H EN KI LÖSTÖRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 H EN KI LÖSTÖRAPORTTI 2016

2 Sisällys Johdanto...._ Henkilöstön määrä...._..- _....._._ Henkilöstömäärä osastoittain 1a palvek suhteittain Vakinaisten työntekijöiden määrä..._..._..._..._ Henkilöstö sopimusaloittain..,..._..._..._ Työaikamuodot ja sukupuolijakautuma..._ Tehty vuosityöaika._..._... _.._..._..._..._..._..._ Henkilöstön rakenne..._.._..._..._..._.._ Henkilöstön ikäjakauma..._.._..._..._ Eläköitymiset ja henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstökustannukset _.._..._......_._ Palkkauskuslannukset_.,..._._...---_..._._ _..._..._..._ Keskiansiot _.._..._..._..._..._..._ Palkalliset poissaolot..._..._....._ Palkattomat poissaolot..._..._.._ Henkilöstön koulutus ja osaaminen Henkilöstön terveydellinen toiminlakyky._......_ Sairauspoissaolot Tyotapaturmat_..._..._......_..._ Henkilöstön työhyvinvointi..._-..._..._.21

3 Johdant o HenkllbslörapOrttl on suunnittelun ja johtamisen väline. Se antaa tietoa organisaation henkilöslövoimavaroista. niiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan havainnoida ja arvioida niitä muutos- ja kehityssuuntia joilla arvioidaan olevan vaikutusta henkilöstön työkykyyn. Vaikka raportissa kuvataan nykytilannelta, 00 entyisen tärke ää kiinnittää huomiota myös tulevaisuuteen. Nakkilan kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2013 lähtien Se noudattaa rakenteeltaan soveltuvia osin Kuntatyönantajien suositusta henkilöstöraporaiksi Vuodesta 2014 lähtien on Kunaatyönantajat pitänyt ns. henkilöstöraportoinnin tietopankkia, 10. hon kunnat vaivat syöttää omat tunnuslukunsa Tämä onkin oiva työkalu kuntien vertailuun ja tietopankkia onkin käytetty apuna jo vuodesta 2015 alkaen. Kunta-alalle on ominaista työvoimavaltaisuus. Nakkilan kunnassa henkilöslökulujen osuus vuoden 2016 tilinpäätöksessä oli 36,8 %. Kunnan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaakin ratkaisevasti se, kuinka motivoilunutta, osaavaa ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykyisten työpaikkojen turvaamiseksi on tärkeää kehittää laadullisia henkilöstöresursseja. Kehitlämisen lähtökohdaksi tarvilaan tietoa henkilöstön määrästä ja lilas- 18, Kunnan on työnantajan hyvä tuntea henkilöstönsä rakenne, osaaminen, hyvinvointi ja kehittämistarpeet. Rakenteilla olevan sole-uudistuksen myötä lisääntyvät muutospaineet sekä yhä kireä taloudellinen tilanne asettavat haasteita henkilöstölle tulevina vuosina Lisäksi ikääntyvä henkilöslö ja lisääntyvä työvoimapula etenkin vanhustenhuollon puolella haastavaa kuntaa myös tulevaisuudessa turvaamaan laadukkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstön hyvinvointi tuleekin kunnalle niukkenevien resurssien myötä entistä tärkeämmäksi ja näin ollen henkilöstöraportin merkitys korostuu Heekilöstöraportlssa on erilaisten taulukoiden ja kuvioiden kautta esitetty erilaista tilastoaineisloa liittyen henkilöstödn Lisäksi an osittain tehty vertailua vuosien välillä. Taulukon en kuvion seliite löytyy sen alta 13 lisäksi on kerrottu tekstin nwodossa enemmän taulukon tai kuoron slsallostä.

4 1 Henkilöstön määrä 1.1 Henkilöstömäärä osastoittain ja palvelusuhteittain Nakkilan kunnan palveluksessa vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 309 henkiloä. Heistä 248 toimi vakinaisessa ja 1 henkilö oli lyöllistettynä (taulukko 1 i. Henkilöstön määrä kasvoi 14 työntekijällä verrattuna vuoteen Vakinaisen henkilöstön määrä väheni kuudella henkilöllä. Oheisessa taulukossa vakinaisen henkiloston määrässä on mukana myös virkavapaalla ja lyölomalla olevat työntekijät tilanteessa määräaikaisia oli 21 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllistämismäärärahoja vähennettiin jälleen vuoden 2016 talousarviossa niin. että määrärahavaraus oli ainoastaan kahden velvoitetyällistetyn vuosipalkalle. Vuonna 2016 Nakkilan kunnan palveluksessa oli kolme työllistettyä yhteensä 7 kuukauden ajan. Vak inais e t Sijaiset ja Työllistetyt Yhte e ns ä Toimmtayksikkä määräaikaiset Hlö- Hlö ly ö- Hlö- Hlolyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyörnäärä vuodet mää rä vuode) määrä vuodet määrä uodet Yleishal6nto 9 6, ruokapalvelu fi Pe ru s t ur v a lo im, 80 78, Tekmner!oiml ; Yhteensä , , Vuonna 2015 Yhl , , Taulukko 1. He nk ilös töm äär ä os as to ittain ja palv e lus s uh te 0tain (tilanne ) Vakinaiset Määräaikaiset Ty öl li te tyt Tnimintayksikkö : Muutos Muutos 2015 M uutos Yleishallinlo Ru ok ap a lv el u 19 ' v e ru s t ur v al oi nl i fi 0 0 Sivistystouml t e k n i n e n t o l m, Ta u l u k k o 2. He nk i lö s tö m ää r ae m u u to s v uo s in a

5 Kunta-alan työolobarometrin 2015 mukaan työpaikkojen henkilöstömäärien muutokset heijastelevat yleistä laloustilannelta luvulla suurimmat henkilöslövähennykset vauakunnantasolla tehtiin vuonna jolloin rebussa kolmanneksessa työpaikoista vähennettiin henkilöstöä ja ainoastaan 17 prosentissa lisättiin. Vuonna 2015 tilanne oli samanlainen kuin vuosina , työntekijöiden määrä oli säilynyt ennallaan puolessa työpaikoista ja noin neljännes palkansaajista sanoi määrän omalla työpaikallaan lisääntyneet tai vähentyneen. Nakkilan kunnassa vuonna 2016 vakinaisten määrä väheni, mutta määräaikaisten työntekijöiden määrä lisääntyi 53,8 prosentilla ( tilanne) verrattuna edelliseen vuoleen. Tämä osin johtui vuoden vaihteessa olleista sairauslomista ja muista työlomista tai virkavapaista sekä toiminnassa tapahtuneista muutoksista m a a r i a i k a i s e t ty dllistety t Ku v i o 3. He nk i lös t ön m äär ä vuo s ina Nakkilan kunnassa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä vuonna ,3 %, vuonna ,9 % ja vuonna ,4 %. Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2015 koko kunta-alan henkilöstöstä määräaikaisia oli 20.4 %. Nakkilassa suhteessa vakituisiin eniten määräaikaisia oli perusturvatoimessa (24,5 %) ja ruokapalveluyksikössä (24,0 %). Teknisessä toimessa ei ollut muita määräaikaisia kuin työllistetly. Nakkilan kunnan henkilöstö Kunta-alan henkilöstö Kuviot 4 ja 5. Henkilöstörakenne Nakkilan kunnassa j2 kunta-alalla v.2015

6 3 1.2 Vakinaisten työntekijöiden määrä Vakinaisten työntekijöiden määrä laski kuudella henkilöllä vuodesta Suurin muutos vuosien aikana on ollut perusturvatoimessa, jossa vakinaisten työntekijöiden määrä 05 kasvanut 16 henkilöllä. Teknisessä toimessa vakinaisten määrä noussut samana aikana viidellä työntekijällä, ruokapalvelussa yhdellä työntekijällä ja sivistystoimessa vakinaisten määrä on laskenut 13 henkilöllä. Yleishalknnon työntekijälukumäärä on pysynyt samana Y l e i s h a t i n t o T e k n i n e n t o i m i a Kuvio 6. Vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina Suurin muutos henkilöstön määrässä tilanteessa verrattuna vuoteen 2015 on tapahtunut sivistystoimessa, jossa vakinaisten määrä on laskenut neljällä (opelustoimessa, perhepäivähoidossa, kirjastossa ja sivistystoimen hallinnossa) ja määräaikaisten määrä on kasvanut 16 henkilöllä. Peruslurvatoimessa vakinaisten määrä on laskenut kolmella ja määräaikaisten määrä on kasvanut kuudella henkilöllä Ku v i o 7. He n k 1 ö 0 t ö mä ä r ä t ns as toittain

7 1.3 Henkilöstö sopimusaloittain Suurinta osaa henkilöstöstä sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) (75,1 %). Lisäksi Nakkilan kunnalla sovelletaan kunnallisen opetushenkilöslin virka-ja työehtosopimusta, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta sekä kunnallisen lunlipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta. Samoin myös koko kunta-alan henkilöstöstä suurin osa on KVTES:n piirissä ( 78 % vuonna 2015). Nakkilan kunnan henkilöstö sopimusaloittain 2016 Kunta-alan henkilöstö sopimusaloittain opetusala Ter cni s et I.iäkårit t p n ikka!set Kuviot 8 ja 9. Nakkilan kunnan henkilöstö sekä koko kunta-alan henkilöstö sopimusaloittain 1.4 Työaikamuodot ja sukupuolijakautuma Henkilöstön määriä tarkastellaan myös en työaikamuodoissa. Nakkilan jaksotyöaikaa sekä yleutyöaikaa tekevien työntekijöiden määrä on lähestulkoon sama, sillä jaksotyöajan piirissä on 33,7 % ja yleislyöajan piirissä on 31,7 % työntekijöistä. Toimistotyöaikaa noudattaa 10,4 15j8 opetustyöaikaa 20 % työnlekijöistä. Lisäksi Nakkilan kunnassa perhepäivähoitajilla sekä sosiaalityöntekijöillä on vielä omat työaikajärjestelmänsä. Suurin osa naistyöntekijöistä työskentelee yleutyöajalla tai jaksotyässä. Miesten työaikarnuotoina ovat yleistyöaika (21 miestä), opelustyö (16 miestä), toimistotyöaika (8 miestä) ja jaksotyöaika (4 miestä).

8 Perhepäiv.ihoitajat 40 t/vk Opetu ;ty ö Sään.n.työalka 37t/vk lak sotyöaika 114,75 1/3 vk Yleistyöalka 38,25 1/vk Toimistoty6aika 36,25 t/vk Kuvio 10. Tyiiai kamuodot sukupuohryhmittäin Koko kunta-alalla työskennellään sekä yleislyöajassa että jaksotyöajassa suunnilleen saman verran. Kuten Nakkilan kunnassakin, koko kunta-alalla selvästi suurin osa työntekijöistä työsalalla selvästi enernnrän Ruin Nakkilan kunnassa. Nakkilan kunnan työaikamuodot % 1 o Kunta-alan työaikamuodot 2016 l e kxot yö l a k s o : w K u v i o t 1 1 j Ty d a i k a mu o d o t Nak k ila n k ue n as s aja k un ta- ala lla y l e en s ä Kunta-alan henkilostöstä 00 neljä viidesosaa naisia. Kunnille tyypillinen henkilostorakenne sukupuolivertailussa toteutuu myös Nakkilassa. Sukupuolen mukaan luokittelu tukee tasaarvosuunnitelman laadintaa ja toteutumisen seurantaa. Kuviosta 13 näemme. että miesten osuus Nakkilan kunnan henkilöstöstä on vain 17 prosenttia. Edelliseen vunteen verrattuna määrä on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä. Mieslen osuus Nakkilan kunnan henkilöstöstä on ollut prosenttia aina raportoinnin alusta saakka (vuosi 2006).

9 Nakkilan kunta Koko kunta-ala % Kuviot 13 ja 14. Henkilostoo sukupuolijakautuma Nakkilan kunnassa ja koko kunta-alalla 1.5 Tehty vuosityöaika Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika kertoo yrityksen henkilöstön sovitun työaika- tai työtuntijärjestelmän mukaisen työajan mukaan lukien vuosiloma-ajan. Kun täslä vähennetään vuosiloma-ajat, sairausloma-ajat sekä muut palkalliset ja palkattomat poissaolot, saadaan tehty vuosityöaika. Nakkilan kunnassa muiden kuukausipalkkaisten, paitsi opeltajien, sekä tun6palkkaisten keskimääräinen tehty vuosityöaika oli vuonna ,6 päiväa/vuosi eli 77,3 % teoreettisesta säännöi.n l3 vucsityöajasta. Opettajilla vastaava tehty vuosityöaika oli 167,4 päivää/vuosi eli 66,2 teoree1ioestu säännöllisestä vuosityöajasta. _ Hallintokunta pv/htö Tehty vuosityöaika % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Ylcishallinto 213,2 84,3 Ruokapalvelu 176,4 69,7 Perusturvatoimi 189,1 74,7 Muu sivistystoimi 191,6 75,7.Op et taj at 167,4 66,2 Tekninen toimi 207,5 82 Taulukko 15. Tehty vuosityöaika hallintokunnittain Vuoteen 2015 verrattuna keskimääräinen tehty vuosityöaika on noussut yleishallinnossa, teknisessä toimessa ja opettajilla. Muilla aloilla tehty vuosityöaika on hieman laskenut. Vuosityöajan muutoksiin vaikuttaa mm. sijaisten määrän muulos sekä runsaat sairauspoissaolot.

10 6 Kuvio 16. Tehty vuosilyöaika hallintokunniltain vuosina Hen ki lö stön rakenne 2.1 Henkilöstön ikäjakauma Kunta-alalla henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektorellla ja niin myös Nakkilassa. Kuviosta 17 nähdään, että vuotiaita työntekijöitä on yht. 50,2 % kaikista työntekijöistä (155 henkilöä). Vuonna 2015 vastaava luku oli 48,5 %. Alle 30-vuotiaita työntekijöitä on vain 25 henkilöä (vuonna henkilöä). Suurin ikäryhmä Nakkilan kunnassa vuotiaal (58 henkilöä). Ole yll v. v. v. v. v. v. v. v. v- v- v. Kuvio 17. Henkilostön ikäiakautuma

11 Vuonna 2016 keski-ikä oli 47,2 vuolla, joka oli 0,1 vuotta matalampi kuin vuonna Suurta muutosta ei keski-iässä ole viime vuosina tapahtunut, sillä esim. vuonna 2007 henkilöstön keskiikä oli myös 47,2 vuotta. Kuntalyönantajien tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevien keskiikä oli vuonna ,8 vuotta, joten Nakkilan kunnassa em. luku 00 hieman korkeampi. Vuoteen 2014 verrattuna kunta-alalla työskentelevien keski-ikä 00 noussut 0,1 vuodella. Yleishallinnon keski-ikä on korkein vuolla, ja siellä kaikki työntekijät ovat yli 50-vuotiaita. Perusturvatoimen ja sivistystoimen keski-iät ovat alhaisimmat, molemmilla hieman yli 46 vuotta. Perusturvatoimessa työskentelee 56 % alle 29-vuotiaista työntekijöistä (14 työntekijää ), j8 suurin työntekijäryhmä on iältään vuotiaita. Sivistystoimessa suurin ryhmä on iältään vuotiaita v. J Sr ö ö 4? 4? c 4? zc` Q4? 4? Kuvio 18. Henkilöstön ikäjakautuma hallintokunnittain 2.2 Eläköitymiset ja henkilöstön vaihtuvuus Kevan vuoteen 2035 ulottuvan ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkdöslöslä arvioidaan siirtyvän eläkkeelle lähimmän viiden vuoden aikana vuosittain noin 3,5 % henkilöstöstä eli noin henkilöä. Kuntien nykyiselä työntekijöistä n. 43 % jää vanhuuseläkkeelle seuraavan 20 vuoden kuluessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkettä päätyy Kevan tilaston mukaan lisäksi arviolta 15 % nykyisistä kuntatyönlekijöislä. Kunnan tuleekin tarkastella kriittisesti sen henkilöstörakennetta, jotta suuriin eläkepoistumiin pystytään ennakoimaan. Kunnallisen eläkelain (KuEL( mukaiset eläkkeet myönlää ja maksaa Keva ( KuEL.n piiriin kuuluvat eläkelaitoksen jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt.

12 Lisäksi KUEL:n mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat omais - ja perhehoitajat, kunnalliset luoltamushenkilöt (vuosipalkkiot sekä ansionmenetyskorvaukset) sekä kunnan kanssa konsultti- tai toimeksianlosopimuksen tehneet henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista henkilöistä jää KuEL rr ulkopuolelle. Valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluu osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun sekä lukioiden opettajista ja rehtoreista. Vuonna 2015 lyö- ja virkasuhteisia kuntatydntekijöitä oli vakuutettuina koko maassa yht. noin henkilöä, joista KuEL-vakuutettuja oli n. 95,1 %. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoden 2018 loppuun mennessä :een. Eläködyrn sennusteissa ns. henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän merkitys on vähenlynyl, koska suurin osa vakuuleluista kuuluu joustavan eläkeiän piiriin. Henkilökohtaisten ikien sijaan ennustamisen pohjalla ovat viime vuosien toteutuneet eläköitymiset Ikärakenteen ja sen muutoksen, ammattiryhmän ta sukupuolen huomioon ottaen. Kevan ennusteen mukaan eläkepoistuma koko kunta -alalla on r _ työntekijää vuosittain. Nakkilan kunnassa vuosittainen eläkepoistuma on lähivuosina n. 6 työntekijän luokkaa. Ennuste on laskettu syksyllä perustuu Nakkilan kunnan työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-. työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Eläköitymisten runsaus tulisi huomioida rekrytoinnissa. joka olisi aloitettava hyvissä ajoin ennen työsuhleiden päätlymistä 5etotaidon siirtymisen varmistamiseksi uudelle työntekijälle. Ennusteessa on huomioitu myös vuoden 2017 eläkeuudistus _ iiiiiiiiunm - Kuvio 19. KuEL- ja VaEL-vakuutettujen eläköitymisennuste vuosina

13 Suurin eläkepoistuma vuoteen 2025 mennessä on ennusteen mukaan kuudessa eri ammattiryhmässä. joissa kaikki tämänhetkiset työntekijät ovat siihen mennessä eläköityneet. 1 Ku vi o 20. Ku EL - ja V ael-v ak uute tt uje n e lä k öitym is e nnus te s uur im m is s a am m att ir yhm is s ä vuos i- na Vuosina siirtyi eläkkeelle yhteensä 135 henkilöä. Heidän keski-ikänsä oli eläköitymishetkellä 60,8 vuolla. u, th Kuvio 21. Eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosina Nakkilan kunnan palveluksesta vakituisista työntekijöistä vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle 6 henkilöä, työkyvy01öm5ysel8kkeelle 2 henkilöä ja osa -aikaeläkkeelle 1 henkilö. Vanhuuseläkkeelle jääneiden työntekijöiden keski-ikä oli eläköitymishelkellä 63.0 vuotta ja lyokyvyttomyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä 011 eläköitymishetkellä 50,0 vuotta.

14 H a ll i n l o k u n t a vanh,rus- Ty okyv yttomy ys - Os aty oky v Y n4my y - Osa-alkaelåk. eläkkeellei.åän ee t Ikkkeellejääneet eläkkeellefyäneel kaellejääneet. _ Ylelshalllnto Perusturvat0lml 2 Sl tolml 4, Tekni toi Yhteensa 6 Taulukko 22. Eläkkeelle siirtyneet vakituiset henkilöt hallintokunnittain Kuvio 23. Vuosina kokoaikaiselle ja osa-aikaiselle eläkkeelle siirtyneet hallintokunnlttain Omasta pyynnöstä Nakkilan kunnan palveluksesta eronneila henkilöitä 02 huomattavasti vähemmän kuin eläkkeelle jääneitä, ainoastaan 3 henkilöä. Punaisella on merkitty eläköilyneiden työntekijöiden lukumäärä. Päättyneet Alkaneet Vaihtuvuus Tulovaihtu- Lähtövaih- _ Halllnlokunta Työlvirkasuhteet T ölvirkasuhteet % vuus%_ tuvuus % o Yleishallint _ - R uok apalve luyk s ik k ö Perusturvatoimi ,7 2,8 6,6 Sivistystoimi 4 1-1, Tekninen toimi 1 3, Yhteensä , 6 3,6

15 3 Henkilöstökustannukset 3.1 Palkkauskustannukset Henkilöstön palkkauskuslannukset koostuvat suurimmaksi osaksi viranhaltijoiden sekä tyosuhteisten palkoista. Erilliskorvauksia on maksettu eniten vanhustenhuollon työntekijöille. Oheisessa taulukossa muut palkat sisältävät mm. luottamusloimipalkkiot (yht ) ja työntekijöiden kokouksissa osallistumisen johdosta maksetul kertapalkkiot (yht ). Yleishallinto sisältää myös työllisyyden hoidon (lyöpaja). _. Vi t a nh a l - T yd s u h t a i s - Sa ir as lo - ti- t en m a Vuosilama- M u u t T u n t i M u u t EIIIIIOj o id en ko rv au k- sijaiset sijaise t palkat palkat Hal lintokunta palkat palkat aot sijaise t Yleishallinto _ k l lu H ' mo 45E _ 97421l a t tol Tøkninontoimi "= ! Yhteensä Lisäksi investointipuolelta on maksettu palkkoja yht (sis. työnanlajamaksut). Käyttolalouspuolella palkkoja maksettiin edellä mainittujen lisäksi keskusvaalilautakunnan ja tilintarkastuslautakunnan tulosalueilla. Kokonaishenkilöstokustannuksuro lasketaan palkkauskustannusten lisäksi tydnantajamaksut eli soslaaliturvamaksu; työttömyysvakuutusmaksu, eläkevakuulusmaksut sekä muut vakuutusmaksut. Nämä yhl 25,35 %. Kaikkineen Nakkilan kunnan henkilöstökulut vuonna Henkilöstökustannuksiin sisältyväl myös henkilöstökorvaukset eli Kelalta ja vakuulusyhtiöltä saatavat sairasloma-ajan palkkoja kattavat sairauspäivärahat sekä kuntoutusajan palkkoja kattavat kuntouluspäivärahat, jotka vähentävät henktlöstökustannuksia. Nämä olivat vuonna 2016 yhl Henkilöstökorvausten määrä on noussut 2010-luvun alusta 133, Eniten henkilöstökorvauksia on kirjattu perusturvatoimeen, ja siellä korvausten määrä on noussut vuodesta ,' %.

16 2016 Kuvio 26. Henkilöstökorvaukset hallintokunnittain vuosina Henkilöstokustannusten muutos on ollut vähäistä tarkasleluvuosina (kuvio 23). Kustannukset saatiin laskuun vuonna jolloin henkilöstökustannukset olivat E pienemmät kuin vuonna Vuonna 2016 henkilöstökustannukset olivat E pienemmät kuun vuonna i -. ' e_ p,e Qd C e ö Kuv io 2 7. He n k l l ö s t o k u s l a n n u s t e n m uu tos v uos in a Sivislystoimen henk2öst0kustannukset ovat suurin menoerä kunnan kokonaishenkilöstökuslannuksisla (46,5 %). Vuonna 2016 sijaisten palkkojen osuus kaikista palkoista oli 6.8 % kuten myös vuonna 2015.

17 . Kuviosta 25 näemme, miten hallintokunnittain on käytetty sijaisuusmäärärahoja suhteessa viranhaltijoiden ja työsuhteisten palkkakustannukseen. Muut s!j'aiset Kuvio 29. Sijaisuus pal kkauskustan nukseen raärärattojen käyttö suhteessa viranhaltijoiden ja työntekijöiden Suhteutetteessa sijaisuuspalkkoihin käytettyjä määrärahoja virka-ja työsuhteisten palkkauskustannuksiio. eniten sijaisuusmäärärahoja on käyttänyt edellisinä vuosina ruokapalvelu (5,9-17,8 %) ja väh ten yleishalla to (0,0-3,3 %). Vuonna 2016 eniten sjjaisuusmäärärahoja suhteessa virka- ja W050h1eislen palkkoihin käytti perusturvatoimi (20,0 %, nousua vuoteen ,5 %) S 2^ 10 5 C -Ku nn an ha ll it us - RUo k a p a l r e l u PCYUStu rvatoimi - O a s t y s r n l ml Tekninen ta,rm Kuvio 30. Käytetyt sijaisuusmäärarehat verrattuna virka-ja työsuhteisten palkkoihin Keskiansiot Kaikkien kuukausipelkkaisten keskiansio (varsinainen palkka, sisältää tehtäväkohtaisen palkan.

18 3.3 Paikalliset poissaolot Palkallisten poissaolojen määrä, ml. vuosilomapäiväl. on suurin peruslurvatoimessa, yhteensä kalenteripäivää (57,2 pv/hlö, v pv/hlö). Pienin henkilöstön määrään suhteutettu palkallislen poissaolojen määrä oli sivislystoimella (32,7 päivää), multa on huomattava, että sivistystoimeen luetaan opetustoimen henkilöstö. joilla ei ole varsinaisia vuosilomapäiviä. VupsllOmapvt Muu paikall. Kuvio 31. Palkalliset poissaolot syyryhmittäin Poissaolojen tarkempi seuranta paljastaa, että vuosilomien jälkeen sairauspoissaolot ovat yleisin poissaolon syy, niiden osuus on 45.4 prosenttia (v , 5 %) kaikista poissaoloista. Vanhustenhuollossa je puhtaushuollossa fyysinen rasittavuus ilmenee usein pitkinä poissaoloina. Samoin varhaiskasvatuksessa kausiflunssojen ym. liikkuvuus vaikuttaa henkilöstön sairauspoissaolojen kasvuun. Vuosilomapoissaoloihin ei pystytä työnantajan toimesta vaikuttamaan, koska ne määräylyvät virka- je työehtosopimuksen mukaisesti. Sen sijaan sairauspoissaolojen seuranta ja analysointi on lärkeää, jotta pystyttäisiin ennakoivasti vaikuttamaan sairauslomien syihin ja siten myös niistä aiheutuviin ongelmiin ja kuslannuksiin_ 3.4 Palkattomat poissaolot Palkattomia poissaoloja kertyi vuonna 2016 keskimäärin 19,5 kalenleripäivää (v ,8 pv) jokaista työntekijää kohden. Kaikista poissaoloista palkattomien poissaolojen osuus on 31.3 %. Suurin käyttö oli ruokapalvelussa (37 pv/hlö) ja pienin käyttö 011 yleishallinnossa (0,7 pvfhlö).

19 ; 600 n' _ \ c c y å 0pinlovapaa vanh.vapax Sairauslomat _o taotus Kuvio 32. Palkattomat poissaolot syyryhmittäin Palkattomia poissaoloja on pidetty eniten ältiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuoksi (1 967 päivää) ja yksityisasioiden vuoksi (1 168 päivää). Yksityisasioihin lukeutuu myös palkattomat virka- ja työlomavapaat, jotka on otettu muulla työnantajalla työskentelyä varten. Poissaoloihin yksityisasioiden vuoksi vaikutti osaltaan myös tasapainotusohjelma, jossa säästösyistä palkattoman poissaolopäivän pi4v9le myönnettiin virkavapaa%työloma ilman Vap22päi- 0009hennyksi2. Edellytys tälle etuudelle oli se, ettei tilalle tarvittu sijaista. Vuosien kaikkia poissaoloja larkasteltaessa vodaan huomata, että sairauslomier määrä on yhä edelleen kasvanut. Myös opintovapaiden määrä on kasvussa on ' Kuvio 33. Kaikki poissaolot vuosina Henkilöstön koulutus ja osaaminen Tilastokeskuksen ylläpitämän koulutusluokituksen mukaisesti Nakkilan kunnan henkilöstö ja-

20 kaantuu alla olevan kuvion mukaisesti eri koulutustasoihin. Koulutustason suunta on viitteelhnen.. koska kaikkien tutkinoninlikkeitä ei ole järjestelmässä. l 4 c so I- Kuv io 34. He nk ilös tön k oulutus tas o Suurin osa henkilöstöstä omaa keskiasteen koulutuksen (46,6 %). Koko kunta-alalla vastaava keskiasteen % 0 5 Kuviot 35ja 36. Henkilöstö koeiutusasteittain Nakkilan kunneooaja koko kunta-alalla Vuonna 2016 koko kunta-alalla sosiaali- ja terveydenhuollossa 69 henkilöstöstä ja muiden hallinnonalojen henkilöstöstä 43 % osallistui täydennyskoulutukseen. Nakkilan kunnassa koulutuksissa käytiin hieman vähemmän, 35,9 % vakinaisesta henkilöstöstä (89 työntekijää). Keskimäärin käytiin koulutuksissa 2,7 päivää. Eniten koulutuksissa kävi peruslurvatoimi (49 työntekijää, 143 päivää). Esimieskoulutukseen an panostettu Nakkilan kunnassa muutaman viime vuoden aikana. Työhyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu tavoite järjestää esimiehille koulutustilaisuus kahdesti vuodessa, ja tämä on hyvä suunla, koska henkilöstön ikääntyminen ja alati muuttuva työnkuva luo haasteita kunnalle ylläpitää sen nykyisen henkilöstön osaamisen tilaa. Tärkeää on myös vah-

21 ostaa nykyisen henkilöstön osaamisen tasoa, jotta se jaksaa työskennellä täyteen eläkeikään saakka. Vuonna 2016 järjestettiin syksyllä yksi esimieskoululus puheeksi ottamisen tiimoilta. 5 Henkilöstön terveydellinen toimintakyky 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen seuranta on erittäin tärkeää.. Jotta voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja vähentää siten niiden määrää kehittämällä työnteon toimivuutta. Työelämän laalutekijöillä on todettu olevan huomattavasti suurempi vaikutus mm. yli kolmen päivän mittseiin sairaslomiin kuin elämäntapatekijöillä. Vuonna 2016 sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä päivää eli keskimäärin 24,0 pvityöntekijä (v. 2013: 19,5 pvityöntekijä. v pvityöntekijä, v. 2015: 21,5 pvityöntekijä). Kuviossa 37 näemme sairauspäivien jakaantumisen hallintokunnittain vuonna Perusturvatoimen sairauspämat kattavat 47 % kaikista sairauspoissaoloista. Perusturvatoimen monet työpisleet ovat fyysisesti kuermittavia je työ on usein henkisesti raskasta.. nø:nan;mo. Kuvio 37. Sairauspoissaolot hallintokunnittain vuonna 2010 Sairauspoissaolojen ennakoinnissa työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Pitkät ja toistuvat sairauspoissaolot viittaavat heikentyneeseen työkykyyn. Vuonna 2012 voimaan tullut sairausvakuutus- ja lyöterveyshuoltolaki velvoittaa tyonantajan ottamaan yhteyttä tydterveyshuoltoon jo 30 sairauspoissaolopäivän jälkeen. Kunnanhallituksen hyväksymän sairauspoissaolo-ohjeen mukaan työntekijä on ohjattava työterveyshuollon 3lannearvioon jo 20 sairauspoissaolopäivän jälkeen. Eniten sairauspoissaoloja suhteessa työntekijöiden määrään oli peruslurvatoimessa (35,3

22 1s pvllyöntek ) ja vähiten yleishallinnossa (2,2 pv/työntekijä) Koko kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 saakka. Vuonna 2000 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,8 kalenteripäivää ja vuonna 2008 keskimäärin 19,4 kalenteripäivää. Vuodesta 2009 alkaen sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta ja vuonna 2015 oltiin koko kunta-alalla sairauslomalla vain keskimäärin 16.5 kalenteripäivääftyöntekijä/vuosi Nakkilan kunnalla vastaava luku oli vuonna kalenteripäivää/työnlekijä. Nakkilassa sairauspoissaolojen määrä on kasvanut vuodesta 2008 (3627 päivää) vuoteen ,0 % eli 11, 0 keskimääräisestä saeauslomapäivästä/työntekijä/vuosi 24,0 saoauslomapäivään/työntekijä/vuosi. Vertailtaessa vuosien sairauspoissaolotilastoja. perusturvatoimen ja sivistystoimen sairauspoissaolot ovat kasvussa. Ruokahuollossa taasen ensimmäisen kerran tilastoinnin aikana on saatu sairauslomamäärät laskuun. -n l i. n.,wmo - - P U e F a p a l v l i u - V l l u t t u l v a l o, m, - S i v i t t y t t o Kuvio 36. Sairauspoissaolot/työntekijä vuosina Tarkasteltaessa sairauslomien syitä suurin yksittäinen syyryhmä on edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet jotka kattavat 42,7 % kaikista sairauslomista. Kuviosta 39 näemme sairauspois- 5aolosyiden suhteelliset osuudet vuonna 2016.

23 19.i enatrysup.,lo-amø. v11:1ømi laliik.al' m.sali. Kuvio 39. Sairauspoissaolot syyryhmittäin 2016 Tarkaslellaessa vuosia selkeästi eniten Nakkilan kunnassa sairastetaan vuosittain luki- ja liikuntaehnsairauksia ja ne ovatkin lisääntyneet 55,0 % verrattuna vuoteen Samoin työtapaturmien ja vapaa-ajan tapaturmien vuoksi oltiin saireuslomalla eniten koko tilastointiaikana. 3s a l;o J -' 20DJ li DJ - W._-._ IH.+s 30 c. J. Kuvio 40. Sairauslomapäivät syyryhmittäin vuosina Työtapaturmat Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arveamatonla ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työtapaturma on tapaturma, joka on sattunut työtä tehdessä tai työstä johtuvista olosuhteissa. Työstä johtuvilla olosuhlellla tarkoitetaan 9Ianteita varsinaisen ly5nleon ulkopuolella, esim. työpaikkaan kuuluvalla alueella, työmatkalla, työkomennuksella tai työntekijän ollessa hoitamassa työnantajan asioita.

24 Työtapaturmana voidaan korvata myos vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitaulina. Tällainen vamma on esim. työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen. Työtapaturma voi olla kysymyksessä myös silloin, jos toinen henkilö on aiheuttanut työntekijälle tämän työssä v amman tai sairauden. Työtapaturmista ilmoitetaan työnantajan tapalurmavakuutusyhtioön ja tarvittaessa työterveyshuoltoon. Nakkilan kunnan henkilöstä on vakuutettu vahinkovakuutusyhtiö If Dy.osä. Tydtapaturmia sattui yhteensä 30 tapaturmaa vuonna Niistä tapahtui työssä 26 tapaturmaa, ja työmatkalla 4 tapaturmaa. Useimmiten tapaturma kohdistui käsiin lai selkään. Vakuutusyhtid maksoi korvauksia 19 lapaturmasla. Se korvasi yht. 250 korvauspäivää ja korsaoloista työtapaturmat kattoivat 7,7 % (vuonna %). Vuosia verrattaessa lydlapaturmia oll vuonna 2016 selkeästi eniten. IvaualNaila Kuv io 41. Ty ä t a p a t u r ma t vu os in a Tyätapaturmat tilastoidaan olosuhleen, poikkeaman.. vahingoilluneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan. Poikkeamatilastosta nähdään, että ylivoimaisesti eniten tydtapaturmia sattui työntekijän fyysisen kuormittumisen johdosta (14 lyätapalurmaa). n ec see n lt sen sa fyys i n e n ku o r - l u. t a p a Sei sr yt' nl a.c.mi Taulukko 42. Tyätapaturmat poikkeamarr mukaisella jaottelulla.

25 21 TVL;n tilastojulkaisun mukaan vuonna 2015 vakuutusyhtiöt korvasivat n. 22 palkansaajaa kohti yhden työtapaturman ja kunta-alalla vastaava tapalurmataajuusoli 23,6. Näin ollen Nakkilan kunnassa työtapaturmien määrä an valtakunnallista keskitasoa korkeampi eli yksi työtapaturma n. 10 palkansaajaa kohti. Työlapaturmien määrän kasvu on huolestuttava. Vuosien aikana työtapaturmien määrä suhteessa henkilöstön määrään on kasvanut 6.5 %:sta 9,7 %.iin. 9,7 a 2 0 Taulukko 43. Työtapaturmiee osuus henkilöstön määrästä vuosina Koko kunta-alalla eniten työtapaturmia sattui terveydenhuolto- ja sosiaalialan töissä (49,3 04). Myös Nakkilassa näin on, sillä kaikista työlapaturmista 53.3 % sattui vaehuslenhuollossa (vuonna ,2 6 Henkilöstön työhyvinvointi Työkyky on kokonaisuus, joka koostuu useasta lekijäslä. terveydestä, toimintakyvystä ja - kunnosta,tydn hallinnasta sekä molivaaliosla. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeä työelämän kehittämisen osa-alue. Työntekijän hyvä työkyky vaikuttaa suoraan työn tuloksellisuuleen. Vaikka vastuu työntekijän terveydestä, elintavoista ja asenteista kuuluukin työntekijälle itselleen, voi työnantaja tukea niitä hyvällä johtamisella ja tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuden ylläpitää fyysistä j2 psyykkistä hyvinvoint2an.

26 Nakkilan kunnan henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua Kelan korvaamaan kuntoutukseen paikallisella työajalla. Vuonna 2016 henkilöstö kävi kuntoutuksessa hallintokunnittain seuraavas- Kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden lkm kuntoutuspäivät yht V l e k ha l l in t o - ru u k a p d v e l u 1 12 Pe ru s tu rv a to imi 3 41 S i vi 5 t y5 t 0 l r 1 6 Te kn in en t oi mi Vhteensä Taul uk k o 44. Ku ntou tus k äyn nit Vuonna 2013 kuntoutuksessa kävi 7 henkilöä (yht. 44 kuntouluspäivää), vuonna henkilöä (yhl. 116 kuntoutuspäivää) ja vuonna henkilöä (yht. 184 kuntoutuspäivää). Voiaan; n cä',n ollen todeta, että vuonna 2016 kuntoutuksessa kayliin vähemmän kuin kahtena vuotena. Nakkilan kunnalla on vuodesta 2013 alkaen ollut voimassa työhyvinvointiehjelma. joka käsittää kolme suurempaa kehittämiskohdetta: tiedonkulku, lyöyhleisän toimivuus sekä työssä jaksaminen. Kullekin isolle kehittämiskohteelle on asetettu tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt sekä aikataulu ja seuranta. Suunnitelman toteutumista valvoo työhyvinvointiryhmä. Työhyvinvointiryhmä kokoontui vuonna 2016 yhden kerran. Työhyvinvoinnin 8124 seurataan ja pohditaan myös kunnan yhteistoiminlaelimessä, henkilöstötoimikunnassa. Henkilöstötoimikunta käsittää työnantajan edustajien (kunnanjohtaja ja KTyhteyshenkilö) lisäksi henkilnstön ed.rstajlna jä rjestc'0 ed..stnjz- sekä työsuojelupäällikön ja - _ valtuuletul Henkinstololmikunta sepän kelaa. Nakkilan kunnan henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuetayhtymän toimesta. Henkilöstön työterveyshuollon käynnit jakautuvat oheisen taulukon 40 mukaisesti terveydenhoitajalla tai lääkärillä käynteihin, em. käyntejä korvaavien puheliekonsultaatioihin, laboratorio-jallai röntgenkäynteihin, ohjaus- ja eeuvontapalveluihin sekä terveystarkastuskäynteihin.

27 Lääkarikaynnit 617 kpl Tervcydenhoit4jakäynn4 118 kpl Lääkärin puhelinkonsultaaliot 184 kpl Terveydenhoitajan puhelinkonsultaaliot 171 kpl Laboraloriokäynnit 1861 kpl Röntgenkäynnit 196 kpl Ty ö ter v c y s t ark as l uks et 174 kp l Työterveysneuvottelut 36 kpl Kuvio 45. Työterveyshuollon käynnit palvelulajeittain Suhteessa henkilöstömäärään eniten työterveyshuollon palveluista käytettiin laboratoriopalveluite, 6 kplrtyöntekijä. Lääkärissä käytiin henkilöstömäärään suhteutettuna 2 kerran verran jokaisla työntekijää kohden. Lääkärikäynnit 2 kpl/työntekija Terveydenhoitajakäynnit 0,4 kpl/työntekijä Laäkärin puhelinkonsultaatiot 0,6 kpl/työntekijä Terveydenhoitajan puhelinkonsultaatiot 0,6 kpl/työntekija Laboratoriokäynnit 6 kp l/ t y ö n te k ij ä Röntgenkäynnit 0,6 kpljtyöntekija Tyoterveystarkastukset 0,6 kpljtyöntekijä Tynterveysneuvottelut 0, 1 kpijtyontekija Kuvio 46. Työterveyshuollon palvelut suhteutettuna henkilöstömäärään Työterveyshuollon neltokustannus vuonna 2016 oli yhteensä joka on siis n. 156 Sairausvakuutus- ja työterveyslain mukaisesti Nakklan kunnassa esimies neuvottelee työntekijän kanssa. mikäli työntekijän sairauspoissaolo on yhdenjaksoisesti tai useassa eri jaksossa kestänyt yhteensä 20 kalenteripäivää. Tarvittaessa esimies ilmoittaa asiasta lyölerveyshuolloon, joka järjestää ilmoituksen saatuaan yhteispalaverin (työnantaja, työntekijä. työterveyshuolto), tekee toimenpide-ehdotukset lyön sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiä vastaavaksi sekä tarvittaessa koordinoi yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa. Näila edellä mainittuja työnantajan, työntekijän je lyölerveyshuollon lyöterveysneuvotteluja järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 36 kappaletta. Työterveysneuvottelut ovat lisääntymään päin johtuen sairauspoissaolojen lisääntymisestä.

28 Kuvio 47. Työterveyshuollon järjestämät työte veysneuvotteiet Tydkykyä ylläpitävät toimenpiteet muodostavat laajan je monimuotoisen kokonaisuuden. Työkykyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät kuten terveys. motivaatio ja osaaminen- Myös työyhteisön henki ja työn luonne vaikuttavat työhymnvointiin. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden tasapaino vahvistaa sekä työkykyä että työhyvinvointia. Vastuu omasta terveydestä ja kunnon ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään. multa työnantaja voi omilla toimenpiteillään tukea tätä toimintaa. Nakkilan kunta tyonantajana tarjoaa henkilostolleen seuraavia toimia työkyvyn ylläpitämiseksi: Työterveyshuolto tekee lyöterveyslain mukaiset työpaikkaselvilykset Työterveyshuolto tekee tarpeen mukaan erillisiä ergonomiaselvityksiä ja osallistuu pyydettäessä työn lojen ja -menetelmien ergonomiseen suunnitteluun Tyofysioterapeutti tekee työterveyshoitajan tai -lääkärin pyynnöstä näyttopäätetyöpisteessä mittaukset eritystyölasien hankintaa varten Työterveystarkaslukset toteutetaan työterveyshuollon toiminlasuunnitelman reukaisesli Työnantajan tukema liikunta: lyky.-setelit fysiokimppa Kirkonseudun koululla 1 krt(vk o 35 euron hyvitys muualta uimahalleista ostetuista sarjalipuista o ilmaiset avantouintikerrat Salomonkalliotla 10 krt v Nakkilan Kuntokeskuksen li puista 20 9b osuus.. mahdollisuus Golfin peluuseen Salomonkalliolla,. kävelytesti keväisin Työterveyshuolto järjestää ns. suunnatuille ryhmille (n hlöä/ryhmä) kerran vuodessa esim. luentoja niskaan tai selkään ja työhön liittyvistä kuormitustekijdistä. Luen-

29 toihin liittyy myös ohjattu jumppa. Terveysvalistus Ensiapukoulutuksen järjestäminen Työterveyshuollon ryhmätoimintana n. kerran vuodessa tupakasta vieroitusryhmät painonhallintaryhmät voimavararyhmäl Syksyllä 2016 jaettiin tyky+-setelit niitä haluaville työntekijöille.. Setelil voi käyttää sekä liikuntaan että kulttuuritarjontaan. Seteleitä lunasti 110 työntekijää ja niistä koitui kustannus. luomiseen ja virkistäytymiseen. Tilinpäätöstietojen mukaan määräraha käytettiin 70.9 %.sesti_ Nakkilan Kuntokeskuksen hppuosuuksnn käytettiin lisäksi määrärahaa yht 2. lölle. Työkyvyn ylläpitämiseen oli Nakkilan kunta varannut myös ns. tykyrahaa vuoden 2016 talousar- Henkilöstölle ei vuonna 2016 järjestetty toimintaa suunnatuille ryhmille eikä myöskään kävelytestiä. Sen sijaan ensiapukoulutus järjestettiin alkuvuodesta. Kunnan keskustassa on kolme lounasravintolaa, joissa on mahdollisuus kunnan tarjoamaan etuuteen. Lisäksi henkilöstö voi ruokailla myös yhteiskoulussa sijaitsevassa keskuske400ss4. palvelukeskus Hyppingissä ja palvelutalo Keinustoolissa. Henkilöstöä muistetaan Nakkilan kunnassa muistamisohjeen mukaisesti työ- ja ikämerkki- psvinä sekä eläkkeellelähtöpäivänä. Kunnan palveluksessa 25 vuotta työskennellyt henkilö palkitaan esinelahjalla ja 30 vuotta palvelleelle haetaan Kuntaliiton kultainen ansio-merkki, 50-ja 60 - vuotta täyttävää työntekijää muistetaan esinelahjalla, jonka arvo määräytyy hänen palvelusvuosiensa määrän mukaan. Lahjan lisäksi työntekijälle luovutetaan Nakkilan kunnan niin, mikäli palvelua on kertynyt vähintään 10 vuotta. Mikäli syntymä-päivä sattuu vapaapäiväksi, saa työntekijä paikallisen vapaapäivän pidettäväksi lähellä syntymäpäivää.

30