SUSJ. SavO.wiki.org. Susj 50 vuotta sitten. Talakkunat, virkailijavaihto, vuksipäivälliset ja vuosijuhlat

Transkriptio

1 T 1/13 SUSJ T Savolasen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 SavOn juhlakaus: SavO.wk.org Talakkuna, vrkaljavaho, vukspävällse ja vuosjuhla Susj 50 vuoa sen T T

2 S s ä l ö 3 Pääkrjous: Huvelua 4 Kuraaorj: SavO.wk.org 5 SavOn juhlakaus: Talakkuna, vrkaljavaho, vukspävällse ja vuosjuhla 10 Sennusheernä om ny Tom 11 Maakunasheerlä: Savon luonnon hmeä Kvkuru ja Ornoro 12 Maalmansavolasa Mongolassa 13 Vlmnkppee 20 vuoa huonoja elokuva, ja maka jakuu 15 Sarjakuva: Sennuhalluslanen 16 Susj 50 vuoa sen: Suomalanen nanen 17 Murremesarn älymassnasa: Ossuuskunnan sännö, osa IV 18 Osakunauuse SUSJ. Helsngn ylopson Savolasen Osakunnan edousleh. Peruseu vuonna Julkasja: Savolanen Osakuna, Mannerhemne 5 A yln krs., Helsnk. Pääomaja: Hen Arjava, hen.arjava@helsnk.f, Krjoaja: Hen Arjava, Jaana Auvnen, Elna Heala, Emm Holopanen, Jar Kännnen, Tom Lappalanen, Jasmn Lava-Kovso, Suv Porn ja Laura Takkunen. Kuvus: Oskar Wäänänen. Kuva: Hen Arjava, Vlle Lovkka, Lnda Manner, Slja Ojanen, Rna Puonen ja Sam Rönkä. Kannen kuva: Lnda Manner. Kelasun arksus: Pa Alapeer ja Saara Turanen. Tao: Oskar Wäänänen. Panos: 540 kpl. Panaus: Ungrafa Oy Jousenmerky panolaos. Susj-leh lmesyy 4 keraa vuodessa. Leh saa HYY:n järjesölehukea. 2

3 Huvelua Huvpäällkön vrka on yks osakunnan myssmmsä. Osakunnan säännössä sanoaan, eä huvmesar järjesää ohjelmaa osakunnan lasuuksn ja vo kusua avukseen huvomkunnan, mua nykyään on jokseenkn epäselvää, mä ämä käyännössä arkoaa. Huvpäällkkö ole sunkaan ensmmäsenä äyeäven vrkojen joukossa, ekä monkaan älähdä, vakka vuos verähäs lman vranhaljan näkyvää panosa. Nän e välämää ole ollu ana. Anakn nspehorn musn ulouvssa ova aja, jollon nykynen sspernne e ollu velä lyöny läp, juhla olva ohjelmallsa lama, ja huvmesarlle ol odellsa arvea. 80-luvun osakunajuhlssa saan naua puhesa monn verron nykyseen verrauna, ja nden lsäks nähn sponaaneja muskkesyksä, näyelmäkappalea, komkkaa sekä yksnkerasa omusuuksa. Haraa sävele -apahumassa soen pelkkää gs-sävelä kokoelmalla erlasa soma, ja muua vahelevaa ohjelmaa lova erlase karsmaase persoona. Laulenkn, vakka e yhä paljon kun nykyään. Akaeemnen juhlmnen käy alvkaudella helpos yösä, kuen vo keroa SavOn kuraaor, jonka ehävn kuuluu osssa osakunnssa edusamnen jopa venä vkonloppuna peräkkän. Juhlnahenknen osakunalanen löyää hauska pppalo, jos e vuoden jokaselle pävälle, anakn vkolle. Vuoden vlkkamman juhlakauden merkessä Sudenkn ässä numerossa luodaan yleskasaus SavOn juhln marraskuula helmkuulle. Sekä nhn osallsunee eä nä ny svusa seuraava vova samalla harrasaa huvkseen ennakovaa hsoranukmusa ja meä, mllanen on ämän heken juhlapernne. Mkä on omnasa juur nlle juhllle, jossa nykyopskelja vhyy? Samankalasna osuva akaeemse pernee ova ärkeä: ssjuhla luova eloon mellyävää jakuvuuden unnea ja rymävä vuoa snä mssä vuodenaja a joulu. Ana vo kuenkn myös meä, vosko jokn juhla jäädä meleen omalaausuudellaan yheslaulannan lomassa. Mennenä vuoskymmennä osakunalase kunnosauuva monenlasssa henksssä melössä: kuluurksohn e kenes arvse palaa, mua ehkäpä vanhan ajan huvmesareden pe- Pääomaja ja ammkuus. rnöäkään e kannaa äysn unohaa. P ä ä k r j o u s Uusa uulahduksa kevvääseen ovoaa Hen PS. Juhlnnan malla näyävä myös Vlmnkppee svulla 13. Muua hauskaa asaa: svu 4, 10, 11, 15, 16, 17 ja 18. 3

4 K u r a a o r j Teks: Jaana Auvnen SavO.wk.org Olen vmesen vuoden akana vhyny usea loja osakunnan arkson parssa. Arksosa olen löyäny mona osakunnan jokapäväseen arkeen lyvä dokumeneja sekä kansoa, joden olemassaolon mon on varmaan jo unohanu. Näsä kansosa ja paperesa olen löyäny mona deoa, uua eoa ja myös arksanu asoa kuen mä edelävä neuvoso ja yleskokoukse ova asosa pääänee. Olemme yhdessä äsuomalasen osakunen kanssa puuhannee ammkuusa lähen yhesä äsuomalasa valuuskunaa, mua örmäsmmekn Wpurlasen osakunnan arksossa eoon, eä ällanen valuuskuna, a anakn hyvn paljon puuhaamamme kalanen, ol jo peruseu! Tämä eo ol nykyosakunalasla unohunu, ekä anakaan Savolasessa osakunnassa ole valuuskunnasa puhuu mnun jäsenyyen akana. Vranhodossa päädyään helpos pyörän keksmseen uudelleen. la kannaas järjesää a kenelä kannaaa laa uua osakunanauhaa. Mon osakuna käyää jo yhesöllsä wkä osakunnan sähkösenä arksona. Ideana on, eä salasanalla suojauun wkn vrkalja vova kerää eoa, deoa ja ehdouksa sä mä vrossa vo ehdä ja msä eoa kannaaa hakea. Wken euna on eenkn se, eä jokanen vrkalja pääsee eohn käsks vakka kooa ja vo lsää dokumenehn omasa melesään ärkeää eoa. Tovon, eä Savolanen osakuna saa oman osakunawkn pysyyn jo änä vuonna, jollon vomme aloaa edon keruun yheen pakkaan mahdollsmman pan. Nän jokanen uus vrkalja ja uus osakunalanen pääsee ulevnakn vuosna kooun sähkösen arkson äärelle helpos ja yhesen edon jakuvuus saadaan urvaua. Tovonkn, eä kakk osakunnan nykyse vrkalja alkasva kerää ns. vrkaljaesamena jo ny seuraajlleen krjaamalla musn esmerkks kehysdeoa a meeä sä mä ols vonu ehdä paremmn a osn. Myös senorela ja enslä vrkaljola oan melellään vasaan omnakeromuksa, joa vomme sen lsää peruseavaan osakunawkn! Osakunnalla eo omasa vrasa a sä, kunka asoa on hodeu, sryy edelleen hyvn pkälle hmselä oselle, suullses. Aemmn eoa on keräy lukusn kansohn, joka ny vevä laa sekä omson hyllylä eä arksokaapsa. Vrkalja ova kyllä krjoanee omnasuunnelma ja -keromuksa, mua hyvä vhjee a dea ova usen jäänee keromaa vran seuraavalle haljalle. Väksnkn jouduaan laneeseen, jossa pyörä on keksävä joka vuos uudelleen. Sen sjaan, eä vrkoja sas keheyä Mukavaa alkukevää ovoaen, ja deohn uoua jakuvuua jouuva lan Jaana mone vrkalja ekemään sama vrhee yhä uudelleen a esmään sama edo joka vuos sä, mssä alakkuna a vuosjuh- 4

5 SavOn juhla: Syyvään, juuvaan ja naaaan Talakkuna 2012: Polkkaa ja palkokasveja Vuoden 2012 Talakkunoa juhln aemmsa vuossa pokeen heman kauempana keskusasa, nmän Malmn vapaapalokunnan alolla. Malmn VPK:lla nykyse ja ense osakunalase vevä lämpmän ja unnelmallsen llan, jonka ol järjesäny alakkunamesarj Suv Porn ss allekrjoanu. Muaerj Lbrs Srppaeae (Marja Halonen) ja Lukkarj Caevax Cvex (Rna Puonen) sekä kasruaa muodosva hsoran osen akkakapuln (edellnen ol vuonna 1994). Nän mnulle jälkkäeen kerron, sllä sehän alakkunamesarna ven suurmman osan showsa keössä auellen caerng-frmaa. Tunnuseakoon, eä vakka nn e ollu arkous apahua, ol myös omkunnassan pelkkä hanan ahkera nasa. Vakka lavalla ol ledejä ja pöydllä herneä, e llassa ollu mään prnsessa ja herne -yyppsä henosunua herkkyyä. Suarnan ja laulujen eema olva kenes aempaa polsempa, ja kanaa oenkn rohkeas nn Punn omnaan kun Paavo Väyry- Teks: Suv Porn Kuva: Sam Rönkä seen. Myös maalmanloppua ja elänen kalon kohelemsa käseln. Monenlasa muskka kuuln, nn kuummpa ansshejä kun vanhoja klasskoakn. Aemmsa vuossa pokeen ol juhlssa edusaja myös kaksa kolmesa ysävyysosakunnasamme. Vakka Muaern ja Lukkarn saarnasa e kakkea ymmärrey, kuuln jälkeenpän, eä askuman avulla hankn lsää savon mureen ymmärrysaoa ja veraa olva naunee erkosesa llasa. Tokhan muskk on kansanvälsä, ja eryses Tervahöyryrselysä kerova Salsaunnelmaa ol saanu kosa. Nän alakkunamesarna on lopuks velä odeava, eä kaksa haasesa ja akaaulullssa ongelmsa huolmaa ol erän anosaa järjesää 126. Talakkuna. Ehkä ämän äysmaseen soaan pääyneen juhlan jälkeen seuraava alakkunamesarj saa osn ohjeen olla laamaa herneä pöyään. Suv Porn 5 Kapulj pauhas, saarnas ja p äänä. Edessä Marja Halonen, Rkka Ruuh, Ann Komulanen, Annamar Onen, Ina Remonen ja Rna Puonen.

6 Talakkuna: Inspehor Nsss-Mar, ennen nspehor Mrja Saar ja sänä An Ruuskanen. Tervesä vrkaljavahokaronkasa Lauanana 19.1 uude ja vanha osakunnan vrkalja kokoonuva Vnnlle juhlsamaan vrkaljavuoden vahumsa. Ssaamassa ol osakymmenä savolasa. Vrkaljanvahokaronkassa uude vrkalja pääsvä uusumaan osnsa ja sava opasusa vanhola. Uuden emännän ja ämän apulasen lohmen herkullsen ruoken äärellä samme kuunnella SOLn penryhmän korva hvelevää laulanaa. Illan ohjelmassa ol myös muun muassa kappalanen Vlle Merläsen suorama sännän (Suv Porn) ja emännän (Emm Holopanen) vhkmnen ehävnsä. Osakunnan pkäakanen aloudenhoaja Suv Jenze-Korp palkn kaunlla Kalevala-korulla. Monelle osakunalaselle meleen jä myös nspehor Mar Nsssen upeas johama laulu Syvässä kellarssa. Ssosuuden jälkeen vrkalja sryvä baarskn ääreen. Jakolla uoremmlle osallsujlle pden fukskerros Uudella ylopplasalolla, jossa käväsn muun muassa Alna-saln ansslaalla. Ne savolase, joka evä ssellä saanee laulamsesa kyllkseen, jakova kasarhellä elevsohuoneen puolella pkälle aamuyöhön. Vhdyävän ja lämmnhenksen karonkan vrksämänä on hyvä aloaa vrkaljan pes. Kokse kaklle mukana ollelle! 6 Neuvos Laura Takkunen Teks: Laura Takkunen Kuva: Slja Ojanen Radallnen juomalaulu.

7 Vukspävällse "En musa llasa mään." Karamellpopcorna -Vuks Emännän vuosjuhla Vuosjuhla alkova perneses avanboollla Vnnllä. Kokoonnumme vanhojen sänen ja emänen kanssa juhlsamaan osakunnan 108. vuospävää. Herkuelmme rukslla lepäsllä ja karamellpopcornella. Laulomme reppaas kaanona ja kohomme maljan vme syksyn sännälle, An Ruuskaselle, joka sa avannauhan. Ravnola Vanha Kalasaama ol korselu kauns kynlön ja ruusunerälehdn, ja yylkäs valasus lo nmn unnelman. Ikkunosa ol hukea näköala suurlle krkolle ja merelle. Alkuruokana ol avaallsa härkäcarpaccoa, joa seuras maukas nerä. Nerä kalana unu olevan uus uavuus monelle (anakn emännälle) ja ol säkn syysä oken hyvä vahoeho pääruuaks. Jälkruokana ol hanaa ramsua, joka ve kelen mennessään. Ohjelmassa ol Veno Kekkosen hervoon juhlapuhe, jossa hän esny kalakukkokonsulna. Kalakukkoja pääsmme naumaan myös sllksellä, jonka VSO:n emännsö ho mallkkaas. Lahjana saau prnsessakakku uppos hyvn, varsnkn kun samme naua SOSSUn arjoamasa musksa sen kera. Emm Holopanen Emänä Russpsejä Avanboola Nerää Kuva: Lnda Manner, Slja Ojanen ja Rna Puonen 7

8 Vehmersalm Vanha Kalasaama, puhumassa Mrja Saar. Menu: Avanbool: - Russps kasvsahnalla - Karamellpopcorn Vanha Kalasaama: - Härkäcarpacco - Nerä, perunamuus ja kasvkse - Tramsu Slls: 8 - Feasalaa - Makaronsalaa - Kalakukko - Karjalanpraka ja munavo - Nak ja lhapulla - Lnsssalaa - Prnsessakakku - Marjarahka - Sojarouherulla Kynlöä

9 Juhlapuhuja, kalakukkokonsul ja laulaja Veno Kekkonen ja kalakukko. Tramsua Kalakukon jäänee 9 Pyörmässä Kaja Kasarnen, Teppo Hakkaranen, Rna Puonen ja Annamar Onen.

10 S e n o r s h e e r Tervehdys Senor! Nnhän uoa uppaa käydä, kun eksyy osakunnan marraskuun kokoukseen, eä selä posuaan vrka kourassa pos. Nn apahu myös allekrjoaneelle, joka valn kokouksessa senorsheerks. Tehävn kuuluu edeläjen avon huoleha senoreden ja osakunnan yhesyösä. Tämä on ensmmänen arkkeln senorpalsalla, joen par sanaa ols pakallaan sä, kuka se olen. Olen vdennen vuoden osakunalanen, ja ens syksynä häämöää valmsumnen IT-radenomks, joen skäl senorsheerys anaa pehmeämmän laskun ulevasuudessa orasavaan senorelämään. Tulkaa juelemaan senorapahumssa! Yheyden mnuun saa sähköposse osoeella lappalanen.om@gmal.com ja Vnn-chassa mnu unneaan paremmn nckllä VonHors. Mennee apahuma: Perjana Kuohuvnbruuv. Maseln kuohuvnejä Helmlässä. Kaaukseen kuulu vs erlasa kuohuvnä, josa yhä von kusua myös samppanjaks. Kuohuvn maseln sokkona: aluks arkasen kolme kuohuvnä, ja penen jaloelukaua naposeluauon jälkeen maseln kaks jäljelle jäänyä. Lopuks laen kuohuvn järjesykseen vakka samppanja olkn monella ykkösenä, muuen hajona ol suura. Tuleva apahuma: Senorsheern osakunala Vnnllä, aheena Teovsa Vronkarano-maka. Tom Lappalanen "Nauraele ja sua kaverja, ärvöä nuama ruussa nn saa ryppyjä." -Olav Rykönen 10

11 Savon luonnon hmeä: Kvkuru ja Ornoro Teks: Jasmn Lava-Kovso Kvkurusa kajahaa Kvkuru on jääkauden synnyämä kverämaa. Se sjasee Peksämäellä, ensessä Jäpplässä. Kvkurun löyämnen vaa karanlukuaoa, sllä pakalle e ole arkkoja opasea, mua perlle löyää kyllä parn mukan jälkeen. Inernesä löyyy arkkoja reohjea nähävyydelle. Kuru e ole kovn manoseu a unneu pakka, mua jääkaudella synyny valava kvpaljous ja kvrneen karu kauneus kyllä ansassva suurempaa huomoa. Aluea on manoseu Savonmuan Inarks sen karuudesa ja kvsyydesä johuen. Pakalla on jääkauden akona synyneä mahponsa prunpeloja, joka odellakn näyävä slä kun pru ols vskelly kve ympärnsä. Kvsen lohkarerneen osessa päässä on suolamp. Lapsuuden musoja: sskon ja ädn kanssa Kvkurussa 90-luvulla. Kvkuruun suunneln joskus konserpakkaa nämä ova synynee, kun jääkö ja vraasen kvsensä ja kurusa johuvan akusva ves ova honee kallohalkeamaa. Ornokan vuoks, mua hanke jä lopula kesken. Kro on non saa merä ja pkä ja syvmmlvkurussa on kuenkn edelleen kasomopenlään kakskymmenä merä, kapemmllaan k, jolle vo sahaa masemaa halemaan. van par merä. Roko on arnoden muja vo akuskkaakn kokella laulamalla! kaan nmey sen vuoks, eä sellä on useamp or saanu surmansa usko jos halua! Rekelyä Ornoron rokossa Ornoroon pakodaan merkyä, kaunsa luonopolkua pkn. Re alkaa MusKvkurua unneump luononähävyys on nmäen koulula, ja sen koko puus on non Ornoron roko Leppävrralla, Sosalon saaressesemän klomerä. Ornoron rokoa pääsa Musnmäessä. Ornoron rokokn on jääsee halemaan myös lyhempää reä kävekauden hme, sllä jylhä pysysuora kallose- M a a k u n a s h e e r l ä 11

12 lemällä osela parkkpakala rokoon vajaan klomern, jos e halua pakoda. Pakonren varrella näkee kuenkn esmerkks kaks lampea, suoa, peloa, kvaaa, rokon pohjalla pulppuavan läheen, kuuskkoa, pkospua, mäkä, kalloa, sammalounea rokon senämä, harvnasa jäkälä, naavaa ja kasveja, joen päväreken ekemnen kannaaa. Lammen rannalla sjasee laavu ja nuoopakka, johon vo pysähyä syömään evää. Tuloseavan vaelluskaran relle löydä helpos Inernesä Leppävrran svula. Rekelle kannaaa varauua kumsaappan, sllä rokossa on usen koseaa ja lumkn sulaa sellä hyvn haas. Keskkesällä varuseeks vova rää lenkkossukn. Välllä äyyy kulkea varoen, sllä kve ja pkospuu saaava olla lukkaa. Jos haluaa kveä rokon reunalla, on varovasuus vala, sllä urvakaea e ole. Merky ja opaseu re sop kuenkn koko perheelle, kunhan pää huolen, eevä lapse pokkea relä. Valava roko on vleä ja a- Kuva: anomasen jännävä, ehdoomas näkemsen arvonen. Ana e arvse läheä ulkomalle a Lappn nähdäkseen jylhä luonnon hmeä. Mäpä jos ens kesänä pakkas mukaas pakonvälnee ja lähs sekkalemaan Savon sydämeen? Maalmansavolasa Teks: Hen Arjava Osakunallassa käv ammkuussa juur SavOon lyny vuks. Suden saamen eojen mukaan lymsen syy ol asuno, mua Tapaleen Markuksella on myös onen suhde savolasn. Kolme vuoa kulu Mongolassa Mualmankaekkeus ry:n levssä: krsllsausasen savolasen järjesön alkooprojekssa rakennen medakeskus palaneen lalle. Muakn nsnöörnhomma löyy, ja Markus palas Suomeen vasa 2009 opskelemaan käyännön eologaa. Ulaanbaaarsa aru mukaan amo annos kokemuksa ja mongolan kelellä suoreu ajokor. Hyvä eä on kaekenmualman savolasuua! 12

13 Vlmnkppee 20 vuoa huonoja elokuva, ja maka jakuu Vlmnkppeden arna alkaa vuodesa Tuollon jo pkään kesäny kuluurnen yhjöla osakunnassa ol ullu ensä päähän. Vakka ernäsä elokuvakerhoja löyy ylopsomaalmasa, mkään näsä e ununu vasaavaan savolasen kuluurseen nälkään. Tarvn joan uua, joan mkä vasas savolasa ajausmaalmaa. Tarvn kerho, joka uskalas näyää joan valavrrasa pokkeavaa. Tää arvea äyämään perusen Vlmnkppee. Ensmmäsenä suurena projekna se hankk osakunnalle vdeo. Tämä helpo huomaavas kerhon omnaa, kun ny e olu enää lanavdeoden a muun armolla, vaan kerhon omnaa von pyörää koosalla Vnnllä. Velä monvuosena projekna kerhon panjaoson avoeena on saada Vnnlle suhku ja panmolsk. Elokuvakerhon arkouksena on ss svsää osakunalasa valavrrasa pokkeavlla ekelellä uoda kuluura ja elämyksä, joa e muualla koe. Kerhon alkuperäsä palvonnan kohea olva Jack Palance sekä Charles Bronson. Sukupolven vahdosen myöä nuorempen omjoden melä ova lämmänee Dolph Ruosn lahja maalman elokuvaavaalle Lundgren ja Seve Kvkasvo Seagal. Vuode ova vernee ja omja ova vahunee, mua elokuven aso on pysyny ana yhä hyvänä a huonona, rppuu msä suunnasa a msä kanla elokuvaa kasoo, jos sä ny pysyy edes kasomaan. ään Vlmnkppeden 20-vuosjuhla. Juhlaan ova erveullea kakk ense kerhon omja ja jäsene ja muuen van hyvn juhln haluava henklö. Karlojasssa van ja anoasaan Karjolasssa vo suoraa Karloja. Onnsuneesa ja hyväksyysä suoruksesa anneaan suorajalle dplom, jonka vo rpusaa vakka yöhuoneen senälle uknoodsuksen vereen. Karloja suoreaessa varuseena on kengä. Tarkouksena on läheä Uuden ylopplasalon kellarn saunasa, käydä ppahamassa jossan alla olevsa kohesa ja laulaa Vlmnkppeden hymnä. Hsorankrja Vlmnkppeden vuosjuhla Karlojase osaava keroa, eä suorusajankohdaks on suoselu amm-helmkuun aea. SuorVmeks Karlojase järjesen, kun Vlmnus on hyläy, jos koheeseen menee akka kppee saavu äys-käsyyden. Ny, yhden selä ulee pos muulla kun aposoln kyydlvälvuoden jälkeen mua säkn kovemmallä esmerkks polskyydllä. la rymnällä, Karlojase uleva jälleen. Kakskymmenä vuoa on jo lasssa ja juhla sen kun paraneva. Lauanana järjese- 13

14 KAR 1 Ka LOT: rloa suh : K kual aan avo pha n ymp är 3 Ka rloa : Ko aan lme ymp n se är pän 5 K arlo a: S pas ud exo (M anne elokuva ea rhe e mn 8 Ka r e rloa 6 ) Scal : ex a -elo ) kuva 199 ea 1 (P e ohjo r L ses a plan 12 K ad arlo Are a: e ena x-el (Häm okuv een ae e ae 2) r VILIMINKIPPEIDEN HYMNI (LAULETAAN SEISTEN) (säv. Bonanza) Vlmnkppee, Vlmnkppee, Bronson Vlmnkppee, Vlmnkppee, Jack Palance Joe Walker, Joe Walker, Rowland Joe Walker, Joe Walker, Alamaalmankauhu! Tuleva Vlmnkppeden apahuma Karlojase Vlmnkppee 20 v. Kevään ykemmä blee. Tule, Näe ja Koe! Laa pävä kalenern NYT! Osakunala à la Vlmnkppee. Hsorankrjouksa mukallen Tom Lappalanen Puheenjohaja 2011 Karlojasmesar

15 15 Sennuhalluslasen palsa, Elna Heala

16 Susj 50 vuoa sen Elna Puhakanen, Susj 4/1963 Hen Arjava Suomalanen nanen 16 - Teenkn maalman kaunen, sehän on selvä, sano eräs, kun kysyn, mllanen on suomalanen nanen. Tos on, eä mellä on kansanvälsäkn manea saanea nasa kaunoaremme joukossa, kuen on mullakn alolla. (--) Pas ää kuulusaa kauneuaan suomalanen nanen on ana omannu merkllsen skeyden ja yöeläsyyden anaen mehelle mehelle kuuluvan kunnan. Hän on pessy saunassa mehen selän ja padan, kananu ruoa eeen ja hyssyäny perheä olemaan hljaa mehen renouuessa sanomalehden akana a alla. Vo olla, eä suomalanen nanen e ole yhä vehäävä kun ranskaar, e omaa yhä vrheeönä hoa kun englannar, saaaa olla epäaloudellsemp emänä kun saksaar, mua e hän myöskään palvelua seään mehellään nn kun amerkaar. Jos hänelä puuuukn japanaren srous a knaaren anulaaunen ao kasvaaa pokaan kuulasuueen, suomalanen nanen on sensjaan hyvn arkouksenmukanen äkäläsn ankarn olohn. Tasapaksuna sekä varalolaan eä melelään, ehkä myös ymmärrykselään, mkäl luoamme mehen sanohn hän e melellään aheua musasukkasuusdraamoja alalaseen apaan ekä hänä arvse vaha nnkun ulsa espanjaara. Suomalasessa nasessa on Anon ehdoomuua ja puhaua, hänen änsä neuvokkuua ana oman edun avoeluun as, Lemmnkäsen ädn arvea suojella lapsaan maalman myrskylä ja veelykslä ja rakasaa heä uhrauum- seen as. Kaukana e myöskään ole Ilmarsen emännän kovuus a Louhen omelasuus ja lkemesmäsyys, joka joskus puhkeaa ylpelyks ja korselunhaluks. Suomalanen nanen vo hyvällä syyllä laulaa: Oon mkä oon, koska hän on varma kelposuudesaan maalmanmarkknolla ja koska hän snslmäses uskoo mesen yhä uskovan sananlaskuun: paremp pyy pvossa kun kymmenen oksalla. "Suomalanen nanen on hyvn arkouksenmukanen äkäläsn ankarn olohn." Suomalanen nanen on ana sessy mehensä rnnalla nn sodassa kun rauhassa ässä karussa ja kaunssa maassa. Kerran sanouaan papn edessä sanansa hän on uljaas kskonu avollsa kuormaansa vasamäkeä ja lekkmelellä kvenny naumaan myöämäessä kakesa, msä nanen on naumaan luou. Suoa e Runeberg ole runollu Loaansa ekä Mnna Canh Työmehen vamoaan. Jos hänessä joskus onkn osuua nn yhä paljon hänessä on myös herkkyyä ja valosaa uskoa ulevasuueen. Vakka anahan on muuama Saaroja, joka epälevä kakkea. Usemmen suomalanen nanen yhä velä kasoo meheensä kun Saara Aabrahamn. Kasoo, vakke ana oele. Nauraakn, osn salaa.

17 Savon vänämee murremesarn älymassnasa ku eehän ässä ennee mllään kynännysällä juuva vänneä Teks ja kuva: Laura Korhonen Se on ols uasssa arnan vännön aeka -humoovan uppee ja korkeejännysä arjoova sarja Ossuuskunnan sännö uuks ae aenae savoks jakuu. Yllene kääösohje ja elämän arkous el Ossuuskunnan sännö osa kolome VI Ossuuskunnan kokkookse elkkäs urpakäräjä Ossuuskunnan ylnä vallanvalkkoo heluaa osuuskunnan kokkoos nähän järjeseään lukuvuojen akana kuukaasan ja arvassa ana yljmäräsjähh urpakäräjä voejjaan koolle kuhua. Tokj uoa valoo suap kääee myös ossuuskunnan neuvoso, mua aenahh vualjoeme, omna-, lj- ja vasuuasa sekä kavveeraassopmukse ulkomuan järjesöeh kansa on han päurpakäräjllä käselävä. Kuhu aekkas lmous urpakäräjsä on julukasava vähnäe vkko ennen käräjä ja esyslsa snä svussa. Ja lsallehan laeeaan ne huaselun ahee mee pääjä on päänee ahkkas vähnään vsj avallsa alloojaa on pyyännä. Turpakäräjä suap päellä asoea vuan jos paekalla on arpeeks populaa el vähnään 15 jäsenä. Kyllä se osuuskunnan ehosa emänä pulloo ja kahava arjolle pannoon eä kyllä kööhä opskelja sä yhen llan mahasa ääeensuap el Vnnlle kannaaa aenae sen yhen kerran kuukaavessa kavua. Nujan varressa heluu Ie Päjehu ahkkas hänen karkuellä ollessaa Yllenen pällysmes. Jos sekk on karkumakalla hommsaa nn nuja sryy oemnnansokjan käösn. Se huasavn homma el savolaesen puhheen ja päösen krjoomnen ylleses ymmärreävällä avalla on osuuskunnan sheern levvellä harella. Yksäsen jäsenen pää ehä kokkooksssa ehouksa! Ss sä mee asolle ehhään ja jonn oesen pää sä kannaoo ah asa raakjjaa. Hölövalnoja e arvhe kannaoo vua nuja suap kopsahoo hej valnnan merkks. Joskus joovuaan änesäämmäänn ja ylleesä nssä rää han yksnkerane enemmsö, vuan sänökrjasa pää vlkasa jos sauaan arvmaan 2/3 änsä. Turpakäräjsä pää pee peruselua pööäkrjoo, joa muu ja e jäsene musaa mee päen, mks ja men. Pööäkrja arkaseaan aena seuroovassa kokkooksessa, jos okk kevvään vmesen käräjn kohalla valaan pööäkrjan arkasaja. Asallse oekasu ehhään uossa arkasuksessa vuan päösä ahkkaa sanomaasa e sua snä muuoo vuan ne on käselävä uuvelleen ja 2/3 änenemmsöllä. Erj melä päökssä suapj okksa olla, hhkaseha sä kokkooksessa ja oema peruselu krjallsena pööäkrjan leeks vmesään snä arkasusvaeheessa. Runsaslumsa alavenjakoo oevoelloo Jarsa, Murremesarj

18 O s a k u n a u u s e Osakunauuse Kokkneuvoso kunnosauuu, ylesö e Tänä vuonna neuvoso on alkanu kokaa jokasen kuun vmesessä osakunallassa. Baaakeo ja sämpylä loppuva velä kesken, mua seuraavalla kerralla spagenkeäjä osasva varauua ylesörynäykseen. Ruokalla ova ollee suur menesys, mkä heräää myös kysymyksä. On henoa, eä nälkäse opskelja saava vasansa äyeen lman velvoea, mua vo myös poha, SavO näky medassa mks osakunnan kokoukse ja muu osakunalla, jossa arvava henknen panos e ole YLE-Savo haasael Vnnllä juurkaan syömsä suuremp, evä hevn keomnnanjohajaa ja SOSSun kapelrää yhä komeaa osallsujamäärää. (Susj huolmesara ( savolanen äänmasema mauaa, eä maalskuun kokous ol jälleen vahelsngssä ). Näyävässä juussa jaavalanen.) nmelä Pääkaupungn savolasn pakka löyyy Vnnlä eseln kerhoomnaa muskkkokoonpano eunenässä, hmeeln sä, ee osakunalasen arvse olla savolaalkuvuoden vrkaljavalnoja nen ja mann kalakukon ohessa myös varsnassuomalase asunamraal: Teppo Hakkaranen kumppan. Huvpäällkkö: Rkka Ruuh Valokuvaaja: Lnda Manner ja Slja Ojanen Urheluohjaaja: Wll Slloe Muskkmesara esään edelleen. Vuosjuhlan huomonosouksa Kunnanauha: Jar Kännnen Ansomerkk: Kaja Kasarnen, Anne Pkänen ja Ina Remonen Harrasusmerkk: An Kekälänen, Ann Komulanen, Annamar Onen, Slja Ojanen, Suv Porn, Rna Puonen ja Rkka Ruuh 18 Ympärsövasaavan osakunala Ympärsövasaavan alkooväk om huussuuse, joka rpusen WC:n senlle osakunakansaa svsämään. Senäaulujen elnkä jä osn lyhyeks unemaomen ahojen vasusuksen vuoks.

19 SOSSun osakunala Levyraadssa arvon muskka baroksa eurovsuhn, mua voajaks pääy Röll.? Mua apahuma Isännän kouluus Vrkaljakouluus Kansanvälsen asoden omkunnan kokous, neuvoson kokous 6.2. Ekskurso humansspeksn Ekskurso laskasrehaan SOLln Kalakukkokaronkka Un- ja sulkapalloekskursoa SavOlasa Krsna från Duvemåla -muskaalssa. Takarvllä pylvään akana suva Tanja Laakanen, Rkka Ruuh ja Jaana Auvnen. 19

20