HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 212

2 HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI, SISÄISEN LIIKKUVUUDEN KEHITTÄMINEN JA... VARAUTUMINEN SAATAVUUTEEN OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Tasa-arvo KANNUSTAVA PALKKAUS TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA EDISTÄMINEN Työterveyshuolto Työhyvinvointikysely Työkykyä tukeva toiminta Kuntosalit HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Säännöllinen työaika Poissaolot Tehty työaika Palkat Sairauspoissaolot Tapaturmat Tulo- ja lähtövaihtuvuus Eläköityminen... 3 HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT... 34

3 3 (34) KUOPION KAUPUNKI TYÖNANTAJAPALVELU JOHDANTO HENKILÖSTÖKERTOMUS 212 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Henkilöstösuunnittelu on kytketty talousarvion valmisteluun ja käyttösuunnitelmiin. Henkilöstökertomusta tarvitaan henkilöstövoimavaran määrän ja laadun ennakoitiin sekä muuhun henkilöstön kehittämiseen. Se on tarkoitettu luottamushenkilöiden, kaupungin johdon, palvelualueiden, henkilöstöjärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien käyttöön. Henkilöstökertomuksessa käytettävät keskeiset käsitteet on määritelty ja ne on selitetty tämän julkaisun lopussa. Henkilöstökertomuksen tunnusluvuissa on pyritty valtakunnalliseen vertailtavuuteen. Ne on laskettu Suomen kuntaliiton suositusten mukaisesti. Vuoden 212 henkilöstökertomuksen aineisto on kerätty henkilötietojärjestelmästä ja kaupungin intranetissa olevasta tietovarastosta. Henkilöstökertomuksen aineisto on koottu vallinneen tilanteen mukaan. Tämä henkilöstökertomus sisältää kaupungin kaikki palvelualueet, Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen ja liikelaitokset lukuun ottamatta Kuopion Energiaa. Tasa-arvon toteutumista seurataan mm. henkilöstökertomuksen tunnusluvuilla. Tunnusluvut on tuotettu naisista ja miehistä erikseen sekä molemmista yhteensä kaikkialla, missä se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Henkilöstövoimavaran muutokset Henkilöstön määrään tarkastelujaksolla vaikuttaneita rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia: 211 Karttulan kunnasta siirtynyt henkilöstö +142 ja Sisä-Savon teveydenhuollon kuntayhtymästä siirtynyt henkilöstö +42 Lyhytaikaisten sijaisten vuokrauskokeilu Kuhilas Oy:stä alkanut syksyllä 21 ja loppunut asteittain vuoden 211 aikana 212 Servica-liikelaitoskuntayhtymään siirtynyt henkilöstö -497 Henkilöstöseurannan muutoksia Kuopion kaupungin henkilöstökertomuksissa on aiemmin esitetty vertailutietoa neljältä peräkkäiselä vuodelta. Tässä kertomuksessa tiedot raportoidaan alkaen vuodesta 211, jolloin palvelualueuudistus tuli voimaan. Henkilöstöresurssien laskentaa on täsmennetty lyhyiden ja osa-aikaisten työsuhteiden osalta. Kuopion kaupunki oli mukana valtakunnallisessa henkilöstötunnuslukujen kehittämishankkeessa (HAKU-hanke). Hankkeen tulokset ovat vaikuttaneet tämän henkilöstökertomuksen sisältöön. Termi kokonaistyöaika on korvattu hankkeessa sovitulla termillä säännöllinen työaika. Henkilöstön ikäryhmittely ja poissaolojen ryhmittely on muutettu hankkeen sopimusten mukaisiksi.

4 4 (34) 1. HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion kaupungin henkiöstöohjelman Henkilöstöjohtamisella huipulle Se antaa hyvät lähtökohdat tulevaisuuden henkilöstötyölle. Siinä on keskeiset henkilöstötyön teemat, joita toteuttamalla voidaan parantaa merkittävästi henkilöstötyön tuottavuutta ja henkilöstön suorituskykyä. Henkilöstöohjelman idea on hyvin yksinkertainen. Jokainen esimies vastaa oman henkilöstönsä osalta siitä, että henkilöstön osaaminen vastaa tarvetta, henkilöstön hankinta tai vähentäminen on suunnitelmallista, kannustava palkkausjärjestelmä on käytössä, työhyvinvointi- ja työturvallisuusasiat ovat kunnossa. Tavoitteeseen pyritään parantamalla kaikkien esimiesten henkilöstöjohtamistaitoja sekä henkilöstön työyhteisötaitoja. Henkilöstön työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin helmikuussa 212 toteuttamalla Kevan Työhyvinvointi Syke kysely. Siinä vertailtiin Kuopion tietoja muiden kuntien ja kaupunkien vastaaviin kyselyihin. Kuopion tulokset olivat hieman vertailuaineistoa paremmat. Vaikkakin keskiarvotulokset ovat kohtuulliset, on aineistossa poikkeamia laidasta laitaan. Kyselyn tulokset käsiteltiin työpaikkakohtaisesti ja niiden perusteella jokainen työyksikkö velvoitettiin valmistelemaan lokakuun loppuun mennessä kehittämissuunnitelmansa todettujen epäkohtien parantamiseksi. Nilsiän kuntaliitoksen toteuttaminen, Maaningan isäntäkuntapalvelujen järjestäminen sekä niihin liittyvä Siiliset liikelaitoksen purkaminen ja niihin liittyvät henkilöstöjärjestelyt vaativat merkittävän panostuksen esimiehiltä ja työnantajapalvelulta. 2. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI, SISÄISEN LIIKKUVUUDEN KEHITTÄMINEN JA VARAUTUMINEN SAATAVUUTEEN Kuopion kaupungin rekrytoinneissa edettiin kaupungin johdon linjaaman toimintamallin mukaisesti kattavasti. Kaikista yli puoli vuotta kestävistä rekrytoinneista vaadittiin palvelualueen johtoryhmän ja kaupunginjohtajan johtoryhmän hyväksymä täyttölupaesitys. Sisäinen liikkuvuus oli aina ensimmäinen tapa täyttää avoimeksi tullut tehtävä. Kaikki tehtävät olivat ensin 7 päivää sisäisessä haussa sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi. Rekrytoinneissa noudatettiin yhdenvertaisuusperiaatetta läpi prosessin; työpaikkailmoitukset ja valintakriteerit olivat sukupuolineutraaleja, palkkaus kerrottiin jo hakuilmoituksessa, haastatteluissa käytettiin samaa haastattelurunkoa kaikille haastateltaville ja haastatteluista tehtiin kirjallinen yhteenveto. Rekrytoinneissa noudatettiin Kuopion kaupungin vi-ranhaltijoiden ja työntekijöiden kirjallista valintaohjetta. Erityisesti viestintään ja tiedottamiseen rekrytointiprosessin osallisille kiinnitettiin huomiota työnantajakuvan näkökulmasta. Kaikkien avoimien tehtävien/virkojen julkaisukanavina käytettiin vähintään sisäistä intranettiä, kuntarekry.fi, Kuopiorekry.fi ja Mol.fi-sivustoja. Lisäksi avoimien virkojen osalta huolehdittiin ilmoitus viralliselle ilmoitustaululle. Osassa rekrytoinneista käytettiin julkaisukanavana Savon Sanomia, Helsingin Sanomia, ammattijulkaisuja ja muita sähköisiä kanavia. Lehti-ilmoitukset julkaistiin niin, että samassa julkaisussa olivat kaikki julkaisuun tarkoitetut avoimet työpaikat tarjolla samassa ilmoituksessa kaupunginjohtajan johtoryhmän linjauksen mukaisesti. Palvelu-alueen niin halutessa rekrytoinnissa käytettiin apuna asiantuntijaorganisaatiota. Asiantuntija-apu tuli mukaan haastattelujen jälkeen. Näin säästimme asiantuntijakustannuksissa noin 2/3 osaa siitä kustannuksesta, jos asiantuntija olisi ollut mukana koko rekrytointiprosessin. Hoito- ja hoiva-alan sijaisrekrytointi käynnistyi heti tammikuussa 212 aikataulun mukaisesti. Elokuussa 212 sijaisrekrytointi laajeni varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Vuoden 212 aikana sijaisrekrytointi hoidettiin kuntarekry-järjestelmällä kasvun ja oppimisen palvelualueen(opettajat, koulusihteerit, koulunkäynnin ohjaajat, lastenhoitajat, lastentarhaopettajat, laitoshuoltajat) ja perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen(lähihoitajat, sairaanhoitajat, laitoshuoltajat) sijaisrekrytoinneissa.

5 Varahenkilöstö toimintamallin valmistelu hoito- ja hoiva-alalle käynnistyi heinäkuussa 212 valtakunnallisella kyselyllä. Valmistelu jatkui koko syksyn. Yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin aloitettiin tunnusteluja ammattitaitoisten sairaanhoitajien saamiseksi alueelle tulevaisuudessa mm. ulkomailta. Rekrytoinneissa (sekä kohdennetuissa että sijaisrekrytoinneissa) käytettiin kattavasti sähköistä Kuntarekry-järjestelmää. Palvelualueiden esimiehet ja heidän varahenkilönsä koulutettiin järjestelmän käyttöön yhteiskoulutuksilla, vierihoidolla ja puhelinneuvonnalla varmistaen käyttäjien järjestelmäosaaminen. 5 (34) Ajalla Kuopin kaupungilla oli avoinna 749 työpaikkaa, joista 483 oli työsuhteita ja 266 virkasuhteita. Hakijoita työpaikkoihin oli 1667 (22,26 hakijaa/työpaikka). Sisäisesti täytettiin 88 työpaikkaa. Sijaistarpeita oli 6526 kpl ja niiden täyttöaste oli 85 %. (tiedot Kuntarekry-järjestelmästä) 3. OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sekä osaamisen suunnitelmallista ennakointia että henkilöstön osaamisen hyödyntämistä ja oikeaa kohdentamista sekä valmiuksien jatkuvaa kehittämistä. Osaamisen johtamisella kytketään henkilöstön osaamisen kehittäminen kunnan toiminnan tavoitteisiin. Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan niitä konkreettisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on yksilön, tiimi tai organisaation tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Henkilöstön kehittämiseen kuuluvat perehdyttäminen, ammatillinen henkilöstökoulutus ja valmennus, mentorointi ja tutorointi, työ- ja henkilökierto, erilaiset työpaikalla oppimista tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet, tiimityö jne. Osaamistarpeita voidaan kartoittaa ja päivittää muun muassa kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Kuopion kaupungin henkilöstön kehittämisen toimintamalli sisältää henkilöstön kehittämisessä noudatettavat menettelyt (kh ). Keskitetty henkilöstökoulutus toteuttaa koko kaupungin tasoista, strategista kehittämistä ja koulutusta, jossa yhteys kaupungin tavoitteisiin ja perustyöhön huomioidaan. Palvelualueet ja liikelaitokset järjestävät henkilöstölleen ammatillista täydennyskoulutusta ja kehittämistä omiin tarpeisiinsa. Henkilöstön koulutus- ja kehittämiskustannukset vuonna 212 olivat,85 % maksetuista palkoista. Koulutettavapäiviä oli Palvelualueiden osuus tästä oli ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus Osallistujia oli yhteensä 11975, joista naisia 9114 ja miehiä Palvelualueiden osuus tästä oli 7534 (naisia 5653, miehiä 1881) ja keskitetyn henkilöstökoulutuksen osuus 4441 (naisia 3461, miehiä 98). Keskitetyssä henkilöstökoulutuksessa panostettiin syyskaudella esimiesten kouluttamiseen henkilöstöohjelman osa-alueilla. Järjestettiin yhteensä 2 puolen päivän mittaista koulutusta, joiden aiheet olivat: esimies ja talous, palvelussuhdeasioiden hoito henkilötietojärjestelmissä (ESS, Populus), esimies työnantajan edustajana, valmentava ja vuorovaikutuksellinen johtaminen. Kustakin aiheesta oli viisi puolen päivän mittaista, samansisältöistä koulutusta. Osallistujia näissä koulutuksissa oli 615, joista naisia 452 ja miehiä 163. Henkilöstön ulkomaisen työssäoppimisen ohjelma oli käynnissä kahdeksatta vuotta. Vuonna 212 käytti tämän mahdollisuuden hyväkseen kaksi henkilöä.

6 6 (34) TUNNUSLUKUJA 212 Osanottajat naisia miehiä 2861 Koulutettavapäivät (kpv) 1871 Kpv/hlö 3,6 Kustannukset/kpv 79,7 euroa Koulutukseen käytetty koko kaupungin palkkasummasta,85 % (Palkkasumma ei sisällä työllistettyjä, Pelastuslaitosta, Kuopion Energiaa eikä työnantajakuluja.) Kaavio 1 lkm 2 KOULUTUKSEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT JA KOULUTETTAVAPÄIVÄT Osallistuneet henkilöt Koulutettavapäivät Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin Kaavio 2

7 7 (34) , KUSTANNUKSET/KPV JA KPV/HLÖ , , 3, Pohjois-Savon pelastuslaitos ei sisälly lukuihin Kustannukset EUR/kpv Koulutettavapäivät/hlö Kaavio Tasa-arvo Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen suomalainen arvo. Siitä säädetään perustuslaissa ja tarkemmin tasa-arvolaissa sekä työlainsäädännössä. Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasaarvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta toimipaikkanaan sosiaali- ja terveysministeriö. Suomea velvoittavat myös Euroopan unionin säännökset ja direktiivit. Henkilöstöpoliittisella tasa-arvolla tarkoitetaan henkilöstön sukupuolijakaumaa, palkkaeroja, tasa-arvoa rekrytoinnissa ja urakehityksessä, yhtä hyviä mahdollisuuksia yhdistää työ ja vanhemmuus sekä vapautta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvon kehittämisessä hyötyjä on organisaation oma henkilöstö. Yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden periaatteisiin kuuluu sukupuolten tasa-arvon lisäksi yhdenvertaisuus iästä, alkuperästä, kielestä, vakaumuksesta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Tässä henkilöstökertomuksessa tilastokokonaisuudet on laadittu niin, että niitä voidaan tarkastella tasaarvon toteutumisen kannalta. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Tasa-arvotavoitteena on ollut: valintailmoituksissa on oltava ilmaus hakijoiksi toivotaan miehiä ja naisia. Tietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että koko kaupungin tasolla voidaan ilmoittaa tunnuslukuina tehtäviä hakeneet naiset/miehet, valitut naiset/miehet. Kaupungilla käytetään sähköistä rekrytointijärjestelmää, Kuntarekry-järjestelmää kaikissa rekrytoinneissa. Tasa-arvoasiat huomioitiin mm. uudelleenorganisointien ja henkilöstöjärjestelyjen yhteydessä. Henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa huomioitiin myös se henkilöstö, joka on perhepoliittisten vapaiden käytön vuoksi tilapäisesti pois työelämästä. Kohdennetuissa rekrytoineissa hakuilmoitukset ja valintakriteerit laadittiin sukupuolineutraalisti. Rekrytoinneissa noudatettiin samapalkkaisuusperiaatetta.

8 8 (34) Työstä maksettava palkka määräytyi tehtävien vaativuuden perusteella kaupungin yhteisten linjausten mukaisesti. Euromääräinen palkka ilmoitettiin jo hakuilmoituksessa. Rekrytoinneissa noudatettiin Kuopion kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden kirjallista valintaohjetta kattavasti. Kuopion kaupungin palvelukseen valituista 749 työntekijästä sukupuoleltaan naisia oli 573 ja miehiä 176 (tiedot Kuntarekry-järjestelmästä). Valinnoista on tehty yksi oikaisuvaatimus. Henkilöstön määrä ja palvelussuhderakenne Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 212 lopussa oli 425 naista ja 1423 miestä. Naisten osuus oli 73,9 % ja miesten 26,1 %. Vakinaisessa työsuhteessa oli 2994 naista ja 11 miestä (kaavio 14). Tasa-arvotavoite: Pitkään määräaikaisissa palvelussuhteissa toimineiden vakinaistaminen edistäisi tasaarvon toteutumista. Toteutunut: Määräaikaisen henkilöstön käyttö on vähentynyt 11 henkilöllä vuodesta 211 vuoteen 212. Prosentuaalisesti määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä on pysynyt samana. Johtaminen Henkilötietojärjestelmässä on otettu käyttöön hallinnollinen luokitus. Sen avulla voidaan seurata mm. mies- ja naisjohtajien osuutta suhteessa henkilöstöön kaikilla organisaatiotasoilla. Naisjohtajien määrä on miesjohtajia pienempi palvelupäällikkö ja asiakkuusjohtajatasoilla. Työnjohtotasolla naisten määrä kasvaa. Yleisesti voidaan todeta naisjohtajien määrän olevan pienempi (4,7 %) suhteessa naisten määrään henkilöstöstä kuin miesjohtajilla suhteessa miesten osuuteen henkilöstöstä (6,9 %). Tasa-arvotavoitteena on, että henkilötietojärjestelmässä tulee olla määritelty henkilöstön koulutustaso. MIES- JA NAISJOHTAJAT Naisjohtajat Miesjohtajat Kaikki johtajat Hallinnollinen asema Lkm Osuus naisista Lkm Osuus miehistä Lkm Osuus henkilöstöstä Kaupunginjohtaja, % 1,1 % 1, % Palvelualuejohtaja, % 3,2 % 3,1 % Asiakkuusjohtaja tai vastaava 9,2 % 22 1,6 % 31,6 % Palvelupäällikkö tai vastaava 32,8 % 37 2,6 % 69 1,3 % Työnjohtaja tai vastaava 147 3,7 % 122 8,7 % 269 5, % Yhteensä 188 4,7 % ,2 % 373 6,9 % Yhdellä johtajalla oli keskimäärin 13,5 alaista. Kaavio 4 Palkkarakenne Tasa-arvotavoite: Naisten ja miesten välinen tasa-arvo palkkauksen suhteen tulee toteutua myös sopimusaloittain. Perusteettomat palkkaerot on poistettava. Totetutunut: Vakinaisten miesten varsinainen palkka vuonna 212 oli keskimäärin 322 euroa ja naisten 2622 euroa (86,8 % miesten palkasta, kaavio 3). Edelliseen vuoteen verrattuna palkkaero koko kaupungin tasolla on pienentynyt 2,8 %:lla. Palkkaukseen liittyen on muistettava, että työn vaativuuden arviointia on jatkuvasti hyödynnettävä tehtävien muuttuessa Sukupuolten työnjako Yleisimmät nimikkeet Kuopion kaupungissa ovat (ks. kaavio 19)

9 9 (34) lähihoitaja 487 (455 naista, 32 miestä) lastenhoitaja 364 (356 naista, 8 miestä) luokanopettaja 277 (187 naista, 9 miestä) lastentarhanopettaja 271 (267 naisia, 4 miestä) tuntiopettaja 269 (187 naista, 82 miestä) sairaanhoitaja 185 (179 naista, 6 miestä) koulunkäynnin ohjaaja 146 (117 naista, 29 miestä) laitoshuoltaja 144 (142 naista, 2 miestä) peruskoulun lehtori 143 (98 naista, 45 miestä) perushoitaja 141 (138 naista, 3 miestä) palomies 19 ( naista, 19 miestä) toimistosihteeri 13 (94 naista, 9 miestä) perhepäivähoitaja 84 (83 naista, 1 mies) Ikärakenne Kolmestatoista ymmenestä yleisimmästä nimikkeestä 11 kuuluu hoito- tai opetusalan henkilöstöön. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä kasvun ja oppimisen palvelualueella on 47,5 (naiset 47,4, miehet 47,7), perusturvan palvelualueella 48,7 (naiset 48,6, miehet 5,3) ja terveydenhuollon palvelualueella 48,7 (naiset 48,7, miehet 48,9). Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 212 oli 62,7 vuotta. Eläkeiän saavuttamisen jälkeen työssä jatkoi 42 naista ja 15 miestä. Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut edellisestä vuodesta,2 vuodella. Miesten ja naisten koulutuksen tasapuolisuus Tasa-arvotavoite: Koulutusten järjestäjille ja työmarkkinajärjestöille on tuotava jatkuvasti esille tarve koulutusten järjestämiseksi siten, että miehet ja naiset hakeutuisivat tasapuolisemmin eri koulutusaloille. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Tasa-arvotavoite: Miehiä tulee kannustaa osallistumaan enemmän lasten hoitoon. Kaikilla on sopimusten mukaan oikeus perhevapaisiin. Toteutunut: Miesten osallistuminen perhevapaisiin on kasvanut hieman edelliseen vuoteen, vaikkakin se on vielä hyvin vähäisellä tasolla. Naisia on vuonna 212 ollut äitiys- ja perhevapaalla 138,3 henkilötyövuotta, miehiä 7,2 henkilötyövuotta. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä, joista naisia oli 8886 ja miehiä Naisten määrään verrattuna naisilla on ollut 1,96 osallistumiskertaa suhteessa naisten määrään hti ja miehillä 1,67 osallistumiskertaa suhteessa miesten määrään. Seudullisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen on osallistunut yhteensä 26 henkilöä. Näistä naisia on 21, miehiä KANNUSTAVA PALKKAUS Työhyvinvointikyselyn johtopäätösten mukaan henkilöstö koki kannustavan palkkauksen siten, että sitä ei juuri ole. Henkilöstöohjelman yksi päätavoitteista kuitenkin on, että kannustava palkkaus on jatkossa johtamisen väline. Kannustavan palkkauksen osalta keskityttiin työn vaativuuden arviointijärjestelmien yhtenäistämiseen KVTES alueella. Valmistelu toteutettiin yhteistyössä ao. asiakkuusjohtajien ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Yhtenäistämisestä sovittiin varhaiskasvatushenkilöstön, päiväkodinjohtajien ja koulunkäynninohjaajien osalta. Yhtenäistäminen toteutetaan järjestelyeristä helmikuussa 213. Kannustavan palkkauksen osalta jatkettiin kannustavan palkkauksen toiminta- ja rahoitusmallin valmistelua.

10 1 (34) 5. TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA EDISTÄMINEN Työhyvinvoinnin johtaminen ja edistäminen on yksi teema Kuopion kaupungin henkilöstöohjelmassa. Sen tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista. Työhyvinvoinnin edistämiseksi työnantaja tarjoaa henkilöstölle työterveyshuoltopalveluja, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä koulutusta. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluvat sairauspoissaolojen hallinta sekä työntekijän aktiivinen aikainen tukeminen työkykyongelmissa. 5.1 Työterveyshuolto Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, siten kuin tässä laissa säädetään (Työterveyshuoltolaki 1383/21 4). Kuopion kaupungilla on sopimus Kallaveden Työterveyden kanssa työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä. Työterveyshuoltoa koskevissa luvuissa ovat mukana peruskaupungin, Tuusniemen isäntäkuntapalvelujen, liikelaitosten (paitsi Kuopion Energia) sekä taseyksikköjen tiedot. Liikelaitosten luvut sisältävät taseyksiköiden tiedot. Työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuoltotoiminnan perusta. Niiden tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturmaja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Tarvittaessa työterveyshuollon henkilöstö järjestää henkilöstöryhmille neuvontaa ja ohjausta. Ryhmille annettava aika voi koostua muun muassa työntekijöiden tai esimiesten voimavararyhmistä, työyhteisön ilmapiiri selvityksistä, erilaisista psykososiaalisista kartoituksista ja ryhmätapaamisista. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti henkilöstölle järjestetään terveystarkastuksia vuosittain. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tai riskialttiissa työssä tarkastukset tehdään 1 3 vuoden välein, muuten 5 vuoden välein. Työterveyshuollon kustannukset vuosien 28 ja 212 välisenä aikana on esitetty kaaviossa 5. Taulukossa näkyvät työterveyshuollon kokonaiskustannukset yhteensä, sekä brutto- ja nettokustannukset henkilöä kohti vuodessa. Työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet vuoteen 211 saakka. Vuosien 211 ja 212 välillä tapahtunut noin 13 %:n kustannusten pieneneminen johtuu Kuopion Aterian ja Tilakeskuksen henkilöstön siirtymisestä Servican palvelukseen. Bruttokustannukset henkilöä kohti kertovat sen, minkä verran työnantaja maksaa työterveyshuollolle kustakin työntekijästä. Nettokustannukset kertovat tilanteen Kelalta saatujen korvausten jälkeen.

11 11 (34) TYÖTERVEYSHUOLLON KOKONAISKUSTANNUKSET TTH:n kokonaiskust. milj. 1,75 1,85 1,92 2,17 1,89 Br. kust. /henk./vuosi 298,64 321,77 337,47 362,3 342,93 Ne. kust. /henk./vuosi 145,91 151,37 158,7 165,57 174,84 Kaavio 5 Työnantajalla on oikeus saada korvausta työterveyshuoltolaissa (1383/21) työnantajan velvollisuudeksi säädetyn tai määrätyn työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I). Kela korvaa kustannuksista vähintään 5 %. Jos työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana, korvaus on 6 %. Jos työnantaja on 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon lisäksi järjestänyt työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, työnantajalla on oikeus saada korvausta tästä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka II). Korvausta ei kuitenkaan suoriteta hammashuollosta (Sairausvakuutuslaki 1224/24, luku 13, 1). Kaaviossa 6 on esitetty työterveyshuollon kustannusten jakautuminen korvausluokittain vuonna 212. Tulevia toimintakausia varten on syytä asettaa tavoitteeksi ennalta ehkäisevän terveydenhuollon (korvausluokka I) lisääminen vähintään puoleen kokonaiskustannuksista. TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET KELAN KORVAUSLUOKITTAIN 212 Peruskaupunki Liikelaitokset Yhteensä Korvausluokka I (33,5%) (52,2%) (36,3%) Korvausluokka II (66,5%) (47,8%) (63,7%) Yhteensä (1%) (1%) (1%) Kaavio 6

12 12 (34) Työterveyshuollon asiakaskäynneillä tarkoitetaan kaikkia yksilökäyntejä. Mukana ovat korvausluokan I yksilön neuvonta- ja ohjauskäynnit, terveystarkastuskäynnit sekä korvausluokan II sairaanhoito- ja muut terveydenhuollon käynnit. Asiakaskäynnit ovat pysyneet lähes samoina vuosien aikana. Suurimmat vaihtelut liittyvät lääkärikäynteihin. Tämä saattaa selittyä lääkäriresurssien vaihtelevuudella eri vuosina. Kaaviossa 7 on esitetty asiakaskäyntien jakautuminen eri ammattityhmien välillä. kpl TTH:n asiakaskäynnit koko kaupunki kpl yht Lääkärit Erikoislääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Kaavio 7 Kaaviossa 8 on esitetty asiakaskäyntien jakautuminen prosentteina eri ammattiryhmittäin peruskaupungin ja liikelaitosten kesken. Kuopion Vedellä, Kuntatekniikkaliikelaitoksella, Tilakeskuksella ja Pelastuslaitoksella on huomattavasti peruskaupunkia enemmän riskialttiita työtehtäviä. Tämä näkyy asiakaskäyntien jakaumassa. Terveystarkastukset painottuvat terveydenhoitajakäynteihin.

13 13 (34) % 7 TTH:n asiakaskäyntien jakautuminen prosentteina ammattiryhmittäin liikelaitokset koko kaupunki yhteensä Lääkärit Erikoislääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Kaavio Työhyvinvointikysely Henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa kartoitettiin työhyvinvointikyselyllä. Kuopion kaupunki oli mukana Kevan järjestämässä kuntasi työhyvinvointisyke kyselypalvelussa, jonka tavoitteena on työhyvinvointitoiminnan kehittäminen kunta-alan organisaatioissa. Palveluun liittyvä kysely toteutettiin kaupungin henkilöstölle Kyselyllä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvointia ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysymykset koskivat muun muassa organisaation ja työyksikön johtamista, työyhteisön tilaa, työyhteisötaitoja viestintää ja työntekijän, omaa työssä jaksamista sekä epäasiallisen kohtelun kokemuksia. Tulokset raportoitiin työyksiköistä, joissa oli vähintään viisi vastaajaa. Johtopäätökset esitettiin koko kaupunkia koskevista tuloksista, jossa ovat mukana kaikki vastaajat. Kyselyyn vastasi 56 % henkilöstös tä. Kaupunkitason tuloksia verrattiin kaikkiin Kevan kyselypalveluun osallistuneiden kuntien tuloksiin. Vertailuaineistossa oli 33 kuntaorganisaatiota ja vastaajaa. Kyselyn perusteella Kuopion tulokset ovat useiden työhyvinvoinnin osa-alueiden kohdalla hieman kunta-alan keskiarvoa kuvaavaa vertailuaineistoa paremmat. Työtyytyväisyys on kohtuullisen korkealla tasolla ja työnantajamaine on hyvä. Kehittämiskohteiksi nousi eri palvelualueiden ja työyksiköiden välinen suuri hajonta. Kokonaisuutena Kuopion tulokset eivät juuri poikenneet vertailuaineistosta. Alla muutamia esimerkkejä vastauksista, jotka kuvaavat työhyvinvoinnin tilaa ja työssä viihtyvyyttä.

14 14 (34) Suosittelisitko nykyistä työpaikkaa tuttavallesi? Kuopio Muu kuntasektori % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Kyllä En Kaavio 9 Minulla on tarpeeksi aikaa saada työni tehdyksi? Kuopio Muu kuntasektori % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kaavio 1

15 15 (34) Uskotko terveytesi salliessa jatkavasti työssä vielä 63 ikävuoden tai oman ammatillisen eläkeikäsi jälkeen? Kuopio Muu kuntasektori % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Erittäin varmasti Melko varmasti En osaa sanoa Tuskin En varmasti Kaavio Työkykyä tukeva toiminta Työnantaja tukee henkilöstön työkykyä SporttiPassilla, joka otettiin käyttöön Käyttöön oton tavoitteena oli taata edun tasapuolinen jakautuminen mahdollisimman hyvin ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen liikunnan vaihtoehtona. Sporttipassi on veroton etu työntekijälle ja sen arvo oli 75 euroa. Etu suhteutettiin osa-aikaisen tai määräaikaisen palvelussuhteen mukaisesti. Edun saaminen edellytti kolmen kuukauden palvelussuhdetta. SporttiPassi käy sekä liikuntaan että kulttuuriin, eikä sen käyttö ole sidottu mihinkään paikkakuntaan. SporttiPassin suurimpia käyttökohteita olivat Kuopion kaupunki ja Kuopion Musiikkikeskus. Etua käytti 2654 eri henkilöä yhteensä 5617 kertaa. Lisäksi kahdenkymmenen vuoden palveluksesta annettiin työntekijöille yhteensä 75 kpl 1 euron suuruista SporttiPassi etua.

16 16 (34) SporttiPassin käytön jakauma liikunnan ja kulttuurin kesken vuonna 212 Osuus 84,5 15, % Liikunta Kulttuuri Kaavio 12 SporttiPassin käyttö euroina vuonna 212 Euroa Liikunta Kulttuuri Kaavio 13

17 17 (34) 5.4 Kuntosalit Työnantaja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kuntosalien käyttöön. Henkilökunnan käytössä on kaikkiaan viisi kuntosalia. Kuntosali Mikko sijaitsee Valkeisen sairaalan yhteydessä ja sen käyttö on tarkoitettu Perusturvan ja Terveydenhuollon palvelualueiden, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen, Kasvun ja oppimisen palvelualueen, Konsernipalvelun ja Kuopion Energian henkilöstölle. Valtuustovirastotalon kuntosaliin on käyttöoikeus Kaupunkiympäristön palvelualueen, Kuntatekniikkaliikelaitoksen, Kuopion Veden ja Tilakeskuksen henkilökunnalla. Leväsen palvelukeskuksen kuntosalia voi käyttää koko henkilöstö. Lisäksi Klassillisella lukiolla ja Kaupungintalolla on pienet kolmen laitteen kuntosalit. Kuntosalien laitteita uudistettiin vuonna 212 lähes 2 eurolla. Kuntosali Mikkoon uusittiin kuntovälineitä euron arvosta ja Valtuustovirastotalon kuntosalin laitteita 2 83 euron arvosta. 6. HENKILÖSTÖ TUNNUSLUKUINA 6.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan niissä palvelussuhteissa työskentelevien henkilöiden lukumäärää, joissa ei ole voimassa palkatonta työnteon keskeytystä. HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA VV KUNTALIITON LASKENTAMALLI Muutos % Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. edell. vuosi Henkilöitä yhteensä ,9 Vakinaiset ,6 Vakinaiset työkierrossa ,8 Muut määräaikaiset , Tukityöllistetyt ,8 Kaavio 14 Kuntaliiton suositus on käyttää henkilöstömäärissä vuoden viimeisen päivän henkilömäärää (kaavio 14). Tämän henkilöstökertomuksen myöhemmissä laskennoissa on käytetty kuntaliiton suositusta.

18 18 (34) HENKILÖITÄ KESKIMÄÄRIN VV KUOPION KAUPUNGIN LASKENTAMALLI Muutos % Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. edell. vuosi Henkilöitä yhteensä ,4 Vakinaiset ,5 Vakinaiset työkierrossa ,7 Muut määräaikaiset Työllistetyt ,4 Kaavio 15 Kaaviossa 15 on Kuopion kaupungin käyttämä henkilöstömäärän laskentatapa. Siinä henkilöstön määrä on laskettu kuukausien viimeisten päivien keskiarvona. HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN PALVELUSSUHTEEN LUONTEEN MUKAAN VUODEN LOPUSSA Miehet % Naiset % Yht. miehet ja naiset % Miehet % Naiset % Yht. miehet ja naiset % Vakinaiset % 78,31 72,71 74,13 77,3 74,39 75,15 Vakinaiset työkierrossa % 2,87 3,12 3,6 3,51 3,18 3,27 Muut määräaikaiset % 15,48 21,73 2,15 17,71 21,27 2,34 Tukityöllistetyt % 3,33 2,44 2,66 1,48 1,17 1,25 Kaavio 16 Vuoden 212 lopussa kaupungin palveluksessa oli 5448 henkilöä. Lukuun sisältyvät vakinaiset, vakinaiset työkierrossa, sijaiset, määräaikaiset, työllistetyt ja osa-aikaiset henkilöt. Vuodesta 211 vuoteen 212 henkilöstön määrä vähentyi 597 henkilöllä. Vakinaisten määrä vähentyi 387 ja määräaikaisten 11 henkilöllä. Tukityöllistettyjen määrä vähentyi 93 henkilöllä. Vuoden 212 lopussa osa-aikatyötä tekeviä oli 11,2 % henkilöstöstä (611 henkilöä, joista 51 naista ja 11 miestä). Vastaavat luvut vuoden 211 lopussa olivat 12, % (73 henkilöä, joista 61 naista ja 129 miestä).

19 19 (34) 6.2 Henkilöstön rakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 212 lopussa oli 48,3 vuotta (naiset 48,3 vuotta, miehet 48,6 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on vuodesta 211 pienentynyt,1 vuodella. Vuoden 212 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 5 vuotta täyttäneitä oli 294 henkilöä (38,4 %), ja 6 vuotta täyttäneitä 461 henkilöä (8,5 %). Henkilökohtaisen eläkeikänsä ohittaneita vuoden 212 lopussa oli 57 henkeä (42 naista, 15 miestä). Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä vuoden 212 lopussa oli 5 54 vuotiaat (869 henkilöä). henkilöä 7 VAKINAINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ IKÄRYHMITTÄIN ikäryhmä Vakinaiset miehet Vakinaiset naiset Määräaikaiset miehet Määräaikaiset naiset Kaavio 17 Määräaikaisella henkilöstöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin vakinaisia ja työllistettyjä henkilöitä. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38,6 vuotta (miehet 38,9 vuotta ja naiset 38,5 vuotta). Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma eroaa selvästi vakinaisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 73,1 % (2994 naista, 11 miestä).

20 2 (34) SUKUPUOLTEN OSUUS VAKINAISESTA HENKILÖSTÖSTÄ Isäntäkuntapalvelut Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Kallaveden Työterveys Kasvun ja oppimisen palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Konsernipalvelu Kaupunkiympäristön palvelualue Tarkastustoimi Yleishallinto Tilakeskus Kuopion Vesi Kuopion kuntatekniikan liikelaitos Pohjois-Savon pelastuslaitos 93,5 6,5 91,5 8,5 9,1 9,9 86,5 13,5 82,9 17,1 72,5 27,5 6,7 39,3 6,4 39,6 54,5 45, ,8 56,3 37,5 62,5 21,8 78,2 14,1 85,9 4,5 95, % Naisten %-osuus Miesten %-osuus Kaavio 18 YLEISIMPIEN NIMIKKEIDEN HENKILÖMÄÄRÄT LÄHIHOITAJA LASTENHOITAJA LUOKANOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA TUNTIOPETTAJA SAIRAANHOITAJA KOULUNKÄYNNIN OHJAAJA LAITOSHUOLTAJA PERUSKOULUN LEHTORI PERUSHOITAJA PALOMIES TOIMISTOSIHTEERI PERHEPÄIVÄHOITAJA henkilöä Naiset Miehet Kaavio 19

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖKATSAUS... 4 2. TASA-ARVO... 4 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 7 3.1 Henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010

Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 2010 Kuopion kaupunki Henkilöstökertomus 21 1 (25) HENKILÖSTÖKERTOMUS 21 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖKATSAUS 3 2. TASA-ARVO 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET 6 3.1 Henkilöstön määrä 6 3.2 Henkilöstön rakenne 7 3.3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Sisällys JOHDANTO... 2 Henkilöstövoimavaran muutokset... 2 Henkilöstöseurannan muutoksia... 2 HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS... 3 Henkilöstötyön tuottavuus... 3 ENNAKOIVA

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Sisällys JOHDANTO... 3 Henkilöstövoimavaran muutokset... 3 ENNAKOIVA HENKILÖSTÖSUUNNITTELU... 4 Henkilöstön määrä vuoden lopussa... 5 Mies-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Sisällys JOHDANTO...3 Henkilöstövoimavaran muutokset... 3 HENKILÖSTÖJOHTAJANKATSAUS...4 Henkilöstötyön tuottavuus... 4 Osaamisen johtaminen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa

Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa Reija Huttunen Henkilöstö- ja hallintopäällikkö 7.6.2013 1 Organisaatio muutoksessa Henkilöstö ikääntyy, toimintakykyrajoitteita Rekrytointiongelmia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO

SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO Kunnanhallitus 3.6.2014 erillisliite 122 SOTKAMON KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 1. JOHDANTO Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot