HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

2 Sisällys JOHDANTO... 2 Henkilöstövoimavaran muutokset... 2 Henkilöstöseurannan muutoksia... 2 HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS... 3 Henkilöstötyön tuottavuus... 3 ENNAKOIVA HENKILÖSTÖSUUNNITTELU... 4 Henkilöstön määrä vuoden lopussa... 5 Säännöllinen työaika... 5 Säännöllisen työajan jakautuminen... 6 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön vaihtuvuus... 7 Henkilöstön eläköityminen... 8 Henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen... 9 HENKILÖSTÖN HANKINTA JA SISÄINEN LIIKKUVUUS... 9 Täyttölupamenettely... 9 Haku- ja valintamenettely... 9 Työnantajakuvan vahvistaminen Hakijamäärät ja työpaikat OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtamisella huipulle hanke Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä KANNUSTAVA PALKKAUS Palkkakustannukset TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA EDISTÄMINEN Työhyvinvointiohjelma Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Varhaiseläkemaksut Työterveyshuolto Työkyvyn tukeminen Sporttipassi Kuntosalit Kalakukko-Spurtti STRATEGISEN HENKILÖSTÖTIEDON TUOTTAMINEN HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Sivu 1 / 21

3 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja ja henkilöstötyön tuottavuutta. Henkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun ja käyttösuunnitelmiin. Henkilöstökertomusta tarvitaan henkilöstövoimavaran määrän ja laadun ennakoitiin sekä muuhun henkilöstön kehittämiseen. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupungin johdon, palvelualueiden, henkilöstöjärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Tämä henkilöstökertomus sisältää kaupungin kaikki palvelualueet, Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen ja liikelaitokset lukuun ottamatta Kuopion Energiaa. Tasa-arvon toteutumista seurataan mm. henkilöstökertomuksen tunnusluvuilla. Tunnusluvut on tuotettu naisista ja miehistä erikseen sekä molemmista yhteensä kaikkialla, missä se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Henkilöstövoimavaran muutokset Henkilöstön määrään tarkastelujaksolla vaikuttaneita rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia: Vuosi Tapahtuma Henkilöstömäärän kasvu 2012 Servica -liikelaitoskuntayhtymään siirtynyt henkilöstö 2013 Nilsiän kaupungista ja Siiliset peruspalvelukeskuksesta siirtynyt vakinainen henki- löstö 2013 Maaningan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimuksella siirtynyt henkilöstö 2013 Koillis-Savon kansalaisopiston yhteistoimintasopimuksella + 7 siirtynyt henkilös- tö(päätoiminen henkilöstö) Henkilöstömäärän väheneminen Koillis-Savon kirjaston yhteistoimintasopimuksella siirtynyt henkilöstö 2013 Servica-liikelaitoskuntayhtymään siirtynyt henkilöstö Henkilöstöseurannan muutoksia Kuopion kaupungin henkilöstöseurannassa käytettävä tietovarasto on uusittu. Samassa yhteydessä on muutettu henkilöstömäärän laskentatapa. Aikaisempina vuosina henkilöt on laskettu kuuluvaksi jokaiseen yksikköön, mistä heille on maksettu palkka. Tästä syystä sama henkilö on voinut tulla lasketuksi useampaan kertaan. Vuoden 2013 laskentaa muutettiin niin, että jokainen lasketaan vain kerran työyksikön perusteella. Henkilöresurssien laskenta on nyt tarkempaa, kuin aiemmin. Tämän henkilöstökertomuksen tiedot vertailuvuosilta on laskettu uudelleen, jotta ne ovat vertailukelpoisia kertomusvuoden lukujen kanssa. Sivu 2 / 21

4 HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS Työnantajapalvelun tehtävänä on muun muassa: tukea, ohjata, innostaa ja luoda edellytyksiä esimiehille ja johtajille onnistua henkilöstöjohtamisessaan, kytkeä henkilöstötyö osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua, seurantaa ja tuottavuustyötä tuottaa johtamisen tueksi strategista henkilöstötietoa Tavoitteet pidemmän aikavälin henkilöstötyölle on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä henkilöstöohjelmassa. Vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty talousarviossa. Tavoitteena on, että jokainen esimies ottaa vastuulleen henkilöstötyön kokonaisuuden oman yksikkönsä osalta. Hän voi omalla johtamisellaan olennaisesti vaikuttaa yksikkönsä henkilöstökustannuksiin ja henkilöstötyön tuottavuuteen. Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstötyön tuottavuudesta vastaavat lähiesimiehet suhteessa henkilöstöönsä toteuttamalla henkilöstöohjelman mukaista henkilöstöjohtamista. Tavoitteena on parantaa henkilöstön suorituskykyä. Esimies vahvistaa henkilöstönsä osaamista, motivaatiota, työhyvinvointia sekä työpaikan työturvallisuutta suunnitelmallisesti. Palvelutuotanto pystytään toteuttamaan nykyistä vähäisemmillä resursseilla. Henkilöstötyön tuottavuus nousee, kun tekemättömän työn kustannukset minimoidaan. Tekemättömän työn välittömiä kustannuksia ovat sairaus- ja tapaturma-ajan palkat, varhaiseläke- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä työterveyshuollon kustannukset. Välillisiä kustannuksia ovat sijaistyövoiman hankinta ja heidän perehdyttämisensä, sijaistyövoiman palkat, henkilöstö- ja palkkahallinnon kustannukset, esimiestyön kustannukset yms. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan välillisten kustannusten osuus nostaa sairausajan kustannukset kolminkertaisiksi. Kaupunki maksoi vuonna 2013 sairausajan palkkoja ydinkaupungin osalta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Näin siitäkin huolimatta, että kaupungin henkilöstömäärä kasvoi Nilsiän kuntaliitoksella ja isäntäkuntajärjestelyillä. EK:n laskentamallin mukaan saavutettu kokonaishyöty on jopa kolminkertainen eli Saavutettu tuottavuushyöty on seurausta esimiesten hyvästä työhyvinvointi- ja työturvallisuusjohtamisesta, hyvistä toimintamalleista ja niitä tukevista tietojärjestelmistä. Henkilöstön suorituskyky on parantunut ja se on osaltaan antanut mahdollisuuden vähentää henkilöstöä. Henkilöstön osaamisen ja motivaation vaikutusta tuottavuuden parantumiseen ei ole mahdollista arvioida tunnusluvuilla vuoden 2013 osalta. Sen voi kuitenkin todeta, että henkilöstömäärän vähentäminen ei ole perustunut henkilöstön parempaan osaamiseen tai motivaatioon vaan laskennalliseen vähentämisvelvollisuuteen. Osaamista ei myöskään nähdä kaupunkitasoisena resurssina, jota pitää kehittää kaupungin kokonaisedun ja tuottavuuden näkökulmasta. Osaamisen ja motivaation johtamisessa on vielä paljon parannettavaa ja käyttämätöntä tuottavuuspotentiaalia. Työnantajapalvelu on kehittänyt henkilöstö- ja palkkahallintoa yhteistyössä palvelualueiden ja Kuhilas Oy:n kanssa. Perinteisiä palkka-aineiston tallennukseen perustuvia prosesseja on sähköistetty siirtymällä yhä enemmän tiedon siirtoon järjestelmästä toiseen. Tiedon siirron ansioista prosesseissa on voitu luopua tallentamisesta ja moninkertaisesta työstä. Tuottavuushyödyt näkyvät kaupungin ja Kuhilas Oy:n palvelumaksuissa. Palkkalaskelman hinta oli 17,09 vuonna Vuodelle 2013 sovittu hinta oli 10,50 /palkkalaskelma. Lopulliseksi hinnaksi muodostui 6 % alhaisempi hinta eli 9,87. Tuottavuuden parantuminen on realisoitu siten, että Kuhilas on käyttänyt luonnollista poistumaa hyödyksi ja/tai ottanut uusia asiakkaita palkkaamatta lisähenkilökuntaa. Sivu 3 / 21

5 ENNAKOIVA HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Talousarvion henkilöstötyön strategiset tavoitteet: Henkilöstön osaaminen, määrä, rakenne ja sijoittelu organisaation tehtäviin vastaavat määriteltyä palvelutasoa sekä ennakoituja palvelutarve- ja toimintatapamuutoksia Kaupungin tuottavuusohjelmassa määritelty 200 htv:n vähennys toteutuu vuoteen 2016 mennessä Ennakoivan henkilöstösuunnittelun tarkoituksena on määritellä toimenpiteet, joilla työnantaja parantaa jatkuvasti ja suunnitelmallisesti henkilöstön suorituskykyä. Se tapahtuu vahvistamalla henkilöstön osaamista, motivaatiota, työhyvinvointia sekä parantamalla työpaikkojen työturvallisuutta. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua toteutettiin osana talousarvio- ja käyttösuunnitelmaprosessia, jonka varjoon se jäi. Käytännössä kaupungin henkilöstösuunnittelu kohdentui henkilöstömäärän vähentämiseen, eikä siihenkään saatu kokonaisvaltaista otetta. Henkilöstön sijoittelua organisaation tehtäviin on ohjattu täyttölupamenettelyllä ja sisäisellä rekrytoinnilla. Esimiehiä on kannustettu sisäisiin tehtäväjärjestelyihin rajaamalla ne täyttölupamenettelyn ulkopuolelle. Ydinkaupungin henkilöstömäärä väheni tavoitteen mukaisesti ja henkilöstömenot jäivät 3,5 M budjetoitua vähäisemmiksi. Henkilöstömäärän väheneminen ei tapahtunut henkilöstösuunnitelman mukaan, vaan monella muulla tavalla. Henkilöstö käytti palkattomia vapaita, kaupunki ei saanut rekrytoitua henkilöstöä, rekrytointeja viivästytettiin, henkilöstöä siirtyi Servicaan, sairastavuus laski, määräaikaisen henkilöstön käyttö väheni yms. Saavutettu tulos on sinänsä hyvä. Se ei ole pidemmän päälle kestävä, koska tavoitetta ei saavutettu pysyvillä keinoilla eikä suunnitelmallisesti. Kertaluonteisten säästökeinojen käyttö näyttää jatkuvan. Kaupungin henkilöstömäärän vähentäminen ei voi perustua valtion tuottavuusohjelman tapaan ajatukselle jättää joka toinen palvelualueilla vapautuva tehtävä täyttämättä. Tämä ei ole mahdollista, koska kuntien palvelutuotanto on sidottu lakisääteisiin velvollisuuksiin, henkilöstömitoituksiin, aikarajoihin sekä työturvallisuuslain edellyttämään työn mitoitukseen. Samaan aikaan palvelujen ostot asiakkaille kasvavat enemmän kuin mitä henkilöstömäärärahoissa säästetään. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä on ristiriita. Jatkuvasti kasvava palvelutuotanto tarvitsee henkilöstöä ja asiakaspalveluita ostetaan kasvaviin asiakastarpeisiin yhä enemmän. Yhtiöitettyjen tukipalvelujen tuottavuutta kehittämällä voidaan resursseja suunnata paremmin kuntalaisille suunnattujen palvelujen tuotantoon. Sivu 4 / 21

6 Henkilöstön määrä vuoden lopussa HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA VV KUNTALIITON LASKENTAMALLI Vuoden 2013 lopussa kaupungin palveluksessa oli 5578 henkilöä. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 koko henkilöstön määrä kasvoi 304 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 77 %. Määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 52 henkilöllä. Tukityöllistettyjen määrä kasvoi 24 henkilöllä. Vakinaisia oli työkierrossa 167 henkilöä.vuoden 2013 lopussa osa-aikatyötä tekeviä oli 11 % henkilöstöstä (598 henkilöä, joista 489 naista ja 109 miestä). Säännöllinen työaika Muutos % Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. edell. vuosi Henkilöitä yhteensä ,8 Vakinainen ,2 Varahenkilö ,9 Määräaikainen ,0 Oppisopimussuhteinen ,0 Sijainen ,7 Tilapäinen ,0 Työllistetty ,3 Vakinainen työkierrossa ,4 Vuosi SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA htv Naiset Miehet Sivu 5 / 21

7 Säännöllisen työajan jakautuminen SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN JAKAUTUMINEN TEHTYYN TYÖAIKAAN JA PALKALLISIIN POISSAOLOIHIN V Tehty työaika 82,6 % Muu 0,4 % Perhevapaa 0,7 % Kuntoutus Tapaturma 0,1 % 0,2 % Sairaus 3,9 % Loma 12,2 % Tehdyn työajan osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2013 oli 82,6 % (naiset 82,0 %, miehet 84,1 %). Tehdyn työajan osuus on alentunut yhteensä 0,3 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoteen 2012 verrattuna vuosilomien osuus on kasvanut (0,4 prosenttiyksikköä), sairauslomien osuus on alentunut (0,2), perhevapaiden osuus on kasvanut (0,1) ja muiden vapaiden, mm. henkilöstön vapaaehtoisten vapaiden, osuus on kasvanut (0,2). Henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 48,0 vuotta (naiset 47,9 vuotta, miehet 48,4 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on vuodesta 2012 alentunut 0,3 vuodella. Vuoden 2013 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 50 vuotta täyttäneitä oli 2212 henkilöä (50 %), ja 60 vuotta täyttäneitä 483 henkilöä (11 %). Henkilökohtaisen eläkeikänsä ohittaneita vuoden 2013 lopussa oli 51 henkeä (30 naista, 21 miestä). Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä vuoden 2013 lopussa oli vuotiaat (909 henkilöä). Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 37,3 vuotta (miehet 38,4 vuotta ja naiset 36,9 vuotta). Määräaikaisella henkilöstöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin vakinaisia ja työllistettyjä henkilöitä. Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma eroaa selvästi vakinaisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 74 % (3244 naista, 1142 miestä). Sivu 6 / 21

8 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöitä VAKINAISEN HENKILÖSTÖN TULO- JA LÄHTÖVAIHTUVUUS Tulovaihtuvuus Lähtövaihtuvuus 400 (15,6 %) ,2 % (11,9 %) (8,0 %) (7,5 %) 100 (5,3 %) Lähtövaihtuvuusprosentti on kaupungin palveluksesta poistuneiden vakinaisten henkilöiden määrän suhde koko vakinaisen henkilöstön määrään. Vastaavasti tulovaihtuvuusprosentti on kaupungin palvelukseen palkattujen vakinaisten henkilöiden määrän suhde koko vakinaisen henkilöstön määrään. Vuoden 2011 tulovaihtuvuutta lisäsi Karttulan kunnan liittyminen Kuopion kaupunkiin, ja lähtövaihtuvuutta henkilöstön siirtyminen toimintansa aloittaneeseen Servica liikelaitoskuntayhtymään (palvelussuhde Kuopion kaupungilla päättyi ). Vuoden 2013 tulovaihtuvuutta lisäsi Nilsiän kaupungin liittyminen Kuopion kaupunkiin sekä isäntäkuntamallilla käynnistetyt palvelut. Lähtövaihtuvuutta lisäsi hajautetun laitoshuollon henkilöstön siirtyminen Servica -liikelaitoskuntayhtymään. Vuonna 2012 ei ollut henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuuteen vaikuttavia rakenteellisia palvelutuotannon muutoksia. Sivu 7 / 21

9 Henkilöstön eläköityminen Henkilöitä 200 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN ELÄKKEET Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Vanhuuseläke Varhennettu vanh.eläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Vuonna 2013 siirtyi kaupungin palveluksesta 125 henkilöä vanhuuseläkkeelle (93 henkilöä v. 2012) ja 30 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle (28 henkilöä v. 2012). Vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on 79,1 %., kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 5,3 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 62,4 vuotta.vuoden 2013 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli 186 henkilöä (160 naista ja 26 miestä). Eniten osa-aikaeläkeläisiä oli Kasvun ja oppimisen palvelualueella (68), Perusturvan palvelualueella (47) ja Terveydenhuollon palvelualueella (26). ELÄKEPOLITIIKAN TUNNUSLUKUJA Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 62,5 62,7 62,4 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % 69,2 73,8 79,1 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet kpl Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet kpl Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet kpl Henkilökohtaisen eläkeiän ohittaneita Sivu 8 / 21

10 Eläkkeiden määrä Henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen 250 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN ELÄKEIÄN TÄYTTYMINEN Naiset Miehet Käytettävissä olevien tietojen perusteella 1660 työntekijää (138 työntekijää/vuosi) saavuttaa henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän vuoden 2025 loppuun mennessä. Opettajat ja Kuopion Energia -liikelaitoksen henkilöstö eivät sisälly lukuun. Vuonna 2013 eläkkeelle jääneiden kokonaismäärä oli 1,3 kertaa vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä. Henkilökohtaisen eläkeikänsä ohittaneita vuoden 2013 lopussa oli 51 henkilöä (30 naista, 21 miestä). HENKILÖSTÖN HANKINTA JA SISÄINEN LIIKKUVUUS Täyttölupamenettely Kuopion kaupungin rekrytoinneissa edettiin kaupungin johdon linjaaman toimintamallin mukaisesti. Yli puoli vuotta kestäviin rekrytointeihin vaadittiin täyttölupa. Kaupunginjohtajan johtoryhmän käsittelystä vapautettiin maaliskuussa 2013 opetushenkilöstön, lääkäreiden, psykologien ja varhaiskasvatuksen päivähoitoasetuksen 6 :n mitoituksen piirissä olevat tehtävät. Teatterin taiteellisen henkilöstön rekrytointi ei myöskään vaadi täyttölupaa. Haku- ja valintamenettely Sisäinen liikkuvuus oli aina ensimmäinen tapa täyttää avoimeksi tullut tehtävä. Kaikki tehtävät olivat ensin 7 päivää sisäisessä haussa sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi. Rekrytoinneissa noudatettiin yhdenvertaisuusperiaatetta läpi prosessin; työpaikkailmoitukset ja valintakriteerit olivat sukupuolineutraaleja, palkkaus kerrottiin jo hakuilmoituksessa, haastatteluissa käytettiin samaa haastattelurunkoa kaikille haastateltaville ja haastatteluista tehtiin kirjallinen yhteenveto. Rekrytoinneissa noudatettiin Kuopion kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden kirjallista valintaohjetta. Erityisesti viestintään ja tiedottamiseen rekrytointiprosessin osallisille kiinnitettiin huomiota työnantajakuvan näkökulmasta. Kaikkien avoimien tehtävien/virkojen julkaisukanavina käytettiin vähintään sisäistä intranetiä, Kuntarekry.fi, Kuopiorekry.fi ja mol.fi-sivustoja. Avoimet virat ilmoitettiin lisäksi virallisella ilmoitustaululla. Osassa Sivu 9 / 21

11 rekrytoinneista käytettiin julkaisukanavana Savon Sanomia, Helsingin Sanomia, ammattijulkaisuja ja muita sähköisiä kanavia. Lehti-ilmoitukset julkaistiin niin, että samassa julkaisussa olivat kaikki julkaisuun tarkoitetut avoimet työpaikat tarjolla samassa ilmoituksessa kaupunginjohtajan johtoryhmän linjauksen mukaisesti. Palvelualueiden niin halutessa rekrytoinnissa käytettiin apuna asiantuntijaorganisaatiota. Asiantuntijaapu tuli mukaan haastattelujen jälkeen. Asiantuntijakustannuksissa säästettiin noin 2/3 verrattuna siihen, jos asiantuntija olisi ollut mukana koko rekrytointiprosessissa. Vuoden 2013 aikana käytettiin ulkopuolista asiantuntijaa viidessä rekrytoinnissa. Ensimmäisen kerran kaikkien kesätyöntekijöiden työsopimusten valmistelu ja postitus hoidettiin keskitetysti rekrytointipalvelusta. Koululaisten rekrytoinnissa kesätöihin testattiin nimetöntä rekrytointia. Rekrytoinneissa (sekä kohdennetuissa että sijaisrekrytoinneissa) käytettiin kattavasti sähköistä Kuntarekry -järjestelmää. Työsopimusten määrä saatiin vähenemään edellisestä vuodesta mm. perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vakituiseen työsuhteeseen palkkaamalla varahenkilöstöllä. Palvelualueiden esimiehien ja heidän varahenkilöidensä kouluttamista järjestelmän käyttöön jatkettiin yhteiskoulutuksilla, vierihoidolla ja puhelinneuvonnalla varmistaen käyttäjien järjestelmäosaaminen. Työnantajakuvan vahvistaminen Rekrytointipalvelu osallistui yhdessä palvelualueiden asiantuntijoiden kanssa paikallisiin ja kansallisiin rekrytointitapahtumiin työvoimansaatavuuden turvaamiseksi ja työnantajakuvan vahvistamiseksi. Lisäksi alueen oppilaitoksissa käytiin kertomassa Kuopiosta työnantajana. Yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Ylä-Savon Soten kanssa jatkettiin tunnusteluja ammattitaitoisten hammaslääkäreiden ja sairaanhoitajien saamiseksi alueelle tulevaisuudessa mm. Espanjasta MOK-hankkeen osana. Hakijamäärät ja työpaikat Ajalla Kuopion kaupungilla oli avoinna 616 työpaikkaa, joista 513 oli työsuhteisia ja 103 virkasuhteisia. Työpaikkoja oli avoinna 133 kpl vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakijoita työpaikkoihin oli 7689 (12,49 hakijaa/työpaikka). Sijaistarpeita oli kpl (v kpl) ja niiden täyttöaste oli 91 % (vuosi %). Valtakunnallinen täyttöaste on 76 %. Sijaistarpeiden määrä ei itsessään ole kasvanut merkittävästi, vaan selittävänä tekijänä on käyttäjien lisääntyminen (Nilsiä, Maaninka) ja järjestelmän käytön laajeneminen palvelualueilla verrattuna edelliseen vuoteen. REKRYTOINNIN TUNNUSLUKUJA Avoimet työpaikat Hakijoiden määrä Hakijoita/työpaikka 22,26 12,5 Sijaistarpeita Sijaistarpeiden täyttöaste 85 % 91 % OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Talousarvion henkilöstötyön strategiset tavoitteet: Henkilöstön osaamisen johtaminen perustuu kaupungin strategisiin painopisteisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä tuottavuusohjelman toteuttamiseen Sivu 10 / 21

12 Osaamisen johtamisella kytketään henkilöstön osaamisen kehittäminen kaupungin toiminnan tavoitteisiin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on palvelutuotannon tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen. Vuonna 2013 kehittämisen painopisteenä oli esimiestyön kehittäminen. Esimiehet arvioivat omaa johtamisosaamistaan suhteessa esimiestyölle asetettuihin osaamisvaatimuksiin. Esimiesten kehityskeskustelulomake uudistettiin ja kehityskeskustelussa käytiin läpi osaaminen toiminnan, talouden ja henkilöstön näkökulmista. Tavoitteiden edellyttämän osaamisarvion perusteella laadittiin kehityskeskustelussa esimiehen henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jota seurataan toimintakauden aikana. Henkilöstöjohtamisella huipulle hanke Esimiestyön johtamisen kehittämisen uudistamisen mahdollistaa Tekesin tukema Henkilöstöjohtamisella huipulle Liideriohjelman hanke ( ). Hankkeen päätavoitteena on parantaa esimiesten johtamisosaamista. Kohderyhmänä ovat asiakkuusjohtajat, palvelupäälliköt ja työnjohtajat. Hankkeen tavoitteena on - määritellä esimiehille työnantajan edellyttämät osaamisvaatimukset henkilöstö-, talous-, prosessiasiakas- ja toiminnan johtamisessa - arvioida kunkin esimiehen osaaminen suhteessa kriteereihin, - valmistella jokaiselle esimiehelle henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, - luoda kehityskeskusteluympäristö henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseksi ja arvioimiseksi toiminnan, henkilöstön ja talouden johtamisessa, - luoda henkilöstösuunnittelun toimintamalli, - toteuttaa edellä mainitut asiakokonaisuudet toiminnallisesti tietojärjestelmään, jonka käyttö voidaan laajentaa kaikille kunnille Hankkeen puitteissa on otettu käyttöön KuntaHR-ohjelma, jonka käyttöön esimiehet on koulutettu.. Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä Kaupunkitasoisesta henkilöstön koulutuksesta on huolehdittu keskitetyn koulutusohjelman avulla. Palvelualueet ovat huolehtineet henkilöstön ammatillisesta koulutuksesta. Kokonaisuudessaan henkilöstön koulutus- ja kehittämiskustannukset vuonna 2013 olivat 0,59 % maksetuista palkoista. Koulutettavapäiviä oli Palvelualueiden osuus tästä oli koulutettavapäivää ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus 1613 koulutettavapäivää. Osallistujia oli yhteensä 6006, joista naisia 4353 ja miehiä Palvelualueiden osuus tästä oli 3455, naisia 2326, miehiä 1129 ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus 2551, naisia 2027, miehiä 524. Naisilla oli keskimäärin 1,05 osallistumiskertaa ja miehillä 1,17 osallistumiskertaa. KOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Osanottajat naisia miehiä Koulutettavapäivät (kpv) Kpv/hlö 3 3,6 2,4 Kustannukset /kpv 84,00 79,70 75,70 Kustannukset % koko kaupungin palkkasummasta 0,77 % 0,85 % 0,59 % (Palkkasumma ei sisällä työllistettyjä, Pelastuslaitosta, Kuopion Energiaa eikä työnantajakuluja.) Sivu 11 / 21

13 lkm KOULUTUKSEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT JA KOULUTETTAVAPÄIVÄT Osallistuneet henkilöt Koulutettavapäivät Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin KANNUSTAVA PALKKAUS Talousarvion henkilöstötyön strategiset tavoitteet: Palvelujen tuottaminen entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin tulospalkkausta ja henkilökohtaista palkkaa käyttämällä Kaupunginhallitus hyväksyi kannustavan palkkauksen tavoitteet, perusteet ja rahoitusmallin. Sen perusteella työnantajapalvelu on jatkanut kokonaisuuden valmistelua yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa asettamalla valmistelutyöryhmän. Kuopion kaupungin palkkausjärjestelmää ei käytetä johtamisen välineenä, koska sitä ei ole kytketty toiminnan tuloksiin eikä vaikuttavuuteen, kehittämiseen, asiakastyytyväisyyteen, tuottavuuteen eikä henkilöstön motivointiin. Talousarviosta poistettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ammattiryhmäkohtaisten palkkaratkaisujen toteuttaminen osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Palkkakustannukset Sivu 12 / 21

14 milj PALKKAKUSTANNUKSET Palkat Työllistettyjen palkkakustannukset eivät sisälly lukuihin Henkilöstön palkkakustannukset ilman työnantajakuluja kasvoivat 17 miljoonalla eurolla vuoteen 2012 verrattuna (8,8 %). Työnantajakustannukset mukaan lukien kasvu oli 22 miljoonaa euroa (8,6 %). Palkkakustannusten kasvuun vaikuttivat kuntaliitos yms. tekijät sekä toteutettu yleiskorotus. Kokoaikaisen henkilöstön keskimääräinen verollinen bruttoansio kuukaudessa vuonna 2013 oli euroa. Miesten keskimääräinen bruttoansio oli euroa ja naisten euroa (84 % miesten bruttoansiosta). TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA EDISTÄMINEN Talousarvion henkilöstötyön strategiset tavoitteet: Henkilöstön työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista Työturvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista Työhyvinvointia edistävillä toimintamalleilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloista aiheutuviin kustannuksiin, varhe- ja eläkemaksuihin ja tilapäisen työvoiman käyttöön. Työhyvinvoinnin toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseen johtamiseen ja osaksi henkilöstön työyhteisötaitoja on työantajana keskeinen tavoite. Uudelleensijoituksia oli 30, joista suurin osa kohdistui hoitohenkilöstöön. Uusia tehtäviä on löytynyt mm. vanhusten päiväkeskustoiminnasta ja näissä tehtävissä on voitu hyödyntää työntekijöiden pitkäaikaista työkokemusta ja ammattitaitoa vanhusten hoidossa. Kaikille ei kuitenkaan löytynyt uutta työtä oman ammatin pohjalta vaan osa on koulutettu uuteen ammattiin pääasiassa oppisopimuksella mm. toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin (merkonomin oppisopimuskoulutus). Tehtävien kevennystä ja sisäisiä siirtoja on lisäksi tehty kymmenittäin mm. varhaiskasvatuksen tehtävissä ja vanhuspalveluissa esim. siirtämällä työntekijöitä eri osastoille tai huomioimalla työvuorojen suunnittelussa terveyteen liittyviä rajoitteita. Sivu 13 / 21

15 Parhaiten sijoitukset onnistuvat, jos työkykyongelmiin puututaan ajoissa ja niitä lähdetään selvittämään ja tekemään muutoksia/kevennyksiä tehtäviin. Pitkät sairauspoissaolot tekevät uudelleensijoituksen vaikeammaksi ja prosessit työkokeiluineen kestävät usein 1-2 vuotta, lisäksi mahdollinen uudelleen koulutus. Joskus joudutaan esim. työaikaa muuttamaan takaisin kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön ja tällöin kokeiluaikaa on myös jatkettava. Uuden tehtävän rahoituksen löytäminen vie myös aikaa ja tarvitaan väliaikaisrahoitusta siirtymäajalle. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu on entistä tärkeämpää ja siinä pitää pystyä huomioimaan paremmin myös nykyisen henkilöstön osaaminen ja mahdollisuudet kouluttautua uusiin tehtäviin. Työhyvinvointiohjelma Kaupunginhallituksen hyväksymässä työhyvinvointiohjelmassa on työhyvinvointitoiminnan johtamiselle asetettu seuraavat päätavoitteet: 1) työhyvinvoinnin edistäminen, 2) menetettyjen työpäivien kustannusten hallinta ja 3) työurien pidentäminen. Vuoden 2013 aikana keskeisenä kehittämiskohteena olivat esimiesten henkilöstöjohtamistaidot. Työhyvinvoinnin edistämiseksi ja poissaolojen vähentämiseksi esimiehiä koulutettiin aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin käyttöön. Kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön poissaolojen ja puheeksi ottojen sähköinen hälytysjärjestelmä ESS -henkilötietojärjestelmään. Esimiehelle tulee sähköpostiin ilmoitus, kun hänen työntekijällään täyttyy mikä tahansa aktiivisen aikaisen tuen hälytysrajoista. Hälytysrajan täyttyessä esimiehen on otettava asia puheeksi työntekijän kanssa. Sähköisen järjestelmän käyttöönoton jälkeen sinne on kirjattu 1766 puheeksi ottoa esimiehen ja työntekijän välillä. Näistä 1060 johti seurantakeskusteluun, 574 erilaisiin työpaikalla tehtäviin järjestelyihin, 66 kolmikantaneuvotteluun ja 43 sovellettuun työhön. Puheeksi otoista 23 johti uuteen tehtävään siirtymiseen järjestetyssä työhyvinvointiseminaarissa palkittiin hyvistä työhyvinvointikäytännöistä. Palkinnon saivat Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut, Kuopion Lyseon lukio ja Terveydenhoitoyksikkö. Sairauspoissaolot Sivu 14 / 21

16 Kal.pv 25 SAIRASTAVUUS KALENTERIPÄIVÄÄ PER HENKILÖTYÖVUOSI ,4 18,0 17, ,4 16,3 15,3 12,0 11,4 12, Naiset Miehet Kaikki Henkilöstön sairaus-, tapaturma- ja kuntoutuspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2013 oli 4,2 %, kun se vuonna 2012 oli 4,4%. Sairauspoissaolot suhteessa säännölliseen työaikaan vähenivät yhdellä (1) kalenteripäivällä vuodesta 2012 vuoteen Naisten sairauspoissaolot vähenivät 1,6 ja miesten sairauspoissaolot kasvoivat 0,6 kalenteripäivällä. Sairauspoissaoloista vapaa-ajan tapaturmien osuus vuonna 2013 oli 2220 kalenteripäivää (0,4 kalenteripäivää /htv). Yli 14 kalenteripäivää kestäneitä sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 62,8 % kaikista sairauslomapäivistä (53962 kalenteripäivää). Ne jakautuivat 1050:lle eri henkilölle (828 naista, 222 miestä). Sairastaneita henkilöitä oli kaikkiaan 4764, joista 3767 naista ja 997 miestä. Työtapaturmapoissaolot Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa yhteistyössä pyritään nopeaan hoidon saamiseen ja lyhyisiin hoitoketjuihin mahdollisissa työtapaturmatilanteissa. Pohjolan kumppanuusverkostoa käytettäessä sovittu hoitoon pääsy on esim. magneettitutkimuksissa 3 5 arkipäivää ja leikkaustoimenpiteissä 5 arkipäivää. Sivu 15 / 21

17 kal.pv TAPATURMASTA AIHEUTUNEET SAIRAUSLOMAT KALENTERIPÄIVINÄ (PER HENKILÖTYÖVUOSI) (0,9) (0,8) 2458 (0,6) (0,9) (0,9) (0,6) 0 (1,2) (0,9) (0,6) Naiset Miehet Kaikki Tapaturmat koostuvat työ- ja työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista. Työtapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja oli vuonna ,6 kalenteripäivää/htv, mikä on 0,3 kalenteripäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Varhaiseläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Sivu 16 / 21

18 Kuopion kaupungin varhaiseläkemaksut vv ennuste VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISET ELÄKKEET LAJEITTAIN Lkm Lkm Lkm Omat palvelussuhteet: Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutustuet Työttömyyseläkkeet Omat palvelussuhteet yhteensä *) Liittyneet palvelussuhteet: Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutustuet Työttömyyseläkkeet Liittyneet palvelussuhteet yhteensä **)Siirtyneet palvelussuhteet: Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutustuet Työttömyyseläkkeet Siirtyneet palvelussuhteet yhteensä Kuopion kaupunki *) Kuntaliitokset **) Purkautuneet kuntayhtymät Sivu 17 / 21

19 Työterveyshuolto Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Kuopion kaupungin työterveyshuoltopalvelut tuottaa Kallaveden Työterveys. Työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuoltotoiminnan perusta. Niiden tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturmaja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Tarvittaessa työterveyshuollon henkilöstö järjestää henkilöstöryhmille neuvontaa ja ohjausta. Ryhmille annettava aika voi koostua muun muassa työntekijöiden tai esimiesten voimavararyhmistä, työyhteisön ilmapiiri selvityksistä, erilaisista psykososiaalisista kartoituksista ja ryhmätapaamisista. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti henkilöstölle järjestetään terveystarkastuksia vuosittain. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tai riskialttiissa työssä tarkastukset tehdään 1 3 vuoden välein, muuten 5 vuoden välein. TYÖTERVEYSHUOLLON KOKONAISKUSTANNUKSET TTH:n kokonaiskust. milj. 2,17 1,89 2,10 Br. kust. /henk./vuosi 362,03 342,93 375,83 Ne. kust. /henk./vuosi 165,57 174,84 175,83 Bruttokustannukset henkilöä kohti kertovat, minkä verran työnantaja maksaa työterveyshuollolle jokaisesta työntekijästä. Nettokustannukset kertovat tilanteen Kelalta saatujen korvausten jälkeen. Kustannusten vaihteluun vaikuttaa paljon työterveyslääkärien saatavuus. Vuonna 2011 lukuihin vaikuttaa Karttulan kuntaliitos ja vuoden 2013 lukuihin Nilsiän kuntaliitos. TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET KELAN KORVAUSLUOKITTAIN % % Korvausluokka I Korvausluokka II Yhteensä Kaupunki tarjoaa henkilöstölle lakisääteistä työterveyshuoltoa laajemmat palvelut, eli myös sairaanhoidon. Kela korvaa lakisääteisestä työterveyshuollosta (korvausluokka I) työnantajalle 60 % ja sairaanhoi- Sivu 18 / 21

20 dosta (korvausluokka II) 50 %. Lakisääteiseen eli ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat muun muassa terveystarkastukset, työkykyarviot ja työkykyneuvottelut. Palvelun käytön jakautuminen on hyvin sairaanhoitopainotteista. Henkilöstön kontakteja työterveyshuoltoon oli yhteensä kpl, joiden kokonaiskustannus oli M. Näistä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus oli 35 % ja sairaanhoidon osuus 65 %. Työnantajan tulisi pyrkiä vaikuttamaan työterveyshuollon käyttöön niin, että ennaltaehkäisevää osuutta pystyttäisiin kasvattamaan nykyistä selvästi suuremmaksi. Suurimmat sairauspoissaolojen aiheuttajat prosentteina 2013 Perustuu käynteihin työterveyshuollossa 47,0 17,9 22,7 12,4 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Hengityselinsairaudet Mielenterveyden ongelmat Muut Työkyvyn tukeminen Sporttipassi Kuopion kaupunki tarjoaa työntekijöilleen henkilöstöetuna vuosittaisen kulttuuri- ja liikuntaedun. Etu on järjestetty EventBrokers Oy:n sähköisellä SporttiPassilla. SporttiPassi toimii liikunta- ja kulttuuripalveluiden ostoon sekä urheilun, teattereiden ja muiden tapahtumien pääsylippuihin. Käyttöpaikkoja on tuhansia ja maksuväline käy koko Suomessa. Edun määrä oli 75 euroa/henkilö, joka oli suhteutettu mahdollisten määräaikaisuuksien ja osaaikaisuuksien suhteessa. Vuonna 2013 SporttiPassia käytti työntekijää yhteensä kertaa ja siihen käytettiin yhteensä Etua käytettiin liikuntaan 77 % ( ) ja kulttuuriin 23 % ( ). Kuntosalit Työnantaja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kuntosalien käyttöön. Henkilökunnan käytössä on viisi kuntosalia. Kuntosali Mikko sijaitsee Valkeisen sairaalan yhteydessä ja sen käyttö on tarkoitettu Perusturvan ja Terveydenhuollon palvelualueiden, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen, Kasvun ja oppimisen palvelualueen, Konsernipalvelun ja Kuopion Energian henkilöstölle. Valtuustovirastotalon kuntosaliin on käyttöoikeus Kaupunkiympäristön palvelualueen, Kuntatekniikkaliikelaitoksen, Kuopion Veden ja Tilakeskuksen henkilökunnalla. Leväsen palvelukeskuksen kuntosalia voi käyttää koko henkilöstö. Lisäksi Klassillisella lukiolla ja Kaupungintalolla on pienet kolmen laitteen kuntosalit. Sivu 19 / 21

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Sisällys JOHDANTO...3 Henkilöstövoimavaran muutokset... 3 HENKILÖSTÖJOHTAJANKATSAUS...4 Henkilöstötyön tuottavuus... 4 Osaamisen johtaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS... 4 2. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI, SISÄISEN LIIKKUVUUDEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖKATSAUS... 4 2. TASA-ARVO... 4 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 7 3.1 Henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Sisällys JOHDANTO... 3 Henkilöstövoimavaran muutokset... 3 ENNAKOIVA HENKILÖSTÖSUUNNITTELU... 4 Henkilöstön määrä vuoden lopussa... 5 Mies-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010 Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 21 1 (25) HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖKATSAUS 3 2. TASA-ARVO 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 3.1 Henkilöstön määrä 6 3.2 Henkilöstön rakenne 7 3.3

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa

Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa Reija Huttunen Henkilöstö- ja hallintopäällikkö 7.6.2013 1 Organisaatio muutoksessa Henkilöstö ikääntyy, toimintakykyrajoitteita Rekrytointiongelmia

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen. Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö

Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen. Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö Henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö Henkilöstöyksikön johtaminen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit... 4 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.2 Työ- ja virkavapaat...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014 19 Tarkastuslautakunta 20.5.2014 Khall 26.5.2014 116 Kvalt 16.6.2014 19 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020

Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020 Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020 Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014-2020 Johdanto Strateginen henkilöstöjohtaminen tähtää organisaation tuloksellisuuden,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 Johtoryhmä 27.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.5.2015 xx Tarkastuslautakunta 19.5.2015 Khall 4.5.2015 xxx Kvalt 8.6.2015 xx Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot