9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

Transkriptio

1 9 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia muuttujan pitkän ajan trendin ympärillä. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu) 1

2 Suhdannevaihtelun vaiheet: korkeasuhdanne (peak) nousukausi (expansion, boom) matalasuhdanne eli lama (slump, depression) laskukausi (recession) Tuotannon kasvu, % nousukausi korkeasuhdanne laskukausi matalasuhdanne matalasuhdanne aika 2

3 Voimakas kasvun kausi Voimakas kasvun kausi Eurokriisi alkaa. 90-luvun lama alkaa hellittää. Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan. Lähde:

4 Tuotannon kehitys eri maissa 4 Lähde:

5 SUHDANNEVAIHTELUIHIN LIITTYVÄT ONGELMAT 1. Työttömyys Suhdannevaihteluihin liittyy myös työttömyyden ja työllisyyden vaihtelut: Työttömyys merkitsee olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä. Työttömiksi määritellään kaikki työtä hakevat. Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Työvoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, ei siis koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. 5

6 Työttömyyden syitä/lajeja on useita Suhdannetyöttömyys työttömyyden yleistymistä matalasuhdanteen aikaan työn kysynnän vähennyttyä. Kitkatyöttömyys tarkoittaa aikaa, joka menee uuden työn etsimiseen esimerkiksi opiskelun päättämisen tai työpaikan vaihdon yhteydessä. Rakennetyöttömyys seuraa talouden rakenteen muutoksesta, joka ohjaa työn kysyntää uusille aloille. Luonnollinen työttömyys (NAIRU = non-accelerating inflation rate of unemployment) 1 NAIRU teorian mukaan "täystyöllisyyteen" viittaavaa työttömyysastetta voidaan alentaa vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakea työpaikkoja ja ammattiliittojen vallan rajoittamista jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa. 6 1 Aikaisemmin luonnollisella työttömyydellä oli tarkoitettu että avoimia työpaikkoja olisi vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita.

7 Työttömyysaste Tilastokeskuksen ja Työministeriön mukaan Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Työnvälitystilaston tiedonkeruu perustuu kokonaisuudessaan TEtoimistojen asiakaspalvelujärjestelmän (URA) tietoihin. Lähde: Etla 7

8 Työttömyys: Euro-alue, EU, Japani ja US EA-19 EU-28 US Japani 8 Lähde: Eurostat, index.php/unemployment_statistics

9 Työttömyysaste euroalueella ja Suomessa Lähde: tilastot_indikaattorit_tyottomyysaste_chrt_fi.aspx

10 2. Inflaatio/Deflaatio Hintatason yleistä nousua (laskua) kutsutaan inflaatioksi (deflaatioksi). Inflaation (deflaation) seurauksena rahan ostovoima pienenee (kasvaa). Inflaatio pyrkii yleensä nousemaan nousukausien aikana kun taas deflaatiota ilmenee pitkään jatkuneen laman seurauksena. Inflaatio/deflaatio voi tulla ongelmaksi esimerkiksi, jos raaka-aineiden tai joidenkin tuotteiden maailman markkinahinnat nousevat/laskevat jyrkästi. 10

11 Harmonisoitu kuluttajahintaindeksi 11 Lähde: tab=table&plugin=1&pcode=teicp000&language=en

12 Kuluttajahintaindeksi: Japani 12

13 Kuluttajahintaindeksi: Suomi, Ruotsi ja Sveitsi Lähde: tab=table&plugin=1&pcode=teicp000&language=en 13

14 BKT-deflaattori 14 Lähde:

15 Inflaation seurauksia: 1. Inflaatio/deflaatio muuttaa tulonjakoa. 2. Inflaatio/deflaatio aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia ja lisää tehottomuutta. 3. Ohjaa resursseja pois tuotannosta. 4. Inflaatio/deflaatio lisää riskejä ja luo epävarmuutta hidastaa talouden kasvua ja heikentää työllisyyttä pitkällä tähtäimellä. 15

16 Mikä aiheuttaa inflaatiota? Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki mikä lisää kokonaiskysyntää (AD) tai supistaa kokonaistarjontaa (AS) voi käynnistää inflaation. 16

17 a) Kysyntäinflaatio (Demand-pull inflation) p Kokonaiskysynnän kasvu (C, I tai X-M kasvaa), voi olla seurausta: q rahan tarjonnan kasvusta LAS q julkisen kulutuksen kasvusta q viennin kasvusta. AS AS a) AD kasvaessa, hintataso nousee ja aktuaalinen BKT kasvaa.. AD AD Y b) Mutta palkat alkavat nousta, koska oli jo täystyöllisyys, AS supistuu. Hintataso kohoaa entisestään ja BKT palaa potentiaaliselle tasolleen. 17

18 b) Kustannusinflaatio (Cost-push inflation) P Kustannusten kasvu: välituotteiden eli panosten hinnat nousevat esim. palkat tai raaka-aineiden hinnat. Y' LAS.. Y 0 AD AS' AD Y AS Välituotteen hinnan nousu pienentää AS:ää, hintataso nousee ja BKT laskee (stagflaatio). Keskuspankkipolitiikalla voidaan lisätä AD:tä jotta saataisiin palautettua täystyöllisyys, mutta hintataso nousisi entisestään. 18

19 c) Odotusinflaatio Kustannusinflaatiota usein seuraa oletus trendin jatkumisesta, mikä puolestaan johtaa edelleen uusiin palkankorotusvaatimuksiin... d) Liian löysä rahapolitiikka Vanhimpana inflaation selittäjänä on pidetty ns. rahan kvantiteettiteoriaa, jonka mukaan hintataso on rahan määrän funktio. 19

20 Hintatason nousun vaikutus talouden tasapainotilaan i Hintatason nousu saa aikaiseksi myös rahan hinnan eli korkojen nousun. Kohonneet korot vähentävät korkoherkkiä menoja/investointeja.. I suunn. investoinnit 20

21 Vähentyneet investoinnit laskevat kokonaismenoja ja saavat siten aikaan tasapainotuotannon supistumisen: E 45 (Y = E). Myös. C 0 + I 0 + G E* C 1 + I 1 + G kulutus supistuu korkojen noustessa. Y 21

22 Phillipsin käyrä Työmarkkinat ovat inflaation kannalta avainasemassa, koska jatkuva hintatason nousu ei ole mahdollinen ilman palkankorotuksia luvulla tuli suosituksi tarkastella inflaatiota niin sanotun Phillipsin käyrän avulla. 22

23 Phillipsin käyrä jatkoa A. W. Phillips havaitsi empiirisestä USA:n 50- ja 60-lukujen aineistosta työttömyyden ja inflaation välisen trade-offin: inflaatio työttömyysaste 23

24 3. Maksutasevaikeudet Myös maksutaseen (Balance of Payments) epäsuotuisa kehitys usein liittyy suhdannevaihteluihin vaihtotaseen (current account) ali- tai ylijäämä. vaihtotase = kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu) vaihtotase + pääomatase = maksutase Ongelmat: Miten rahoittaa alijäämä? TAI Onko valuutan vahvistuminen tai heikentyminen ongelma? 24

25 Suomen kauppatase ja vaihtotase 25 Lähde: pages/kauppa_ja_vaihtotase.aspx

26 USA:n vaihtotase

27 Kiinan vaihtotase, v

28 Saksan vaihtotase v