, ahdistus Masennus Heikko usko paranemiseen Epätietoisuus tulevaisuudesta Työkyvyttömyysajatukset Sairaan rooli Passiiviset selv. Strategiat Tehottomien hoitojen kierre Kokemus työn stressaavuudesta Heikko työtyytyväisyys Suuret fyysiset vaatimukset Työkykyä tukevia järjestelymahdollisuuksia Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Töiden järjestäminen uudelleen Työtahdin muuttaminen(esim. alemmat tavoitteet) Aikataulutuksen muuttaminen (esim. vain iltavuoroja) Toinen työpiste Keskittyminen niihin töihin, mitä pystyy tekemään etätyö
16 Riskitekijöitä Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikot sos. Suhteet työssä Joustojen puute(toipumisen aikana) Ta:n vähäinen yhteyden pito Taloudelliset kysymykset Viivytykset (mm. hoitojonot, kiistat hakemuksista Työhönpaluun epäonnistumiset Sosiaalinen eristäytyneisyys Läheisten kielteinen asenne Järjestelymahdollisuuksia Ammatillinen kuntoutus Osa-aikatyöhön siirtyminen
17 Onnistunut työhön paluu tiimityötä Kuntoutuja itse Lähiesimies, työtoverit, HR, mahd. ohjaaja/perehdyttäjä Työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat Työhallinnon urapalveluiden asiantuntijat, kuntoutusohjaajat, ammatinvalintapsykologit jne. Lähiverkosto, perhe, ystävät, vertaistuki Mielenterveysalan ammattilaiset konsultoiva psykiatri, tai muu psykiatrinen hoitotiimi, psykoterapeutti Muut kuntoutuspalveluiden tuottajat Vakuutuslaitoksen kuntoutuksen asiantuntijat Työhönpaluun ammattilaiset: Työkykykoordinaattorit, työhönvalmentajat
18 Kuntoutujan rooli Tarve hakea muutosta omaan tilanteeseen, valinnan vapaus Omien vahvuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen ja hyväksyminen Motivaation etsiminen, oman tilanteen selvittely ja vaihtoehtojen jäsentäminen Palveluihin hakeutuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentaminen, sitoutuminen yhteistyöhön Kuntoutustavoitteiden määrittely yhteistyössä terveydenhuollon palveluntuottajien (ja työhön paluussa myös esimiehen) kanssa Tavoitteiden seuranta, oman hyvinvoinnin asiantuntijuuden ja vastuun vahvistuminen, omien voimavarojen asteittainen haltuunotto
19 Esimiehen rooli huolehtia työturvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta yhteistyössä (työterveyshuolto, työsuojelu) olla tukena ja antaa rakentavaa mutta avointa palautetta huomioida edistysaskeleet, osata nähdä työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla huomioida ongelmat työsuorituksessa, työturvallisuudessa ja ennakoida/ estää/korjata ongelmia työterveysyhteistyössä sopia paluuta edistävistä työjärjestelyistä ja terveydentilan edellyttämistä joustoista työterveysyhteistyössä tukea yksilön lisäksi työyhteisöä toimimaan kokonaisuutena, ja valmistaa työyhteisöä ottamaan kuntoutuja vastaan myönteisesti, yhteisenä tavoitteena onnistunut paluu. Yksilön ja työyhteisön tarpeiden yhteensovittaminen. Organisaation ohjeet ja säännöt tukevat/rajoittavat informoida työyhteisöä paluusta siten kuin on sovittu kuntoutujan kanssa työterveysneuvottelussa.
20 Esimiehen eri näkökulmia
21 Työterveyshuollon rooli 1. Lakisääteinen työterveyshuolto palkansaajilla. Työterveyshuollon piirissä 1.8 milj. työntekijää. Sairaanhoitosopimus 90%:lla työterveyshuolloista Työterveyshuollon erityispiirteenä on työolojen ja työn vaatimusten tuntemus, työkuormituksen ja työturvallisuuden arviointi, työoloihin vaikuttaminen ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä työpaikan kanssa Yhteistyövelvoite: työterveyshuolto-työsuojelu-työnantajatyöntekijä Työpaikan työkyvyn tuen malli: Puheeksiottaminen, varhainen välittäminen, sairauspoissaolokäytännöt,- seuranta, työterv. neuvottelukäytännöt, kuntoutukseen ohjaamisen käytännöt, työhön paluun tukeminen, päihdeohjelma,hoitoonohjaus, toimintaohjeet epäas. Kohtelun ehkäisemiseksi
22 Työterveyshuollon rooli 2. Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio (SV laki: työterveyshuolto selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet ennen kuin 90 päivää täyttyy) Terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdeongelmien seulonta ja varhainen tuki Työperäisten/työhön liittyvien ja Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus ja hoito/hoitoon ohjaus, kuntoutukseen ohjaus Työkyvynarvio ja työssä jatkamisen tuki, kuntoutustarpeen selvitys Tuettu työssäkäynti ja työhön paluu osana hoitoa ja kuntoutusta
23 Työhallinnon rooli Riittävän ajoissa, ennen työkyvyn pysyvää menetystä Työ-ja toimintakyvyn tutkimus tarvittaessa Toipumisvaiheessa tai ennakoivasti Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua Työllistymis- ja koulutusneuvontaa ja ohjaamista Työ- ja koulutuskokeiluja Valmentavaa ja ammatillista aikuiskoulutusta Työharjoittelu, työhönvalmennus Pitkäaikaissairauksissa, kun työllistyminen ajankohtaista kuntoutumisprosessissa Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle Palkkatuki työllistävälle yritykselle, starttiraha Pitkäaikaisia elämänhallinnan ongelmia, sosiaalinen kuntoutus ensisijaista TYP: Kuntouttava työtoiminta
24 Kelan rooli Nuoret Työelämään vakiintumattomat Työelämästä pudonneet Vajaakuntoisuuden kriteerit täyttävät työttömät (sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka, ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen, nuorilla sairaudesta johtuvat rajoitteet työn ja ammatin valinnassa Työ-ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, kuntoutustarveselvitys
25 Työeläkekuntoutus Vakiintunut yhteys työelämään Työkyvyttömyyden uhka seuraavan 5v aikana Ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden Työkokeilu Työhön valmennus Uudelleenkoulutus Palveluntuottajan käyttö
26 Asteittain, tuetusti takaisin työhön Sosiaaliturva: Osasairauspäiväraha Työkokeilu, lisäkoulutus, uudelleen koulutus, palvenluntuottajan palvelut Osakuntoutustuki Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä: Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua asia kerrallaan Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta Asteittain etenevät haasteet ja vastuu Esimiehen ja työyhteisön tuki Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty Valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja, poissaolon syytä ei kerrota, tai kerrotaan sillä tarkkuudella kuin sovitaan työterveysneuvottelussa. Kuntoutuja tarvitsee onnistumiskokemuksia työstä, pienten voittojen ja edistysaskelien tunnistamista, 26 niistä rakennetaan
27 Erilaisia työn muokkauskeinoja Työajan lyhentäminen: osasairauspäiväraha (Kela), työkokeilu (eläkevakuutusyhtiö), osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke (oltava henkilön oma valinta, koska alentaa pysyvästi palkkatasoa) Työnkuvan keventäminen: valitaan helpompia työtehtäviä tai vähennetään työn määrää Oman työn korvaaminen helpommalla tai turvallisemmalla työtehtävällä määräajaksi tai kokonaan (korvaavan työn malli joissakin yrityksissä käytössä) Tukihenkilön nimeäminen Työyhteisön valmistaminen paluuseen Säännöllinen seuranta riittävän pitkään: esimiehen kanssa tapaamiset työterveyshuollossa sovitut käynnit muu tukihenkilö (esim. työkykykoordinaattori) Uudelleen kouluttaminen työnantajan tai eläkevakuutusyhtiön toimesta
28 Mikä edistää työhön paluuta tutkimusten mukaan? Vakituinen työsuhde, varmuus työn jatkuvuudesta Esimiehen yhteydenpito työntekijään sairausloman aikana Työtovereiden tuki: Työyhteisöllä voi olla myös kielteinen reaktio ja vaikutus: Kuormittuminen oman työmäärän lisääntymisestä, työhönpalaajan vamman kyseenalaistaminen ja harmistuminen tämän kevyemmästä työmäärästä -> työtovereiden kielteinen suhtautuminen voi kuormittaa, heikentää vointia. Sairauspoissaolojen koordinaatio työterveyshuollossa ja työkyvyn varhainen selvittely työterveyshuollossa, työterveysyhteistyössä. Työn muokkaus: esim tehtävien rajaus, sopivien valinta, tauotus, työtahdin väljennys, työpäivän lyhennys jne Lähteet: Joensuu ym. 2008, Johansson ja Lundberg 2005, Mc Eachen ym. 2011, Tjuln ym. 2011, Institute for Work and Health, Toronto 2007)
29 Mitkä kuntoutujaan liittyvät tekijät vaikuttavat työhön paluuseen? + Optimistinen näkemys omasta työhönpaluusta + Pystyvyyden tunne + Nuorempi ikä + Korkeampi koulutustaso - Oireiden koettu liittyvyys työhön - Oireiden vaikeus ja pitkittyminen - Useampi psykiatrinen sairaus ja päihdekäyttö - Työttömyys, irtisanomiset Lähteet: Blank ym. 2008, Cornelius 2010, Lagerveld ym. 2011, Martimo ym. 2010, Riihimäki 2014
30 Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus mielenterveyshäiriöissä Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään mt-potilailla Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista, kun se toteutetaan läheisessä yhteydessä työhön ja työpaikkaan Suomessa tuloksellisuutta haittaa sopivien työpaikkojen puute Suomessa sch potilaiden työllisyysaste on heikompi 7% kuin yleensä Euroopan maissa 10-20%. Suomessa tkv eläkkeellä sch potilaista n 80%. Psykoosi: Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen keinoin psykoosipotilaista kolmannes työssä vuoden kuluttua Työpaikka+ työhön valmennuksen tuella työtaitoja ja valmiuksia. Mielialahäiriöt: Työkokeilun kautta 50-70% ajoituksesta riippuen Lähteitä: Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010, Gould ym ja 2012, Kivekäs ym. 2008, Penttilä ym. 2015, Sailas ym. 2007, Saari 2013, Saarnio
31 Mikä työssä kuormittaa? Suuret vaatimukset suhteessa suorituskykyyn (+vähäinen palkitsevuus) Vähäiset vaikutusmahdollisuudet (+suuri vastuu) Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki (+suuri kuormittavuus) Huono työilmapiiri Kokemus kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta Jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät esteet työssä Kohtuuton vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä Arvostuksen puute Epäselvät työn tavoitteet Epävarmuus työn jatkumisesta / 31
32 Medikalisaatioriski Ongelmat on syytä selvittää tuoreeltaan työpaikalla, kuulla kaikkia osapuolia, etsiä toimivia ratkaisuja enemminkin kuin syyllisiä tai yhtä oikeaa totuutta asiasta Kiusaamiskokemus voi johtaa työpaikan välttelyyn, sairausloman hakemiseen ilman perusteita, tai sen tarpeettomaan pitkittymiseen Työuupumusta ei pidä medikalisoida yksilön sairaudeksi, vaan kyseessä on epäsuhta työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten kesken. Vakavassa työuupumuksessa usein on mukana jo sairastavuutta. Työhönpaluun ongelmat eivät aina johdu sairaudesta, pitkittynyt työstä poissaolo tuo tullessaan muutakin kynnystä ja sopeutumishaastetta, sekä työyhteisöllisiä haasteita
33 APUVÄLINEITÄ JA TIETOLÄHTEITÄ
34 Toimia-suositus 2016: Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen Työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttava toimintakyvyn heikkeneminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein Toiminta edellyttää neuvottelevaa ja kuntoutumista tukevaa otetta kaikilta työkyvyn ylläpitoon osallistuvilta tahoilta. Näitä ovat työterveyshuolto ja muu terveydenhuolto, yrityksen johto, henkilöstöhallinto ja esimiehet, luottamushenkilöt sekä työntekijä itse. Suosituksessa esitellään erilaisia toimintakyvyn heikkenemisen tunnistamista helpottavia työkaluja: oirekyselyt, mittarit ja toimintakyvyn arviointiasteikot
35 Toimintakykyarviointisuosituksia työikäisille mt-potilaille Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa: Huomioidaan jäljellä oleva työkyky, mihin työhön toimintakyky ja osaaminen voisivat riittää? miten niitä voisi vahvistaa? Toimintakykyä uhkaavat sairaudet tunnistetaan -> hoito, kuntoutus Työttömyys heikentää mielentervettä, työllistyminen vahvistaa 35
36 Työhön paluun tuki -suositus, Terveysportti Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta koska: Työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Työtehtävien muokkaus toimintakyvyn mukaisesti edistää paluuta Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky HUOM. Työhönpaluuvalmiusarvio työkykyarvioon ja työhönpaluun valmisteluun
37 Työhön paluuvalmius (Lähde: Terveysportti) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?
38 MIKSI TYÖHÖN PALUUN TOTEUTTAMISEEN KANNATTAA PANOSTAA?
39 Työ on hyväksi mielenterveydelle Työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden kannalta Tuettu työssä käyminen vähentää psyykkisiä oireita ja parantaa elämänlaatua Työllä on paljon suotuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia vajaakuntoisille. Koettu hyvinvointi työssäkäyvillä parempi sairauden vaikeusasteesta riippumatta. Työ kohentaa SCH-potilaiden itsetuntoa, vähentää eristäytymistä Meta-analyysi OEM 2014, 33 seurantatutkimusta: Työllistyminen vähentää masennusriskiä puoleen, vähentää hieman psyykkistä kuormittuneisuutta, suojaa psykiatrisilta sairauksilta, vähentää sairastavuutta ja edistää psyykkistä toipumista Lähteet: Black 2008, Jahoda 1982, van der Noord ym 2014, Uppal 2006, Waddell ym
40 Sairauspoissaolon haittoja Eristäytyminen, passivoituminen Vuorokausirytmin menetys Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys Mielekkään toiminnan menetys Päihdeongelmien aktivoituminen Pystyvyydentunteen menetys Haitallinen sairaan identiteetti Työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan Etäisyys tuo tilaa vääristyneille tulkinnoille Sairauslomalla on taipumus pitkittyä, joskus on helpointa hakea vain jatkoa... Saadakseen jatkoa potilaan on osoitettava olevansa yhtä sairas kuin sairausloman alkaessa -> vaikutus kuntoutusmotivaatioon ja hoitosuhteen laatuun
41 Työttömyys uhkaa mielenterveyttä Masennus ja ahdistusoireet kaksinkertaistuvat 1/2 vuoden työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja palauttaa hyvinvoinnin Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden lisääntymistä Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot, itsetunnon ja elämänhallinnan heikentyminen heikentävät työllistymismotivaatiota Työttömyys on haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot, paitsi jos useita kuormitustekijöitä kasautuu Lähteet: Butterworth ym 2011, Morrell ym 1994, Yin 1995, Montgomery ym. 1999, Ahlström ym. 2001, Nyman 2002, Kontula 2008, Kuvaja 2012, TEM 2008, OECD 2008, Pensola ym. 2006, Vuori 1998). Lähdetieto masterille
42 Työstä poissaolo uhkaa kuntoutumista Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä ilman yhteisesiintyvyyttä muiden psyykkisten sairauksien/oireiden kanssa, huonoja työoloja ja lähtötilanteen pitkää sairauspoissaoloa Pitkä sairauspoissaolo itsenäisenä tekijänä, sairauden vaikeusastekin huomioituna ennustaa työkyvyttömyyseläkettä Pitkä sairauspoissaolo käynnistää syrjäytymisprosessin Psykiatrisilla työkykyarviopotilailla työhön paluuseen vuoden seurannassa ei vaikuttanut diagnoosiryhmä, vaan lähtötason työtilanne: oliko työsuhde, ja oliko ollut työelämästä pois yli puoli vuotta Lähteet: Ahola ym. 2011, Hultin ym. 2012, Heikinheimo ja Tuisku 2014 Lähdetieto masterille
43 Työkyvynkolmiomalli (Duodecim 2012; 128: ) Terveyden tila Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Yksilön voimavarat ja arvot Motivaatio, työrooli, Työtyytyväisyys Taidot, yhteensopivuus Työympäristö vaatimukset palkitsevuus
PSYYKKINEN TYÖKYKY JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN TYÖHÖN PALUU KUNTOUTUSSÄÄTIÖ TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TANJA RENTTO
PSYYKKINEN TYÖKYKY JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN TYÖHÖN PALUU 24.8.2016 KUNTOUTUSSÄÄTIÖ TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TANJA RENTTO Työikäisillä tavallisia mielenterveysoireita ja häiriöitä
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyöhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotOsatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!
Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Jari Välimäki, ylilääkäri, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus, KELA Ei sidonnaisuuksia muualle Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat
LisätiedotTyökyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotKelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.
TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.2011 Esityksen sisältö Taustaa Varhainen puuttuminen tule-oireissa Vajaakuntoisen
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotKuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.
Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotTYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN TEY:n ja TTL:n juhlaseminaari 9.6.2015
TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN TEY:n ja TTL:n juhlaseminaari 9.6.2015 Masennuksen hoito voiko työ ja nettiterapia parantaa? Oyl Katinka Tuisku Työkyvyntutkimuspoliklinikka ja Erityispoliklinikat, Erityistutkimus
LisätiedotMilloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen henkilön on mahdollista palata työhön? Kuntoutuspäivät 10.3.2015
Milloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen henkilön on mahdollista palata työhön? Kuntoutuspäivät 10.3.2015 Psyk el Katinka Tuisku Klinikkajohtaja, HYKS Erityispoliklikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotMielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?
Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotKelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotDepressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö
Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö 25.10.2016 Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!
Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt
LisätiedotMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Työhönpaluuta tukeva toimintatapa sairauspoissaoloissa Sirkku Kivistö
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
LisätiedotTyökyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä
Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 13.6.2017 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotOLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI
OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotTyöeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotVälittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa
Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli työhön palaamisessa
Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKELAn tukema kuntoutus
KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus
LisätiedotAina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?
Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
Lisätiedot26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee
26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:
Lisätiedot