HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 NÆ HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

2 JOHDANTO Henkilöstöraportti on suunnittelun ja johtamisen väline. Se antaa tietoa organisaation henkilostovoimavaroista, niiden käytösta ja niissä tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan havainnoida 12 arvioida riita muutos- ja kehilyssuuntia, joilla arvioidaan olevan vaikutusta henkilöstön tyokykyyn. Vaikka raportissa kuvataan nyky5lannetta, on erityisen larkeaa kiinnittää huomiota myös tulevaisuuteen. Nakkilan kunnassa on laadittu henkilösloraportti vuodesta 2013 lähtien. Se noudattaa rakenteeltaan sovelluvin osin Kuntatyönantajien suositusta vuodelta 2013 henkilöstöraportiksi. Vuodesta 2014 lahden on Kuntatyonantajat pitänyt ns henkilöstöraportoinnin tietopankkia, johon kunnat voivat syöttää omat tunnuslukunsa. Tama on oiva työkalu kuntien vertailuun 1a tietopankkia onkin käytetty apuna jo tassä vuoden 2015 raportissa. Kunta-alalle on ominaista tyovoimavaltaisuus_ Nakkilan kunnassa henkilöstökulujen osuus vuoden 2015 tilinpaatöksessa oli 39.5 prosenttia. Kunnan menestykseen ja tuloksellisuuleen vaikuttaakin ratkaisevasti se. kuinka motivoitunutta. osaavaa ja työkykyistä henkilöstöa sillä on. Laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykyisten työpaikkojen turvaamiseksi on tärkeää kehittää laadullisia henkilostoresursseja. Kehittamisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa henkiloston määrasta ja tilasta Kunnan on työnantajana hyvä tuntea henkilöstönsä rakenne, osaaminen, hyvnvointi ja kehittämetarpeet. Rakenteilla olevan sote-uudistuksen myötä lisääntyvät muutospaineet sekä yhä kireä talou- - dellinen tilanne asettavat haasteita henkilöstölle tulevina vuosina Lisaksi ikaäntyva henkilöstö ja orastava tyovoimapula etenkin vanhustenhuollon puolella haastavat kuntaa myös tulevaisuudessa turvaamaan laadukkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstön hyvinvointi tuleekin kunnalle niukkenevien resurssien myöta entistä larkeämmäksi ja näin ollen henkilöstöraportin merkitys korostuu. Henkilöstöraportissa on erilaisten taulukoiden ja kuvioiden kautta esitetty erilaista tilastoaineistoa liittyen henkilöstöön. Lisaksi on osittain tehty vertailua vuosien valillä Taulukon tai kuvion selite löytyy sen alta ja lisäksi on kerrottu tekstin muodossa enemman taulukon tai kuvion sisällösta.

3 Johdanto 1 Henkilöstön määrä 1.1 Henkilöstömäärä osastoittain ja palvelussuhteittain Vakinaisten työntekijöiden maar Henkilöstö sopimusaloiltain Työaikamuodot ja sukupuolijakauma Tehty vuosityöaika 8 2 Henkilöstön rakenne 2.1 Henkilöstön ikajakauma Eläköilyminen la henkilöstön vaihtuvuus 10 3 Henkilöstökustannukset 3.1 Palkkauskustannukset Keskituntiansiot Paikalliset poissaolot Palkattomat poissaolot 17 4 Henkilöstön koulutus ja osaaminen 19 5 Henkilöstön terveydellinen toimintakyky 5.1 Sairauspoissaolot Työtapaturmat 22 6 Henkilöstön työhyvinvointi 24

4 1. HENKI LÖSTÖN MÄÄRÄ 1.1 Henkilöstömäärä osastoittain ja palvelusuhteittain Nakkilan kunnan palveluksessa vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 295 henkilöä. Heistä 254 toimi vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa, 39 määräaikaisessa työsuhteessa ja 2 henkilöä oli työllistettyinä (taulukko 1). Henkilöstön määrä väheni 26 työntekijällä verrattuna vuoteen Vakinaisen henerioston määrä väheni 01 idella henkilöllä_ Oheisessa taulukossa vakinaisen henkilöstön maårassä on mukana myös virkavapaalla ja lyölomalla olevat työntekijät tilanteessa määräaikaisia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllistämismäärärahoja vähennettiin vuoden ousaovr0550 ja nain ollen heitä oli seitsemän vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kunta-alan työolobarometrin 2014 mukaan keskim 19,8 %:ia kunnista vähensi tydntekijöitaän vuosien välisenä aikana Samana ajanjaksona kesk'm %.i0 kunnista lisäsi työntekijöidensä määrää. Toimintayksikko HIO- Hlotyomäära vuodet Y lei s ha lli nto 0 8, V 2 Cl 10 18,4 Per us tur v a toi mi S.v.s ty s toins Te s nin en t oi mi Yhte e ns ä ,3 Vuonna 2014 yht_ _ ' ,9 39 _ ,5 3,4 Taulukko 1. Henkilöstömäärä osastoittain ja palveleasuhteittain (tilanne ) Yhteensä RIO m äär ä S)ase tja TyOllrstetyt naäräaikaiset IIO H l o 111otyä- tvuodet y O nhio- määra 1 n. vuodet n Hlulyovuodet 9b ,, I Vak inais e t Toim intayk sik k ö Määr äaik ais e I Ty ö ll i s t e ty t M uutos Y le is h al lin to.. I9 i U 0 0 Ruo kap apt olu V e r u S t n r v d l 0 i n , Siv i s ty s Lo imi TNkninPn

5 5 Taul uk k o 2. He n k il ös l öm ä är ä n m uut os vu os i na vak-.n.!s rt 1y611 i 5ti ` t' /t Kuvio 3. Henkilöstön määrä vuosina Nakkilan kunnassa määräaikaisten osuus koko henkilöstästä vuonna 2014 oli 19.3 % ja vuonna %. Kuntatyonantajien tilaston mukaan vuonna 2014 koko kunta-alan henkilöstdstä määräaikaisia oli 22 %. Nakkilassa suhteessa vakituisiin eniten määräaikaisia oli ruokapalvelussa (20,0 %) ja perusturvatoimessa (19,4 %). Vähiten määräaikaisia oli yleishallinnossa (10 %). 1'1 Nakkilan kunnan henkilöstö Kunta-alan henkilöstö 2014 ' % Kuviot 4 ja 5. Ho nk ilös tör ak e nne Nak k ila n k un nas s a e ja k unta -alall a v Va k in a i st e n työntekijöiden määrä Vakinaisten tydntekildiden määrä laski viidellä henkildllä vuodesta Suurin muutos en ollut perusturvatoimessa. jossa vakinaisten tydntekijdiden maarä on noussut 21:I1a vuosien aikana. Teknisessä toimessa vakinaisten maara noussut samana aikana neljällä lydntekijälläja sivistystoimessa vakinaisten määrä on laskenut yhdeksallä henkilollå.

6 t4o I - 1zo ^ Y l c i s h z l l i n t o.- 80 ' - - f t u n k a p a l v e l U GO ' ' Prrusturvatoimi S i v i s t y s t o i m i - 20 Te k ni n rn t oi mi 0 I : Kuvio 6. Vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina Suurin muutos henkilöstön määråssä tilanteessa verrattuna vuoteen tapahtunut sivistystoimessa. jossa vakinaisten määrä on laskenut kahdeksalla (3 opetustoimessa, 3 perhepäivähoidossa ja 2 päiväkodissaj ja määräaikaisten määrä on laskenut kahdella henkilöllä. Perusturvatoimessa vakinaisten määrä on noussut kahdella. mutta määräaikaisten määrä on laskenut seitsemällä ja lyöllistettyjen kahdella henkilolla. Siv isty s toimi K u v i o 7. He n k i ö s t ö ma a r o t o s a s t o i t t a i n 1.3 He n k i l ös t ö s o pi mu s a l oi t t a i n Suurinta osaa henkilostostä sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja tyoehtosooimusta (KVT[S) ( 74 %). Lisaksi Nakkilan kunnalla sovelletaan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta sekä kunnallisen tuntipalkkaisen henkiloston tyoehtosopimusta. Samoin

7 myos koko kunta-alan henkilostosta suurin KVTES:n piirissä (78 %( Nakkilan kunnan henkilöstö sopimusaloittain 2015 Kunta-alan henkilöstö sopimusaloittain % g r y 2 % 0 % 1. 4 Työai kamuo dotja sukupuolijakautuma Henkilöstön määriä tarkastellaan myös eri työaikamuodoissa. Nakkilan kunnassa jaksotyöaikaa tekevien ryhmä on suurin ( ), yleistyöaikaa tekee 29,5 % tyontekijsistå. Suurin osa naistyontekijoista työskentelee yleistyöajalla tai jaksotydssa. Naisvaltaisilla tyopaikoilla. kuten perhepaivä- ja kodi nhoitajat. ei ole lainkaan miehiä. Miesten tyoaikamuotoina ovat paasaantoisesti opetustyo (18 miestä), yleistyöaika (11 miestä) ja m- rastotyoaika (10 miestä). Pe rhep2ivähoitaiat401/vk Opetus ly å 58ann.lybalka 37 /76 11 ' I+ i1 laksotyöaika Vl011yö2ik2 114,73 38,71/176 5 t/ v k i J I Toimistotyöaika13a,251/vk) Henkilöt Iknl Kuvio 8. Työaikamuodot sukupuoliryhmittäin Kuten Nakkilan kunnallaki n, koko kunta-alan yleisin työaikamuoto on jaksotyö. Seka jaksotyössä että yleioajassa tyoskentelee suhteessa saman verran Nakkilan kunnalla kuin koko kunta- alallaki n.

8 Nakkilan kunnan työaikamuodot 2015 Kunta-alan työaikamuodot 2015 a I n kw r yö Kuviot 9 ja 10. Työaikarnuodot Nakkilan kunnassa ja kunta-alalla yleensä Kunta-alan henkilöslösta on nelja viidenosaa naisia Kunnille tyypillinen henkilöstdrakenne sukupuoli vertailussa toteutuu myös Nakkilassa. Sukupuolen mukaan luokittelu tukee tasa - arvosuunnitelman laadi ntaa ja toteutumisen seurantaa. Kuviosta 11 naemme, etta miesten osuus Nakkilan kunnan henki löstösta on vain 16 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on pysynyt samana. Vuoteen 2009 verrattuna miesten osuus en kasvanut yhdellä prosenttiyksikö'.la. Na k k i la n k u nt a Koko kunta-ala 2014 Kuviot11 ja 12. Henkilöstön sukupuolijakautuma Nakkilan kunnassa ja koko kunta-alalla 1.5 Tehty vuosityöaika Teoreettinen saannöllinen vuosityöaika kertoo yrityksen henkilöstön sovitun työaika- tai työtuntijärjestelmän mukaisen työajan mukaan lukien vuosiloma -ajan. Kun tasta vahennetdan vunsiloma-ajat, sairausloma -ajat seka mini paikalliset je palksttornat poissaolot, saadaan tehty vussltyoa,ka Nakkilan kunnassa muiden kuukausipalkkaisten, paitsi opettajien.. sekä tuntipalkkaisten keskirnäaräinen tehty vuosityöaika oli vuonna päivää/vuosi eli 78.4 % teoreettisesta saannoll iseste vuosityöajasta. Opettajilla vastaava tehty vuosityöaika oli 133,7 päiväälvuosi eli 53,5 % teoreettisesta saannäl lisesta vuosityöajasta.

9 Tehty vuosltyöaika %teoreettisesta sään- - Halllntokonta pv/hlö nöllisestä vuosllyöajåsta_ Vleish,II1 t0 197,9 79, 1 000kap2 lvelu 199,6 79,8 Vcrusturvatoimi 194,5 77,8 Mu u 0 v is l y 5 I0 n ,8 Opettajat 133,7 1 53,5 Tekninen toimi 203,4 81,4 Taulukko 13. Tehty vuosityoaika hallintokunnittain 2 HENKILÖSTÖN RAKENNE 2.1 Henkilöstön ikajakaunla Kunta-alalla henkiloston keski-ikä on korkeampi kuin muilla tyomarkkinasektoreilla ja niin myös Nakkilassa. Kuviosta 14 nahdaan. etta vuoliaila tyontekijöita on yht % kaikista työntekijoista ( 143 henkilöä). Vuonna 2014 vastaava luku ali 49.7 %. Alle 30- vuotiaita tyontekijoita on vain 24 henkiloa. 10 I _. - _ -. _, _ a l l e y l i v. Y. V. V. V. v. V. V. V. V. v. Kuvio 14. Henkilöstön ikäjakauturna Vuonna 2015 keski-ikä oli 47.3 vuotta, joka oli 0.6 vuotta korkeampi kuin vuonna Suurla muutosta ei keski-iassa ole viime vuosina lapahlunul, esiin. vuonna 2009 henkiloston keski-ika ali myös 47,3 vuotta. Kuntatyonantapen tilaston mukaan kunta-alalla tyoskenlelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta, joten Nakkilan kunnassa em. luku on hieman korkeampi. Yleishalhnnon keski-ikä on korkein, 56,7 vuotta ja siellä 89 % on yli 50-vuotiaita. Perusturvatoimen keski-ikä on alhaisin, 45,5 vuotta. Siella tyoskentelee 75 % alle 29-vuo5aista tyonlekijoista.

10 tc. 40-4'J v. Kuvio 15. Henkilöstön ikäjakauluma hallintokor4ootain 2.2 Elaköitymisetja henkilöstön vaihtuvuus Kuolien palveluksessa olevista henkilöistä n. 61 % jää eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä. Vuosittain arvioidaan elaköaymisen olevan n. 3,5-3,6 %:n luokkaa Kunnan tuleekin tarkastella kriittisesti sen henkilöstörakennetta, jotta suuriin elakepoetumiin pystytään ennakoimaan. Kunnan arviot eläkkeelle sertyvista henkilöistä perustuvat Kevaata saatuihin tilastoih'u1. Kunnallisen eläkelain (KuD.) mukaiset eläkkeet rnyöntää ja maksaa Keva (www. keva.11). KuEL.n piiriin kuuluvat elakelaitoksen jäsenyhteisöon virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt. Lisaksi KuEL:n mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat omais- ja perhehoila;at, 'aunnalliset luottamushenkilöt (vuosipalkkiot seka ansionmenetyskorvaukset) sekä kunnan kanssa konsultti- tai toimeksiantosopimuksen tehneet henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista henkilöistä jaa KuELn ulkopuulel!e. Valtion eläkelain (VaEL) piirin kuuluu osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun seka lukioiden opettajista ja rehtoreista. Työ - ja virkasuhteisia kuntatyontekijoita oli vakuutettuina koko maassa yht. noin henkilöa, joista KUEL- vakuutettuja oli n. 94,6 %. Elakoitymisennusteissa ns. henkilokohtaisen vanhuuselakeiän merkitys on vähentynyt, koska suurin osa vakuutetuista kuuluu joustavan eläkeiän piiriin. Henkilökohtaisten ikien sijaan ennustamisen pohjalla ovat wime vuosien toteutuneet eläkoitymiset ikärakenteen ja sen muutoksen, amrnalliryhmän ja sukupuolon huomioon ottaen. Kevan ennusteen mukaan eläkepoistuma Nakk-alan kunnassa on lähivuosina n. 11 työnteki-

11 jan luokkaa vuosittain ja tämä on hieman valtakunnallista keskitasoa runsaampaa. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakeutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen seka vuoden 2016 alun organisaat iotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osalydkyvyttömyyseläkkeelle siutyvat henkilöt Elaköitymisten runsaus tulisi huomioida rekrytoinnissa, joka olisi aloitettava hyvissä ajoin ennen työsuhteiden päattymista tietotaidon sil dymisen varmistamiseksi uudelle työntekijälle. Ennusteessa ei ole huomioitu vuoden 2017 elakeuudistusta, Kuvio 16. KuEL-ja Va EL-vakuutettujen eläksityeoseenuste vuosina Suurin eläkepoistuma vuoteen 2025 mennessä on ennusteen mukaan johdon viranhaltijoissa. toirnistohenkilöissä, kotipalvelutyöntekijöissä sekä lähihuoltajissa.

12 lasta - - Pvuta mn u Y.nai oztof ar,nnon t - Kimint OOe'u saa Ku v i o 17. K u E L - j a V a EL - vak uute ttuje n e läk öitym is e nnus te s uur im m is s a am m attr yhm is s ä vuos ina Vuosina siirtyi eläkkeelle yhteensä 124 henkilöä. Heidän keski -ikänsä oli eläkoitymishetkellä 61,1 vuotta. 'i1hjik1ii tz to 6 2 K u v i o 18. Eläkkeelle s i i r t y ne i d e n määrä vuosina Nakkilan kunnan palveluksesta jäi vakituisista työntekijöistä vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle 8 henkilöä ja osatyökyvyttcmyyseläkkeelle 2 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden työntekij6iden koski-ikä oli eläkeilymishetkellä 62,7 vuotta ja osa-aikaeläkkccllc jääneiden keskiikä oli 5/.3 Vuotta.

13 fyöky vytlömyy s- Os alyoky vy ttömyy s- Osa-aikaelakeläkkcollejaaneet elakkecllejaancet, el:ikkeel!cjaartecl "keellejaancet Ylois hv ll!nto 1 Perus l urv alc iml i Srvlstys lc l ml S 1._ T e kn i n e n l o i n t i _- - Yh[c cnsä 8 _ 2 0 Taulukko 19. Eläkkeelle siirtyneet vakituiset henkilöt halljnlokunnittain Sivs 'v"1c n 1 K u v i o 20. V u os ina k ok oaik ais e ll e ja os a-aik ais e ll e e läk k e ollo s iir t yne e t hallintok unnittain Ornasta pyynnöstä Nakkilan kunnan palveluksesta eronneita henkilöitä oli huomattavasti vähemmän kuin eläkkeelle jääneitä. ainoastaan 4 henkilöä. Punaisella on merkitty eläköityneiden työntekijöiden lukumäärä. Pä ä t t y n e e t A l k a n e e t Hallint ok unta Ty ö l v i r k a s u h t e c t Ty ö t e ir k a s uh t e e t Y l e i s h a l l i n t o Ru o k a p a l e e l u y k s i k k ö Por u s t u r v a t o i mi Si v i s t y s t e i mi 3 - * _ Te k n i n e n t o i mi 1 2 Y h te e ns ä B Ta u l u k k o 2 1. V a k i n a i s e n h e n k i l ö s t ö n v a i h t u v u u s

14 3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1 Palkkauskustannukset Henkllostön palkkauskustannukset koostuvat suurimmaksi osaksi v_ranhaltijolden seka tyosuhteisten palkoista. EnFliskorvauksia en maksettu eniten vanhustenhuollon työntekijoille, ' I V ' r a l h a l l l l a o n TypsuhteislCl E I S a s l o m a Muur M n n t H n l li n t p ku nt p41441 p Ikat ko r v au kse t. ij isc t 'laiset sal a s et palkat palkat -_- _ Yleishalll n t o ` 1, U &' _ - R 4 o k a p 0 9 e ln h! i d 2 2' < 1 0 I Peruslurvatoiml ; i StVI41y9tOlml?] M 4 :1/.0 J l. -< 0 I Tckninentoimi i , 3v Yhteensä O T 6 Edellä mainittujen kustannusten lisäksi palkkauskustannuksiin luetaan myös mm. luottamnstoimipalkkiot, jotka olivat v yht euroa. Lisäksi investointlpuolelta on maksettu palkkoja yht euroa ja taseesta euroa (sis. tyonaetajamaksut). Kokonaishenkilostokustannuksiin lasketaan palkkauskustannusten lisäksi tyonantajamaksut eli sosiaaliturvamaksu. tyottomyysvakuutusmaksu, eläkevakuutusmaksut seka muut vakuutusmaksut. Nämä olivat v yhl 24,28 %. Kaikkineen Nakkilan kunnan henkilästökulut vuonna 2015 olivat yhl euroa. joka oli 39.5 % kunnan kokonalsmenoista (ulkoiset). Henkilostokustannuksiin 5154 tyvat myos henkilostokorvaukset eli Kelalta ja vakuutusyhtiöltä saatavat sairasloma-ajan palkkoja kattavat sairauspäivärahat sekä kuntoutusajan palkkoja kattavat kuntoutuspäivärahat, jotka vähentävat henkilostokustannuksia Nämä olivat vuonna 2015 yht euroa. Henkilöstökorvausten määrä on noussut 2010-luvun alusta 96.7 prosenttia ( v Henk,lostokustannusten muutos on ollut vähäistä tarkasteluvuosina (kuvio 23). Kustannukset saatiin laskuun vuonna jolloin herlkilostokustaenukset olivat euroa pienemmät kuin

15 K u v i o 2 3. He n k i l ö s t ö k u s t a n n u s l e n m uutos v u o s i n a Sivistystoimen henkildstökuslannukset ovat suurin menoerå kunnan kokonaishenkilöstdkustannuksista (45,9 %). e Perusnirvoloiml a Tekninen tniml Vuonna 2015 sijaisten palkkojen osuus kaikista palkoista oli 5 2 % je sama suhde oli myös jo vuonna 2014 Eniten käytettiin sai rauslomasijaisi lle varattua määrärahaa Kuviosta 25 näemme, miten hallintokunnittain on käytetty sijaisuusmäarärahoja suhteessa

16 ' Muut 5ljai set Kuvio 25. Sijaisuusmaararahojen käyttö suhteessa viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauskustannukseen Suhteutettaessa sijaisuuspalkkolhin käytettyjä måararahoja virka- ja tyosuhteisten palkkauskustannuksiin.. eniten sijaisuusmaarärahoja on käyttanyt edellisinä vuosina ruokapalvelu (10,8-17,8 %( ja vähiten sivislystoirni (2,2-4,9 /). Vuonna 2015 eniten sijaisuusmäarärahoja suhteessa 5553-ja tydsuhteisten palkkoihin kaytti perusturvatoimi (14,5 7,). -Ku nn an ha ll it us - - s - Te k n i n e n t o i mi Kuvio 26. Käytetyt sijaisuusmäarärahat verrattuna virka- ja työsuhteisten palkkoihin Ke skiansiot Kaikkien kuukausipalkkaisten keskiansio (varsinainen palkka, sisåltaa tehtävakohtaisen palkan seka mahd. työkokemusl isät ja henkilökohtaiset lisät) oli vuonna euroa. KVTES.n alaisen henkilöston keskiansio oli 2.353,69 euroa, ovtes:n alaisen henkilöstön 3955,72 euroa ja teknisen henkilöstön keskiansio oli euroa Tuntipalkkaisen henkilöstön keskikokonaistuntiansio 01 13,42 Cltunti.

17 3.3 Paikalliset poissaolot Paikallisten poissaolojen määrä, ml. vuosi lomapaivat, on suurin perusturvatoimessa. yhteensä kalenteepalvää (55 pvihlo, v, pv/hlo). Henkilosteiin suhteutettuna palkailisia poissaolopäiviä on ollut eniten ruokapalveluyksikissä, 64,4 kalenteripälvää henkilöä kohden (v ,1 pvihlo). Pienin henkilöstön rnäarään suhteutettu pal kallisten poissaolojen maara oli sivistystoimel la (30 paivaa), mutta on huomattava.. otto sivislystoimeen luetaan opetustoimen henkilöstö. joilla oi ole varsinaisia vuosilomapaivia.. w as!ion,atrot ø rilapaiocn noano. v Ay-ia yhteist. A'.nu palkall. Kuvio 27. Paikalliset poissaolot syyrvhmittäin Poissaolojen tarkempi seuranta paljastaa, että vuosilomien jälkeen sairauspoissaolot ovat yleisin poissaolon syy, niiden osuus on 45.5 prosenttia (v ) kaikista poissaoloista- Vanhustenhuollossa ja puhtaushuollossa fyysinen rasittavuus ilmenee usein pitkinä poissaoloina. Samoin lasten paivahoitoyksikoissa kausiflunssien ym. liikkuvuus vaikuttaa henkilöstön sai rauspoissaolojen kasvuun. Vuosilomapoissaoloihie ei pystytä työnantajan toirresta vaikuttamaan, koska ne määraytyvat virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Sen sijaan sairauspoissaolojen seuranta ja analysointi on tärkeää, jotta pystyttäisiin ennakoivasti vaikuttamaan sairauslom,en syihin ja siten myös niistä aiheutuviin ongelmiin ja kustannuksiin. 3.4 Palkattomat poissaolot Palkattomia poissaoloja kertyi vuonna 2015 keskimäärin 190 kalenteripaivaa (v

18 pv) jokaista työntekijaa kohden. Kaikista poissaoloista palkattomien poissaolojen osuus on 30.7 %. Suurin kaytto oli sivislystoimessa (28.4 pvlhlo) ja pienin kaytto oli teknisessä toimessa (2;8 pvlhlo).. raoo -:ii 1200 iityi5as iat 1000 n v orotteiuvapaa 61:U -._ 00 <UO - Opintovapaa 0 _ : F Sairaus loinat J` 002 lomautus C å l S S Kuvio 28. Palkattomat poissaolot syyryhrnittäin Palkattomia poissaoloja on pidetty eniten aitiys isyys- ja vanhempainvapaan vuoksi (2014 päivää) ja yksityisasioiden vuoksi (1 989 päivää). Yksityisasioihin lukeutuu myös palkattomat virka (a tyolomavapaat, jotka on otettu muulla työnantajilla työskentelyä varten. Poissaoloihin yksityisasioiden vuoksi vaikutti osaltaan myos tasapainotusohjelma, jossa säästosyistä palkattoman poissaolopaivan pitaville myönnettiin virkavapaaftyöloma ilman vapaapaivävahennyksiä. Fdellytys tälle etuudelle oli se, ettei tilalle tarvittu sijaista. Vuosien kaikkia poissaoloja tarkasteltaessa vodean huomata, otto sairauslomien ja kuntoutusaikojen mäarät sekä yksityisasioiden vuoksi anotut virkavapaat ja tyolomat ovat kasvussa. Vuorotteluvapaat ovat sen sijaan vähentyneet., Kuvio 29. Kaikki poissaolot vuosina

19 4 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSAAMINEN Tilastokeskuksen yllapitaman koulutusluokituksen mukaisesti Nakkilan kunnan henkilosto jakaantuu alla olevan kuvion mukaisesti eri koulutustasoihin. Koulutustason suunta on viitteellinen. koska kaikkien tutkintonimikkeita ei ole jarjestelmässa. 120, - ao ao % zo >. - ' ' I Kuvio 30. Henkilöstön koulutustaso Suurin osa henki ostosta omaa keskiasteen koulutuksen (43 %). Koko kunta-alalla vastaava keskiasteen nsuus on 39.9 %. opi korkea aste Kuv io 31. He n k i lö s t ö k o ul u t u s a s to i t t a i n Koko kunta-alalla vuonna 2015 jopa 65 % tyontekijoistä kävi koulutuksessa. Nakkilan kunnassa koulutuksissa käytiin hieman vahemman, 45.4 % henkilöstosta (134 tydntekijää)_ Keskimäärin käytiin koulutuksissa 1.9 pai055 Eniten koulutuksissa kävi sivistystoimi (66 tyontek'.jää, 121 paivaä).

20 Esimieskoulutukseen on panostettu Nakkilan kunnassa kolmen viime vuoden aikana. Tyohyvinvoilttisuunndelmaan on kirjattu tavoite järjestää esimiehille koululustilmsuus kahdesti vuodessa ja lama on hyvä suunta, koska henkdoslon ikaäntyminen ja alali muuttuva työnkuva luo haasteita kunnalle yllapilåa sen nykyisen henkdostön osaamisen tilaa. Tärkeää on myos vahvistaa nykyisen henkiloslon osaamisen tasoa. jotta se jaksaa työskennellä täyteen eläkeikään saakka Vuonna 2015 jarjesteltiin syksyllä yksi esimieskoulutus työsuojelun HENKILÖSTÖN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen seuranta on erittain tärkeaa, jotta voidaan toimia ennallaehkäisevästi ja vahentaa siten niiden maaraa keh1tamalla työnteon toimivuutta. Tyoelaman laatutekijodlä on todettu olevan huomattavasti suurempi vaikutus mm. yli kolmen päivän mittaisiin sairaslomiin kuin elamanlapatekijöillä. Vuonna 2015 sairauspoissaolopaivia oli yhteensä paivaa eli keskimaarin 21,5 pvllyontekijä (v ,5 pvltyönteklja, v 2014: 18,6 pvltyontekija). Koko kunta-alalla oltiin sairaslomalla v_ 2014 keskimaarin 16,9 pvltyontekgä. Kuviossa 32 näemme sairauspäivien jakaantumisen hallintokuonittain vuonna Peruslurvatoimen sairauspäivät kattavat 47 % kaikista sairauspoissaoloista Perusturvatoimen monet tyopisteet ovat fyysisesti kuormittavia la työ onusein henkisesti raskasta. Ku v i o 3 2. S a i ra u s p o i s s a o l o t hallinlok unnittain Sairauspoissaolojen eenakoinnissa työterveyshuollon kanssa tehtava yhteistyö on tärkeaa. Pitkät ja toistuvat sairauspoosaolol viittaavat heikentyneeseen työkykyyn. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan otlamaan yhteyttä tyoterve-

21 yshuoltoon jo 30 sairauspoissaolopaivän jälkeen. Kunnanhallituksen hyväksymän sairauspoissaolo-ohjeen mukaan työntekijä on ohjattava työterveyshuollon 1I2nnearvioon jo 20 sairauspoissaolopaivan jalkeen. Eniten sairauspoissaolcja suhteessa lydntekjdiden määrään oli ruokapalvelussa (34,8 pvltydntekijai ja vahiten yleishallinnossa (7 pv/tydnlekijä). Elinkeinoelämän Keskusliitto tilaston mukaan vuonna 2013 oli EK:n jasenyrityksen työntekijä keskimäärin 10 päivää vuodessa salrauslomalla. Palvelualcdla oltiin sairauslomalla keskimaarin 14 päivää vuodessa. Eniten sairaus- ja tapatunmapoissaoloja oli elintarviketeollisuuden työntekijöillä (runsas 17 pvitydntekij2). Vertailtaessa vuosien sairauspoissaolotilastoja, ovat ruokapalvelun sairauspoissaolot yli kaksinkertaistuneet em. vuosien aikana. Ainoastaan sivistystoimessa sairauspoissaolot ovat laskeneet verrattaessa vuotta 2015 vuoteen R u o k a p a N e l u - 5 ' r, r i s r v x t a i m i Ku v i o 3 3. S a i r a a e p o is e a o l o t l ty ö n t e k i l a vuos ina Tarkasteltaessa sairauslomien syitä suurin yksittäinen syyryhmä en tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka kattavat 37 % kalkista sairauslomista. Tydtapaturmia oli vuonna 2015 suhteellisen valan.. sairauslomista vain 3 35 johtui tydtapaturmista. Kuviosta 34 naemme sairauspoissaolosyiden suhteelliset osuudet vuonna 2015.

22 v JaPaz aj an f ap aru n n d l 1.1.J t,_i r au tl t! 1 K u v i o 34. Sai r aus poi s s aolot s y y r y h mi t ta i n Tarkasteltaessa vuosia selkeästi eniten Nakkilan kunnassa sairastetaan vuosittain tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja ne ovatkin lisaantyneet 20,3 % verrattuna vuoteen Samoin vapaa-ajan tapaturmissa ja (tydssa) jaksamisessa on havaittavissa nousua; vapaa-ajan tapaturmien vuoksi pidetyt sairauslomapaivät kasvomal 147,3 % ja (työssä) jaksamisen vuoksi pidetyt sairauslornapaivat kasvoivat 24,8 % verrattuna vuoteen Ku v i o 3 5. Sair aus lom apaivät s y y r y h mi t tä i n v u o s i na Työtapaturmat l'apaturmalla tarkoitetaan akillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamrna tai sairaus. Työtapaturma on tapaturma. joka an sattunut työtä tehdessä tai työstä johtuvista olosuhteissa. Työstä johtuvilla olosuhtei lla tar-

23 koitetaan tilanteita varsinaisen työnteon ulkopuolella, esim. työpaikkaan kuuluvalla alueella työmatkalla, työkomennuksella tai työntekijän ollessa hoitamassa työnantajan asioita. Työtapaturmana voidaan korvata myös vamma, joka on syntynyt lyhyena. enintaan yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitaulina. TØllainen vamma on esim. tyäliikkeen yhleydessa tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen Tyotapaturma voi olla kysymyksessa myos silloin. jos toinen henkilö on aiheuttanut tyontekijalle laman tyossa vamman tai sairauden. Työtapaturmisla ilmoitetaan työnantajan tapaturmavakuutusyhti0on ja tarvittaessa työterveyshuoltoon. Nakkilan kunnan henkilosto on vakuutettu vahinkovakuutusyh0o II Oy:ssä. Työtapaturmia sattui yhteensä 13 tapaturmaa vuonna Niistä tapahtui työssä 10 tapaturmaa, työpaikan ulkopuolella 1 tapaturma ja työmatkalla 2 tapaturmaa. Uselmmiten tapaturma kohdistui käsiin tai selkäan Vakuutusyhtio maksoi korvauksia 25 tapaturmasta. Se korvasi yht. 127 korvauspaivaa ja korvaukset tekivät yhteensä ). Kaikista henkilöstön sairauspoissaololsta Iyötapaturmat kattoivat 3 %. Tydtapaturmien maärä oli vuosiin verrattuna keskitasoa. ulko pu o lella Kuvio 36. Työtapaturmat vuosina Työtapaturmat tilastoidaan olosuhteen. poikkeaman vahiegoittueeen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan. Poikkeamatilastosta nähdään, että eniten Työtapaturmia sattui menetettaessa työkalun hallinnan (4 tapaturmaa) tai kaaduttaessalliukastuessa (3 tapaturmaa).

24 2! I Lå M ee n.l ytl. I kalun kallinnan Il o nf i l on pu fo n. T erav aa n esi. min en,k ea u rn i e see n i lz en sa Ilu kn al.. I N kat apa.. Oeaalo_ en äm in e l YR U akapa oe l u f 1' Orus'.wv aloimi Sr vi a: yswmi f TeFni^on lau- YM ea n aa Taulukko 37. Työtapaturmat poikkeaman mukaisella ]aottelulla. TVL.n tilaslojulkaisu 2015.n mukaan vuonna 2014 vakuulusyhliot korvasivat n. 22 palkensaajaa kohti yhden tyotapaturman. Näin ollen Nakkilan kunnassa tyotapaturmien maara on valtakunnallista keskitasoa. Koko kunta-alalla eniten lyötapalurmia sattui terveydenhuolto- ja sosiaalialan toissa (47.6 %). Myos Nakkilassa näin on. silta kaiklsla tyotapaturmista 46.2 % sattui vanhustenhuollossa. 6 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI Työkyky on kokonaisuus, joka koostuu useasta tekijasta' terveydesta, loiminlakyvysta ja - kunnosta, työn hallinnasta seka molivaatiosta _ Työkykya yllapitava toiminta on tarkeä työelaman keh4tamisen osa-alue. Työnlektjan hyvä työkyky vaikuttaa suoraan tyon luloksellisuuteen. Vaikka vastuu työntekijän lerveydeslä. elintavoista ja asenteista kuuluukin tyontekijalle itselleen, voi työnantaja tukea niita hyvalla johtamisella ja tarjoamalla henkilöstolle mahdollisuuden yllapitaa fyysista ja psyykkista hyvinvointiaan. Nakkilan kunnan henkiläslolla on mahdollisuus osallistua Kelan korvaamaan kuntoutukseen palkollisella tyoajalla. Vuonna 2015 henkilösto kävi kuntouluksissa hal5ntokunniltain 5euraavasli Ylcis hallinto ruuka palvclu Pc r u t u r v a t o imi Sivis lyslo irni i henkilöiden Ikm kuntoutuspäivät yht i c k n l n e n t o i mi yhteensä Taulukko 38. Kuntoutuskäynnit 57

25 Vuonna 2013 kuntoutuksessa kävi 7 henkilön kuntout.ispawää) ja vuonna 204 kuntoutuksessa kävi 12 henkilöä (yht. 116 kuntoutuspaivae). Voidaankin näin ollen todeta, etta kunloutuksen käyttö on lisaänlymään pain. Nakkilan kunnalla on vuodesta 2013 alkaen ollut voimassa lyohyvinvointiohjelma, joka kasitlaa kolme suurempaa kehitlämiskohdella. tiedonkulku, lyöyhteisön toimivuus sekä tyi ssa jaksaminen. Kullekin isolle kehil1 miskohteelle on asetettu tavoitteet, toimenpiteet, vasluuhenkilöt sekä aikataulu ja seuranta. Suunnitelman toteutumista valvoo työhyvinvointiryhmä. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan ja pohditaan myös kunnan yhleistoimintaelimessä, henkilostotoimikunnassa. HenkllöstötOlnllkllnta käsittää työnantajan edustajien (kunnanjohtaja ja palkka-asiamies) lisäksi henkilöstön edustajina jarjestöjen edustajat sekä tyosuojelupaällikon la -valtuutetut. Henkilöslötoimikunta kokoontui vuonna 2015 viisi kertaa. Nakkilan kunnan henkilöstön lyöterveyshuolto on järjestetty Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Henkilöstön työterveyshuollon käynnit jakautuvat oheisen puhelinkonsultaatioihin, laboratorio- ja/tai röntgenkaynteihin, ohjaus- ja neuvortapalveluihin seka terveystarkastuskäynteihin. l yö l e r v e y s t a r k a s t u k S e t. Oh j a u s J a n e u v o n t a Laboratorio / röntw n-.. Käynnin korvaava.., Lä;ikarin/ terv.hoitajan..1 - l Pe r U st u rs al o in t i - Ruukapalvelu C Kuvio 39. Työterveyshuollon käynnit palvelulajeittain Työterveyslääkärin tai terveydenhoitajan vastaanottokaynteja sekä puhelinkonsultaalioita oli vuonna 2015 suhteutettuna työntekljamaaraan 4,6 kappalelta/työntekijä. Vuonna 2013 kayntejä oli 3,4 kpl/työntekijä ja vuonna ,0 kpl/työntekija. Verrattuna vuoteen 2014 kaynti- )a konsultaatioiden maarissa oli kasvua loka hallintokunnalla.

26 Kuvio 40. Laäk4rinlho4ajan vastaanottokäynnit ja käynnin korvaavat konsu ltaatiot hallintokunnittain vuosina Perusturvatoimen henkilöstö kaytti työterveyshuollon palveluja eniten., 36 % kaikista palveluista, ja lähes yhtä paljon niita kaytti sivistystoirni, 33,3 %. Suhteutettuna henkiloston maaräan työterveyshuollon kaikkia palveluja kaytti eniten ruokapalvelu (11,7 kayntiaityontekija) ja vahiten sivistystoirni (6,4 kayntiältyontekija), Tek nlne n;aimi Ty ritrrv ey s rrrka,s rv k:rt ym. 510 istystoim PerusLUrvaloim Laboratorio/ rbntrenkäy nnit Ruo ka pl v n lu puhelinkc n s ultaatio Yleis halllnlo 005t Otto hnitujan Kuvio 41. Työter veyshuollon palvelujen käyttö hallintokoenittain Työterveyshuollon nettokustannus vuonna yhteensä euroa, joka on siis n 175 Utyontekija.

27 Tyokykya yllapitavat toimenpdeet muodostavat laajan ja monimuotoisen kokonaisuuden. Työkykyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät kuten terveys, motivaatio ja osaaminen. Myös tyoyhteisön henki ja tyon luonne vaikuttavat tyohyvlnvointiin. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden tasapaino vahvistaa seka tyäkykyä että lyohyvinvointia. Vastuu omasta terveydestä ja kunnon yllapitamisestä on työntekijällä itsella5n, mutta työnantaja voi omilla toimenpiteillään tukea tata toimintaa. Nakkilan kunta työnantajana tarjoaa henkilöslölleen seuraavia toimia työkyvyn yllapitämiseksi. Työterveyshuolto tekee lyöterveyslain mukaiset työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto tekee tarpeen mukaan erillisiä ergonomiaselvityksiä ja osallistuu pyydettaessa tyi tilojen je -menetelmien ergonomiseen suunnitteluun Tyotysioterapeutti tekee työterveyshoitajan tai -lääkärin pyynnöstä nayttöpäatetyöpisteessa mittaukset eritystyolasien hankintaa varten Työlerveystarkastukset toteutetaan työterveyshuollon toiminlasuunnitelman mukaisesti Työnantajan tukema liikunta: tysiokimppa Kirkonseudun koululla 1 krt/vk ilmaiset uintikerrat uimahallilla 10 krt/v ( saakka) 35 euron hyvitys muualta uimahalleista ostetuista sarjalipuista ( alkaen).. ilmaiset avantouintikerrat Salomonkalliolla 10 krvv vesijumppa uimahallilla 1 krtlvk ( saakka) Nakkilan Kuntokeskuksen lipuista 20 % osuus mahdollisuus golfin peluuseen Salomonkalliolla kävelytesti keväisin Työterveyshuolto järjestää ns. suunnatuille ryhmille (n hlöä/ryhmä) kerran vuodessa esim. luentoja tä. Luentoihin liittyy myös ohjattu jumppa. Terveysvallstus Gnsiapukoulutuksen jarjestaminen Tyoterveyshuollon ryhmatoimintana n. kerran vuodessa tupakasta vieroitusryhmat painonhallintaryhmät.: voimavararyhmat

28 Työkyvyn yllapitamiseen oli Nakkilan kunta varannut myös ns. tykyrahea vuoden 2015 talousarvioonsa n. 23 e uroa /lyontekija. Työpisteet kayttivät maararahaa yhteishengen luomiseen ja virkistäytymiseen. Tilinpaatöstietojen mukaan maararaha käytettiin 98,0 % sesti Nakkilan Kuntokeskuksen lippuosuuksiin käytettiin määrärahaa yht euroa 1a uimalippuja korvattiin yhl. 489 eurolla. Henkilöstölle jarjestettiin vuonna 2015 yksi niskaryhma (kokoontui 3 kertaa) sekä selkäryhma (3 kertaa) ja yksi ensiapukoulutus. Kevaalla jarjestettiin myös kavelytesti. Henkilostoruokailua Nakkilan kunta tukee korvaamalla aterian hinnasta maksimissaan 1,18 euroa. Kunnan keskustassa on kolme lounasravintolaa, joissa on mahdollisuus kunnan tarjoamaan etuuteen. Lisaksi henkilöstö vol ruokailla myös yhteiskoulussa sijaitsevassa keskuskeittiössa, palvelukeskus Hyppingissa ja palvelutalo Keinustoolissa. Henkilöstöa muistetaan Nakkilan kunnassa muistamisohjeen mukaisesti työ- ja ikämerkkipaivin8 sekä eläkkeellelahtäpäivanä Kunnan palveluksessa 25 vuotta työskennellyt henkilö palkitaan esinelahjalla ja 30 Vuolla palvelleelle haetaan Kuntaliitos kultainen ansiomerkki. 50- ja 50 -vuotta täyttavaä työntekijää muistetaan esinelahjalla. jonka arvo m08- r8ylyy hänen palvelusvuosiensa maaran mukaan. Lahjan lisäksi työntekijälle luovutetaan Nakkilan kunnan viiri, mikäli palvelua on kertynyt vahintäan 10 vuotta. Mikäli syntymapäivä sattuu vapaapaivaksi, saa tyontekijä paikallisen vapaapaivan pidettavaksi lahellä syntymapaivaa.