PVHSM HENKILÖSTÖALA 081 PEHENKOS TYÖKYVYN AKTIIVISEN TUEN MALLI (HO821) voimaantulo lukien

Transkriptio

1 PVHSM HENKILÖSTÖALA 081 PEHENKOS TYÖKYVYN AKTIIVISEN TUEN MALLI (HO821) voimaantulo lukien Korvataan normi: PEHENKOS HJ1103 / PVHSM TYÖTURVALLISUUS PEHENKOS TYÖKYVYN TUKIOHJELMA Nimi Työ Osasto

2 NORMIN PÄIVITTÄMISEN TAVOITTEET Antaa perusteet aktiiviselle työkyvyn tukemiselle ja työterveysyhteistyön toteuttamiselle Puolustusvoimissa Antaa toimintamallin ja työkaluja sujuvan työn varmistamiseksi työyhteisössä sekä työkykyä uhkaaviin tilanteisiin Alentaa kynnystä keskustella työkykyä uhkaavista asioista Miten? -> Selkeyttämällä prosessia ja vastuita sekä termejä: Esimiehen ja organisaation sitouttamisella aktiivisen tuen malliin Toimijoiden rooleja ja vastuita täsmentämällä (työntekijä, esimies, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto, työkykyvastaava) Työterveysyhteistyön kuvaamisella (toimijat, tehtävät, vastuut) Asiayhteyteen sopivilla termeillä (esim. puheeksiotto -> työkykykeskustelu ja verkostoneuvottelu -> työterveysneuvottelu)

3 Keskeisimmät muutokset Otettu käyttöön KEVA:n malli, joka on yleisesti käytössä myös muissa virastoissa ja mm. kunnissa. Painotettu ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä toimia reagoivien sijaan lisätty keinovalikoimia työkyvyn palauttamiseksi Selkeytetty prosesseja, vastuita (lisätty henkilöstöala ja työterveyshuolto) ja rooleja sekä luotu mahdollisimman käytännönläheisiä toimintamalleja ja avattu erilaisia mahdollisuuksia työkyvyn palauttamiseksi uutta: työkykyvastaavien nimeäminen hallintoyksiköihin sekä työkykytilanteen seuranta ja raportointi Muutettu termistö kuvaamaan paremmin asiakokonaisuutta ja yhtenäistetty sitä yleisesti käytetyn termistön kanssa

4 PVHSM HENKILÖSTÖALA 081 PEHENKOS TYÖKYVYN AKTIIVISEN TUEN MALLI Toimintamallilla tavoitellaan tasalaatuista työkykyjohtamista, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäisevästi tukea henkilöstöä jaksamaan ja jatkamaan nykyisissä taikka uusissa tehtävissään Lähde: Aktiivisen tuen malli (KEVA)

5 Normin sisällys

6 ENNAKOIVAT JA EDISTÄVÄT TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMET Ennakoiviin ja työkykyä edistäviin toimiin kuuluvat mm. onnistuneet rekrytoinnit, aktiivinen ja avointa vuorovaikutusta tukeva päivittäisjohtaminen sekä toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Se on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa, joka on osa normaalia, jokapäiväistä esimiestyötä

7 REAGOIVAT TOIMET Reagoivia toimia tarvitaan silloin, kun työyhteisö tai työntekijä alkaa oireilla. Esimiehen ja työyhteisön tulee tunnistaa ja hakea keinoja työkykyongelmien ja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi. Reagoiviin toimiin on ryhdyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ensimmäisten signaalien ilmestyttyä

8 Esimiehen varhaisen tuen keinot ja toimenpiteet Esimies ylläpitää työyhteisön työkykyä johtamalla: Työyhteisön tavoitteiden määrittely, oikea työkuormituksen säätely, vuorovaikutuskäytännöt sekä työntekijöitä kannustava ja arvostava työilmapiiri ovat johtamisen ydinalueita

9 Työyhteisön ja työntekijän vastuut ja toimenpiteet Vaikka lähiesimies on työkykyasioissa työyhteisön tärkeä vaikuttaja, niin vastuu työyhteisön toimivuudesta on kaikilla työntekijöillä. Työyhteisön toimivuudesta huolehditaan: osallistumalla yhteisen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, ottamalla huolenaiheet puheeksi kokouksissa, osallistumalla työilmapiirikyselyyn ja sen tulosten analysointiin rakentavasti sekä tuomalla kehityskeskustelussa rohkeasti esiin omat käsitykset työstä sekä tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin vaikuttavista asioista

10 Tuen tarpeen tunnistaminen Esimerkkejä Työyhteisön horjumisesta kertovista hälytysmerkeistä:

11 Tuen tarpeen tunnistaminen Esimerkkejä reagointia vaativista hälytysmerkeistä työntekijän toiminnassa:

12 Sairauspoissaolot ja vaihtoehdot sairauspoissaololle 1/2 Sairauspoissaolon vaihtoehtona voidaan harkita työn mukauttamista, mikäli työnteko ei vaaranna työterveyttä tai -turvallisuutta. Esimerkiksi tapauksessa, jossa työntekijä ei pysty saapumaan työpaikalle (esim. jalkavamman takia), mutta tehtävät pystyisi hoitamaan etätyöskentelynä, voidaan työterveyshuollon ja työntekijän niin arvioidessa tehdä esitys etätyöskentelyoikeuden laajentamisesta määräaikaisesti. Työterveyshuollossa työntekijän kohdalla ei arvioida, onko työntekijä sairas vai terve vaan arvioidaan työkykyisyyttä tai työkyvyttömyyttä työtehtäviinsä

13 Sairauspoissaolot ja vaihtoehdot sairauspoissaololle 2/2 Osasairauspäiväraha vaihtoehtona sairauspoissaololle: Työterveyshuollon arvioi mahdollisuuden osasairauspäivärahan käyttöön. Oikeus osasairauspäivärahaan syntyy, kun työntekijä on yhden sairastumispäivän jälkeen yhtäjaksoisesti vähintään 9 arkipäivää täydellä sairauslomalla. Osasairauspäivärahan hakemisesta sovitaan työntekijän ja työnantajan kanssa. Sairauspoissaolon keskeyttäminen: Jos työntekijän työkyky palaa kesken myönnetyn sairausloman, työnantaja (esimies) ja työntekijä voivat ryhtyä toimenpiteisiin sen keskeyttämiseksi. Tällöin esimies ohjaa työntekijän ensisijaisesti omaan työterveyshuoltoon, joka arvioi työkyvyn. Uusi A-todistus tehdään päättymään viimeiseen sairauspoissaolopäivään

14 Työkykykeskustelu osa varhaista tukea Työkykykeskustelu tulee käydä, kun työyhteisössä tai työntekijän työkyvyssä havaitaan häiriöitä tai sairauspoissaolojen puuttumisrajat täyttyvät Työkykykeskustelun perimmäinen tarkoitus on arvioida työntekijän työssäselviytymistä ottaen huomioon työtehtävien vaativuus ja työntekijän edellytykset selviytyä työtehtävistään. Havaintojen tulee perustua tosiasioihin tapahtuneesta muutoksesta ja niiden tulee aina liittyä asianomaisen työhön. Työkykykeskustelun tarkoituksena ei myöskään ole syyttää työntekijää vaan tavoitteena on miettiä yhdessä, miten työ ja sen vaatimukset saadaan sopusointuun työntekijän työkyvyn kanssa

15 Tehostettu tuki Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun esimiehen ja työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia Selvitetään mahdollisuuksia jatkaa työssä -> haetaan ratkaisuja työterveysyhteistyössä

16 Työhön paluun tuki Työhön paluun tukea käytetään pääsääntöisesti yli 30 päivää kestäneiden, mutta tarvittaessa jo lyhyempienkin sairauspoissaolojen yhteydessä. vaatii hyvää suunnittelua ja valmistautumista esimieheltä, työhön palaavalta ja työtovereilta tuen avulla työpaikalla voidaan ehkäistä sairauspoissaolojen uusiutumista ja lyhentää poissaolojen kestoa on osa esimiestyötä

17 Esimerkki aktiivisen tuen mallin käytöstä ja sen etenemisestä Havaitaan työkykyongelma Työntekijän työkyvyssä havaitaan häiriö tai sairauspoissaolojen puuttumisrajat täyttyvät Työkykykeskustelu ja seuranta Keskustelussa arvioidaan työntekijän työssäselviytymistä, sovitaan työkyvyn palauttamista edesauttavista toimenpiteistä ja seurannasta. Tehostettua tukea - haetaan ratkaisuja Työterveysneuvottelu ja seuranta On osa tehostettua tukea, käydään silloin kun työpaikan omat toimenpiteet eivät ole riittäneet. Tavoitteena on löytää yhteisymmärrys työntekijän ja esimiehen välille työkykyä tukevista toimenpiteistä. Työkykyarvio Valmistautu minen työkykykes kusteluun Työkykyä palauttava työkyvyn arviointi on laajempaa yhteistyötä työterveyshuollon, työntekijän, työpaikan ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Arvioidaan mahdollisuudet jatkaa nykyisessä työtehtävässä. Arvion perusteella sovitaan tehostetun tuen keinoista ja jatkotoimenpiteistä. Työkyky ei palaudu Varhaista tukea: ennakoivat ja edistävät toimet reagoivat toimet Työkyky ei palaudu Työkyky palautuu normaaliksi sovituin toimenpitein -> seuranta Työkyky palautuu normaaliksi sovituin toimenpitein -> seuranta työterveysyhteistyössä Jatkotoimenpiteet -> seuranta

18 Roolit ja tehtävät 1/4 - paikallistaso Työntekijä mm: on ensisijaisesti vastuussa työhyvinvoinnistaan ja työkykyisyydestään ottaa esille työkykyyn vaikuttavia asioita omalle esimiehelle Esimies mm: vastaa, että työolosuhteet tukevat työkykyä vastaa aktiivisen tuen mallin mukaisesta toiminnasta seurantoineen sekä sisällyttää mallin työntekijöiden perehdytykseen havainnoi ja puuttuu mahdollisimman ajoissa havaitsemiinsa epäkohtiin Hallintoyksikkö nimeää työkykyvastaavan, joka mm: toimii hallintoyksikön henkilöstön työterveyshuollon yhteyshenkilönä on linkki työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon, tulosyksikön työkykyvastaavan ja KEVA:n kuntoutusasiantuntijan välillä kouluttaa esimiehiä työkyvyn tuen aktiivimallin mukaisessa toiminnassa ja avustaa esimiehiä löytämään aktiivisen tuen mallin mukaisia ratkaisuja ja raportoi säännöllisesti työkykytilannekuvaa hallintoyksikön henkilöstöjohdolle sekä ylemmälle johtoportaalle

19 Roolit ja tehtävät 2/4 aluehallintotaso Puolustushaaraesikunnat, Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Maanpuolustuskorkeakoulu nimeää alueensa työkykyvastaavan, joka mm.: kouluttaa alaistensa hallintoyksiköiden työkykyvastaavat varmistaa työkyvyn tuen aktiivimallin noudattaminen alaisissa hallintoyksiköissä osallistuu työkyvyn tuen keinojen ja ratkaisujen kehittämiseen ja kartoittamiseen ylläpitää ja raportoi säännöllisesti työkykytilannekuvaa aluehallintotason johdolle Tulosyksikön johto seuraa säännöllisesti hallintoyksiköidensä työhyvinvointi- ja työkykyasioiden tilannekuvaa. Tulosyksikkö vastaa arjen johtamiskäytänteiden kehittämisestä, tehtävien yhteensovittamisesta kokonaisuudessa ja tulosyksikön toiminnan jatkuvasta kehittämisestä

20 Roolit ja tehtävät 3/4 - keskustaso Pääesikunnan henkilöstö- ja koulutusosasto vastaavat yhteistyössä Puolustusvoimien aktiivisen tuen mallin kokonaisuudesta (ajantasaisuudesta, jalkauttamisesta ja aluehallintotason tukemisesta). Lisäksi osastot vastaavat osaltaan työkykyjohtamisesta ja sen kehittämisestä. Työterveysyhteistyö ja sen kehittäminen tehdään yhteistyössä Pääesikunnan logistiikkaosaston ja Sotilaslääketieteen keskuksen kanssa. Pääesikunnan henkilöstöosasto pitää yllä hallintoyksiköiden työkykyvastaavien verkostoa ja järjestää yhteistyössä koulutusosaston ja Sotilaslääketieteen keskuksen Työterveyssektorin kanssa työkykyvastaavien koulutusta

21 Roolit ja tehtävät 4/4 - työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä työkyvyn tukiohjelman toteuttamisessa on toimia aktiivisessa työterveysyhteistyössä työpaikan kanssa toteuttamalla työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaista toimintaa

22 Luottamuksellisuus ja asiakirjojen säilyttäminen Henkilön yksityisyyden suojaa kunnioitetaan työkyvyn aktiivisen tuen mallin kaikissa vaiheissa. Kaikki osalliset ovat vaitiolovelvollisia esille tulleiden asioiden suhteen. Esimies sopii työntekijän kanssa, mitä asiasta voi kertoa työyhteisölle. Asiakirjoihin, muistioihin ja vast. ei kirjata henkilön terveystietoja. Työkyvyn tukeen liittyviä asiakirjoja ei rekisteröidä tietojärjestelmiin. Asiakirjoja säilytetään ohjeellisesti 5 vuotta seuraavasti: esimiehen kappale suljetussa kirjekuoressa kassakaapissa, henkilöstöhallinnon / työkykyvastaavan kopiota henkilöaktissa suljetussa kirjekuoressa. Kaikki työntekijän työkyvyn tukea käsittelevät asiakirjat hävitetään tietosuojajätteenä

23 Lopuksi Aktiivisen työkyvyn tuen malli on koulutettava hallintoyksikön esimiehille ja henkilöstölle. Jatkossa asia on pidettävä esillä perehdyttämisessä sekä koko henkilöstölle vähintään kerran vuodessa esim. infopäivän yhteydessä. Työterveyshuolto voi antaa osana työnantajan työkyvyn tuen koulutusta tietoa työterveyshuollon vastuista ja tehtävistä työkyvyn hallinnassa