Mattila - ja mies voi paremmin

Transkriptio

1 Unled-1.ndd :03:49

2 Ssällyslueelo Tämä mese n leh on M esen knslslo M ln edou sleh j välrpor. M l on os Se lemenyhdsys Npu r ry:n omn. Kokse k klle Ml n mehlle mulle lehden j ekoon oslls unelle. Knskuv: Ir n Kolomje s / Vlokuv To: Juho mo Luov Trvnen, ju h o.rv@gml Pnosmäärä.com : 500 kpl Pno: Kopj yvä Oy, Tm pere, Pnos ISBN (nd.) ISBN (PDF)... 3 Ml - j mes vo premmn E nn mus j vlkos Mesyöä kehämässä Sukupuolsensvsyyä mesyöhön Knslsomn krses j nnoll Mln mehe poneeren Ml on merkävä pelnvus... panulunen j urvllnen mesen mspkk Avome ove Yhesöllsyyden opskelu Mlss Ml - Erlnen pkk mehelle Hk vr j vs lenää Puukon eko j kelen oppms Mehen puhe Prlmen - Mehen ään kuuluvn... n Fusjoukkueen menesys nos Ml profl... Mesphum ekemällä mesyön verkosoks Inegron s whole-lfe sk J sm suomeks Porukll pohmss... Mesen knslslo Ml on: - Os Selemen Npur ry:n o mn. - Polses j uskonnollses s ouumon. - RAY:n rhom hnke. Alousv uos Tvoeen luod j vknnu osllsuu, yhesomn j dlog edsävää mesen kns lsloomn Suomess. Ml: - Meslähösä omn. - Khv, kvere j ekemsä. - Käy kerrn elämässä jok pävä. - Lähökohses mksuon. 2 Unled-1.ndd 2-3 Ml - j mes vo premmn Teks Jukk Tuk Kuv Cmoo Rshedpoor Ak jon mehsä olln huolssn. Syyä onkn, sllä mons hyvnvon mvs lsos on luevss, eä mehe evä vo hyvn. Yheskunnssmme ehdään monn von mehen hyvnvonn vkuv yöä, j sen rvo j merkys ymmärreään. Selemen Npurn mesyön kehämseen pnosv hnke, Mesen knslslo Ml on läheny järjeselmällses luomn rkene mesen yhdessä ekemsen j dlogn edsämselle j onnsumselle Rh-uomyhdsyksen rhouksen urvn. Rkennmme mehnä l, ss Ml, joss mehe uusuv osns j esvä mehen kysymyksn elämää helpov vsuks. Yhesen ekemsen ku synyy luons pkkoj keskusell sekä nnosu uuss sos. Mln uleven erlsen mesen erlse jukse, melpee j käsykse mehenä olemses kohv yhdenverses j osn kunnoen. Selemenyö on n uskonu yhesöllsyyden vomnnuvn vkuukseen. Keskesä on erlsen hmsen välnen yhesyö, hmsen j yhesöjen osllsuus j osllsumnen. Olemme nähnee selemenlkkeessä ällsen omnnn merkyksen, sllä se uo keruuv hyvää hmsen rkeen j lähympärsöön. Tämä leh hlu oll knnnoo em. klsen omnnn merkyksesä mehen premmn rjen j hyvnvonnn rkenumsess. Vo luke mesen kokemuks j kommenej kohmsen j dlogn merkyksesä j nähdä kuv yhdessä ekemsen remus. Lehdessä on myös mmlsen krjouks j knnnooj Mln yösä. Työä on pljon, j Ml muoouuu pävä pävälä. Oleells on, eä rkenumnen phuu osllsuuden ku mesen sensä ekemänä. Sellsen ekemsen uoos ämä lehkn on. Ml on päässy lkuun, äsä on hyvä jk. Kos kklle mukn ollelle! Tämä leh on myös kusu snulle mes, jok knnosu Mls. Tule deomn j rkenmn Ml. Löydä snne helpos, se on keskellä kupunk, Kjkn veressä :03:59

3 Hyvä v omv kkkll E nn mus j vlkos Juss on mnulle kun sovel Neklss npuren suv Khm j Juss ov ysävysynee lmn mään sen monmuksemp vrlls järjeselyjä. Mehe puuhlev yhdessä monenls oppen smll osens kuluureskn. Pljon on yhesä, mu ok erojkn. Irks koosn olev Khm spu pkolsen Suomeen vuonn Aluks hän su vsnookeskuksess Lppeenrnnss. Tmpereelle hän ul vme mrrskuuss. Juss om penen loyhön hlluksen puheenjohjn. -Npurn kero, eä loon on näyäny muuneen ulkomlsen näkönen mes. Ajelmme mennä uusumn häneen. Esäydymme j kerromme lon käyännön sos. Sä läh lkkeelle khden mehen kveruus. Avuls Juss lko läheä Khmlle ueks moneen pkkn. -Huomsn, eä hän e juurkn os suome, j jeln, eä vosn u. Olen ollu mukn esmerkks soslomen pmsss. Hmme Khmlle myös pnkk- j krjsokorn. Juss kokee svns sekn pljon kun on päässy uusumn er ms ulevn npurn. Muu kuluur j kele ov hänä knnosnee n. -Suorn prhlln ukno yheskune- 4 Unled-1.ndd 4-5 esä. Aksemmn olen opskellu muun muss er kelä j hsor. Nekln mehä yhdsää se, eä molemm ov monlpsses perheesä. -Mnull on Irkss neljä veljeä j kolme ssr. Juss on äällä Suomess hemn kun soveljen. Okesn hän yksn ny korv ne kkk komhn jäänee velje, Khm hymylee. Kuluure opskelln yhdessä Khmll j Jussll on yhesenä kelenä molempen vllnnen engln, mu se e juurkn h puuhlu. -Puhumme lähnnä engln j suome, nden sekous. J eys myös elekelä, Juss nurh. Khm käy suomen kelen kurssll mu rvos suures sä, eä Juss n hänelle epävrlls yksysopeus. -Medän kelessämme on muuen snon: olen sen henklön orj, jok on openu mnulle vkk vn yhdenkn krjmen, Khm nurh. Khmn ädnkel rb j slmlnen kuluur ov ysävyyden kn ullee Jusslle uuks. -Verlmme mm. moskejss. Se ol mnulle hyvn knnosv, posvnen kokemus. Juomme Khmn j Jussn knss kupllse vhv khv j pohdskelemme kuluuren preä. Suomlsen j rben välllä on erovsuuks, mu ylläävän pljon yhesäkn. Mone rvo ov unverslej. -Jos hmnen on ksveu oken, nn e hän muu hyvä pojn vkk sus er mss. Mnukn on penesä päen opeeu puhumn o. Sns ulee pää n knn, Khm pno. Hän rvoskn suures suomlsen rehellsyyä. -Tässä mss hmse myös eävä men ulee käyäyyä osen knss. Tlnne on hyvn erlnen komssn, joss sodn koko jn. Kuenkn melläkn rvosen hyvä käyöspoj. Juss s pää rbkuluurss moneskn ss, j hlu opp sä lsääkn. -Suomlse vosv o eryses opp hedän soslsuudesn. Esmerkks jos rb srsuu, nn sukulse j ysävä ov pn vuoeen ääressä lohdumss. Smll Juss on kuenkn rels. -Jok kuluurss on kuenkn hyvä j huono puolens, negvslkn sol e s sulke slmään, mes poh. -Pelsn jo Irkss j ny olen keskkenäpelj Mln mesen omss joukkueess. Kel j yöpkk Khmn enssjsen hveen ällä hekellä on sd perheensä Irks Suomeen. Vmo j neljä ls suv levoomss Bgddss. -Perheen lnne luonnollses huolesu mnu. Tovon, eä lnne kuenkn lähkon muuuu. Perheemme yhdsämnen on jo käynnssä. Kun lpsen pääsevä Suomeen, nn ovon hedän oppvn äällä pljon uus so. Khmn om ulevsuuden voee ov selkeä. Hän hlu opp suomen kelen - j sd öä. -Irkss yöskeneln rekkkuskn j ovon svn sen ln öä myös Suomes. -Ysävän Khm on sen verrn heno mes, eä uskon eä kuk hns yönnj ulee olemn hänesä kollnen, Juss lsää. Teks Ves Kenonen Kuv Ves Kenonen Sun j urhelu Suomeen muuneel vn josskn vheess kysellä, men sunomnen sujuu. Khmn osl erysen hyvn. -Eräänä yönä kävn ksomss ovko lomme ulko-ove knn. Huomsn, eä sunss on vlo j menn kopuelemn. Kun kukn e vsnnu, nn son polslle j kävmme rksmss lneen. J Khmhn sellä nnokks yösuno, Juss heko. Sunomsen ohell Khm on päässy uusumn myös uuden komns luonoon. -Olemme ehnee Jussn knss melonreken Idesjärvellä. Kuulun myös Mln mesen souuporukkn, jok reen ens kesän Prkn Souu vren. Khm on myös hyvn nnoks jlkpllomes :04:05

4 eesä e kuenkn ole kyse. Arkses snoun kyse on yhdessä ekemsesä, vuorovkuukses, keskuselus j yhdessäolos. El juur sä msä Mlss on kyse. Ehkä juur ämä mukomuus ekee Mls nulusen j mehlle sopvn mlkynnykssen pkn. Mesen knss ehävä ennlehkäsevä yö, soslsen pääomn vhvsmnen sekä mlkynnykssyys, ov kolme keskesä ekjää, jok sekä luov Mls vreenoevn hon nn mehlle kohdenneun plvelumuoon kun mesyön kehäjänäkn. Mesyöä Kehämässä Mesyölle on yhä edelleen vhv rve, sllä hyvnvon kuvv lso osov, kunk eryses psyykknen j soslnen hyvnvon on jkuunu er von mesen j nsen välllä. Pähesn lyvä ongelm, rkollsuus, semurh, purmnen kuollesuus sekä syrjäyymnen ov lsojen vloss ennen kkke mesen ongelm. Edellä kuvu ls lmenävää sä hyvnvonnn psykologs j sosls kenää, joss mehe elävä. Syä mesen hyvnvonnn hsesn on hyvä kso meserysyyden ku, sllä hseden usll on nn fyyssä, psyykksä kun soslskn lähökoh. Nämä ekjä vkuv osln muun muss unneojen omksumseen j ämä puolesn kykeyyy kneäs ykslön ksvuprosessn j kykyyn selvyyä erlss psyykkssä j soslss hses. Mesen hyvnvonnn rkenumsess, yks melenknosmms näkökulms on kuluursen mehen mll j se, kunk ämä vku esmerkks ksvuun j kehykseen mesen mhdollsuuksn hke j sd pu j uke emoonlses kperssä lness. Huolm sä, eä mehen roolen j kuluursen meskuvn muuoksen myöä mehllä on emp 6 Unled-1.ndd 6-7 enemmän mhdollsuuks uod sesään esn enemmän ykslöllsä persoonllsuuden puol, ov perusolemukse meheydesä j mehenä olemses sälynee yhä melko muuumomn. Uskoksen juur nämä perusolemukse vkuv yhä edelleen melko vhvs shen, men esmerkks mone mehe semov sensä suheess osn mehn j kunk he luov kesknäsä sosls suhe. E lene kovnkn ylläävää, eä vun hkemsen kynnys psyykksssä j soslsss hsess on mehllä keskmäärn korkemp kun nsll. Tämä e ly pelkäsään mmlspuun vn myös mesen kesknäseen versukeen. Sosls pääom el hmssuheden määrää j lu ukess on hvu mesen soslsen pääomn olevn nsn verrun muodollsemp. Tämä osln vähenää mesen mhdollsuuks sekä kneden ysävyyssuheden luomseen eä kesknäseen versukeen. Syä mesen soslsen pääomn muodollsuudelle on vrms use j eryses poken j mesen knss yöskeneleven hojen on syyä poh, kunk omll yöllä on mhdolls vku myös ähän. Mesyön kehämsen näkökulms keskymnen mesen kesknäsen soslsen pääomn vhvsmseen on nnovvs, sllä mesyö on, kuen emmn oden, perneses suunuunu enssjses korjvn yöhön. Mln omnnss mesen on mhdolls rennon yhdessä olemsen lsäks omksu selleen uus oj, sd svers j luomuksells hmssuhe sekä ksv hyvnvonn vll, jok ps lsää elämän melekkyyä, myös ennlehkäsee soslsen ongelmen synyä. Ml rjo mehlle ln kohmselle Vlos mesyösä on enemmän vähemmän keskyny olemss oleven ongelmen korjmseen, kuen väkvlyöhön eroumseen. Mlss mesyön fokus on kuenkn pnoeu ennlehkäsyyn j Mls onkn muodosunu mehlle suunnu kohmspkk, jonk voeen on edsää mesen välsä osllsuu, yhesomn j dlog. Nämä lyvä suorn soslsen pääomn vhvsmseen, jonk ukemnen nn yhesen ekemsen kun keskuseluden kenon on nyky-yheskunnss erän rvoks. Juur ämänkls ennlehkäsevää j mehlle kohdenneu plvelumuoo rvn yheskunnss, joss ksemp vhvemmn huomodn erlsen plvelumuoojen uloksellsuus sekä loudellsen knnvuus. Lsäks Ml rjo uuden j rkkn näkökulmn sekä mesyöhön eä ennlehkäsevään yöhön j ols erän rvoks, eä Ml ss rävä mhdollsuude sekä uk, juurru eä levää käyännön yösä suj kokemuks. Teks Kehämspäällkkö Peer Peslo / Messk Ry Kuv Cmoo Rshedpoor Psykologse j soslse do ov monell elämän os-lueell keskesessä semss, ekä nden merkysä vo koros lk ol kyse sen ykslön ksvuprosesss, yheskunn negroumses, hmssuhes vkkp yöelämässä pärjäämsesä; ylesesä hyvnvonns puhumkn. Trjomll sosls pääom vhvsv omn, Ml mhdolls nn skklleen kun yönekjölleen smll oppms ukevn ympärsön. Ympärsön, joss oppmsen lueen on kesknäseen luomukseen, sversuueen j dlogn perusuv vuorovkuus. Näden ojen omksumnen on ensrvos se kullekn. Vkk soslnen pääom j sen kykeyymnen hyvnvonn kuuloskn henol, msään rkee :04:14

5 Sukupuolsensvsyys kuulos monen melesä suorsn snhrvölä, mu sn se on rkpävänen j uke esmerkken ku jokselle. Sukupuolsensvsyydellä mesyössä rkoen pernesen mesen mllen uoms näkyväks j nden kyseenlsms. Sukupuolsensvnen näkökulm knnus pohmn, mlls mehen mllej yheskunnssmme pdeään vllsn j hyväksyävnä, j mllnen mehenä olemnen jää helpos pmenoon. Kun ämä näkökulm vedään käyännön yöhön, se merksee krsä jelu, keskuselu j pohdskelu. Tomnnn soll yönekjä j omnnss mukn olev mehe kehävä j järjesävä yhdessä heä knnosv ekemsä yhdessä olems. Prhmmlln sukupuolsensvnen yö v kohmsen j keskuselun pkkoj erlslle mehlle yläen esmerkks kä-, kuluur-, seksulsuus- j luokkrjoj. Sukupuolsensvsellä yöoeell pyrään nän ollen vmn erls mhdollsuuks oll mes, nnen, pok yö jon slä vällä. Nse j mehe ov yleensä n sekä femnnsä eä mskulns. Tosn snoen esmerkks rve j hlu hov j klpluhenksyys ov yhälll nsen j mesen preä, j ykslöllse ero ov merkävä. Sukupuol yksn e ohj ekä suorn määrele keään. Sukupuol merkävämmäks yhdsäväks ekjäks s nous jokn muu ekjä, kuen sunpkk knnosuksen kohde, vkkp urhelulj muskkyyl. Selemenessä on jo 15 vuoden jn kehey sukupuolsensvsä yöoe eryses yöyössä. Sukupuolsensvsessä yöyössä voeen on, eä kkk omn suunnelln yhdessä yöjen knss. Työoeess oeuuu sosokuluursen nnosmsen de, joss ärkeää on ryhmään kuulumsen vhvsmnen j ukemnen sekä yhdessä ekemnen j kokemnen. MONENLAISIA MIEHIÄ sukupuolsensvsyyä mesyöhön 8 Unled-1.ndd 8-9 Kuv Ml Lähesymsvss korosuv hmsen osllsumnen j yhdessä ommnen yhdessä sovujen päämäären hyväks. Nän vrmsen yöjen äänen kuulumnen, vhvsen mhdollsuuks vku omn lähympärsöön j knnusen vkumsen ku negroumn ljemmn yheskunn. Työmeneelmnä vov oll luov krjomnen, vlokuvus, hp hop -nss, mlmnen, käsyö vkkp Cpoer j kpely. Keskuselu melleään usen ärkeäks yöyön ulouvuudeks. Sllä onkn merkävä rool, mu hljsuus j svusseurmnen ov myös rvokk poj oll. Tää näkökulm uodn esn esmerkks yöryhmäyöskenelyssä. Luov meneelmä mhdollsv hmsen kokonsvlsemmn lmsun, sllä pernenen keskuselemnen e ole kklle helppo. Työyön ompsessä, kuen Työjen Tloll omn phuu vomess khvlss sekä vuorovkuesss yöryhmssä. Ryhmä vodn muodos esmerkks sosls lne jännävlle yölle yölle, jol puuuu opskelu- yöpkk. Vme vuosn sukupuolsensvsen yön kehämnen selemenlkkeessä on lknu ljenu vhvs pok- j mesyön suunn. Tmperelnen mhnmuujpoken pmspkk Kölv on jo yl kymmenen vuoden jn omnu Sukkolss. Kölvn poj sv pu läksyjenekoon, he hrjoelev monpuolses suomen kelä, pelv jlkpllo j ekevä muskk omss sudossn. Vpehose ov Kölvn merkävä vomvr. Vnhemm poj omv Isoveljnä nuoremmlle j vs mhn ullelle pojlle. Vpehosn om esmerkks opej j mu mmls. Uusn uu selemenkenässä edus Mesen knslslo Ml, joss keheään meslähösä knslsomn. Mln omnnss oeuuv sukupuolsensvsen yön knv de, j nden ku huomodn meheyden monnsuus sekä suunnelln omn sosokuluursen nnosmsen pereell. Mln vomess khvlss erlse mehe pääsevä kohmn osn, yönekjöä j vpehos j suunnelemn omn yhdessä. Tomnn kuuluu muun muss eem loj, urhelu j kuluur mä vn mesen knnosuksen kohes nousen. Tämän lehden lueus unne sukupuolsensvsä mesyöä käyännössä. Anos mk mesen knslsomnnn prn! Hel Escher j He Mulr Työyön verkoso -hnke Suomen Selemenlo ry :04:31

6 Knslsomn krses j nnoll Projekpäällkkö Slome Tuoml Uus Pkllsuus -hnke Hervn Vomnnuv knslsomnnn projek ov odellsuu Suomess j ympär mlm. Osllsmnen on snu sj puhess j käyännössä ps järjesössä, myös vlonhllnnollsss puhess j omenpdeehdouksss. Smn kn hmsen elämälle välämäömä plvelu srreään kuemmks j supsen. Mä äsä päs jell, vrsnkn kun suu olemn össä yhdessä knslsomnnn järjesöhnkkes? Om yön on Hervnnss, Uus Pkllsuus - hnkkeess. Trkouksen on rohks hmsä vkumn om luen koskevn pääöksn j ommn yhdessä pernesen pääökseneon mhdollss jähmeykssä välämää. Työskenelen knslsomn vhvsvss hnkkeess, kosk pdän sen voe järkevnä j rvokkn. Erlsen ryhmen omehosen omnnn ukemnen, vpden kupunklojen esmnen sekä keskuselu rpes j voes er hmsryhmen välllä ov kkk melekkää om. Yks eem, jonk sukk nosv keskuseluss osuvs esn, on lueen plveluden vähenämnen. Tällsen osuven vesen välämnen eeenpän on myös os hnkkeen voe. Knslsomnnn hnkkee omv kneässä yheydessä muuhun yheskunn. Kunk muuen vos ollkn: ärkenä ov hmse, jolle j joden knss hnke ehdään. Hedän elämänsä ehdo ov puolesn knn yheskunnn rkeness j nden muuoksss. Kun voeen on sd hmsä kvoumn yheskunnllses, hedän äänään on kuulv, lnen ymmärreävä j hedän elämänsä reunehdo oev osssn. Om-loes omn Tuen j pueden rjomnen yhdessä ekemseen lsää sosls hyvnvon j s ommn omen soden eeen. Täsä on sekä medän hnkkeessmme eä Mlss mon esmerkkejä. Soslsen hyvnvonnn ukemnen knslsomnnn hnkkell e kuenkn vo korv vkkp hmsen rve perusomeenuloon srudenhooon. Hnkkell e vod myöskään mmoses vs melenerveyden kuuehn krsehn. Hnkkeemme on rkoeu kklle lueen sukklle, j myös jodenkn ryhmen erysrpe pysyään huomomn. Sl jo emmn kvsen j nden, joll e ole kuu häää, on helpon ull mukn ommn yhdessä. On ss yheskunnlls rkene j huolenpdon muooj, jo knslsomnnll e vod korv. Jos pdämme ämän vruksen melessä, vomme hyvllä meln nnos hmsä yheseen omnn j esä poj vku yheskunnllsen muuoksen suunn. Hervnnn Uus Pkllsuus s jkuvs yheydenooj hmslä, jok hluv se oll järjesämässä sells omn, jolle lueell e ole velä löyyny ukkoh. Tänä vuonn omnns lo esmerkks Op oppmn -ryhmä, jonk voeen on prn opnnoss selvyymsä ukemll mhnmuujnuoren omnkykyä sekä kehää seohjuuvn oppmsen oj. Nuore nse olv se onee yheyä uuun vpehoseen, jok järjesää omn ny hedän knssn. Hervnnn hnkkeess olemme huomnnee smn, mnkä mone muukn omj j ukj: nse ov nnokkmp osllsumn yheseen omnn kun mehe. Akvss osllsujsmme non kks kolmsos on ns. Mlss ehävä yö on ss erysen ärkeää. Vkk mehä on yheskunnss vl-semss, hesä merkävä os jää syrjään yheskunns j yhesösä. Tovon mesen knslsomnnn kehämsen jkuvn Mlss velä pkään. Smn oveen vo esää muskn knslsomnnn hnkkes. Ihmsen yheskunnllnen pssvoumnen on kehyskulku, jok on jkunu vrovseskn rvoden jo puol vuoss. Tuon kehyskulun käänämnen posvseks knslsomnnks j kvseks yheskunn j yhesöhn osllsumseks e phdu yhdessä yössä edes prss vuodess. Knslsomnnn hnkkell e muue koko mlm, mu nllä vo oll uon kääneen ukemsess sekä vlppn krnen eä nnosv ehävä. 10 Unled-1.ndd MATTILAN MIEHET P I O N E E R E I N A Teks Mkko Ko Kuv Ml Nslle on oeueu jo vuoskusympär mn ens- j urvkoej, yöjenkn loj. J hyvä nn. Nse ov yleensä seurllsemp j suulmp kun mehe. Nsll on lukus yhesöllsä yhdsyksä, järjesöjä, joss vo v, rnod sekä sd j rjo keskuselu- j neellskn pu. Mnljus nsenloomn merksevä myös lukus nsen lehde, monenmose ompeluseur, kmpmo j kuneushool. J hyvä nn. Tuon kken eäen lun kks vuo sen juu mesen knslslon vmses muvss. Pään hyvän hnkkeen knnmsenkn vuoks läheä uumn uusumn, j jos mhdolls ruve heells s myös joenkn jelppmn. Mesen hyvä juks j ehdouks knnen, deoden, sekn omn käsn jon myönesä yhesekshyväks kn sden. Esmerkkenä Mln pen nkkrnurkk, omekonen shkklu psmsne nppuloneen, omnnllsen Ukon-pävän veo päväkoen pokporukoden ker Nhmnulkolumjll npkelkkoneen j jousmmunoneen. Oln mukn hommmss myös hrmoonn sekä souuvenhon j sen elkn knslslomme kävjän yheskäyöön. Suomlse/mperelse ov äälläkn enmmäkseen ollee pdäyväsempä, rkkljn semss. Vlkkmm ulkomlse kvsemp ospuol. Kuenkn on ollu lo hv, eä vkk väk on osn vhunukn, Mln mehsä on vähellen kehyny jolln von kun hyvähenksen perheen klnen, omv yhesö. Tmpereen keskusss, ympär vuoden l vrvn veden äärellä, Lukonorn vrrell sjsev mesen knslslo, Mesen Ml on jo änä lyhyenä kn osonu olevns rpeellnen, myönenen, yhesöllnen elemen nykysessä, osn vnoon vnkshneess, ykslöä ppovss mlmssmme. Tovon ämänklsen mesen knslsloomnnn ljenevn koko mhn j mlmn. Mone muukn Mln mehe ov er von ää yhesä yrysämme yllä pänee. Keskuseluhn j eemlohn os oen, sämpylöä j pull lepoen, psen, erls ruok ssäloss j nuoollkn len, mussoden, soen j lulen, keroen, kuunnellen, jlkpllokn yhdessä pelllen. Mesen knslsloomnnss olemme ollee kehelemässä, vrelemässä, ukmss, oeumss ämän sekorn suomls poneeryöä. Yks ärkeä os ää yöä j ukmus on ollu suomlsen j muul muuneden kesknänen kohmnen j suhuumnen, yhdessä puuhmnen, uusuumnen :04:45

7 M l o n m e r k ävä p e l n v u s Teks Helen Hyvärnen Melekäsä ekemsä j mhdollsuus ull kuulluks. Tämä on psykr Tpo Hlln resep urhuums j ersäyymsä vsn, mä Mesen knslslo Mlss oeuen. -Helen Hyvärnen Mhnmuujen psykrn polklnkk luosv psykr Tpo Hll unee hyvn er kuluures ulleden mesen elämänlnee, sllä hän on honu mhnmuujen psyykksä häröä Tmpereell 18 vuo. Hll on seurnnu lus lken mehlle suunnun knslslo Mln suunnelu j omnnn kehämsä, kosk oleellnen os hmsen kunouums on snunevn hodon lsäks knsskäymnen osen hmsen knss -Jokselle hmselle on ärkeää sd v os hmsä j pääsä ekemään yhdessä jon melekäsä. Ml on merkävä pelnvus. On ärkeää, eä knväesöön kuuluvll j muul ullell mehllä on ny pkk, joss vo v os mehä j ehdä yhdessä erls so, Tpo Hll snoo. Mhnmuujmesen elämän Suomess ekee ongelmllseks usen se, eä mon ulee kuluurs, joss mehen sekunnous j omnrvonuno perusuv shen, eä mes käy yössä j pysyy huolehmn perheesään. Nsen ehävä on huoleh kods j shen kuuluvs sos. -Prknmll suu ällä hekellä sdon mhnmuujmehä, joll e ole yöä. Nlle, joll on kken lsäks kn so- kduuskokemuks, omeomuus j rkoukseomuus ov erysen uhos, Hll snoo. 12 Unled-1.ndd Joku mhnmuujmehe ov jousvs kodnhojn rooln, mu os mehsä kokee kon jäämsen loukkuksen. -Sks Ml j kkk muu pk, jonne vo läheä pmn os hmsä j ull kuulluks, ov erän ärkeä. -Alkuvuosn nän monen poln opuvn hodon nsos rumosn j oppvn suome premmn kun nykyään. Semmn mhnmuujlle suunnu sosl- j erveysplvelu ov hekenynee j skkden määrä ksvnu. Emme pysy homn pol nn kun hlusmme. Mehe rvsev ekemsä Mln kls pkkoj rvsn Hlln mukn enemmänkn. Mhnmuuj on pljon, j joukkoon mhuu kuluur- j kouluususln hyvn erls hmsä. -Os mehsä on nn rumsoune, eä kelen oppmnen on keskymskyvyömyyden k lähes mhdoon. Helle Ml vo oll pkkn ln vv. Sks Mln rnnlle rvsn mln kynnyksen pkkoj, joss vos ehdä kkenls osm kelä, j joss ols henklökun ohjmss omn. Trumpolden knss yöskenely edellyää Hlln mukn urvlls hoosuhde, jonk synymseen rvn k. -Nykyään os yöjsn menee esmerkks erlsen kvkkeden äyämseen, kosk vrnomse evä ole voevss. Lomkkeden äyämnen on kelä osmomlle ylvoms. Omll ädnkelellä nneu neuvonkn e u kkk, Hll hrmelee. Hlln mukn mhnmuujss on esmerkks v käsyöläsä, joll ols pljon nnev suomlselle yheskunnlle. -Nälle mehlle ols ärkeää pääsä kodn ulkopuolelle pkkn, joss vos ehdä vomens mukn selle ärkeä so, Hll snoo. Tmpereen mhnmuuj vov ällä hekellä selväs huonommn kun Hlln loess yönsä. Kuk ho j mssä? Mone pkolsusse mhnmuujmehe ov Hlln mukn rnnsevss omn lv- j jkosodn solsmme, joden henksen knn murumses hsornukj Vlle Kvmäk keroo Teo-Fnlndn voneess eoksessn Murunee mele. Suomlsen sorum vkuv velä änä pävänä, kosk nsä ven, ekä nhn ollu juur rjoll pu. -Sks esmerkks käynnssä olevss keskuseluss syyrlsen pkolsen vsnomses Suomeen päs o eslle myös se, men j mssä nää hmsä hoden. Väkvl kokenelle j lähesään meneänelle hmslle e rä, eä he sv kon päänsä päälle j kpen omeenulon, Hll musu. Hll hmeelee, mks mellä e ole jelu, eä Kunlss josskn muuss hooloksess vosn ryhyä homn mhnmuuj, joll on smnls fyyssä j henksä vmmoj kun omll soemme uhrell. -Nän on ehy esmerkks mserdmlsess kunouus- j kouluusykskössä Cenrum 45:ssä, joss hoden mlmnsoen jälkeen hollnlsen solden j hedän perhedensä rumoj. Nykyään srlss hoden sodss vmmuune pkols j hedän perheään, Hll keroo. Hll ovoo, eä melläkn ymmärreäsn, men ärkeää mhnmuujperheden lsen j nuoren kehykselle on, eä vnhemm ov jollkn vll knn yheskunnssmme. Tukmusen peruseell edeään, eä osen polven mhnmuujll on so rsk sekä melenerveys- eä muhn ongelmn. -Sks Mlss ehävällä mesyöllä, kuen muullkn mhnmuujmesen ukomll vo oll suur merkys myös lsen j nuoren selvyymselle. Kun vnhempen lnne on hyvä, lsen e rvse huoleh vnhemmsn, j he vov elää urvllses om elämäänsä :04:59

8 n e n l l v r u j n e n u nul mesen pmspkk Teks Mrj-R Mr Kuv Ml 14 Unled-1.ndd e loppuvuonn s vkuuks j sen merkysä mehll l sos n l M ll vu een kk om s, elyl smme kys emmnkn suullses j vpmuoose u krj j äy ker on lä jö käv ej äyää M2013. Plue j kommen ymmn. Kyselylomke ol mhdolls e kesk en ue pl ää ker me sm hlu, sllä sen äy 20 mu välrpor vren Pernenen pperverso ol suosump n. kee mk lo ne ssä rne ne j en on lss ppervers nen ol suheellsen vp,ekä sä vr äm äy een kk lom ss l M ä. klö hen äyämsesä e s Mln kävjää, nessä neljä Ksomme kuenkn, eä lomkkeen n. el nn suu kn ää k vk, l pdey erysä eem mpn rksuun. ull pkkopull, joen päädymme vp pkn rnon. Os ses j vomn kysymyksn ol vsu ll sän än er ey äy ol es meks, kk Os pperlom vn osn. Kysely ol krjoeu suo u jok j dl koh ojen ln nv mo hnkl. Pkll lomkkes s ol äyey vn lle lomkkeen äyämnen ol hemn eh jm u mu hn m n l M eä, joen on oleev eä os kyselysä ol rken. Lomkke läpkäyäessä hvn, kej ulk kn en ku en vr j u ss lomkmu ol mhn he epällä väärnymmärryksä. Pr ol dss koh ä sss ä yks s ms u mu j ään mhdollsmmn eeln vkeselkos, k kohd ol lmeses pyry äyäm kk j ö, är ush j pen unu h vnp keess ol ehkä ä, j ne huomodn, mkäl onen vs less me n eää pd o nn hv kev kos yyyväsä. posvsn. Kyselylomke vsmsprosenn kken kkkn elyn kys e mm Ol. ess uud vs ule n lnen kysely oeue M :05:21

9 Mln mehe olv myös omnee, okolukenee j edonee kyselylomke, mkä oso, eä nkn kklle lomke e ollu jelem äyeävä läphuuojuu. Lomkkesn ol krjoeu kommenen esmerkks, eä snuelu j eely vhelv lomkkeess, mkä ol o j vlev vrhe. Eräässä lomkkeess ol pomu yksäsä, äyäjän melesä huono suomen kelä osov snvlnoj j korjlu jon luserkene vsjn melesä prempn muooon. Kyselyn koonnu m e kuenkn suosu äsä uhruumn häpeämään, vn oe rn rongll, eä Mlss on onnsuu luomn lmpr, joss kävjäyyyväsyyä mvss kyselyssä uskllen n plue kkes omnns, myös se kyselylomkkees. on ärkeää, eä mehlle on olemss om, Mln klnen l. Kysely yren koo nn, eevä vhoehdo lähs n posvses käsn. Mään verbls slmänkäänöemppuj lomkkeeseen e vou kuenkn ssällyää sks, eä kklle Mln mehlle suom e ole ädnkel. Jo eukäeen ol edoss, ee lomkkeeseen odennäköses sd kovn kärkäsä negvs plue, j ämä pkn pkkns. Suurn os vsjs kok, eä Mlss käymsesä on ollu hyöyä hedän omss rjessn, kuen elämän krslness, prsuheess, lsen ksvuksess yöelämässä. Jälkvsn on helppo sno, eä ässä koh medän ols päny esää rkenv kysymyksä kysymyksessä ols päny oll vpn snn oso. Nän vsj olsv vonee hluessn rken, men Mlss käymnen on helponu hedän rken. Puole vsjs ol sä melä, eä he ov Mlss käynnn myöä oppnee jelemn enemmän om hyvnvonn. Kuenkn jo nällä edon voneen sno, eä Ml on onnsunu voeessn rjo mehlle yökluj elämänhllnn lmn urhn herkks rkene. Vkk omn e ole ongelmkeskesä, Ml on rjonnu kävjölleen deo j yökluj omn elämänhllnn. Vpus Mlss pyrään kohmn joknen kävjä ykslönä j rjomn kävjölle mesen om l, joss on Kyselyyn vln väeä j kysymyksä, joll pyrn urvlls oll, une, keskusell j om. Suurn os selvämään, onnsuuko Ml olemn sä, mä se vsjs onkn sä melä, eä Mlss hedä huolup: kks usos j kuluures ulevlle me- modn omn senään, j eä hedän on mhdollshlle von knslslo, mssä eroelu yönekjöhn jk Mlss jon sesään. Kyselylomkkes j skksn on pyry hävyämään. Hlusmme väly se lo, joll mehe omnn osllsuv, j myös selvää, pääkö mä he sä sv. Lepkkns, eä Ml nee peruselu ode, eä oslls, kvo j nmlll on suur merk Mhv pkk spro mehä, ukee heys kävjödensä rjess, sllä dän hyvnvonn, o kkken vsjen melesä ä s y l se y k j o Pomn Puole vsjs ksoo oppneens uus oj Mlss. Puole vsjs snoo oppneens ymmärämään seään premmn Mlss käymsen myöä. Lähes kkk kyselyyn vsnnes on uusunu Mlss osen kuluuren edusjn j ksoo oppneens ymmärämään myös oss kuluures ulev. Non puole vsjs on sä melä, eä Mlss käymsen myöä he ov lknee suhuu vomemmn osen kuluuren edusjn. Lähes kkk vsj ov sä melä, eä Mlss on hyvä ryhmähenk. Puole vsjs ol sä melä, eä he ov Mlss käymsen myöä opp- nee jelemn om hyvnvonn. Yks vsjs e unenu kuuluvns Mln porukkn. Lähes kkken vsjen melesä kkk Mlss kävjä ov yhdenver- s keskenään. Non puole vsjs uns, eä hedän melpeensä oen huomoon Mln omn suunneless. 16 Unled-1.ndd Mlss on hyvä vr mlmnkuv hedä mukn omnnn suunneluun j edesu kuluuren välsä knsskäymsä j mhdollsen ennkkoluulojen hälvenemsä. Pdeympä omnnn muooj ov kyselyn peruseell keskuselull sekä urheluun j muskkn lyvä kvee. Suurn os kävjösä unee olons vomnuneeks Mlss käymsen jälkeen. Soslsen knsskäymsen merkysä korosen lomkkess. An e unnuu kpvn edes erysä ohjelm, vn Mlss oden olevn mukv seurusell, pel pelejä j keskusell hnkk ysävä j sosls konkej. Vsuksss korosuu Mln omnnllsuuden vkuukse kävjöden elämässä j rjess: Ml u rymämään rke, solmmn luonevs uus ysävyyssuhe j löyämään uus hrrsuks j melenknnon kohe. Teemll keskuseluneen ov ollee kävjölle melus, j ämän vov vhvs myös eemlloss pkll ollee yönekjä. Mlss käymnen koen yhdeks melusks hrrsukseks. Yhdessä lomkkeess jop hrmeln sä, eä om elämä on ällä hv nn heksä, ee Mln omnn ole mhdolls osllsu nn kvses kun vsj ols hlunnu. Lähes kkk kyselyyn vsj kov osllsu omnn jkosskn, j os ol ehosnu vsuksn vomsnoll vrms j ehdooms. Suurn os vsnnes lsk sensä jo Mln vkporukkn, mkä s selyä sllä, eä lomkkeden äyämnen näy luonnsuvn prhen nlä, jok lukv sensä säännöllsn kävjöhn. Vn muumn kerrn Mlss käynee evä välämää hlunnee äyää lomke, evä josn syysä unenee seään päevks vsmn kyselyyn. Tomnnn kehämsen knnl on ok hyvä sd esn myös nden ään, jok ov käynee Mlss vn muum keroj vs hrksev omnn mukn lähemsä. Tää vren ehnkn onen kyselylomke nen nlle, jok vs hrksev Mlss käymsä. Tuo lomke mrkknon äyeäväks Mln Fcebook-svull sekä yönekjöden omss soslsen medn profless. Tähän kyselyyn sn 24 vsus, jos 10 ul nsl. Kks vsjs e hlunnu kero sukupuoln. Veljeys Mln omnnn yks ydnjuks on rjo kks lähökohds ulevlle mehlle yhenen l, joss uusu osn mehn, verkosou, keskusell j vomnu. Mesen hyvnvonn ähäävä meserynen yö e velä nu smnls hyväksynää kun ns- yöyö, mkä on hvvss esmerkks julksess keskuseluss j jo snä, ee mesyö ole velä nn unneu. Kuenkn nekysely Mln omnn osllsums hrksevlle oso, eä knnosus mesen omn ln j mesomnn on. Kysely kävjölle s oso, eä Mln omnn osllsumnen koen melenknoseks j melekkääks, sllä suurn os kyselyyn vsnnes koo jk Mlss käymsä. Yheenkuuluvuuden unees keroo se, eä nn mon kyselyyn vsnnes kokee kuuluvns Mln mesen porukkn. Suurn os vsjs ol sä melä, eä josn sos on helpomp keskusell, kun pkll on vn mehä. Yhdessä lomkkeess korosen, eä keskuselu mesporukll on vn erls. Oleevs hlun erävöää, ee mehsen keskuselun välämää rvse sjou vn mesporukkn. Suurn os kyselyyn vsnnes ol sä melä, eä he vov jk Mlss kokemuksn, unen j huoln. Sosls konkej j kuluurrj ylävää knsskäymsä pden Mln vhvon puoln. Eräässä lomkkeess s ol muoolu nn, eä Ml on vsjlle yks olohuone lsää. Pääsäänöses kokemukse Mls olv myönesä, odenp yhdessä lomkkeess, ee vsj enää pärjäs lmn Ml. Suurn os vsjs ol sä melä, eä keskuselu on kkken välllä von. Suurn os kyselyyn vsnnes kok kuuluvns Mln porukkn j p ryhmähenkeä hyvänä. Yks vsjs :05:21

10 vls monvlnososs vhoehdon, ee unne kuuluvns Mln porukkn. Vkk kyseessä ol vn yks vsus, sl on ärkeä meä mhdolls syä älle jukselle. Kysesessä lomkkeess usedo ol jäey äyämää, joen emme edä, kunk mon ker kysenen henklö on käyny Mlss. E ole myöskään pääelävssä, onko kysesen lomkkeen äyäny knsuomlnen v mhnmuuj. Smn lomkkeeseen ol myös merky, eä kävjä unee olons Mlss käynnn jälkeen rpeeomks. Se s oll vsuksen vhnko, sllä rpeeomuus ol sekoll vs, j kkk muu djekv olv sävylään posvs. Smnen vsj kuenkn kero, eä Ml on uonu hänen elämäänsä vpu. Olvp ämän klse vsukse ouuks vhnkoj, näsäkn vodn o korvn kse ärkeä pon. Kkk plue ulee o osssn. Kun Mln ulee jkoss uus mehä, henklökunnn pää knnää hehn erysä huomo, jo uude kävjä negrouv ryhmään. Kosk Mln kokee selväs omkseen ey ydnjoukko, nkn eoreenen on olemss rsk, eevä uude kävjä unne svns l Mlss. Uude kävjä sv myös koke, eä ydnryhmä on nn vs, eä shen ssälle j mukn pääsemnen on hnkl. Kks vsjs kokkn, ee heä Mlss oe huomoon ykslönä, j eä he jäävä usen ryhmän vrjoon. Lomkkeen pohjl e eenkään vod eää, onko kyseessä lähökohses ujo henklö, mu olvp vsj luoneeln mnkäls hns, ämä on s, johon Mln omnnss on knneävähuomo. Mln ydnporukn vys e s käänyä uus ulokk vsn. Tlnne vos helpo yönekjöden pnoksen lsäks somm oml, jollon er huonesn vosn sjo erls omnoj. Työnekjöden kokemuksen mukn Mlss ols rvehljselle huoneelle, jonne vos hluessn veäyyä vkkp lukemn krjoj lehä. Kyselylomkkesskn ovon Mllle suuremp omloj, joen kyse e ole vn yönekjöden kokemukses. Myös Mln kävjä ov huomonee ämänheksen lojen huden. Ml on vkunu posvses ehdooms pljon 18 Unled-1.ndd Ts-rvo Mln omnnn yks kulmkvsä on sukupuolsensvsyyden ohell pyrkmys luod l, joss oeuuu kuluurnen moneus, j joss keään e syrjä hänen usns, rvojens uskonons k. Päämäärä näyää oeuuneen sen peruseell, eä kyselyyn vss nn mhnmuuj kun knsuomls. Se, eä Mln omnn osllsuu mehä er kuluures j usos, e näyä nekyselyn peruseell olevn kynnyskysymys nllekään, jok vs hrksev Mln omnn osllsums. Lähes kkk kyselyyn vsnnee olv uusunee Mlss myös osen kuluuren edusjn, j vsj ksov oppneens ymmärämään premmn oss kuluures ulev. Suunnlleen puole ol sä melä, eä Mln myöä hedän suhuumsens osen kuluuren edusjn ol muuunu vomemmks. Käyännössä kuluuren välsä jusvho synyy Mlss seuruselun myöä lmn ohju ohjelmkn. Käyännön esmerkkenä hees mnn kuenkn ruonloll, joss on uusuu yhdessä osn kuluurehn. Lomkkeden n ukee sä ukmuksllkn odeu sekk, eä jo muum konk mhnmuujn vähenää ennkkoluuloj j rssm. Suomen kelen opeelu j käyämnen nousv esn usemmss lomkkeess. Huomonrvos on, eä nämä henklö olv äyänee lomkkeen suomeks. Eräässä - oleevs knsuomlsen äyämässä lomkkeess - s kerron, eä Mlss on päässy hrjoelemn engln. Mll ovon nn Mln ese kun kyselylomke olsv kvnnee hukn huumor. Lomkkess Mln ovon lsää kävjöä j osl lsää l. Mehe hsov lomkkess vlln myös seään j osn: ovon, eä kävjä olsv velä kvsemp j nsv Mln enemmän plue j vnkkejä omnnn kehämseks. Rekä ovon enemmän. Usempkn mes ol hluks lähemään Mln porukll ekskursolle osn kupunkehn. Reken ssälöä e ollu sen enempää erely, mu voneen pää mhdollsen, eä mlls knnoss verkosou myös osen pkkkunen vsvnlsen ryhmen knss. Tosl, nkn os rekä ovovs ol mhnmuuj, joen lenee peruselu ole, En pärjää lmn Ml! eä he hluv ylpäänsä uusu Suomeen. Myös jop kvsemp oe yhesä rekä eern nmenomn suomen kelen opeuksess mhnmuujlle j lsää kelkursse- j muhn kuluurrenohn ovon, nmenomn j. Ml j Ahjoln knslsopso ov järjesänee nn, eä Ml ks kusnnukse. yhesyössä kelkurssej mhnmuujlle, j nä vosn ok lsää, mkäl ols vrm, eä eä osl- Eräässä lomkkeess ol sngen peruseellses käsellsuj on räväs. Kurssen lsäämsä voneen ss y Mln omnnn kehämsä enemmän yhesmeä. Kyselylomkkeen ärken n kuenkn on, kunnllseen j yheskunnss vkumsen suunn. eä Mln omnnss on mhdolls opeell sel- Tässä yksäsessä lomkkeess omnnn ovon le ver kelä käyännön omnnn ohell. Mhn- kehyvän enemmän Lonsen roren omn muujlle Ml on urvllnen j mukv ympärsö koh j Mln ulevn kvsemmks knslsyhhrjoell suomen kelä ekä väärnymmärryksä r- eskunnn omjks mehneen. Mlhn on jo knslsyheskunnn omj, mu jus e ss välvse pelää häveä. Yhdessä lomkkeess ol hvu Mlss s-rvo- ämää velä ole skosunu kävjöhn s.?? Mln vrenen ongelm: ovon, eä Ml yöllsäs mesen kesken on ollu puhe emmnkn sä, eä myös mhnmuuj yösuhesn ekä vn yöhr- mehä knnoss jonknlnen yhesöllnen omn joeluun. Kyseessä e Mln lähökohd huomoon jonkn hyvän sn eeen. Ilmn on heey esmeroen ole eonen pääös, vn ällä hekellä M- kks kujen ssmnen. Velä jus e ole äysn ln yönekjä vn suv olemn knsuomls. krsllsounu ekä sopv käyännön oeuus ole Työnekjöden määrän suheen Ml on määrär- velä keksy. Tällsen jusen heräämsä voneen hojens rmoll. Ennen us e ole ollu kynnys- kuenkn pää osouksen sä, eä Ml kvo, kysymys yösuhe solmess ekä ole rkouk- nspro j heräää juks. senmuks, eä sä kynnyskysymysä ehdäänkään: yönekjöden mmllnen päevyys on ollu ärken peruse. Mln keskenen voe on oslls mehä myös omnnn suunneluun, mkä näyää kyselyn muknkn onnsuvn. Mllle nnen myös kehysdeo, jo olv krjnnee nn knsuomlse kun mhnmuuj. Kks lomkkes ensmmäsenä slmään osu se, joss uon esn yksyskohses, men Mln eseä uls korj, olp lomkkeeseen krjoeu jop esmerkk sä, mllnen uus ese vos oll. Smss lomkkeess oden, eä :05:23

11 e m o v n o s s l M o k k v k o j e v o ä s m ä r p Tsuo ope Arv j Es Unled-1.ndd s s O ä n ä s v Kh Ml Mln suosun pel k e h n e n j l Khm j h :05:50

12 Teks Arv Phlmn Kuv Ml Krjoj yöskenelee ukjn Selemen Npurss erlnen pkk mehelle Yhesöllsyyden opskelu Mlss Teks Lehor Juh Snl, TAMK Kuv Ml Mlss e vo opskell läheeä, skk, plvelukejuj, prosessej, päällköä, ossoj, loks, ohjesäänöjä j mu uk rpeells pernesen byrokrsen sksyön peruse. Ml rjo opskeljolle oppmsympärsön mssä he vov opskell yhesöllsä yöoe. Yhesöllsyys on ylykslöllsessä mlmss kov luonnonvr j sä pää erkseen vl. Yhesöllsyys e synny sekseen. On olv sä ukev pedgogkk j omjo. Sen vull vomme luod yhesöjä, joss hmnen vo oll muukn kun yöelämän soslvlon rool, j joss om olemsn e rvse erkseen suoruksll ns kkk ov erveulle, nsekn, mu vn käymään Mlss on kyey luomn yhesöllsä omn hyvn erlss usos ulevlle mehlle. Mehlle rjouuu mhdollsuus yhdessäekemseen j eenkn yhdessäolemseen. Mehe vov poh elämää j rken yhdessä osen knss lmn eä äyyy unnusuu ongelmseks. Mlss opskelln elämää hyvässä seurss. Mehe luov Mln nulusen lämpmän j hyväksyvän lmprn, jos kkk vov oll ylpeä. Tämä houkuelee snne myös nä mehä, jok evä osllsu pernesn mesen hrrsus- lkunryhmn, mu hluv oll os jon yhesöä j suomls kupunkkuluur. M l on osenlnen pkk kun muu. Sellä vo uusu hmsn lmn lkohol, ehdä jon hyödyllsä j seur knnosv lsuuks. Sellä vo huole puhu kovn ääneen j nur, ekä rvse os mään. Nän kävjä ov kuvnnee sä, mkä heä Mln veää. Ml on pkk uusumselle, yhdessä ekemselle j deoden oeumselle. Suomen non mesen knslslon Mlss olln myös korv höröllään slle, mä mesen elämään kuuluu. Selemen Npurss on jo pkään ollu smnsuuns omn yölle j nslle Tmpereen Työjen Tloll j knsnvälsessä nsen pmspkss Nsrss. Ml ve ää sm sukupuolsensvsä yöä mesen keskuueen. Tämän vuoden kn een ukmus Mls. Nokun mukn, juuselen j uusun sekn hmsn. Yrän ymmärää mks mehe käyvä Mlss, men he ov pkn omkseen j mhn rjen rpesn se vs. Ml on erlnen pkk osn sks, eä selemenomnn sellä seurn selemenlkkeen rvoj. Yhesöllsyys, hmsen rkeen souumnen j soslsen okeudenmuksuuden edsämnen ov esmerkkejä rvos, jok vevä Mln omn omn suunns. Arvo ohjv Mlss ehyä yöä j vsyvä lmprks, mu sv muoons vs snä, mä Mln mehe keskenään ekevä. Mehe puhuv keskenään kkes mn j vn välllä, pellev, hrrsv lkun j opeelev uus oj. He rjov kns j osmsn oslleen, mu myös mulle rpeess olevlle. Iloses ylläyneenä kuuneln kerrn kun mehe mevä men vosv oll hyödyks mulle hmslle. On hyvä ehdä jon hyödyllsä j u mu, yks mes oes. Mä Mln mehe vosv ehdä nskseen rh nkseen sä eeenpän? poh onen. Tällse keskuselu heräävä kysymään mä nämä mehe se sv kokessn olevns mulle hyödyks. Tähän j muhn kysymyksn ovon svn vsuksen ämän vuoden kn Mln mesen prss. Mlss on kehey yhesöllsä omn, jok hs ykslökeskesen plvelukuluurn. Mlss kehellään luvun ennlehkäsevää yöä. Sells yhesöllsä omn jok uo uus nnovo hyvnvonyheskunnn rkenmseks j demokrn vhvsmseks. Mls on kehymässä yhesöllsen osmsen opeuskeskus, joss TAMK:n opskelj vov opskell ulevsuuden soslpedgokk j oll mukn kehämässä yhesöllsä rksuj kmme soslsn ongelmn 22 Unled-1.ndd :06:07

13 Hk vr j Hk vr j vs lenää! vs lenää! lu ylpääään korvmon merkys omss elämässä, se on pelsnu mones käväsä. Yks ryhmälässä lsää velä hyvä eä ryhmän veäjä on vähän sds, nn ulee ehyä kunnoll. On mmkunen ors-lpävä j pkllsell kunoslll on lkmss Mln kunoryhmän hrjoukse. Ilmss lejuu odovn unnelmn lsäks relu hen rom, sl on äynnä väkeä j ru kolsee. Mln mesen porukk on ullu sllle veämään om reenään, j ällä kerrll luvss on 5000 mern souu ssäsouuleell sekä khvkuulhrjoelun eknkk. Tuloss on jälleen ukk hrjous, jok unuu vrms lhksss velä ulevnkn pävnä. Mukn on kymmenen mesä, os Mln kuvoss pdempään pyörneä, os vs kunoryhmän nnomn mukn ulle. Ikähr on suur, mukn on mehä non kkskymppssä n vruneempn herrohn skk. Poruks enemmsö on mhnmuujuss, joen yhesen kelen krjo on monnnen. Suomell pärjää kohlsen hyvn, j kun ves e enää vo, mennään englnnll j kver uv osn ulkkmll ohje rbnkelellä. Mu msä ässä kunoryhmässä oken on kyse? Lkun er muodossn on ollu os Mln lon omn sen perusmses skk. On käyy luonokävelyllä, osllsuu Fusl-urnukseen j hrjoelu kunoslll. Mesen mlm j hyvnvon pohdess nousee esn mesyön ekemsen ku perusluonne. Juur ässä on ämänkn hommn de j ydn: er käse, mons er kuluurusos ulev mehe ommss yhesen päämäärän hyväks. Tärkeää e ole nnkään se, mä j mllä vll ehdään, vn olenns on vuorovkuus osen knss. Lkunuokon puess on luonev uusu uusn ksvohn j vh kuulums. Mkä on se kmmoke, jok s mehen lkkeelle j lkkumn yhdessä muden äjen knss? Ryhmäläsen kommeness korosuu versuen merkys. E ole yhdenekevää, kenen knss slll rehk. Kuulumnen porukkn on nykypävänkn mehlle ärkeä rvo. Se myös yhdsää er kuluures ulev mehä. Lkunnn ympärlle rkenuv ryhmä ov vrms mlmn vnhmp yheenlymsen muooj. Puhess on n mukn sopvs huumor, mu olenns on, eä mehe unnsv yhdessä lkkumsen erpeusen j sosls elämää prsävän vkuuksen. Lsäks mehä puhuv yleseen erveyeen j hyvnvonn lyvä kysymykse:mkä merkys lkunnll j kunnon kohomsell on sruksen ehkäsemsessä?men j mlls rvno uls sd kunolun ohess? Mkä merkys rvsemuksell on suoruskykyyn j men lkun j rvno vkuvmesen fyysseen j henkseen jksmseen rjess? vä ole kokellee lj koskn. Kun s pohdn velä ryhmän kesken, eräs mehsä kysy, eä hko se, ee os ud. Tämä rro kunnon nuru j oesmme, eä kyllä ne kolmeos muu sen uv ylös, jos veeen sus puomn. Mehlle yypllseen pn voeeseen run juur sks, eä se unu nn hullul. Torsn reenehn vlmsudun n eukäeen käymällä keskuselu sähköposen j eksvesen välyksellä. Jen reenvnkkejä, kerron hrjoelukokemuks kuluneel vkol sekä nosen porukn hrjoelumovo. Vme syksynäkunoryhmässä heräs jus o pdemmän ähämen voe, johon lähdeään vlmenuumn porukll. Er vhoehdos vln pääy osllsumseen ens kesän Prkn Souu -phumn, jok järjeseään vuosn Tmpereell. Prkn Souu on os pernekäsä Prkn Kerros, joss lkun j klplln ympär vuoden er kesävyysljess. Yhesyökumppnks ulevn kookseen sn Tmpereen mmkorkekoulun erveydenhoj- j fysoerpopskeljo, jok veävä kunoryhmälle erls voe ukev nformo- j keskuseluuoko. Käselävä eemoj ov muun muss mehen yleseen erveyeen j hyvnvonn lyvä hee, jo opskelj ov vlmsellee ryhmäläsen oveden pohjl. Lsäks opskeljoden omes kunoryhmäläslle ehdään kevään reenehn lyen erveysmuks, joden vull mehe sv konkrees eo omn kunoprojekns edsymsesä. Tämä yhesyö mhdolls hrjoeljoden knnl ykslöllsen voeen seelun j seurnnn. Opskelj s sv rvoks käyännön hrjoelukokemus ulev mmn vren. Soudun oeumseen on mon p. Mln mehlle luonevn srjn näyäyy krkkoveneden srj, joss olln krjmellses ryhmänä smss veneessä. Aluks unu hemn uopssel jus 35 klomern mks vnhss puuveneessä neljänos mehen vomn, jok e- Ryhmän mehe ov nnoll vsn opploksen yhesyörjouksen. Movo on nkn kohdlln ällä mesjoukoll. Se s luomn jop kesän souukooksen onnsumseen mln pääsään, vkk snä mens ov, jos onenkn! Kunoryhmään osllsumsen merkys on osllsujlle kken kkkn vkos slhrjouks pljon suuremp kokonsuus, jos joknen lkunns j sensä hsmses knnosunu mes vo löyää pkkns. Smss veneessä Tonen ylenen kommen lyy melekkään ekemsen löyymseen. Porukss lkkumnen u snä, eä sensä s hnu vkko osens jälkeen kunosllle rehkmään, vkk välllä ols helpomp jäädä kosohvlle. Eräs ryhmälässä keroo komkll, eä ämän yyppsellä säännöllsellä ryhmällä on so merkys, kun muuen on ollu k msenunu. Tosen osllsujn mukn lkunnll on ol- 24 Unled-1.ndd :06:10

14 Puukon e ko j kelen oppms Mln mesen j Ahjoln knslsopson yhesyö uo kokeluun kks onnsunu kurss, mesen puukon ekemsen kurssn sekä mhnmuujmehlle rkoeun kelkurssn. Molemm jkuv kokelun jälkeenkn. Trjoll ol myös mesen vp dekurss, mu shen e räny velä uljo. Seurvss uusumme kolmeen kursselle osllsuneeseen meheen j hedän juksns. Teks Jukk Tuk Kuv Ml Per, 41 v. Es, 42 v. Slmn, 46 v. Mks lähd puukkokursslle? Osn lähdn vrms hkemn yölle vspno, mu myös melln yösämnen knnos vlvs. Smon knnos eräseden ekemseen rvv o. Olen hrrsuksssn vähän lks jumnunu j uruunu lkunnllsn juuhn. Tämä ol uu j melenknos. Ihsun hjoyöskenelyyn el puukon erän ekemseen, jok on hn om mlmns. Tom puukkokurssll opejn. Per no plue sä, kunk hjoyöskenely ol hn om mlmns. Olko se sä snulle, j sko se snu kouluuumn konn seppä-ksällks? E oo myssä homm. Olen koko elämän esny melenknos ekemsä, j olen ehny myös puusepän homm. Joenkn perusjuu mull on, eä hlun ehdä jon kesävää. Lsäks vnhn muokkmnen uudeks knnos. Muoolu k snä on keskössä. Osllsu kelkursslle. Mä sno kursss? Se on hyvä ohjelm. Mlss jouuu käyämään pljon suome, mu kelkurss ope velä premp suome. Vo kysyä rkkn, opej neuvoo. Kun on Mlss, opp suome, vkk e huom. Anko puukkokurss muu kun vlmn puukon? No n. Ise sss lnne on vähän vsky-vsky. Välllä mens jo puukon eko jäädä kkkoseks, kun nnosu keskuselemn mesen knss. Kuul monenls rno, j uusu monenlsn hmsn. Heno ol myös se, eä s oll om sensä muden joukoss. Vmokn no koon plue, eä puukkokurss s mehen n hyvälle uulelle. Onko Ml muuen uu? Luulen, eä koko puukkokurss ols vonu jäädä, jos pohjll e ols ollu jo Ml. Non vuoden pävä oln osllsunu Mln muhn juuhn. Suoselen molemp, nn Ml kun puukkokursskn. 26 Unled-1.ndd Mä puukkokurssn veäjänä sno kursss? Mä nä? Puhe nkn pss, juu lens. Joskus mehsä pnlo, mu välllä käyn syvemmälläkn. Nän mesen kov yrämsä, kuen noo kokell pernesä oj. Mehä knnos ekemnen, ouhu ol kkell vll svers. Olhn äämullekn melenknos. En ole emmn veäny puukon ekemsä, vkk useemp puukko onkn ullu ehdyks. Mkä Mlss on hyvää kelkurssn lsäks? Mlss on monenls j käsä mehä. Er ms. On pljon er melpeä, se on hyvä s. Tuusuu erlsn j er ms ulevn mehn. On monenls ekemsä. Hlun opp suome hyvn. Jos e op, e s yöä. Mä mesen knss yöskenely no? Olen n ollu knnosunu uuss projekes, sellss ösä, joss on läsnä hmsen yhdessä ekemnen. Puukkokurss ol älls. Snosn, eä kkke opp vuorovkuuksess muden knss. Yhdessä ekemsessä, joss kkll on knnosus ekemsä kohn, synyy yleensä myös hyvä lmpr. Prs on, kun s oll vsvuon nnoll mukn. E rvse os, jos noo vn rää :06:26

15 Mehen puhe Teks Vlle Pelol M on mes näyää hyvnkn vkuuvs sevrml, vhvl j vsl. Sellsel hmselä, joll on homm hlluss, sääsöl relus plussn puolell j jo nsekn esooms hlev, kun kylllä puhun, eä sllä on vlv vene. Illll mes sulkee elevson, pesee hmpns j käy sänkyyn mkmn. Se e s un, kun melessä pyör so. Tenko mes räväs, eä perhe s kken rvvn? Onkohn vmo okes yyyvänen hedän sekselämäänsä, vkk mehellä on nn mäömän pen pens? E se vrmn ole. Kello on 1:44. Mes käy juomss lsn veä j ksoo keön kkuns ulos. Ten osell puolell hänen omns henomp omkolo, jonk kkuns näkyy vlo. Npur sellä hrrs mhv seksä jämäsellä penksellään yyyväsen vmons knss. Mes menee ksn sänkyyn. 2:03. Mä jos mes jää yöömäks? Isä lkoholsou, kun yö loppuv. Skohn mes v lpsn vkonloppusn, kun hän lkoholsouu poku sun? E vrms s. Auovero pää mks huomenn. Onkohn plkklllä velä rh v pääkö se mks s sääsöllä? 2:42. Amull on ärkeä plver ekä mes veläkään nuku. Helppo se mull on, kun e rvse meä älls so. Kello on 3:08 j mes nukh. Hän näkee un pommn nukkumses, yöpkksen jäädyämsä uon lses j kdonnees jäärps. Mehen melessä lkkuu monenls so. Joku ov penempä j ose vähän somp. Jos hyvä uur käy, mehellä on heno puolso, luoev ysävä hyvässä lykyssä molemm. Näden knss vo puhu melä skrruvs sos, j nhn on ne, jos versuk kuulev korv lopul löyyy. Tosess äärpäässä on ykskseen elelevä mes, jonk ysävyyssuhee ov vll osell pnnlls, j jolle e välämää Inernenkään mlm ole luonev luoev pkk esä neuvoj pulmn. Suurn os mesä seuu johonkn näden khden esmerkkpuksen vällle, mu yhesä mellä on se, eä välllä elämässä ulee lne, jollon rvsemme uke, neuvo 28 Unled-1.ndd hn vn knsshmsen pysähymsä rnnllemme. Mlss on järjesey vuoden 2011 mrrskuus s eryses mesen juuhn keskyvä eemloj, joden rkouksen on ollu mesen yhesen soden ylesen pohdnojen eslleuon j nsä keskuselu. On puhuu prsuhes, rhs, sekssä, uskos j mus mesen melä mhdollses kuormvs sos knsllsuudes j äsä rppum. Meseemll ov ollee vrsn vpmuoos lsuuks. Sn on vp, j joknen s puhu oll puhum juur nn pljon kun hlu. Snä sä sen olln suu mesporukll - ppp j rkennusmes, muslm j es j keskuselu prsuheen kemuros sä, kun kvern veljellä e hdo sesä, vkk mä eks. Mkään e ole kelleyä, vkk relyä j omn melpeen osen kurkkuun unkems e hyvällä ksokn. Säännösä e ole eukäeen sovu, mu kkk eävä ne sl. Joknen l on rkeneeln smnlnen, mu ssällölään hyvnkn erlnen. Aluks hörpäään khv j juuselln. Joku heää vsn. Nuru. Elnen Tppr-Klp pääy vähän nolos, mon myönää. Yks käy velä upkll nopes, onen lähee mukn. Sep, 52 (nm muueu) o osen pln pull j suu permmäseen uoln huoneen nurkkn. Mehme, 23 (nm myös muueu) sh sohvlle, l khvkuppns pöydälle j krjo velä yhden eksrn ennen kun psää kännykkänsä ääneömälle. Illn puhuj seuu pklleen j lo eselemällä sensä. Seur lusus, jo rymävä ulkn selosukse j muum välkysymykse. Alusus on oh, j mehllä rää kysyävää. E rvse v. S kysyä puhu vps. Sep keroo rnn oms elämäsään j volosn. Mehme on menny edellsenä kesänä nmsn j kyselee vvhk Seplä vnkkejä vknuneen prsuheen hämmenävyyksn. Keskuselu polvelee. Lsää nuru. Kokemusen vho. Pdeään pen upkn mnen, jonk jälkeen jken. Tun myöhemmn keskuselulsuus pääyy, j mehe lkv vlu ulos. Muum jää velä k päällä juelemn nulkoden luokse. Pöydä pyyhään, vlo smmuen j Mln ove sulkeuuv uekseen jälleen seurvn pävänä. P r l m e n Mehen ään kuuluvn Mln omnnn j kehämsyön vhv pohjvre on knslslähösyys j mehen äänen kuulemnen. Keskössä on mesen osllsuus j deon. Olemme Prlmens kehänee rkenne jok mhdolls ämän oeuumsen. jok lsää hedän hyvnvonn. Prlmen luo puee keskuselulle j deonnlle, sekä rohksee mehä uomn om juksn yheseen pohdnn. Prlmens on kehymässä yhä merkävämp välne Mln omnnss. Mln prlmenn hol on o kkk huomoon E h rjoj Prlmenss kvses Mln omnnss mukn olev mehe yhdessä yönekjöden knss kokoonuv säännöllses rvomn j kehämään Mln omn. Tvoe on ylläpää j luod ekemsen mennkä sekä yhesomnnn henkeä. Mesen nms pluees vomme luke, eä Prlmen s mehe unemn Mln omkseen. Vnkk runko on ksss, mu rkenmnen jkuu. Plvelee Mln omnnn kehymsä, jo omn vs Mln mesen melymyksä Mehsä lähevän äänen kuulumnen Uusen deoden kohdll meään yhdessä, men ne plvelev knslslon perusde. Trkous on yhdessä rken Ml, joll on mehlle merkysä j Vrheä vodn korj Ml on rkennev pkku hlj. Se e ollu ällnen kks vuo sen :06:38

16 Mln mesen jlkpllojoukkue s kesän 2013 pääeeks nos lmn omn lohkons voopokln. Pusofussrjss menesyksellä kmpplleen joukkueen kpeenn om Abbs. Hän s koke kuden kn monenls lne.. Esmerkks mnmehen rklse ov ounee pämään meelä. fusjoukkueen Mln henklökun e kuenkn rvu vuks joukkueen ongelmss. -Olen vsuuhenklö, j oln ehdonu joukkueen perusms. Toses kuluurs ulevn on muuenkn vke rks ongelm. Phn e vs phll Teks Ves Kenonen Kuv Ml menesys nos mln profl Mln om joukkue on lun pern Abbsn jus. -Ajon sä snnkkääs. Jukk Tuk on eys unu vlvs, lmn hänä e joukkuees ols ullu mään. Hän on nnu melle kklle no j seluomus. Abbsn mukn suomlslle j monlle mullekn vo n vps neuvoj. -Helle vo sno eä ole hn hyvä yypp mu e os pel. Me Läh-däsä ullee emme ole smnls, omme s henklökohses. Mln pelur jouuv kenällä kohmn jonkn verrn myös rssm. Abbsn mukn omn joukkueen lnj huueluhn ol eukäeen sovu. -Ol kelleyä huu helle ksn, emme ss vs phn phll. Urheljll pää oll hyvä morl, mes pno. Kpeen jouu ekemään ähän lyen myös kov rksuj. -Pr peljmme huuel vsusjn herjohn Abbs ol joukkueen kokojks j kpeenks luonev vln, kosk hänellä on urheljus nyrkkeljänä. -Vuonn 2007 svun komn Irkn mesruuden. Mnu myös vln mn edusjks Persnlhden mden urnukseen. Mu sen phu jokn so, j mnun ol lähdeävä Syyrn öhn. Selä uln edelleen Suomeen. ksn. Joudunkn lmn hedä pos joukkuees. Se mkso mnulle pljon, kosk menen smll pr ysävää. Peln jälkeen normln pn n käeln vsusjjoukkue. -Luulen eä snä lneess oln premmss semss kun ne herjj. Kseen ol vrunu, pysyn käselemään so fksummn kun he, bbs me. Posvs proflnnoso Abbsn mukn Ml mehe koo ens kesänäkn oll äysllä mukn pkllsess pusofussrjss. -Hrjoelemme 2-3 ker vkoss. Treenryhmään kuuluu ällä hekellä non kymmenen pelj. Kpeen keroo kokoonpnoon ulevn jonkn verrn muuoks. -Olemme snee jo kokemus peljs, edämme kuk os pel j kuk e. Olen vn vrm eä pärjäämme ens kesänäkn hyvn. Abbs näkee omn fusjoukkueen menesymsen olevn ärkeä s koko Mllle. -Uskon eä nän pysymme nosmn posvsell vll pkn profl Joukkueen kokoonpnoon ul myös sells, joll e ole juurkn kokemuks urhelus. -Ol vke sd jokn ymmärämään eä e pääse joukkueeseen, kosk peldo evä vn rä, Abbs snoo. Myös menesymnen ärkeää Mln joukkue menesy henos Tmpereen pusofussrjss. Joukkue vo lkusrjns puhll pelllä j selvyy eeenpän myös jkopelen ensmmäselä kerroksel. Seurvlle vsusjlle ul sen ppo rngsuspokuklplun jälkeen. Abbsn mukn klplullnen menesys ol joukkueelle ärkeää. -Joku jelv eä Mln joukkueen den ol oll vn seurnpojuu. Oln kuenkn luvnnu Juklle eä voopokln uomnen Mln on päämäärämme. J se oeuukn! Mln joukkueen svuus ol kov, kosk vsusjkn evä ollee huonoj. 30 Unled-1.ndd Jollkn porukoll ol loppupelessä vhvsuks, jok ov pelnnee ylemmssäkn srjoss, Abbs snoo. Kkk e vo neuvo Melko nuorelle Abbslle monknsllsen fusjoukkueen kppron e ollu helppo. Hän jouu snä kohmn monenls lne. -Lähökohn ol selvä: kpeenn vsn sä kekä pelv j mkä ov pelpk. Mu monll mhnmuujll on er käsys soden homses :06:44

17 Tmpereen lueell ehävässä mesyössä on oeu suur edsysskel vme vuosn. Vuoden 2011 jälkeen le on peruseu om knslslo j phum, j ny olln rkenmss pklls, er mmloj yhdsävää mesyön verkoso. Lähökohn Mesen Tmpere-phum Mesen om phum, Mesen Tmpere, s lkuns syksyllä Tmpereen kupungn kuluurplvelu ol vuoskus järjesäny mperelslle mhnmuujnslle om phum, j ny herän memään, olsko pklln kokell myös mesphumn uoms. Lähökohn ol, eä phum e suunn pelkäsään mhnmuujlle, vn eä mhnmuujnäkökulm levon kklle vomen phumn ssään. On uollon yheyä Selemen Npurn Jukk Tukn, jok ol juur vlmselemss Mesen knslslo Mln perusms. Yheydenoon su hyvään sumn sekä Ml eä phum rkenuv yhäkses. Mln vull smme myös ksn verkoson, jok on ollu välämäön phumn uonnoss. Mesen Tmperees rkenu omnnllnen j pen messuhenknen phum. Pkll on lueen yhdsysen j muden omjoden nfopseä, joss pääsee myös kokelemn erls so. Tphum on järjesey ny kks ker, j mukn on ähän mennessä ollu muun muss meskuoroj, lmluyhdsyksä, erveys- j soslpuolen yhdsyksä, Mes kverks -omn, mhnmuujyhdsyksä j urheluomjo muum mnksen. Jo ensmmäsen phumn jälkeen ol selvää, eä osllsujorgnsoden yheen ulemnen koen se phumkn ärkeämpänä. Vuoden 2014 Mesen Tmpere -phum hlun kehää edelleen. Tvoeen on lsää osllsujorgnsoden, ylesön j mhnmuujosllsujen määrää, phumn omnnllsuu j sen myöä phumn vkuvuu. Vom verkososs Mesen Tmpere -phum on projekn luonu ksvulusn mesyön verkosolle, jonk omn on rkous kehää ulevsuudess vmmäks j voeellsemmks. Yhesen päämäärän svumseks rkenneus yöklus onkn ullu osvoe sessään. Verkosos on muodosunu reen, joss meserysen yön mmlse j muu pkllse omj jkv jnkohs so j uusmp eoj ll sekä omv osens versuken. Monkuluursuus j mhnmuujnäkökulm ov vhvs mukn omnnss. Mesen knslslo Ml on os ärkeää verkoso, johon kuuluv myös Messkry, Prknmn Omshoj ry, Suomen Pkolspu, Ahjoln Meskveromn, Kölv-omn j Tmpereen NMKY. Lämmn kos myös Tmpereen Mespävlle hyväsä yhesyösä. Mesphum ekemällä mesyön verkosoks 32 Unled-1.ndd Teks j kuv Koordnor Jkko Lurl, Tmpereen kupungn kuluurplvelu :06:47

18 how I c nd rec o hngs. In new counry, one s personly cn chnge. If one s unlucky nd he chnge s negve, lvng n new counry cn WARP or DESTROY THE MIND! Does no negron mply h one hs o somehow chnge? Mybe, bu he dffe ence s we choose hs new wy of lfe! - The e s more o he physcl world hn one cn see. Hedches re rel nd hey exs, even f here s no vsble sgn of our pn nd sufferng In erms of negron, one queson lwys reurns. How cn one chnge hemselves o negre, whls sll beng he sme person h one ws from bbyhood, hrough dolescence nd ono dulhood? negron s whole-l fe sk Teks Es Peronen Kuv Ml To benegred ndcceped, o hve use n socey, o hve use for oneself nd use n he communy lrge hese specs re ll pr nd prcel of beng negred nd ncluded no socey. My grndmoher explned he bove opnon o me when I ws n dolescen. Presenly, I shre he exc sme opnon. - In erms of negron, perhps he mos fundmenl queson(nd one whch cn hve mny,vryng, subjecve nswers)s Wh do I wn n my new home counry? I hve nme, whch I could chnge whou chngng myself, ye I hve o consder s chngng my nme somehng h I relly wn o do?! Furhermore, n new counry I once gn need o hve new frends nd relves. I need creer nd poson n socey. - In my opnon, n order o fulfll peoples expecons of me, I hve o jus lve smply nd be conscous of peoples feelngs. Somemes, I feel h I m jus mere produc of peoples expecons. I lwys hve o lve up o hese expecons f I m o be cceped. I hve o wch how hey rec bou me nd I hve o obey hem n order o be cceped. I ofen hnk: A Could I go gns everyhng h ohers hve come o know bou me? B Could I do somehng compleely ou of chrcer nd ourgeous? C Bu hen gn, does mer? Becuse does nyone know he rel me, nywy? Wh my nswers o lvng new lfe n new plce s n mmgrn, I lken he experence o h of relonshp. When relonshp breks down or frend does somehng compleely ou of chrcer, we my fnd profoundly dsurbng. Ths s prmrly becuse we rely on oher people. I s he sme wh he culure of our home counry. Culure s so profoundly nerwned wh who we re h kes long me for us o forgve ourselves for he chnges whn ourselves. We need o forgve ourselves nd hen we mus lso ry o forgve ohers.... j sm suomeks Asumnen Tmpereell, Suomess. Se on odell mukv pkk su, mu lmso on hemn kylmä ähän kn vuodes. Jos kysy mnul men sn sen lämpmäks ulkon? No, n on vllpd. Me pdämme medän vllpdosmme äällä, ne pävä medä lämpmnä. Okesn, snulle vo ull k lämmn ulkon. Mone hmse nuv hhämsesä j erlss lvurhelu ljes, vkk lämpöl on välllä odell kylmä. Sl se e esä heä ekemäsä sä msä he pävä j pämäsä husk. Lvng n Tmpere, Fnlnd. I s relly nce plce o lve bu he weher s lle b cold hs me of yer, If you sk me how mke my self wrm ou sde? Well, here s lwys sweers. You know we lke our sweers here, h keeps us wrm. Acully, you cn ge prey wrm ousde. A lo of people enjoy crosscounry skng nd dong ll deferen knds of wner spors even hough h he emperure s relly cold somemes bu h doesn sop he people of dong wh hey lke nd hvng fun. ف ل ذا الع ش ف حبهب شي ببلشغن هي بش د الطقش ف ا ب حقب هنب ب لط فب للع ش إرا م ج حسأل م ف ون أى زا ال قج هي الس ت أ ج. بك دائوب هالبش ص ف أخعل فس دافئب حس ب زا شعش ب حعشف أ ب حب قوصب ب الص ف لذ ب ب ون ل اى حبق فسل دافئب ف الخبسج ف ال اقع. ببلذفئ ا ضب. النث ش هي ال بس سخوخع ى ببلخزلح الق بم بدو ع أ اع الش بضبث الشخ ت على الشغن هي أى دسخت حشاسة زا الببسد حقب ف بعض األح بى لني زا ال و ع ال بس بفعل هب حل ل ن ال قف ن ا ضب لقضبء قج هوخع Teks Zd Al-khdhr Kuv Zd Al-khdhr - To feel negred, I need o be known by fr number of people. Th s, people who rely on me nd know 34 Unled-1.ndd :06:53

19 A S S A M TI H O P PORUKALLA Tmperelsess mesyössä uskon vhvs yhdessä ekemsen vomn. Kölv-omn j Meskver pohv pok- j mesyön problemkk yhdessä Mln mesen knss Meskö verkososs. Yhesyö läh lkuun pohmll, mä selemenn ekemä pok- j mesyö ylpääään on. Verkoson omnn osllsuu myös Kölvn vpehos- j versuke kehävä Vpr-hnke. Myös yhesyö TAMK:n sosl- j erveysln lehorn knss on pokmss ensä vmpää opplosyhesyöä. Verkosoon mukn lähenee ov yyyväsä verkoson rjomn mmllseen ukeen. Esmerkks joukoll käyy rvokeskuselu on osllsujen mukn uonu pljon hyvää rjen yöhön. Yhenen pmnen kerrn kuukudess on verkososs mukn olevlle ärkeä henkrekä, sllä rkyön keskellä e ole usenkn k meä, men pokj mesyöä vos kehää ljemmn Verkosoyhesyö on kvonu yksäsen omjoden yhesyöä. Ml on omnu Meskver-omnnn menorn, rjonnu loj kouluukseen j suunnell on Mln j Meskvereden yhenen klressu. Kölvn Vpr-hnke on vsvs nnu mmlls osmsn Mln vpehosyön kehämseen. Prhlln käynnssä Kölvn vnhmp pok uusuen Mln mehn. Yhesyösä keroo myös se, eä verkoso on järjesämässä lkusyksysä vlkunnllsen pmsen pok- j mesyöä ekevlle selemenomjolle. Ahjoln Selemen ry:n rojek Pkkukver e jäeä p - Vpehosomn, joss kuse mehe ov kveren yksnhuoljäen lpslle - Tvoeen lsää lpsen kehysä ukev kuskonkej sekä yksn lsn ksvvn ädn jksms perheen urvverkoso ljenmll. - Hnke on os Emm & Els -ohjelm, jok on RAY:n vususohjelm, oeuen yhesyössä Lsensuojelun Keskuslon knss. (LSKL) MIKÄ KÖLVI? Kölv-omn on Selemennuoren Hämeen pr ry:n monkuluurnen pokyöykskkö, jonk rhoukses vs päässs Tmpereen kupunk. Vpr-projek ( ) on Kölvssä omv RAY:n rhom vpehosyön j versuen kehämshnke. Kölv ukee murroskäsnä mhn muune, usen pkolsuss vuo pok vkess elämänlneess, joss poken on sopeuduv usen suheeomn nopess kuluss uueen kuluur- j kelympärsöön. Kölvn pokyö on kuluur- j sukupuolsensvsä ennlehkäsevää erysnuorsoyöä, jonk omnmuooj ov muun muss: Hrrse- j ukomn rjov vkkolukkr Isovelpu el versukomn Ark-, läksy- j kelpu Teemllse (vome suljeu) penryhmä Ykslöohjus Poluus muhn plveluhn Lsäeo Kölvsä löyää osoees 36 Unled-1.ndd :06:56

20 u s A n ä ä s s Mln omn ukemss Auo rhks: AuoAuo.f Ilmn jnvrus Teskone Husenlekkus 27 M Room on mehä plvelev prurmlm. Jo 32 lkeä ympär Suome. An lmn jnvrus. Vlkommme kuuluv pernesen prurplveluden lsäks myös prrnjo j -muoolu. Terveulo plvelvks! Prur Mehlle M Room Prknm Tmpere Prkkl Nok mroom.com M on Mln mesen yhdessä ekemä msko, jok sesoo Mln ovell ovomss ulj erveulleks. MATTILAN MENOSSA MUKANA: Kokse kklle Mln mehlle j mulle lehden ekoon osllsunelle. 38 Unled-1.ndd :07:09