Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö

Transkriptio

1 Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka

2 Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä (Virtanen ym. 2011) N= Ilmaantuvuus 2.8% Masennus (F32-F34) 1.9% Ahdistushäiriöt (F40-F42) 0.2% Reaktiiviset ja sopeutumishäiriöt (F43) 0.2% Skitsofrenia ja muut psykoosit 0.2% Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt tai maniat (F30-F31) 0.1% Persoonallisuushäiriöt 0.04% Päihdehäiriöt 0.04% 2 2

3 Depressio ja työkyky Suurin osa (2/3) ei tarvitse sairauslomia (Ahola 2010) Masennuksen vaikeusaste ja kesto, puutteellinen toipuminen, korkeampi ikä, matala koulutustaso ja psyk. samanaikaissairaudet heikentävät työkyvyn ennustetta (VDS, Depression käypä hoito) Depressio yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä -vaan yhdessä työstressin ja pitkän alkuvaiheen s-poissaolon kanssa (Ahola ym. 2011) Työhönpaluun kynnys kasvaa poissaolon pitkittyessä (Martimo 2007, Joensuu ym 2008) Objektiivisesti arvioitu toimintakyky työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneillä nousi 1.5 vuodessa vertailuryhmän tasolle (Rytsälä 2006) 3

4 Sofas-keskiarvot VDS tutkimuksessa (Rytsälä 2006) ei eläk. eläköityneet Lähtötaso vuoden kuluttua vuoden kuluttua

5 Miten depressio heikentää toimintakykyä? Toimintakykyä haittaavia oireita (osalla): kognitiiviset puutokset, yleinen hitaus, väsymys, sekä aloitekyvyn-, motivaation- ja tarmon puute Kognitiivisia puutoksia: Prosessointinopeus, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus (Rock ym. 2013). Kognit.puutoksilla akuuttivaiheessa yhteys depression vaikeusasteeseen, toipumisvaiheessa sairauden kestoon (Gorwood ym.2008) Kielteinen itsearviointi ja vetäytyminen (Beck 1963, Beck & Bredemeier 2016, Depression käypä hoito) 5

6 Toimintakyvyn puutokset -> masennuksessa 1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat - masennukselle altistavat luonteen piirteet ja HPA-akselin säätelyn häiriö 2. Sairauden välittömät oireet -aloitekyvyttömyys, hidastuneisuus, keskittymisvaikeudet 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -vetäytyminen sosiaalisista suhteista, keskeisistä tehtävistä ja muusta eipalkitsevaksi koetusta, tai epäonnistumiskokemuksia tuottavasta toiminnasta -väsymyksen hoito nukkumalla liikaa, unettomuuden ja yöllisen ahdistuksen hoito nettipelein, alkoholilla tms. 4. Sairaanrooliin liittyvät -kielteinen sairaanrooli: työkyvyttömyysetuisuuksiin takertuminen, työhönpaluun pelko, toipumisen pelko, läheisten tai hoitosuhteen tuen menetyksen pelko, pystyvyydentunteen ja toimivien roolien menetys -ulkoa tulevan ratkaisun passiivinen odottelu, lääkehakuisuus

7 Komorbiditeetti huomioidaan työkykyarviossa -> hoito, kuntoutus ja ennuste Persoonallisuushäiriöiden vaikutus työkykyyn (Taiminen 2011) Masennus keskeisempi työkyvyn kannalta Heikentää masennuksen hoitoon sitoutumista ja hoitovastetta Heikentää työkyky- ja kuntoutusennustetta, vaatii monipuolisempia ja pitkäjännitteisempiä kuntoutustoimia, vaikeuttaa työyhteisöön sopeutumista Masennusjakson aikana haitalliset persoonallisuuspiirteet korostuvat Psykiatri diagnosoi persoonallisuushäiriöt Ahdistushäiriöt Alidiagnosoituja -> alihoidettuja (masennuksen taustalla? ) Harvoin johtaa työkyvyttömyyteen, akuutti voimakas ahdistus tilapäisesti lamaa toimintakykyä. Yleensä välttämiskäyttäytyminen voidaan purkaa KBT. Päihdehäiriöt Haitallinen itselääkintä masennukseen, vai masennuksen syy? Päihteettömyyden aikana toimintakyky ja työllistyminen elpyy 3kk:ssa Kohde-elinvauriot työkyvyttömyyden perusteena

8 Depressiopotilaan toimintakykyarvio diagnoosi, sairaudenkulku ja oirekuva + rinnakkaissairaudet toimintakyky, muutokset siinä, sairaudesta johtuvat toimintakykyvajeet ja muut toim.kykyyn vaikuttavat tekijät toimintakyvyn riittävyys työllistymiseen, työhön, tai opiskeluun, jäljellä oleva toimintakyky mihin riittää? työhönkuntoutus: työkokeilu, muokattu työ, osa-sva? onko riittävästi hoidettu ja kuntoutettu, mitä on vielä tehtävissä? huom erityisesti psykoterapian ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen, asteittainen työhönpaluu

9 Masennuksen tunnistaminen Seulontaan: Kahden kysymyksen seula*, BDI, PHQ-9 Diagnostiikkaan: ICD-10 kriteerit Masennustila - sairaus, mielenterveydenhäiriö, oireyhtymä Vähintään 4 oiretta vähintään 2viikon ajan, aiheuttaa haittaa Masentunut mieliala Kiinnostuksen/ mielihyvän menetys Itseluottamuksen heikentyminen Itsesyytökset Kuoleman ajatukset, itsetuhoisuus Väsymys Keskittymis- ja päätösvaikeudet Hidastuminen tai kiihtyminen Unihäiriöt Ruokahalun ja painon muutos 9

10 * Kahden kysymyksen seula 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Seula on positiivinen, jos vastaa edes toiseen myöntävästi. Herkkyys on 96 % osuvuus on 78 % (Arrol 2003 & 2005).

11 Työkaluja masennuspotilaan työ ja toimintakyvyn arvioon Sofas* Sheehanin toimintakykyvaje-asteikko** Työhönpaluun pystyvyydentunne** Työhönpaluuvalmius*** Oiremittarit seurantaan, oirepäiväkirjat (-> haittaavin oire, ja mikä sitä lievittää, mikä pahentaa) * päivitys käynnissä löytyy myös Terveysportista Facultaksen toimintakykyarviointisuosituksesta ** mittarit, käyttöohjeet ja validiteettitiedot julkaistaan tietokannassa v vaihteessa. *** julkaistaan Toimia:ssa, ja löytyy jo Terveysportista, Työhönpaluun tukisuosituksesta

12 Työhönpaluuvalmiusarvio (Terveysportti 2012, Toimia 2017) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

13 Muista myös kysyä masennuspotilaan vahvuuksista -positiivinen psykologia ja voimavarakeskeisyys Toimintakykyyn vaikuttaa muukin kuin sairaus ja oireet, eikä niitä aina saada poistettua käytettävissä olevin hoitokeinoin Kaikkia työn kuormitustekijöitä ei saada korjattua -> vastapainoksi huomioidaan, hyödynnetään ja vahvistetaan olemassa olevia voimavaroja Jokaisessa, sairastuneessakin on myös vahvuuksia masennukseen sairastuneen on niitä vaikeaa tunnistaa. Positiivisia arviointimenetelmiä : Työhönpaluu-pystyvyydentunne (Lagerveld ym. 2010), Suhde työhön-kuvahaastattelu (Tuisku ja Aarnio-Salmi 2012), Työroolihaastattelu (Velozo ym. 1998), Henkisen hyvinvoinnin kysely SWEMWBS (Stewart Brown ym 2009, suom. Appelqvist-Schmidlechner ym. 2016), Luova työote (Holmqvist 1986, Houni ym. 2016) Resource oriented assessment of working ability in psychiatry

14 Masennuspotilas hyötyy asteittaisesta paluusta Sosiaaliturva: Osasairauspäiväraha Työkokeilu Osakuntoutustuki Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä: Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua asia kerrallaan Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta Asteittain etenevät haasteet ja vastuu Esimiehen ja työyhteisön tuki Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty Työterveysneuvottelussa sovitulla tavalla valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja 14

15 Työkokeilu Sopii pitkittyneeltä sairauslomalta työhönpaluun tueksi, kun työhön paluun kynnys on jo noussut korkeaksi ja samoihin työtehtäviin paluu ei enää onnistu Käytetyin työeläkekuntoutuksen muoto masennuspotilailla Parhaat tulokset sairauspäivärahakaudella ja alle 50-vuotiailla Alkaa masennuspotilailla usein liian myöhään Masennuspotilas tarvitsee usein pidemmän, 3-6kk työkokeilun Jos takana aiempi työkokeilu, seuraavassa ei saa toistaa aiempia virheitä: eri työtehtäviin, parempi tuki ja koordinaatio, paremmassa hoitotasapainossa, työpaikan sitoutuminen? (Tuisku ym. 2013: Ammatillinen kuntoutus mielenterveyshäiriöissä) 15

16 Psykoterapeuttisissa interventioissa huomioidaan suhde työhön, jos tavoitteena on työkykyisyys/työhönpaluu Konkreettinen tehtävä tai harjoitus työhön liittyen edistää työhönpaluuta. Huom. Työhönpaluu-hanke (Tiainen ym. 2011) Työhön kohdentuvan moduulin sisältävä KBT lyhytterapia johtaa 65 päivää aikaisempaan työhönpaluuseen kuin vastaava interventio ilman työhön kohdennusta (Lagerveld ym. 2012). Suhde työhön, työssä jaksaminen, työhönpaluu ja paluuseen liittyvät odotukset, pelot ja valmiudet tulisi aina sisältyä psykososiaalisiin interventioihin, joiden tavoitteena on lisätä työkykyä ja työelämään osallistumista Työllistyminen vähentää masennusoireita (van der Noordt 2014) ja työ on mielenterveydelle tärkeää (Black 2008) 16

17 Kiitos 17