Raha ja rahapolitiikka

Transkriptio

1 Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa VTT Juha Tarkka

2 Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu tiistaina klo 9-11 Porthania Suomen Laki Luentojen slidet tulevat verkkoon Oodin opinto-oppaan opestustapahtumasivulle

3 Klassista rahateoriaa Klassinen rahateoria on teoria rahan arvon määräytymisestä malleissa, joissa, kun rahalla ei ole vaikutusta talouden reaalisiin prosesseihin Rahan arvon muutos ajassa suhteessa hyödykkeisiin (inflaatio) Tulevien rahasummien arvo nykyrahassa (nimelliskorko) Ulkomaan rahan arvo kotimaan rahassa (valuuttakurssi) Klassinen rahateoria pitää sisällään käsityksen rahan neutraalisuudesta Hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kysyntä- ja tarjonta riippuvat vain suhteellisista hinnoista Joustavat hinnat: talous toimii tuotannontekijämarkkinoiden tasapainossa Rahioitusmarkkinat toteuttavat investointien ja säästämisen tasapainon = kokonaiskysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino Nämä oletukset Keynesin voimakkaan kritiikin kohteena 1930-luvulla Nykyaikainen konsensusnäkemys: klassisen rahateorian väittämät pitävät huonosti paikkansa lyhyellä aikavälillä, mutta paremmin silloin, kun tarkastellaan pitkän aikavälin muutoksia

4 Rahan kvantiteettiteoria 1 Rahan kvantiteettiteoria on teoria rahan määrän ja sen arvon välisestä yhteydestä: Jos rahan tarjontaa kasvatetaan x prosenttia, niin ceteris paribus (eli muiden asioiden pysyessä ennallaan) yleinen hintataso nousee x prosenttia. Tällöin rahan arvo alenee x/(1+x) prosenttia Kvantiteettiteorialla on pitkä historia, kansantaloustieteessä se sai merkittävän aseman Englannissa vuosina Bank of England lopetti seteliensä lunastuksen kullalla Liikkeessä olevan rahan määrä kasvoi BoE:n luotonannon takia Hinnat nousivat (tavaroiden, kullan ja ulkomaan valuuttojen) Kuuluisa rahapoliittinen kiista Bullionist controversy David Ricardo (1810): The high price of bullion: A proof of the depreciation of bank notes Setelirahan arvon alenemisen syy oli seteleiden liiallinen liikkeeseen lasku Ricardo oli yksi bullionisteista

5 Rahan kvantiteettiteoria 2 Kvantiteettiteoria esitetään usein esim. seuraavasti MV = PT ( vaihdon yhtälö ) M on rahan määrä, V on rahan kiertonopeus, P on hintataso ja T on tavaroiden tarjonta kansantaloudessa Tämä voidaan tulkita rahan kysyntäyhtälöksi (rahan tarve vaihdon välineenä riippuu hintatasosta, tavaroiden tarjonnasta ja rahan kiertonopeudesta) M = PT/V Tämä muuttuu teoriaksi rahan arvosta, JOS voidaan olettaa, että: Hyödykkeiden tarjonta on riippumaton rahan määrästä ja vallitsevasta yleisestä hintatasosta (T ei riipu M:stä tai P:stä) Jos rahan hallussapitäjien halukkuus pitää rahaa hallussaan on vakiosuhteessa heidän aikayksikköä kohti ostamiensa hyödykkeiden arvoon (V on vakaa) Tällöin: P = MV/T (yleinen hintataso on suoraan verrannollinen rahan tarjontaan)

6 Rahan kvantiteettiteoria ja inflaatio Kvantiteettiteorian perusteella voidaan esittää klassinen inflaatioteoria: Merkitään Rahan määrän M suhteellinen kasvuvauhti Kansantalouden tuotannon T reaalinen kasvuvauhti Hintatason suhteellinen muutosvauhti (inflaatio) Rahan kiertonopeuden suhteellinen muutosvauhti Tällöin saadaan π = μ γ + β Jos rahan kiertonopeus on vakaa, inflaatiovauhti vastaa rahan määrän muutosvauhdin ja kansantalouden reaalisen kasvuvauhdin erotusta Jos rahan määrä on keskuspankin kontrolloitavissa, se voi määrätä inflaatiovauhdin Jos rahan määrä kasvaa talouden reaalikasvun vauhtia, ja jos rahan kiertonopeus on vakaa, rahan arvo on vakaa Pitääkö tämä paikkansa käytännössä? μ γ π β

7 Pitkä aikaväli: Robert Lucas (Nobel-luento 1995) Kuviossa 110 maan keskimääräinen inflaatiovauhti ja rahan määrän kasvuvauhti

8 Korrelaatio heikkenee, jos korkean inflaation maat jätetään pois: Teles-Uhlig (2013) Kuviossa 20 maan keskimääräinen inflaatiovauhti ja rahan määrän kasvuvauhti

9 Valuuttakurssien ostovoimapariteettiteoria 1 Valuuttakurssien ostovoimapariteettiteoria on teoria valuuttakurssien määräytymisestä kelluvan kurssin maailmassa Valuuttakurssit sopeutuvat tasapainoon, jossa rahan kotimainen ostovoima vastaa sen ulkomaista ostovoimaa Jos hintataso kotimaassa nousee x prosenttia, niin ceteris paribus myös ulkomaan valuutan hinta (valuuttakurssi) nousee x prosenttia, jolloin kotimaan rahan ostovoima kotimaassa ja ulkomailla heikkenee yhtä paljon Ostovoimapariteettiteoria syntyi 1. maailmansodan jälkeen Kultakanta oli romahtanut ja valuuttakurssit alkoivat vaihdella Miten valuuttakurssien määräytymistä voitiin selittää näissä oloissa Mitkä olisivat sopivat uudet valuuttakurssit, joihin kansainvälin en valuuttajärjestelmä voitaisiin sodan jälkeen perustaa? Gustav Cassel (1921): The World s Monetary Problems Kansainliitolle laadittu valuuttapoliittinen raportti

10 Valuuttakurssien ostovoimapariteettiteoria 2 Merkitään: Hintataso kotimaassa P Hintataso ulkomailla on P * Valuuttakurssi (ulkomaanvaluutan hinta) on e Rahayksikön kotimainen ostovoima on 1/P Rahayksikön ostovoima ulkomailla on 1/(eP * ) Valuuttakurssi vastaa ostovoimapariteettia, jos eli 1/P = 1/(eP * ) e = P/P * Eli valuuttakurssi määräytyy kotimaisen ja ulkomaisen hintatason suhteen perusteella Taustalla ajatus hyödykearbitraasista: Jos rahan ostovoima ulkomailla on suurempi kuin kotimaassa, valuuttamarkkinoilla ulkomaanvaluutan kysyntä tuonnin maksamista varten kasvaa ja tämä nostaa ulkomaan valuutan hintaa (ja päinvastoin)

11 Valuuttakurssien ostovoimapariteettiteoria 3: Soveltaminen kiinteän kurssin maailmaan: Jos valuuttakurssi on kiinteä, ostovoimapariteetti voi toteutua vain hintatasojen sopeutumisen kautta Tämä merkitsisi, että maiden väliset kilpailukykyerot pyrkisivät poistumaan hintojen sopeutumisen kautta Käytännössä huomataan, että hintojen sopeutuminen on paljon hitaampaa kuin joustavien valuuttakurssien, joka voi tapahtua jopa hetkellisesti Sopeutumisen kestäessä poikkeamat ostovoimapariteetista aiheuttavat kiinteän kurssin järjestelmässä kilpailukyvyn poikkeamia ja voivat johtaa isoihin reaalitalouden ongelmiin Kysymyksiä: Toimiiko teoria käytännössä? Millä hyödykekorilla otsovoimapariteettia on arvioitava? Jos hintatasot mitataan helposti kuljetettavissa olevia hyödykkeiden avulla (tradeables), ostovoimapariteetti pätee paremmin Jos tarkastellaan laajaa hyödykekoria, jossa myös palveluja, kuten kuluttajahintaindeksissä, ostovoimapariteetti ei käytännössä toteudu lyhyellä aikavälillä kovin hyvin Teoria pätee paremmin pitkän aikavälin trendien analyysiin

12 Tyypillinen ostovoimapariteettilaskelma: Sveitsin frangi vs. euro vuosina Sveitsin hintataso on alentunut suhteessa euroalueeseen ja SFR vahvistunut Tämä esimerkkilaskelma on tehty teollisuuden tuottajahinnoin

13 Ostovoimapariteettiteoria + kvantiteettiteoria = monetaarinen valuuttakurssiteoria Jos valuuttakurssi määräytyy ostovoimapariteetin mukaan e = P/P * Niin valuuttakurssin suhteellinen muutosvauhti ê määräytyy kotimaan ja ulkomaan inflaatiovauhtien perusteella seuraavasti: ê = π π * Tässä π * on ulkomainen inflaatiovauhti. Jos molemmissa maissa inflaatiot määräytyvät kvantiteettiteorian mukaan (ks. Sen esitystä edellä), niin valuuttakurssi saadaan seuraavasti: ê = π π * = (μ γ + β) (μ * γ * + β * ) Eli ê = (μ μ*) (γ - γ * ) + (β - β * ) Tämä on ns. monetaarinen valuuttakurssiteoria: valuuttakurssi määrytyy sen mukaan, miten maat eroavat toisistaan: 1) rahan määrän kasvun suhteen 2) tuotannon kasvun suhteen ja 3) rahan kiertonopeuden muutoksen suhteen

14 Monetaarinen maksutaseteoria Monetaarinen maksutaseteoria on teoria maksutaseen ali- ja ylijäämien määräytymisestä kiinteän valuuttakurssin vallitessa Kiinteän valuuttakurssin oloissa maksutaseen yli- tai alijäämät määräytyvät siten, että rahan tarjonta sopeutuu rahan kysyntää vastaavaksi Maksutaseen sopeutuminen voi tapahtua joko kauppataseen ali- tai ylijäämien tai kansainvälisten pääomanliikkeiden muodossa Pankkisektorin kotimaisen luotonannon supistaminen johtaa maksutaseen alijäämien poistumiseen Monetaarinen maksutaseteoria on ollut 1970-luvulta 2000 luvulle keskeinen osa Kansainvälisen Valuuttarahaston kriisimaille laatimien sopeutusohjelmien teoreettista taustaa David Hume: Price-Specie-Flow Mechanism (Political Discourses, 1752) Harry G. Johnson (1958): Towards a General Theory of the Balance of Payments

15 Suomen vaihtotase Suomen v.1975 ja 1976 IMF-ohjelmien aikaan

16 Klassinen korkoteoria Klassinen korkoteoria on teoria Reaalikoron määräytymisestä talouden reaalisten tekijöiden, erityisesti säästämisen ja investointien perusteella (loanable funds theory) Nimelliskoron määräytymisestä reaalikoron ja odotetun inflaation perusteella Reaalikoron ja nimelliskoron ero keskeinen Nimelliskorko kertoo rahamääräisen tuoton Reaalikorko kertoo tuoton, kun rahan ostovoiman muutos (inflaatio tai deflaatio) laina-aikana on otettu huomioon Ajatuksena, että rationaalinen luotonantaja ja lainanottaja välittävät vain lainan odotetusta reaalituotosta = reaalikustannuksesta = reaalikorosta Irving Fisher (1896): Appreciation and interest Käsitteli koron määräytymistä oloissa, jossa yleinen hintataso muuttuu

17 Reaalikoron määräytymisen lainarahastoteoria Esimerkki: mitä tapahtuu luotonkysynnän vähentyessä Lainojen kysyntä Lainojen tarjonta r e r e L L

18 Klassinen korkoteoria: reaalikorko ja nimelliskorko Merkitään reaalikorkoa kirjaimella r ja inflaatiota π. Merkitään niitä koskevia odotuksia kirjaimilla r e ja π e. Erotettava kaksi reaalikoron käsitettä: reaalikorko ex post (toteutuneen inflaation perusteella) r = i - π reaalikorko ex ante (odotetun inflaation perusteella) r e = i - π e Reaalikorko ax ante määräytyy luotonkysyjien ja tarjoajien kohdatessa markkinoilla Ajatellaan, että luottomarkkinoiden osapuolet välittävät vain odotetusta eli ex ante reaalituotosta eli reaalikustannuksesta Tällöin kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee odotetun reaalikoron (reaalikoron ex ante) r e Nimelliskorko, jolla sopimukset tehdään, saadaan klassisen korkoteorian mukaan tällöin i = r e + π e Reaalikorko ex post, eli lainojen toteutuva reaalikustannus (= sijoittajan saama reaalinen tuotto) on silloin r = (i π) = r e - (π π e ) eli luottomarkkinoiden osapuolten odottama reaalikorko, josta vähennetään inflaatioyllätys

19 Inflaatio ja nimelliskorko Yhdysvalloissa

20 Avoin korkopariteetti Jokaiselle valuuttalajille määräytyy markkinoilla omat korkotasonsa Puhutaan dollarikoroista, jenikoroista, eurokoroista, puntakoroista jne Miten korkoerot eri valuuttojen välillä määräytyvät? Klassisessa rahateoriassa lähtökohtana on ns. avoin korkopariteetti Se on ostovoimapariteettiteorian ja klassisen korkoteorian yhdistelmä Lähtökohta: Oletetaan, että sijoittajan odottama tuotto eri valuutoissa on tasapainossa oltava yhtä suuri (tähdet viittaavat tässä ulkomaanvaluutanmääräisiin muuttujiin) eli r e = r* e i i * = π e π* e Ostovoimapariteettiteorian mukaan inflaatioerot näkyvät valuuttakurssimuutoksina, jolloin odotetulle valuuttakurssimuutokselle pätisi ê e = π e π *e Siten i i * = ê e Eli klassisen rahateorian mukaan valuuttojen väliset korkoerot vastaisivat odotettua valuuttakurssin muutoksvauhtia (joka puolestaan heijastelisi eroja odotetuissa inflaatiovauhdeissa)

21 Klassisen rahateorian käyttöala? Klassinen rahateoria ei ole hyvä talouden ja rahoitusmarkkinoiden lyhyen aikavälin heilahtelujen selittämiseen tai ennustamiseen Empiirisesti toimii paremmin pitkän aikavälin tarkasteluissa, vaikka silloinkin lähinnä vain suuntaa-antavasti Mahdollinen selitys tälle: Klassisen rahateorian olettamukset pätevät paremmin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä: Markkinoiden tasapaino Talouskasvun määräytyminen tarjonnan (resurssien ja tuottavuuden) perusteella Hintojen joustavuus ja rahailluusion puuttuminen Odotetun ja toteutuvan kehityksen keskimääräinen vastaavuus Keskuspankin kyky säädellä rahan määrää Talouden vaihtelujen ja tasapainottomuuksien selittämiseen tarvitaan realistisempia teoreettisia malleja, joissa oletukset eivät niin rajoittuneita

22 Kurssin sisältö: 1. Rahatalouden peruskäsitteet 2. Rahajärjestelmien kehitys 3. Pankit ja rahan tarjonta 4. Keskuspankkien tehtävät 5. Rahoitusmarkkinat 6. Pankkitoiminnan perusteet 7. Maksutase ja valuuttakurssit 8. Rahan määrä ja kysyntä 9. Klassista rahateoriaa 10. Inflaatio ja deflaatio 11. Maksujärjestelmä luvun suuri lama 13. Valuuttajärjestelmä ja IMF luvun suuri inflaatio 15. Odotukset ja rahapolitiikka 16. Valtiontalous ja rahapolitiikka 17. Moderni keskuspankki 18. Rahapolitiikan strategia 19. Euroopan rahaintegraatio 20. EKP:n rakenne ja politiikka 21. Pankki- ja valuuttakriisit 22. Viime vuosien finanssikriisi 23. Pankkitoiminnan sääntely 24. Nollakorkoraja ja rahapolitiikka