2.1 Palkin taipuma, kiertymä ja käyristymä. P y Q
|
|
- Armas Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 . Palkin taipuma. Palkin taipuma, kiertymä ja käyristymä P Q y u, ( ) P y Q j = arctan y, j y sinj Kua.: Palkin deformaatio Tarkastellaan kuaa 4.. Palkin akselin pisteen P pystysiirtymää ( ) kutsutaan palkin taipumaksi ja palkin deformoitunutta akselia, jonka yhtälö on = ( ), palkin taipumaiiaksi. Palkin akselia astaan kohtisuoran janan PQ kiertymiskulmaa j ( ) deformaatiossa kutsutaan palkin normaalikiertymäksi tai lyhyesti kiertymäksi. Teknisessä taiutusteoriassa j (kuan.) on myös palkin akselin kiertymä, joten sillä on lauseke j ( ) = arctan ( ). (.) Tämä lauseke ilmaisee siis palkin kiertymän ja taipuman yhteyden. Kuan. perusteella saadaan palkin yleisen pisteen Q aksiaaliselle siirtymälle (aakasiirtymälle) lauseke u(, y) =- ysin j( ). (.) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 67
2 j + Kua.: Kiertymään liittyää trigonometriaa Kuan. perusteella nähdään, että kiertymän sinille saadaan sin j( ) = ( ) + ( ). (.) Sijoittamalla tämä siirtymän lausekkeeseen (.) saadaan palkin aksiaalisen siirtymän ja taipuman yhteydeksi u(, y) =-y ( ) + ( ). (.4) Yleisen pisteen Q enymälle saadaan nyt u d é ( ) ù e(, y) = =-y ê ú d êë + ( ) úû é =-yê - ê ê + ( ) ë [ + ()] =-y [ + ()] ( ) ( ) ( ) ( )[ + ( ) ]- ( ) ( ) ù ú ú úû (.5) ja edelleen ( ) e(, y) =- y. [ + ()] (.6) Vertaamalla tätä edellä esillä olleeseen enymän lausekkeeseen e( y, ) = k( y ), (.7) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 68
3 missä k ( ) oli palkin käyristymä, saadaan palkin käyristymän ja taipuman yhteyden yleiseksi lausekkeeksi ( ) k( ) =-. [ + ()] (.8) Edellä suorittamamme palkin deformaatiotarkastelun tuloksena saimme kiertymän ja taipuman yhteyden (.) ja käyristymän ja taipuman yhteyden (.8). Insinööritarkasteluissa oidaan useimmiten rajoittua pieniin rotaatioihin, mikä merkitsee sitä, että j <<. Tällöin j» tanj, jolloin palkin kiertymän ja taipuman yhteys (.) saa yksinkertaisen muodon j ( ) = ( ). (.9) Tällöin myös + = + j» ja käyristymän ja taipuman yhteys (.8) saa yksinkertaisen muodon k ( ) =- ( ). (.) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 69
4 . Palkin ratkaiseminen differentiaaliyhtälöitä käyttäen. Palkin differentiaaliyhtälöt (a) Taiutusmomentin differentiaaliyhtälö staattisesti määrätylle palkille Kurssin alussa johdimme palkkialkion poikittaisen oimatasapainoyhtälön Q =- q (.) ja momenttitasapainoyhtälön Q=, (.) joiden yhdistelmänä saimme taiutusmomentin aulla ilmaistun palkkialkion tasapainoyhtälön =- q. (.) Yhtälö (.) on toisen kertaluun taallinen differentiaaliyhtälö taiutusmomentin ( ) määrittämiseksi. Sitä oidaan käyttää aihtoehtoisena menettelynä staattisesti määrätyn palkin taiutusmomentin määrittämisessä. Kun taiutusmomentti ( ) on ratkaistu, saadaan leikkausoima Q ( ) derioimalla kaaan (.) mukaisesti. (b) Taipuman differentiaaliyhtälö staattisesti määrätylle palkille ineaarisesti kimmoisen, homogeenisen palkin taiutusmomentin ja käyristymän yhteys oli = EIk Û k =. (.4) EI Sijoittamalla tähän taipuman ja käyristymä yhteys (.), saadaan yhtälö =-. (.5) EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 7
5 Jos taiutusmomentti ( ) on tunnettu tämä, on toisen kertaluun taallinen differentiaaliyhtälö taipuman ( ) määrittämiseksi. Koska staattisesti määrätyn palkin taiutusmomentti oidaan määrittää etukäteen, soeltuu tämä differentiaaliyhtälö staattisesti määrättyjen palkkien taipuman määrittämiseen. Kun taipuma ( ) on ratkaistu, saadaan kiertymä j ( ) derioimalla kaaan (.9) mukaisesti. (b) Taipuman differentiaaliyhtälö sekä staattisesti määrätylle että staattisesti määräämättömälle palkille Sijoittamalla taipuman aulla lausuttu käyristymä (.) taiutusmomentin ja käyristymän yhteyteen (.4) ja näin saatu taiutusmomentti edelleen tasapainoyhtälöön (.) saadaan yhtälö ( ) d d EI = q Û ( EI ) = q. (.6) d d Yhtälö (.6) on neljännen kertaluun taallisen differentiaaliyhtälö taipuman ( ) määrittämiseksi. Sen ratkaisuna saadaan palkin taipuman lauseke ( ) riippumatta siitä onko probleema staattisesti määrätty tai määräämätön. Tätä yhtälöä kutsutaan palkin taipuman differentiaaliyhtälöksi. Jos palkki on tasajäykkä ( EI = akio ), yhtälö (.6) saa yksinkertaisemman muodon (4) q =, (.7) EI missä (4) ( ) tarkoittaa taipuman neljättä deriaattaa. Jos tarkasteltaalle palkille halutaan määrittää taipuman ( ) lisäksi myös kiertymä j ( ), tautusmomentti ( ) ja leikkausoima Q, ( ) niille saadaan kaaat j = (.8) ja =- EI (.9) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 7
6 Q = =- ( EI ) =- EI, (.) jossa iimeinen yhtäsuuruusmerkki on oimassa ain, jos palkki on tasajäykkä.. Reunaehdot Differentiaaliyhtälöiden (.), (.5) ja (.6) ratkaiseminen on yksinkertaista ja jätetään esimerkkien yhteyteen. Yhtälö (.) ja (.5) oat toista kertalukua ja niiden ratkaisussa tulee olemaan kaksi integrointiakiota. Yhtälö (.6) on neljättä kertalukua ja sen ratkaisussa on neljä integrointiakiota. Integrointiakioiden arot määräytyät probleeman reunaehtojen perusteella. Seuraaassa esitellään taallisimmat reunaehtotyypit:. Taipumalla ( ) on annettu aro palkin (jommassa kummassa) päässä =, jolloin reunaehto on ( ) =. (.) Taallisimmin palkin pää ei pääse painumaan, jolloin =.. Kiertymällä j ( ) on annettu aro j palkin päässä =, jolloin reunaehto on j( ) º ( ) = j. (.) Taallisimmin palkin pää ei pääse kiertymään, jolloin j =.. Taiutusmomentilla ( ) on annettu aro palkin päässä =, jolloin reunaehto on ( ) º- EI ( ) =. (.) nnettu taiutusmomentti on palkin päässä aikuttaa ulkoinen pistemomentti, jonka positiiinen suunta yhtyy ao. taiutusmomentin positiiiseen suuntaan. Jos palkin päässä ei aikuta ulkoista momenttia, ts. =, reunaehto saa muodon ( ) =. Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 7
7 4. eikkausoimalla Q ( ) on annettu aro Q palkin päässä =, jolloin reunaehto on Q( ) º- ( EI )( ) = Q. (.4) nnettu leikkausoima Q on palkin päässä aikuttaa ulkoinen pistekuorma, jonka positiiinen suunta yhtyy ao. leikkausoiman positiiiseen suuntaan. Jos palkin päässä ei aikuta ulkoista pistekuormaa, ts. Q =, reunaehto saa muodon ( EI )( ) = ja tasajäykän palkin tapauksessa edelleen muodon ( ) =. Tapaukset ja tuleat kysymykseen differentiaaliyhtälön (.5), yhteydessä, tapaukset ja 4 differentiaaliyhtälön (.) yhteydessä sekä kaikki tapaukset -4 differentiaaliyhtälön (.6) yhteydessä. Huomautus: Taallisimmin palkin pään koordinaatit oat = ja =, missä on palkin pituus. Kuassa. on esitetty taallisimmat palkin tuet ja niitä astaaat reunaehdot. Siinä on oletettu, että palkin tarkasteltaassa päässä ei aikuta ulkoista pistekuormaa eikä pistemomenttia. isäksi leikkausoimareunaehdossa Q = on otaksuttu, että palkki on tasajäykkä. uussa tapauksessa taipuman aulla esitetty reunaehto olisi ( EI = ). Nieltuki iukutuki Jäykkä Kiinnitys Vapaa pää = = Û = j = Û = Q= Û = = j = Û = = Û = Q= Û = Kua.: Taallisimmat tuet ja astaaat reunaehdot. Edellä tarkastellut reunaehtotapaukset oat kaikkein taallisimmat ja yksinkertaisimmat. Jos palkin tuki on joustaa, tuleat kysymykseen taallinen jousituki ja/tai kierrejousituki. Taallisen jousituen tukireaktiolla R ja palkin tuetun pisteen taipumalla ( ) on yhteys R= k ( ) (kua.4a), missä Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 7
8 k on jousiakio. Kun otetaan huomioon, että tukireaktiolla ja palkin tarkasteltaan pään leikkausoimalla on yhteys R=± Q ( ), missä ylempi merkki liittyy asempaan ja alempi oikeaan päähän, saadaan taallisen jousituen reunaehtoyhtälöksi ± Q ( ) = k ( ) Û m ( EI )( ) = k ( ) (.45) Kierrejousituen tukireaktiomomentilla T ja palkin tuetun pisteen kiertymällä j ( ) on yhteys T = kjj ( ) (kua.4b), missä k j on kierrejousiakio. Kun otetaan huomioon, että tukireaktiomomentilla ja palkin tarkasteltaan pään taiutusmomentilla on yhteys T = m ( ), missä ylempi merkki liittyy asempaan ja alempi oikeaan päähän, saadaan kierrejousituen reunaehtoyhtälöksi m ( ) = k j ( ) Û ± EI ( ) = k ( ). (.6) j j Kaaoissa (.5) ja (.6) siis ylempi merkki liittyy asempaan ja alempi merkki oikeaan päähän. (a) (b) ( ) k R R k j T T j( ) Kua.4: (a) taallinen jousituki ja (b) kierrejousituki. Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 74
9 . Hyppäysehdot Jos esimerkiksi palkin jossakin pisteessä sen taiutusjäykkyys muuttuu äkillisesti tai tässä pisteessä on niel, taipuman differentiaaliyhtälöllä on erilainen ratkaisu, jolla on eri integrointiakiot, tämän pisteen eri puolilla. Tällöin reunaehtojen lisäksi taritaan myös ns. hyppäysehtoja. Seuraaassa tarkasteltaan pisteen asemman ja oikean puoleisiin taipuman differentiaaliyhtälön ratkaisuihin liitetään alaindeksit ja o. Jos palkin taiutusjäykkyys muuttuu äkillisesti, hyppäysehdot oat ( ) = o( ) ü j( ) = jo( ) ý ( ) = o( ) Q( ) = Qo( ) þ (.7) (a) Q (b) Q o Qo Qo Kua.5: Hyppäysehtoja taiutusmomentille ja leikkausoimalle Kaksi ensimmäistä näistä ehdoista oat melko ilmeisiä ja kaksi iimeistä oidaan perustella kuan.5a apaakappalekuion aulla. Jos palkin tarkasteltaassa pisteessä on niel, hyppäysehdot oat ( ) = o( ) ü ( ) = ý o( ) = Q( ) = Qo( ) þ (.8) Toinen ja kolmas näistä ehdoista johtuat siitä, että taiutusmomentti nielen kohdalla on nolla, ja iimeinen oidaan perustella kuan 4.5b apaakappalekuion aulla. Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 75
10 Esimerkki.: ääritetään oheisen ulokepalkin leikkausoiman ja taiutusmomentin lausekkeet ratkaisemalla differentiaaliyhtälö (.). Ratkaisu: Tehtää on staattisesti määrätty, joten differentiaaliyhtälöä (.) oidaan käyttää. Koska palkilla ei ole jakautunutta kuormaa, q= ( ). Differentiaaliyhtälön ja sen ratkaisu: = Þ = Þ = + eikkausoima: Q= = Reunaehdot leikkausoimalle ja taiutusmomentille: Q() =-, () = Integrointiakiot: Q() º =- ü ì =- ý Þ í () º + = þ î = Taiutusmomentti ja leikkausoima: =-, Q=- Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 76
11 Esimerkki.: ääritetään oheisen ulokepalkin taipuman ja kiertymän lausekkeet sekä taipuma ja kiertymä pisteessä ratkaisemalla differentiaaliyhtälö (.5). EI =akio Ratkaisu: Taiutusmomentti (esimerkki.): =- Differentiaaliyhtälö ja sen ratkaisu: =- Þ = Þ = + Þ = + + EI EI EI 6EI Reunaehdot ja integrointiakiot: ü ì ( ) º + + = =- 6EI EI ý Þ í j( ) º ( ) º + = = EI þ î EI Taipuma ja kiertymä: = - + = [( ) - + ] 6EI EI EI 6EI j º = - = [( ) -] EI EI EI Taipuma ja kiertymä pisteessä : = () =, j = j() = EI EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 77
12 Esimerkki.: ääritetään oheisen ulokepalkin taipuman, kiertymän taiutusmomentin ja leikkausoiman lausekkeet ratkaisemalla differentiaaliyhtälö (.7). Ratkaisu: EI = akio Differentiaaliyhtälö ja sen ratkaisu: } (4) q (4) = Þ = Þ = Þ = + EI Þ = + + Þ = Kiertymä, taiutusmomentti ja leikkausoima integrointiakioiden aulla: j º = + + º- EI =- EI( + ) Q º =-EI Reunaehdot: ì ì Q() º- EI =- ü = EI = EI () º- EI( + ) = = = ( ) º = ýþí Þí = 6EI =- EI j( ) º ( ) º + + = þ + = 4 = îei î EI Taipuma kiertymä, taiutusmomentti ja leikkausoima: = - + = [( ) - + ] 6EI EI EI 6EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 78
13 j = - = [( ) - ] EI EI EI =- EI( + ) =- EI Q=- EI =- EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 79
14 Esimerkki.4: Oheista tasajäykkää ( EI = akio ), päistään jäykästi kiinnitettyä palkkia kuormittaa tasainen kuorma q. ääritetään taipuman lauseke, taiutusmomentti- ja leikkausoimakuiot, tukireaktiot sekä keskipisteen taipuma. q y, Ratkaisu: Tehtää on staattisesti määräämätön, joten ratkaistaan differentiaaliyhtälö (.7). Differentiaaliyhtälö ja ratkaisu: (4) q q q = Þ = + Þ = + + Þ EI EI EI q q = Þ = EI 4EI Integrointiakiot reunaehdoista: () º 4 = ü j() º () º = } } q 4 ( ) º = ý 4EI 6 } q j( ) º ( ) º = 6EI þ ì q ì q + 6 =- EI =- EI q q 6 Þí + =- Þ EI í = EI = = î = î4 = Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 8
15 Taipuma: q 4 q q q 4 = - + = ( - + ) 4EI EI 4EI 4EI Kiertymä: q q j = = - + = - + 4EI EI ( ) ( ) (4 6 ) ( ) Taiutusmomentti: q EI ( ) =- ( ) =- (6-6 + ) eikkausoima: q Q q ( ) = ( ) =- ( - 6 ) =- ( - ) Taiutusmomenttikuio: - q - q ( ) q 4 eikkausoimakuio: q + Q ( ) - q - Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 8
16 Valitaan tukireaktiooimien y ja positiiiset suunnat kuan mukaisesti: y sekä tukireaktiomomenttien ja q y y Tukireaktioille saadaan: q q y = Q = =- Q = (), y ( ), q q =- () =, =- ( ) = Keskipisteen taipumalle saadaan: 4 q = ( ) = 84EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 8
17 .4 Kärkisulkufunktiot Pakin differentiaaliyhtälöiden (.) ja (.6) oikealla puolella esiintyy jakautunut kuorma q ( ) ja differentiaaliyhtälön (.5) oikealla puolella esiintyy taiutusmomentti ( ). Näiden yhtälöiden ratkaiseminen onnistuu mukaasti, jos nämä funktiot oat jatkuia. Käytännön tehtäissä nämä funktiot oiat muuttua hyppäyksellisesti. Jakautuneen kuorman lisäksi palkin kuormitukseen sisältyy usein pistekuormia ja joskus myös pistemomentteja. (a) < - a> ( - a) º a (b) < - a> ( ) - a º -a a (c) < - a> ( -a) a (d) < - a> ( -a) Kua.6: Kärkisulkufunktiot n =, ja (d) n =. a n < - a>, kun (a) n =, (b) n =, (c) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 8
18 Jotta oisimme esittää palkin kuorman tai taiutusmomentin käyttäen yhtä lauseketta q ( ) tai ( ), otamme käyttöön ns. kärkisulkufunktiot eli epäjatkuuusfunktiot, jotka oat kokonaislukueksponenteilla n arustettujen potenssifunktioiden ( - a) n, eräänlainen yleistys. Kärkisulkufunktiot ei-negatiiisilla eksponentin n aroilla määritellään seuraaasti, kun n ì - < < a < - a> = í ( n=,,,, K ). (.9) n î( - a), kun a< < Kua.6 esittää näitä funktioita eksponentin n aroilla,, ja. Voidaan helposti osoittaa, että näin määritellyn funktion integraalifunktio on n+ n < - a> ò< - a> d= +, ( n=,,,, K ). (.) n+ Kärkisulkufunktiot oidaan laajentaa negatiiisille eksponentin n aroille (tässä taritsemme ain eksponentin n aroja - ja - ) määrittelemällä, että ne oat funktioita, joiden integraalifunktio on n n ò < - a> d=< - a> + +, ( n=-, -). (.) On tärkeää huomata, että integrointikaaa (.) poikkeaa kaaasta (.) siinä, että integraalifunktion nimittäjä n + puuttuu. Kärkisulkufunktion integraalifunktio oidaan ilmaista yhdellä lausekkeella ò n < - a > d =í< - a> î n+ n+ ì< - a> + n=- - n+ (, ) + ( n=,,, K) (.) Vastaaasti kärkisulkufunktion lausekkeella n < - a> deriaatta, oidaan esittää Näitä funktioita kutsutaan matematiikassa acaulay n funktioiksi Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 84
19 n n- d < - a> ì< - a> ( n=-,) =í n- d în < - a > ( n =,,, K) (.) Kaaat (.) ei-negatiiisilla ja kaaat (.) positiiisilla eksponentin n aroilla oat analogiset funktion ( - a) n (ja erityisesti funktion n ) astaaien deriointi- ja integrointikaaojen kanssa. Tämä tiedon perusteella nämä kaaat on melko helppo muistaa. - Kaaan (.) perustella on < - a> = d < - a> / d. Kuasta.6a oidaan näin päätellä, että funktio < - a> - häiää kaikilla muuttujan aroilla paitsi pisteessä = a. Kaaan (.) perustella edelleen on - - < - a> = d < - a> / d ja myös funktio < - a> - häiää kaikkialla paitsi pisteessä = a. Näin negatiiisilla eksponentin aroilla kärkisulkufunktiot häiäät kaikilla muuttujan aroilla paitsi pisteessä = a. Piste = a on näille funktioille eräänlainen poikkeuksellinen eli singulaarinen piste, jossa funktion aro ei ole äärellinen. Kua.7 esittää, kuinka palkin kuormitukseen q ( ) oidaan kärkisulkufunktioiden aulla sisällyttää erilaisia palkkiin kohdistuia kuormia. Seuraaassa perustellaan, kuinka kuan.7 tulokset on saatu. Kuan.6a pohjalta on helppo todeta, kuan.7c tulos. Samoin kuan.6b pohjalta nähdään helposti kuan.7d tulos, kun armistetaan, että kuan.7d kaaa antaa q( ) = q. Seuraaaksi tarkastellaan kuan.7b tapausta. Yhtälöstä ja =- q saadaan taiutusmomentille ja yhtälöstä Q= edelleen leikkausoimalle =- < - > Þ =- < - > + Þ - a a =- < - a> + +, Q=- < - a> + (.4) Tämä merkitsee sitä, että taiutusmomentilla ja leikkausoimalla on juuri pisteen = a asemmalla puolella arot = a + ja Q = sekä juuri sen oikealla puolella arot o = a + ja Qo =- +. Näin taiutusmomentit oat yhtä suuret eli = o ja leikkausoimien erotus on Q - Qo =. Kuan.8a perusteella nähdään, että pistekuormalla, jonka suuruus on, on juuri tämä aikutus leikkausoimaan. opuksi Näitä funktioita kutsutaan matematiikassa singulaarisuusfunktioiksi Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 85
20 (a) a q( ) =- < - a> - (b) a q( ) = < - a> - (c) q a q( ) = q < - a> (d) a q q ( ) = -a < - > q a Kua.7: Palkin kuormituksen sisällyttäminen kuormaan q ( ) tarkastellaan kuan.7a tapausta. Yhtälöstä ja =- q saadaan taiutusmomentille ja yhtälöstä Q= edelleen leikkausoimalle = < - a> Þ = < - a> Þ = < - a> + +, Q= < - a> + (.5) Tämä merkitsee sitä, että taiutusmomentilla ja leikkausoimalla on juuri pisteen = a asemmalla puolella arot = a + ja Q = sekä juuri sen oikealla puolella arot o = + a + ja Qo =. Näin taiutusmomenttien erotus - o =- ja leikkausoimat oat yhtä suuret eli Q = Qo. Kuan.8b perusteella nähdään, että pistemomentilla, Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 86
21 jonka suuruus on, on juuri tämä aikutus taiutusmomenttiin ja leikkausoimaan. (a) (b) Q Q o o Q - - Q = Þ Q - Q = o o - + = Þ = o o Q o Q o Q - Q = Þ Q = Q o o = Þ - =- o o Kua.8: (a) Pisteoiman ja (b) pistemomentin aikutus taiutusmomenttiin ja leikkausoimaan Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 87
22 Esimerkki.5: ääritä oheisen palkin taiutusmomentin ja leikkausoiman lausekkeet ratkaisemalla differentiaaliyhtälö (.). a b Ratkaisu: Koska palkki on staattisesti määrätty, se oitaisiin helposti ratkaista statiikan keinoin. Tämä aihtoehtoinen ratkaisutapa antaa kuitenkin taiutusmomentille yhden lausekkeen ( ), jota oidaan suoraan käyttää taipuman määrittämiseen seuraaassa tehtäässä. Kuormitus (kua.7b): q( ) = < - a> - Differentiaaliyhtälö ja ratkaisu: - =-q Þ =- < - a> Þ =- < - a> + Þ =- < - > + + a Reunaehdot ja integrointiakiot: () º = ü ì b = } b ý Þ í ( ) º-( - a) + + = þ î = Taiutusmomentti ja leikkausoima: b =- < - a>+ = ( b -< - a> ) b Q= = -< - a> ( ) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 88
23 Esimerkki.6: ääritä oheisen palkin taipuman lauseke ratkaisemalla differentiaaliyhtälö (.5), kun esimerkissä.5 saatu taiutusmomentin lauseke on käytettäissä. Palkki on tasajäykkä ( EI = akio ). a b Ratkaisu: Taiutusmomentti: ( ) = ( b -< - a> ) Differentiaaliyhtälö ja ratkaisu: b =- Þ =- ( b -< - a> ) Þ =- ( -< - a> ) + EI EI EI b Þ =- ( -< - a> ) + + 6EI Reunaehdot ja integrointiakiot: () º = ü ì = ab( + b) } b ý Þ í 6EI ( ) º- [ b -( - a) ] + + = 6EI þ î = Taipuma: b =- -< - > + + 6EI 6EI ab < - a> = ( ( + b) - b( ) + ) 6EI ( a ) ab ( b ) Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 89
24 Esimerkki.7: ääritä oheisen palkin taipuman ja taiutusmomentin lausekkeet ratkaisemalla differentiaaliyhtälö (.7). Palkki on tasajäykkä ( EI = akio ). Ratkaisu: a b Kuormitus (kua.7b): q( ) = < - a> - Differentiaaliyhtälö ja ratkaisu: (4) q (4) - = Þ = < - a> Þ = < - a> + EI EI EI Þ = < - a> + + Þ = < - a> EI EI Þ = < - a> EI 6 Kiertymä ja taiutusmomentti integrointiakioiden aulla: j º = < - > EI =- =- < - > - - a EI a EI EI Reunaehdot ja integrointiakiot: () º 4 =, ü () º- EI = Þ =, } b ( ) º ( - a) = ý Þ 6EI 6 } b j( ) º ( - a) = EI þ Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 9
25 = ü ì 4 b a =- + = EI + =- b 6 6EI b EI + =- Taipuma ja taiutusmomentti: = ý Þ í ab = 4EI þ î4 = a 4 ( ) = < - > EI 6 b a ab = < - a> - ( + ) + 6EI 6 EI 4EI = [ ab - b ( + a)( ) +< - a> ] EI =- < - a > -EI -EI b a =- < - > + + EI b a = [ ( + ) -< - a> ] a EI ( ). Palkkien taipumia, taiutusmomentteja ja muita siirtymä- ja oimasuureita Edellä esitetyillä periaatteilla oidaan saada monia käytännön kannalta tärkeitä ratkaisuja palkeille. Taulukossa. on esitetty joitakin sellaisia. lan oppikirjoista ja käsikirjoista on löydettäissä lisää. Taulukon. kaaat on lainattu minimaalisin muutoksin teoksesta: Hannu Outinen, Tapio Salmi, ujuusopin perusteet, Pressus Oy, 4, ss Kyseisen teoksen taulukko on huomattaasti taulukkoa. laajempi sisältäen 4 tapausta. Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 9
26 Taulukko.: Kaksitukisten palkkien siirtymä ja oimasuureita Tapaus Tukireaktiot ja taiutusmomentti Taipuma ja kiertymät tuilla = b b < - a> =- b ( ) = [ ] EI b ( ) =- < - a> b min = ( ) =- b = ma () = ( ) a b 6EI b - b j =- j = EI = = ( ) =- [ b( a+ ) - b+< - a> ] EI ( ) = < - a> b = = min = () =- ( a+ ) a b EI ma min b j = j = EI q = q =- q ( ) =- q min = ( ) =- q 4 q 4 () = [- 4 + ( )] 4EI 4 q ma = () = 8EI q j =- j = 6EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 9
27 Tapaus Tukireaktiot ja taiutusmomentti Taipuma ja kiertymät tuilla 4 b a = = ab < - a> ( ) = [ ( + b) - b( ) + ] ( ) = ( b 6EI -< - a> ) ab ma = a ( ) = EI ab a b ma = ( a) = ab ( + b) ab ( + a) j = j =- 6EI 6EI 5 a 6 b q =- =- ( ) =-( -< - a> ) a min = ( a) =- b ma = ( a) = = = q () = q [ -( )] ma = ( ) = q 8 b ( ) = [( - ) + ( ) - < - a> ] 6EI ab( b-a) a ( ) =- EI j = ( b - ) j = ( a - ) 6EI 6EI 4 q 4 () = [ - ( ) + ( )] 4EI 4 5 q ma = ( ) = 84 EI q j =- j = 4EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 9
28 Tapaus Tukireaktiot ja taiutusmomentti Taipuma ja kiertymät tuilla 7 ( ) = [ ab - b ( + a)( ) b a a a = ( + ) = [ -( ) ] EI + < - a> ] ab b = ( ) - a b a a a b = a ( ) = [- -( )] ( ) = - < - a> EI ab j = j = 4EI 8 b b ( ) = [ b( -) -b( -)( ) b b b b = ( - ) = ( - ) 4EI b b - < - a> ] a b = (- + ) ab = ( a) = [ (b- ) + a ( - b)] ( ) = + < - a> 4 EI b b j = ( - ) j = 4EI 9 4 q 5 = q = q q 4 () = [ - ( ) + ( )] EI 4 =- q 8 ma = (,45 ) =,546 q EI () = q [ - 4( )] q 8 j = j = 48EI 9 ma = ( ) = q 8 8 Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 94
29 Tapaus Tukireaktiot ja taiutusmomentti Taipuma ja kiertymät tuilla b ( a ) a ( b = + = + ) ( ) = [ ab ( ) - b ( + a)( ) 6EI ab ab +< - a> ] =-, =- ab a b ( ) = + - < - a> = a ( ) = EI ma = ( a) = a + - b j = j = 6 ab =- =- a b b = ( a - ) a =- ( b - ) ( ) = [ b ( a -)- 6 ab +< - a> ] q = = q = =- q () = q [ ( )] ma = ( ) = q 4 = -b a - + ab EI -< - a> ] ( ) [ ( )( ) ( ) ab = ( a) = ( b- a) EI j = j = 4 q 4 ( ) = [( ) - ( ) + ( ) ] 4EI 4 q ma = ( ) = 84EI j = j = Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 95
30 .4 Yhteenlasku- eli superpositioperiaate Yhteenlaskuperiaate on käytännöllinen apuäline palkin oima- ja siirtymäsuureiden määrittämiseen, erityisesti, jos on käytettäissä almiita ratkaisuja yksinkertaisille perustapauksille. Näitä löytyy alan oppi- ja käsikirjoita ja myös taulukosta.. Jos määritetään staattisesti määrätyn palkin oimasuureita, edellytetään, että siirtymät oat pieniä (geometrinen lineaarisuus). uussa tapauksessa edellytetään lisäksi, että palkki on lineaarisesti kimmoista materiaalia (fysikaalinen lineaarisuus). Tarkastellaan palkkia, jota kuormittaa kuormitus q, ( ) joka oidaan jakaa osakuormiksi q ( ), i=,, n, jolloin i n q( ) = å q ( ). (.6) i= i Olkoon ensin kysymyksessä staattisesti määrätty palkki, jonka osakuormista aiheutuat taiutusmomentit i( ), i=,, n tunnetaan. Näin ne toteuttaat differentiaaliyhtälöt i =- qi. askemalla nämä yhtälöt puolittain yhteen saadaan n n n =- q Þ ( ) =-q å å å i i i i= i= i= Koko kuormituksesta q ( ) aiheutua taiutusmomentti ( ) toteuttaa astaaasti differentiaaliyhtälön =- q. Vertaamalla iimeksi mainittuja yhtälöitä toisiinsa nähdään, että n ( ) = å ( ). (.7) i= i Kuormituksesta q ( ) aiheutua taiutusmomentti ( ) oidaan siis määrittää osakuormituksista qi ( ) aiheutuien taiutusmomenttien i( ) summana. Helposti nähdään, että tämä tulos koskee myös kaikkia muita staattisesti määrätyn palkin oimasuureita. Olkoon sitten kysymyksessä lineaarisesti kimmoinen joko staattisesti määrätty tai määräämätön palkki, jonka osakuormista aiheutuat taipumat Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 96
31 i ( ), i=,, n tunnetaan. Näin ne toteuttaat differentiaaliyhtälöt ( EI ) = q. askemalla nämä yhtälöt puolittain yhteen saadaan i i n n n ( EI ) = q Þ ( EI ( )) = q å å å i i i i= i= i= Koko kuormituksesta q ( ) aiheutua taipuma ( ) toteuttaa astaaasti differentiaaliyhtälön ( EI ) = qi. Vertaamalla iimeksi mainittuja yhtälöitä toisiinsa nähdään, että n ( ) = å ( ). (.8) i= i Kuormituksesta q ( ) aiheutua taipuma ( ) oidaan siis määrittää osakuormituksista qi ( ) aiheutuien taipumien i ( ) summana. Helposti nähdään myös, että tämä tulos koskee myös kaikkia muita palkin siirtymä- ja oimasuureita. Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 97
32 Esimerkki.8: Ratkaise superpositioperiaatetta ja taulukkoa. hyäksi käyttäen oheisen palkin taiutusmomentin arot pisteissä ja sekä taipuma pisteessä. Palkki on tasajäykkä ( EI = akio ). 4 4 D Ratkaisu: (a) Kuorma pisteessä : 4 4 D ( a) = ( ) = ( -< - > ) = ( a) = ( ) = ( -< - > ) = ( - ) = ( a) 4 4 = ( ) = [ ( + ) - ( ) + < - > ] 6EI = [ - + ] = 6EI EI (b) Kuorma pisteessä : 4 4 D Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 98
33 ( a) = ( ) = ( -< - > ) = ( a) = ( ) = ( -< - > ) = 4 ( b) = ( ) = [ ( + ) - ( ) + < - > ] = 6EI 48 EI Superpositioperiaate: ( a) ( b) 5 = + = + = ( a) ( b) = + = + = ( a) ( b) 7 = + = + = 768 EI 48 EI 768 EI Rak-54. Rakenteiden mekaniikan perusteet, luennot 99
2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö
2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö Neliöjuuren määritelmä palautettiin mieleen jo luvun 2.2 alussa. Neliöjuurella on mm. seuraavat ominaisuudet. ab = a b, a 0, b 0 a a b =, a 0, b > 0 b a2 = a a > b, a
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)
KJR-00 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) 1. Liikemäärän momentin taseen periaatteen soeltaminen kappalealkioon johtaa lokaaliin muotoon σ θ ( ρ r ) < 0, jossa alaindeksi tarkoittaa akiota
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
Lisätiedot( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty 19.2.2006. 701 a) = keskipistemuoto.
Pyramidi Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 7 Päivitetty 9..6 7 a) + y = 7 + y = 7 keskipistemuoto + y 7 = normaalimuoto Vastaus a) + y = ( 7 ) + y 7= b) + y+ 5 = 6 y y + + = b) c) ( ) + y
Lisätiedot2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava
. Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava Tulon nollasäännöstä näkee silloin tällöin omituisia sovellutuksia. Jotkut näet ajattelevat, että on olemassa myöskin tulon -sääntö tai tulon "mikä-tahansa"- sääntö.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
Lisätiedotmonissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.
.. Käänteisunktio.. Käänteisunktio Mikäli unktio : A B on bijektio, niin joukkojen A ja B alkioiden välillä vallitsee kääntäen yksikäsitteinen vastaavuus eli A vastaa täsmälleen yksi y B, joten myös se
LisätiedotFysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi
Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)
LisätiedotLuonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta
Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on
LisätiedotY56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset
Y56 Keät 010 1 Y56 laskuharjoitukset 5 - malliastaukset Harjoitus 1. Voiton maksimoia tuotannon taso & kiinteät kustannukset Taoitteena on ymmärtää kiinteiden kustannusten aikutus yrityksen tuotantopäätöksiin
LisätiedotHarjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 4: mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
Lisätiedot30 + x. 15 + 0,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = 25. 27,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) = 45 55.
RATKAISUT, Insinöörimatematiikan koe 1.5.201 1. Kahdessa astiassa on bensiinin ja etanolin seosta. Ensimmäisessä astiassa on 10 litraa seosta, jonka tilavuudesta 5 % on etanolia. Toisessa astiassa on 20
LisätiedotLiikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa
LisätiedotLaskuharjoitus 7 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin 25.4. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 7 Ratkaisut 1. Kuvan
LisätiedotEpäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.
Epäyhtälö Kahden lausekkeen A ja B välisiä järjestysrelaatioita A < B, A B, A > B ja A B nimitetään epäyhtälöiksi. Esimerkiksi 2 < 6, 9 10, 5 > a + + 2 ja ( + 1) 2 2 + 2 ovat epäyhtälöitä. Epäyhtälössä
LisätiedotSähköstaattisen potentiaalin laskeminen
Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen Potentiaalienegia on tuttu mekaniikan kussilta eikä se ole vieas akielämässäkään. Sen sijaan potentiaalin käsite koetaan usein vaikeaksi. On hyvä muistaa, että staattisissa
LisätiedotERIKOISIA MERKKEJÄ Kirjoita harjoitukset fontilla Times New Roman, pistekoko16, ellei toisin mainita.
ERIKOISIA MERKKEJÄ Kirjoita harjoitukset fontilla Times New Roman, pistekoko16, ellei toisin mainita. 1. Näppäimien kolmannet merkit Näppäimen kolmannen merkin saat kirjoitetuksi pitämällä pohjassa altgr
LisätiedotMAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ
MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5
Lisätiedot4A 4h. KIMMOKERROIN E
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 A h. KIMMOKERROIN E 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Tässä työssä muista töistä poiketen tärkein tavoite on ymmärtää fysikaalisten suureiden keskinäistä riippuvuutta toisistaan
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Sarjakehitelmiä Palautetaan mieliin, että potenssisarja on sarja joka on muotoa a n (x x 0 ) n = a 0 + a 1 (x x 0 ) + a 2 (x x 0 ) 2 + a 3 (x x 0 ) 3 +. n=0 Kyseinen
LisätiedotTällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.
39 VEKTORIANALYYI Luento 6 5. Pinnat ja pintaintegraalit Pintojen parametriesitys. Aikaisemmin käsittelimme käyrän esittämistä parametrimuodossa. iihen riitti yksi reaalinen parametri (t), joka sai aroja
LisätiedotEsimerkki 8. Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä. 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = 32. 3 5 22 r 1 + r 3. 0 13 26 4 8 32 r 3 4r 1. LM1, Kesä 2014 47/68
Esimerkki 8 Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = 32. 3 5 22 r 1 + r 3 3 4 4 4 8 32 1 3 10 0 13 26 4 8 32 r 3 4r 1 1 3 10 3 4 4 r 2 3r 1 4 8 32 1 3 10 0 13 26 r 2 /13 0 4 8
LisätiedotOikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2011 HELSINGIN YLIOPISTON OHJELMA 2012
Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2011 HELSINGIN YLIOPISTON OHJELMA 2012 Tiedekunnan kanslia Porthania, Yliopistonkatu 3, 3. krs (PL 4), 00014 Helsingin ylipisto Yleinen toimisto, puh. 191 22477.
LisätiedotEsimerkkejä derivoinnin ketjusäännöstä
Esimerkkejä derivoinnin ketjusäännöstä (5.9.008 versio 1.0) Esimerkki 1 Määritä funktion f(x) = (x 5) derivaattafunktio. Funktio voidaan tulkita yhdistettynä funktiona, jonka ulko- ja sisäfunktiot ovat
LisätiedotFunktion raja-arvo 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot
Funktion raja-arvo 1/6 Sisältö Esimerkki funktion raja-arvosta Lauseke f() = 1 cos määrittelee reaauuttujan reaaliarvoisen funktion f, jonka lähtöjoukko muodostuu nollasta eroavista reaaliluvuista. Periaatteessa
LisätiedotAPTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen.
PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKEVKUUTUKSE LSKUPEUSTEET Vahistettu 1.11.2007, soelletaan 15.9.2007 alkaen. ii PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKE- VKUUTUKSE LSKUPEUSTEET 1. VKUUTUSTEKISET SUUEET...
LisätiedotMuodonmuutostila hum 30.8.13
Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan
Lisätiedot1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe (Ratkaisut ja pisteytys) 500 Kustakin tehtävästä saa maksimissaan
LisätiedotRAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla
LisätiedotDerivaatta. Joukko A C on avoin, jos jokaista z 0 A kohti on olemassa ǫ > 0: jos z z 0 < ǫ, niin z A. f : A C on yksiarvoinen.
Derivaatta Joukko A C on avoin, jos jokaista z 0 A kohti on olemassa ǫ > 0: jos z z 0 < ǫ, niin z A. f : A C on yksiarvoinen. Määritelmä Funktio f : A C on derivoituva pisteessä z 0 A jos raja-arvo (riippumatta
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,
Lisätiedotc) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
LisätiedotMatematiikan tukikurssi 3.4.
Matematiikan tukikurssi 3.4. Neliömuodot, Hessen matriisi, deiniittisyys, konveksisuus siinä tämän dokumentin aiheet. Neliömuodot ovat unktioita, jotka ovat muotoa T ( x) = x Ax, missä x = (x 1,, x n )
LisätiedotDynaamisen järjestelmän siirtofunktio
Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio Nyt päästään soveltamaan matriisilaskentaa ja Laplace muunnosta. Tutkikaamme, miten lineaarista mallia voidaan käsitellä. Kuten edellä on jo nähty säätötekniikassa
Lisätiedot2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja
LisätiedotLukion. Calculus. Polynomifunktiot. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN
Calculus Lukion MAA Polynomifunktiot Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Polynomifunktiot (MAA) Pikatesti ja kertauskokeet Tehtävien ratkaisut
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 1.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Jäykän kappaleen tasapaino ja vapaakappalekuva (Kirjan luvut 5.1-5.4) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mitä tukireaktiot ovat
LisätiedotEksponenttifunktion Laplace muunnos Lasketaan hetkellä nolla alkavan eksponenttifunktion Laplace muunnos eli sijoitetaan muunnoskaavaan
Laplace muunnos Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että Laplace muunnos muuttaa derivaatan kertolaskuksi ja integroinnin jakolaskuksi. Tältä kannalta katsottuna Laplace muunnoksen hyödyllisyyden ymmärtää;
LisätiedotDiplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut
Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO 22. 3. 2000 MATEMATIIKAN KOE - PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
INTERNETIX Ylioppilaskirjoitusten tehtävät Page YLIOPPILSTUTINTO MTEMTIIN OE PITÄ OPPIMÄÄRÄ okeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Eräät tehtävät sisältävät useita osia [merkittynä a), b) jne],
LisätiedotOletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on
Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 13 Derivaatan määritelmä Määritelmä
Lisätiedot3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista
Elementtimenetelmän peusteet. KEHÄRAKENTEET. leistä ehäaenteista Kehäaenteen osina oleat palit oiat ottaa astaan aiia annattimen asitusia, jota oat nomaali- ja leiausoima seä taiutus- ja ääntömomentti.
Lisätiedot(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.
Derivaatta kuvaa funktion hetkellistä kasvunopeutta. Geometrisesti tulkittuna funktion derivaatta kohdassa x 0 on funktion kuvaajalle kohtaan x 0 piirretyn tangentin kulmakerroin. Funktio f on derivoituva
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009
Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.
LisätiedotMERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN
/4 MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Kokooma 0..05 iimeisin kokoomaan sisällytetty perustemuutos on ahistettu 9..04 sosiaali-
LisätiedotSIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:
Magneettikentät 2 SISÄLTÖ: Ampèren laki Menetelmän valinta Vektoripotentiaali Ampèren laki Ampèren lain avulla voidaan laskea maneettikenttiä tietyissä symmetrisissä tapauksissa, kuten Gaussin lailla laskettiin
LisätiedotMääritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja
TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti
Lisätiedot763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013
7635P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN Ratkaisut 5 Keät 23. Aberraatio suhteellisuusteoriassa Tulkoon alo kuten tehtään kuassa (x, y)-tason x, y > neljänneksestä: u u x ˆx + u y ŷ c cos θ ˆx c sin θ ŷ. ()
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 4 ratkaisuiksi
SMG-400 Sähkömaneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 4 ratkaisuiksi Jatkuvuustilan D-lämpötilajakauma: differenssimenetelmä Differenssimenetelmän käyttämen lämpötehtävien ratkaisemiseen
LisätiedotY56 laskuharjoitukset 5
Y56 Keät 2010 1 Y56 laskuharjoitukset 5 Palautus joko luennolle/mappiin to 8.4. tai Katjan lokerolle (Koetilantie 5, 3. krs) to 8.4. klo 16 mennessä (purku luennolla ti 13.4.) Huom. Tehtäät eiät ole aikeusjärjestyksessä,
LisätiedotNimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a
paperi nro 0 a b ± b 2 4ac b b ± b 2 + 4ac c b ± b 4ac d b ± b 2 4ac 2. Ratkaise toisen asteen yhtälö x 2 + 7x 12 = 0. 3. Ratkaise epäyhtälö 3x 2 30x > 0 4. Ratkaise epäyhtälö 5x 2 + 5 < 0 paperi nro 1
LisätiedotKuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty 0 0 5 1 5 10 2 15 8 3 23 6 4 29 4 5 33 -
Harjoitukset 1 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Oheisessa taulukossa on esitettynä kuluttajan saama hyöty kuntosaliharjoittelun kestosta riippuen. a) Laske taulukon tyhjään
LisätiedotMS-A0004 - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3
MS-A0004 - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 atkaisut Tehtävä Merkitään matriisin rivejä, 2 ja 3. Gaussin eliminoinnilla saadaan 3 5 4 7 3 5 4 7 3 2 4 2+ 0 3 0 6 6 8 4 3+2 2 0 3 0 6 3 5 4 7 0 3 0 6 3+
LisätiedotJ. Suominen: Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, l4
! "#! $ %&&' ()" " "!" *+"", " )-! $. # "! / ". " " 0 - ". ".. " - " # 1# " $ 324 $ 5 6 $ $! 6 " 7 "" -8# 9$. : ;
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti
KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako
LisätiedotMUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:
MUODONMUUTOKSET Lähtöotaksumat:. Materiaali on isotrooppista ja homogeenista. Hooken laki on voimassa (fysikaalinen lineaarisuus) 3. Bernoullin hypoteesi on voimassa (tekninen taivutusteoria) 4. Muodonmuutokset
LisätiedotN:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET
N:o 29 739 LT LÄKSÄÄTÖN TYÖNTKJÄN LÄKLN MUKSN LSÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT 740 N:o 29 PUSTDN SOVLTMSLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden
Lisätiedot( ) ( ) on nimeltään molekyylisironnan mikroskooppinen vaikutusala). Sijoittamalla numeroarvot saadaan vapaaksi matkaksi
S-4.35, FYSIIKKA III, Syksy 00, LH, Loppuiikko 38 LH-* Laske happimolekyylin keskimääräinen apaa matka 300 K lämpötilassa ja,0 baarin paineessa. Voit olettaa, että molekyyli on pallon muotoinen ja pallon
LisätiedotTekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi
2. OSA: GEOMETRIA Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Montako tasokuviota voit muodostaa viidestä neliöstä siten, että jokaisen neliön vähintään
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
Lisätiedot1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat
1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat Funktion ensimmäiset osittaisderivaatat voidaan yhdistää yhdeksi vektorifunktioksi seuraavasti: Missä tahansa pisteessä (x, y), jossa funktiolla f(x, y) on ensimmäiset
LisätiedotHarjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
LisätiedotPyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin
Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 5.4.0 HK- a) Dsin3 us ( ) cos3 3 us( ) s( ) 3cos3 s( ) 3 ja s( ) 3 u( ) sin ja u( ) cos b) Dsin 3 3 Dsin us ( ) s( ) sin ja s( ) cos 3 u( ) ja u( ) 3 3sin
Lisätiedot/PV&JT SISÄLLYSLUETTELO
5.3.004/PV&JT SISÄLLYSLUETTELO. Painuman laskentaperusteet.... Valinnaiset primaariseen konsolidaatioon liittyät materiaalimallit ja niihin liittyät parametrit... 4. Tangenttimoduulimenetelmä... 4. Kokoonpuristuuusindeksimenetelmä...
Lisätiedot10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.
Elementtimenetelmän perusteet Esimerkki. kn kn/m 5 = 8 E= GPa mm 5 5 mm (a) 5 5 6 Y X (b) Kuva. Tasokehä ja sen elementtiverkko. Tarkastellaan kuvassa (a) olevan tasokehän statiikan ratkaisemista elementtimenetelmällä.
LisätiedotJohdatus yliopistomatematiikkaan, 2. viikko (2 op)
Johdatus yliopistomatematiikkaan, 2. viikko (2 op) Jukka Kemppainen Mathematics Division Yhtälöt ja epäyhtälöt Jokainen osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön ax + by + c = 0. Millä parametrien a, b
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla
LisätiedotKJR-C2001 KIINTEÄN AINEEN MEKANIIKAN PERUSTEET, KEVÄT 2018
Vastaukset palautetaan htenä PDF-tiedostona Courses:iin 1.3. klo 1 mennessä. ahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. askuharjoitus 1. Selitä seuraavat käsitteet:
Lisätiedot1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE
1780 N:o 567 LTTEET 1 LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE N:o 567 1781 ÄLLYLETTELO LTE 1: LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE 1 AKTTEKNET
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 2.3.2016 Susanna Hurme äivän aihe: Staattisesti määrätyn rakenteen tukireaktiot (Kirjan luvut 5.7 ja 6.6) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mitä tarkoittaa staattisesti
LisätiedotRakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op
Rakenteiden mekaniikka TF00BO01, 5op Sisältö: Nivelpalkit Kehät Virtuaalisen työn periaate sauvarakenteelle Muodonmuutosten laskeminen Hyperstaattiset rakenteet Voimamenetelmä Crossin momentintasausmenetelmä
Lisätiedota b c d + + + + + + + + +
28. 10. 2010!"$#&%(')'+*(#-,.*/1032/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + + + 2. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Valitaan kannaksi sivu, jonka pituus on 4. Koska toinen jäljelle jäävistä sivuista
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit
KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino
KJR-C1001: Statiikka L3 Luento 27.2.2018: Jäykän kappaleen tasapaino Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon (ja laskuharjoitusten) jälkeen opiskelija
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima
LisätiedotAnalysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus
TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,
Lisätiedot2.4 Rollen lause. Funktion suurin ja pienin arvo suljetulla välillä
.4 Rollen lause. Funktion suurin ja pienin arvo suljetulla välillä Lauseessa 0 väitettiin ja uskon asiaksi jätettiin, että suljetulla välillä jatkuva funktio saavuttaa suurimman ja pienimmän arvonsa tällä
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.
LisätiedotBM20A0700, Matematiikka KoTiB2
BM20A0700, Matematiikka KoTiB2 Luennot: Matti Alatalo, Harjoitukset: Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luku 7. 1 Kurssin sisältö Matriiseihin
LisätiedotHuomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin
Kun alat vetää jotain esinettä pitkin alustaa, huomaat, että tarvitaan tietty nollaa suurempi voima ennen kuin mainittu esine lähtee edes liikkeelle. Yleensä on vielä niin, että liikkeelle lähteminen vaatii
Lisätiedot53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ
53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka
LisätiedotTestaa taitosi 1. 2. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on
Testaa taitosi. Laske lausekkeen 60 cos80 sin arvo. Päättele sinin ja kosinin arvot yksikköympyrästä. y x. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on y y. x x. Määritä
Lisätiedotö ø Ilmaääneneristävyys [db] 60 6 mm Taajuus [Hz]
Aalto-yliopisto. ELEC-E564. Meluntorjunta L. Laskuharjoituksien -5 ratkaisut... a) Johda normaalitulokulman massalaki lg(m )-4 yhtälöstä (.6.). ½p. b) Laske ilmaääneneristävyys massalain avulla 6 ja 3
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä
Esimerkkilaskelma Jäykistää rankaseinä 0.5.0 Sisällysluettelo LÄHTÖTIEDOT... - - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - - LIITTIMIEN LUJUUS JA JÄYKKYYS... - - LEVYJEN JÄYKKYYS... - - 5 ULKOISEN VAAKAKUORMAN JAKAUTUMINEN
Lisätiedotc) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
Lisätiedot5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen 84. 85. 86. 87. 88. 89.
5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen 84. Määritä seuraavien potenssisarjojen suppenemisympyrät: a) ( ) z + 3, b) 2 [ z 2 + ( 1) ], c) a) Koo omplesitaso; b) z =, R = 1; c) z = i, R = 4. 85.
LisätiedotRATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.
RATKAISUT 198 197 198. Olkoon suorakulmion erisuuntaisten sivujen pituudet a ja b sekä neliön sivun pituus c. Tehtävä on mielekäs vain, jos suorakulmio ei ole neliö, joten oletetaan, että a b. Suorakulmion
LisätiedotHYPERSTAATTISET RAKENTEET
HYPERSTAATTISET RAKENTEET Yleistä Sauva ja palkkirakenne on on isostaattinen, jos tasapainoehdot yksin riittävät sen tukireaktioiden ja rasitusten määrittämiseen. Jos näiden voimasuureiden määrittäminen
LisätiedotKäy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä
Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä (vihkon palautus kokeeseen tullessa) Koe Mahdolliset testit
LisätiedotETERAN TyEL:N MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
1 (20) ETERAN TyEL:N MUKAISEN AKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 25.11.2011. iimeisin perustemuutos on ahistettu 9.12.2010. Tässä perusteessa kaikki suureet koskeat Eteraa, ellei toisin ole määritelty.
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotOSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO
OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka
LisätiedotMateriaali on lineaarinen, jos konstitutiiviset yhtälöt ovat jännitys- ja muodonmuutostilan suureiden välisiä lineaarisia yhtälöitä.
JÄNNITYS-JAMUODONMUUTOSTILANYHTYS Materiaalimalleista Jännitys- ja muodonmuutostila ovat kytkennässä toisiinsa ja kytkennän antavia yhtälöitä sanotaan materiaaliyhtälöiksi eli konstitutiivisiksi yhtälöiksi.
LisätiedotTarkastellaan seuraavaksi esimerkkien avulla yhtälöryhmän ratkaisemista käyttäen Gaussin eliminointimenetelmää.
Yhtälörhmä Lineaarisen htälörhmän alkeisoperaatiot ovat ) kahden htälön järjestksen vaihto ) htälön kertominen puolittain nollasta eroavalla luvulla ja ) luvulla puolittain kerrotun htälön lisääminen johonkin
Lisätiedot2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
Lisätiedot