Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja"

Transkriptio

1

2 Sisälls lkusanat Tehtävien ratkaisuja Gemetria (M) Tasgemetria Klmin ratkaiseminen 9 Yhtenevs ja hdenmutisuus 7 varuusgemetria *Piirtäminen ja mallintaminen 6 Lisätehtäviä 0 nalttinen gemetria (M) Piste ja sura Tisen asteen käriä 66 Yhtälöitä ja epähtälöitä 79 Lisätehtäviä 88 pains 00 Paav Jäppinen, lp Kupiainen, Matti Räsänen ja Kustannussakehtiö Otava Taitt: Paav Jäppinen Kpiintiehdt: Tämä tes n pettajan pas/pettajan kirja Tes n sujattu tekijänikeuslailla (0/6) Tekstisivujen valkpiiminen n kiellett, ellei valkpiintiin le hankittu lupaa Tarkista, nk ppilaitksellanne vimassaleva valkpiintilupa Lisätietja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kpist r, wwwkpistfi/ Teksen kaikkien kalvphjien ja kkeiden valkpiinti petuskättöön n sallittua, mikäli ppilaitksellanne n vimassaleva valkpiintilupa Teksen tai sen san digitaalinen kpiiminen tai muuntelu n ehdttmasti kiellett lkusanat Tämä aineist liitt pitkän matematiikan ppikirjaan Lukin alculus :een ja se n tarkitettu helpttamaan pettajan tötä ja npeuttamaan tehtäviin tutustumista ineist sisältää kurssien Gemetria ja nalttinen gemetria tehtävien ratkaisuja Lähes kaikkien tehtävien ratkaisut n esitett Mukaan ei kuitenkaan le tettu aivan kaikkein helpimpia tehtäviä, jissa harjitellaan vain käsitteiden kättöä ja jtka vat melk mekaanisia Sitä vastin kaikki sveltamista, analsintia tai tdistamista edellttävät tehtävät n ratkaistu Tehtävien ratkaisuihin n pritt liittämään sanallista selvitstä ja havainnllistavia piirrksia Tavitteena n, että mös ppilaat tttuvat esittämään tarpeelliset perustelut ja laatimaan vastauksensa niin, että siitä kä ilmi, miten ratkaisu n ajateltu Tämä edellttää usein juuri tädentävän sanallisen selvitksen ja selkeiden piirrsten kättöä Tammikuussa 00 Tekijät Painpaikka: Otavan Kirjapain O Keuruu 00 ISN

3 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Tehtävien ratkaisuja Gemetria Tasgemetria Kulmat a) terävä/kvera b) kupera c) tlppä/kvera d) kupera 0 a) 0 b) 0 c) 67, (= 60 + ) a) α = 90 = 6, β = 90 = b) α = 80 = 7, β = 80 = 08 c) α = 60 =, β = 60 = 6 0 d) 7, ( = ) a) 90 b) 90 Phjiskillinen n phjisen ja killisen väli-ilmasuunta, ja vastaavasti itäkaakk n idän ja kaakn väli-ilmansuunta a) 90 gn = , 60 = 8 b) rad 0,07 rad 60 7, c) 00 piirua = 00 = 6 d) rad 7, = 00 gn 6,7 gn Kun tuntiviisari kiert kulman, minuuttiviisari kiert kulman Tuntiviisarin kiertmäkulma 6, saadaan htälöstä = Tämä kulman arv vastaa aikaa min s Osittimet vat näin llen khtisurassa kell :: 7 a) i) = +, 8 ii) 09 = , b) i) 0, = 60 0, = 6, ja 0, = 60 0, = 6 Siis, = 6 6 ii) 0,06 = 60 0,06 =, 6 ja 0,6 = 60 0,6 = 6, jten,06 = 6 Yhdensuuntaiset ja leikkaavat surat 8 a) α = 80 7 = 76 b) α = 88 + = 9 < ED = 9, < ED = 0, < DE = 9 0 Surat s ja r eivät le hdensuuntaisia, sillä klmen suran leikkauspisteessä 70 :n kulman vieruskulma n 0 eikä, mikä edelltettäisiin surien hdensuuntaisuudelta

4 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja a) Klmin klmas kulma n 80 (7 + 7 ) = 9 Tällöin α = 80 9 = Saatu tuls nudattaa leistä lausetta: Klmissa n kahden kulman summa htä suuri kuin klmannen kulman vieruskulma b) Klmin kulmat vat 0, 80 = 6 ja80 (0 + 6 ) = 0 Täl- löin α = 80 0 = 76 α =, β = 80, γ = 00, δ = 80 Pulitetaan kulma α ja sen vieruskulma β Kska α + β = 80, niin α β + = 90 Tämä merkitsee, että kulman α ja sen vieruskulman β pulittajat vat khtisurassa tisiaan vastaan Js kulman suuruus n α, kulman suuruus n 90 α Kuvin mukaan α 90 α = 80 ( + ) = 80 = = z = v ja = u = w Ristikulmat vat htä suuret Js kahden kveran kulman samannimiset kljet vat khtisurassa tisiaan vastaan, kulmat vat htä suuret 6 a) Kulma α n kaltevuuskulman suuruinen eli 7, sillä näiden kahden kveran kulman samannimiset kljet vat khtisurassa tisiaan vastaan b) Kulma α = (= 90 ), kska sen kmplementtikulman kljet vat khtisurassa kaltevuuskulman samannimisiä klkiä vastaan α 90 -α D 7 Kska u = α + 0 ja 0 < α < 0, niin 0 < u <80 u α 0 8 Merkitään α :lla tulevan säteen ja ensimmäisen peilin välistä kulmaa ja β :lla pistuvan säteen ja tisen peilin välistä kulmaa Peiliin tuleva ja siitä heijastuva säde mudstavat peilin kanssa htä suuret kulmat Kuvan merkintöjen mukaan γ = 80 α β = 80 α (80 0 α) = 80 α 00 + α = 80 β β γ 0 α α Mnikulmit 9 Vain klmissa ja nelikulmissa lävistäjien lukumäärä n pienempi kuin sivujen lukumäärä 0 a) b) c) d) e) 6 Ohessa n esimerkkikuva 8-kulmista, jssa n maksimimäärä suria kulmia

5 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja a) ( ) 80 = 0 b) Yhtälön ( n ) 80 = 00 ratkaisuna n = 7 c) Mnikulmin kulmien summa ei vi lla , sillä htälöllä ( n ) 80 = ei le kknaislukuratkaisua Kirjan esimerkin mukaan ksi -kulmin kulma n Kuvan merkintöjen perusteella α = = 6, jllin β = 08 α = 6 (00 ) 80 (000 ) 80 a) = 7,6 b) = 79, Kun sivuluku kasvaa rajatta, kulman suuruus lähest lukua 80 6 Kk lipun pinta-ala n 8 = 98 pinta-alaksikköä (pa) Siniristin pinta-ala = 78 pa n 00 % 9, % kk lipun pinta-alasta 98 7 Olkn neliön sivun pituus Ertetusta alueesta saadaan htälö = 8, jnka ratkaisu = n neliön sivu Neliön ala n tällöin (m ) 8 Pulisuunnikkaan mutisen tntin pinta-ala n 60 + =000 Yhtälö saadaan mutn = 0, jsta ratkaistaan sivun pituus = 0 (m) 9 Varjstetun alueen pinta-ala lasketaan vähentämällä pulisuunnikkaan alasta klmen klmin pinta-alat 8 = m m m m = 6 m 0 Olkn neliön mutisen tntin sivun pituus (m) Taln sivujen pituudet vat tällöin ja (m) Piha-alueen pinta-ala n = 00 Yhtälön ratkaisuna = 80 (m ) Tntin ala n 80 m n( n ) 6-kulmissa n 9 lävistäjää n-kulmissa n lävistäjää Jkaisesta kärjestä lähtee klme lävistäjää vähemmän kuin mnikulmissa n kärkipisteitä eli jkaisesta kärjestä lähtee (n ) lävistäjää Jkainen lävistäjä tulee mukaan kahteen kertaan, siksi jakajana n luku 08 α α β Yhden laatan pinta-ala n = cm = cm Merkitään ristin levettä kirjaimella Kk alueen pinta-ala n ( + ) = Yhtälö sievenee mutn = 0 Ratkaisuna, tai 7, Näistä vain edellinen kelpaa vastaukseksi Ristin leves n, cm cm cm cm cm

6 6 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Ertettava pinta-ala (m ) n välillä 999 < < 6 00 Kska ,, ,60 ja , 66, n , 007 ja, ,006 Sivun pituus n mitattava 0,006 m:n eli 0,6 cm:n tarkkuudella Olkn hdensuuntaisten sivujen välinen etäiss, jka n samalla tisen hdensuuntaisen sivun pituus nnetuista ehdista saadaan htälö = 00 ja 8 + edelleen = 0 Ratkaisuista = 00 ja = vain jälkimmäinen kelpaa Yhdensuuntaisten sivujen välinen etäiss n m Kuvan merkintöjen mukaan ah =, 6 ja 7,0 bh = Näistä a,6 = Tisaalta saadaan b 7, 0 ah = ja, bh =, jista a = Kstt alue selviää htälöstä b,,6, = Tulksena n = 0,8 7,0 ha h h,6 a 7,0 b, h 6 Neljäkkään lävistäjät vat khtisurassa tisiaan vastaan, jllin tisen lävistäjän sat vat niiden klmiiden krkeusjanja, jihin tinen lävistäjä jakaa neljäkkään Kuvan merkintöjen l l( l ) l l mukaan neljäkkään ala n + = l - h l h Ymprä 7 Taimikkalueen säde r ratkaistaan htälöstä π r = m Tulksena n r =,8 m Näin llen aitaa tarvitaan π,8 m 70 m π 8 Yhden aluslevn pinta-ala n π cm π 0, Levjen hteinen massa n ,0006 m cm,6 cm,7 kg/m = 0,0006 6, kg m 9 Olkn d v srmuksen vanha halkaisija ja d u uusi halkaisija Saadaan htälö d u = d v, mittaksikkönä n millimetri Katkaistavan palan pituus n tällöin πd v πd u = πd v π( dv ) = πd v πd v + π = π (mm) Srmuksesta n pistettava millimetrin pala 0 Ratjen pituuksien er n πr πr = π( r r ) = 0 Tästä 0 r r = 8,0 (km) π

7 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 Merkitään mpröiden säteitä lhimmästä pisimpään kirjaimilla a, b ja c Yhtälöistä a + b =, 0; a + c = 7,0 ja b + c = 9,0 saadaan pienimmän mprän säteelle lukuarv, Pienimmän mprän ala n π, 7, (cm ) Tangentti n khtisurassa sädettä vastaan sen päätepisteessä Kska nelikulmin kulmien summa n 60, pätee htälö α + β =60, jsta α + β = 80 Keskuskulma O = 80 ( + ) = 0 Kstt kehäkulmat ja D vat tällöin 6 a) Kska kulmaa vastaava kehäkulma n 60 = 8, n kulma = 9 b) < = <D = 8 Kska tinen jänteiden leikkauspisteeseen mudstuneista kulmista n 80 9 = 87, saadaan htälö = 80, jnka ratkaisuna = c) D n mprän halkaisija, jten kulma D = 90 Näin llen < D = 90 8 = Saatu tuls n mös kulman asteluku Kuvin merkintöjen mukaan < O = α + α ja < OD = ( α + α ) Kun tisaalta < OD = β + β, saadaan β β α + α ( ) = β + β = + Ottamalla humin, β β että α =, nähdään väite α = ikeaksi 6 Keskuskulma n rad eli nin 7,, kun kaari n säteen pituinen Kaaren pituus saadaan kaavasta b α = 60 πr α Yhtälön r = πr ratkaisu antaa α:lle arvn , π 7 Mös säde pitenee 0 % Js alkuperäinen säde n r, uusi säde n,r, ja uusi pintaala π, r =,69 πr Pinta-ala n kasvanut 69 % α α β α β D O β 8 Jaetaan kstt alue neliön lävistäjällä kahtia Pulikkaan ala saadaan, kun 90 :n sektrin alasta vähennetään surakulmaisen klmin ala Kstt ala n π ( ) cm = ( 7π ) cm 8, cm r 9 Sijittamalla annettuun kaavaan h = r ja k = r saadaan = 9 Tällöin virhe pr- sentteina n 9r πr ( ) 00 % 0,8 % πr

8 8 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja π r 0 Ympräneljänneksen reunaviiva mudstuu kaaresta ( ) ja kahdesta säteestä (r ) πr 00 nnetuista tiedista mudstetaan htälö + r = 00, jsta r = Ympräneljänneksen pinta-ala n = = ( ) 66 (cm ) + π πr 00 π + π neliö = (r) = r,, = ( π) r ( π) r π r Hukkasuus = = 0, =, % r r r neliö r = ( ) ( π) r Hukkasuus = r = r r neliö = (8 ) = r Jatk kuten edellä mp,, mp = πr hukka r = π( ) = πr, π = 0, =, % mp r = 6π( ) = πr hukka = ( π) r Merkitään = mprän segmentit hteensä ja = neliön nurkkasat hteensä Tiedetään, että = Kun neliöön lisätään mprän segmentit ja saadusta summasta vähennetään mprä, saadaan neliön nurkkasat eli 8 r =, (cm) π 6 + πr = Tästä 6 r = ja π r Kska tangenttikulman kljet (kärkipisteestä sivuamispisteisiin luettuina) vat htä pitkät, saadaan kuvin merkinnöin D + = a + d + b + c = a + b + c + d ja + D = a + b + c + d a a D d d b b c c Merkitään surakulmaisen klmin kateetteja a:lla ja b:llä Lasketaan pulikuiden aljen summa a b ab ( a + b ) ab π + π + π = { 8 { 8 { 8 pulimprän pulimprän klmin a b pulimprän pinta-ala pinta-ala pinta-ala pinta-ala a + b

9 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 9 Klmin ratkaiseminen Surakulmainen klmi Tehtävä ratkaistaan testaamalla, tteuttavatk annetut luvut Pthagraan htälön a) ei le b) n c) ei le 6 Krkeus n 0, 8,, 8 (m),0, 8 Klmin krkeus n,0 6,, (cm) la n cm 87, 9 cm 9 Lev ei mahdu auksta kknaisena, sillä viaukn lävistäjä n, cm, ja se n pienempi kuin levn lhin sivu (0 cm) 60 Tikkaiden pituus n 6 +, 6, (m) Varastn etäiss tikkaiden alapäästä n 6,,7 (m) Rakennusten väli n, m +,7 m = 6, m 6 Lhemmän sivun pituus n , 8 (m) Näin llen pinta-ala n ,8 0 = 70 (m ) 6 Lhemmän kateetin pituus n 6, cm = 8, cm ja pitemmän kateetin 8, cm, cm Pinta-ala n tällöin 8, 8, cm 8, cm 0,6 cm () ( ) 60 () 6 Saadaan htälö =,, jnka ratkaisuna = 7, Neliön piiri n 0, (cm) ja pinta-ala = (, 7 ) 0 (cm ), cm 6 a) = sin0 0,0 (m); = cs0 8, (m) b) = 80 cs 0 76 (m); = 80 sin 0 (m) 6 c) = 6 cm; = 6 (cm) Tinen tapa laskea : = cs, jsta = 6 cs (cm) d) = 0 sin 66, 7 (cm); = 0 cs 66, 60 (cm) 6 Krkeus n 87,6 7, 8, (mm) Kantakulmalle α saadaan htälö 7, cs α =, jsta α 7,0 Huippukulma β 80 7,0 = 6,0 87,6

10 0 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 70 m 66 Havaintjen välillä kne lensi 0s = 0 000,6 s m = 0 km Krkeus (h) saadaan htälöstä h = 0 tan 0,8 (km) 67 nnettujen tietjen perusteella mudstuu surakulmainen klmi, jnka pidempi kateetti n 6 (km) ja viereinen kulma 0 Veneen etäisden majakasta ilmaisee lauseke 6 tan 0, (km) 6 km 0 68 Kuvan merkintöjen mukaan = 70 tan, 70 tan, =, jsta 0 Laiva n 0 metrin etäisdellä, 70 m 69 Olkn D neljäkäs ja E sen lävistäjien leikkauspiste Neljäkkään lävistäjät pulittavat tisensa ja vat khtisurassa tisiaan vastaan D Olkn E = ja E = Surakulmaisessa klmissa E n + ( ) = eli =, jsta E = Neljäkkään ala n = = 0 (cm ) 70 Surakulmaisen klmin hptenuusa n mprän halkaisija Tisen kateetin pituus r r r r saadaan Pthagraan lauseella Klmin pinta-ala n = 8 r πr Klmin ulkpulinen suus mprän alasta n 00% 8,6% πr 7 Olkn pis leikattavan san krkeus Se n tisena kateettina surakulmaisessa klmissa, jssa hptenuusana n sa auringn säteestä Kska suunnikkaan vastakkaiset sivut vat htä pitkät, tinen kateetti n m Saadaan m = tan, jsta = tan m, m m m 7 Saadaan kaksi tapausta: Kateettien pituudet vat ja + tai kateettien pituudet vat ja + ) Pthagraan lauseen mukaan + ( + ) = ( + ), jsta = 6 Sivujen pituudet vat,, +, ja 6 +, 6 6 ) Pthagraan lauseen mukaan + ( + ) = ( + ), jsta = Sivujen pituudet vat 0,87, +,7 ja +, 87

11 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 Kuvin merkintöjen mukaan ( ) = ( + a) + h,( ) = ( a) + h Kun tetaan humin, että h = a, saadaan ( ) + ( ) = ( + a) + a + ( a) + a = = ( ) Näin n sitettu, että klmi n surakulmainen Tdistus menee vastaavasti, js n lhempi tai htä pitkä kuin a h *7 Olkn tasasivuisen klmin sivu s ja mprän säde r Kun sivu lausutaan säteen avulla, saadaan s= r+ r = r( + ) Tällöin klmi s (r( + )) = = r ( + ) = = (6 + ) r 0 s r r r s r Tlpän kulman sini ja ksini 7 a) sin 0 = sin 0 = b) cs 0 = cs0 = 76 a) sin = b) sin c) cs = d) cs 78 a) sin sin(80 b) cs( 80 = sin = = cs ) = sin sin = sin ) + cs = cs + cs = 0 = 80 a) sin( 80 α) = sin α = 0,6 cs(80 α) = cs α = 0, 8 0 b) sin( 80 α) = sin α = cs(80 α) = cs α = ( ) = Yksikkömprässä levan surakulmaisen klmin hptenuusa n, kateetit ja Kska kulma β n tisessa neljänneksessä, n cs β = 8 Kska ksinilla n negatiivinen arv, n kseinen kulma tisessa neljänneksessä Tässä neljänneksessä sinin arvt vat psitiivisia Yksikkömprässä levan surakulmaisen klmin sivut vat, ja ( ) =, jista viimeksi saatu n sin α :n arv 9

12 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Vinkulmainen klmi 8 a) = 7 sin 0 (cm ) b) = 8 sin 76 (m ) c) = (mm ) 8 a) γ = 80 (8, + 6,7 ) = 0 Sinilausetta sveltaen saadaan, b, c =, jsta b,99 (m), ja =, jsta c 6,6 (m) sin 8, sin 6,7 sin 8, sin0 0 7 b) Sinilauseella =, jsta β, sin09 sinβ 0 a α = 80 (09 +, ) = 7, 8 Nt =, jsta a 00 (cm) sin09 sin 7,8 8 Sinilauseella c v =, jsta c v, 0 (m/s) sin sin 86 Klmin huippukulma n 80 = 70 Pinta-ala n tällöin sin 70 0 (cm ) 87 Klmas kulma n 76, Kska pisintä sivua vastaa suurin kulma, n kulma 76, sivua vastaava kulma Merkitään laskettavia sivuja a:lla ja b:llä, jllin sinilauseen a b mukaan = = Näistä a 0, ja b 0, Klmin pintaala = 0, sin 7, 90 sin 7, sin 76, sin 66, Klmas kulma n = 6, Sinilauseen mukaan = = sin 8,06 sin 6, sin 77, 79 Näistä ratkaistuna 0 76 (m) ja 7 07 (m) 89 Pienin kulman n Kstt sivu ratkaistaan sinilauseella: 0 =, jsta sin 60 sin 0 sin 60 0 / = = = 6 sin / Kierttien pituus + saadaan ratkaisemalla htälöt = = sin 9 sin 9 sin Tällöin = Lentkne jutuu kiertämään nin km, mikä km möhästttää lenta = 0,7 h minuuttia 680 km/h 9 Yhdistämällä pisteet, ja P tisiinsa saadaan klmi, jnka klmas kulma P n P 86 88,7 Kstt etäiss P lasketaan htälöstä = Saadaan sin,9 sin 88, 7 P 0 (m)

13 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 9 a) Yhtälöstä 60 0 = sin α sin,0 60sin,0 saadaan sin α = ja 0,0 60 mm edelleen α 7, α 0 mm b) Tunnettujen sivujen välinen kulma n 80 ( + 7, ) =,6 Klmin pinta-ala n 0 60 sin,6 0(mm ) 9 Klmin PRL kulmat vat, ja Sivun PL pituus lasketaan sinilauseella: L PL,,sin =, jsta PL =, sin sin sin h Krkeus h =, sin 9, Lentkne n, kilmetrin krkeudella 9 P 9 Merkitään klmin kulmaa kirjaimella α Klmin () ala = 8 sinα = sinα, ja klmin DE E () α ala DE = sinα = sinα ljen suhde () D () DE sinα = = Klmin DE ala n näin llen % klmin alasta sinα 80 9 Lasketaan aluksi kulmat α ja β α = =, 80 6 ja β = = 9 Sinilauseella saadaan mpröiden säteet r ja r r : 60 = sin, sin ja 60 r = Ratkaisuina r 6,0 ja r 8, sin 6 sin 9, km r r O Tämän jälkeen selvitetään sektreiden ja vastaavien keskusklmiiden alat 6,0 78, 6,0 sektri O π klmio sin 96, , 8, 8, sektrip π klmip sin 6 9 Ympröiden 60 hteinen alue (kaksi segmenttiä) saadaan, kun sektreista vähennetään vastaavat keskusklmit ( 78 96) + ( 8 9) = 00 (mm ) = 0, (cm ) α β 6 P R 96 nnetut ehdt tättää sekä klmi että D Sinilauseen njalla = Tästä sin γ 0, 607, 6,,9 sin γ sin 9, 9 jnka ratkaisuna γ 9, tai γ 0, 9 Tällöin vastaa- 9,9 D 6, cm b β γ,9 cm

14 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja vasti β, 0 tai β 9, Sijittamalla saadut β :n arvt htälöön b,9 = saadaan b 9, (cm) tai b, 6 (cm) sin β sin 9, 9 97 Samaa kaarta vastaavina kehäkulmina < D = < = β Pulimprän sisältämänä kehäkulmana < D = 90 Olkn R mprän säde Tällöin surakulmaisesta b b klmista = sin β eli = R Sinilauseen vakisuhde ilmittaa siis klmin R sin β mpäri piirretn mprän halkaisijan pituuden Ksinilause 98 a) Klmas sivu saadaan htälöstä = cs Ratkaisuna (cm) b) Klmas sivu saadaan htälöstä = cs0 00 Tällöin (cm) c) Klmas sivu lasketaan Pthagraan lauseella Sivun pituus n mm 99 Taljen välinen etäiss ratkaistaan htälöstä = cs Etäiss n nin 0 metriä 00 a) Kulma α ratkaistaan htälöstä = csα Saadaan α, Samalla periaatteella saadaan kulmaβ Hieman lhempi tapa n kättää sinilausetta =, jsta β 8, 6 ja edelleen γ 06, sin, sin β Humautus: Sinilausetta kätettäessä n tiedettävä, nk tuntematn kulma terävä vai 0 tlppä Esimerkiksi htälöstä = saatettaisiin virheellisesti päätellä, että sin, sin γ γ 7,9 b) Ksinilauseen njalla a =,9 +,0,9,0 cs 9, 7, jsta,9,7 a,7 (cm) Sinilauseella =, jllin β, Näin llen klmas sin β sin 9, 7 kulma γ 7, c) Sinilauseen njalla =, jsta β 7, 6 Näin llen kulma γ, sin β sin 6, 9 Ksinilauseella c = + cs,, jsta c 6 (m) Vaikka klmi n tppiä ssk, ratkaisuja tulee vain ksi 0 Olkn klmas sivu Tällöin = 6,0 + 8,7 6,0 8,7 cs,0 7 ja edelleen 7,7 (cm) Sinilauseella saadaan 6,0 cm:n mittaisen sivun vastainen 6,0 7,7 kulma: =, jsta β 9, Klmas kulma n γ 9, 7 sin β sin, 0

15 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 0 Olkn matka rastille m Ksinilauseen mukaan = cs, jsta 9 (m) 0 Kulmamerkintä 7 0' tarkittaa, että kulman suuruus n 7 astetta ja 0 kulmaminuuttia ' = Näin llen 7 0' 7,8 Mastjen väli saadaan ksinilauseel- 60 la: =,7 +,6,7, 6 cs 7, 8, jsta edelleen, 8 (km) 0 Olkt ja suunnikkaan lävistäjät Ksinilauseen njalla =,8 +,6,8,6 cs ja =,8 +,6,8,6 cs(80 ) ja edelleen,8 (cm) ja 7,6 (cm) 0 Ksinilauseella saadaan kljen pituus ratkaistua htälöstä 78 = + cs 76, jsta 6, (mm) Tällöin klmin pinta-ala n 6, sin (mm ) Tisin: Klmin kantakulmat vat Sinilauseella saadaan kljen pituus 78 =, jsta 6, Klmin ala n 6, sin (mm ) sin sin Kstt etäiss ratkaistaan htälöstä = a + a a cs0 = a a ( ) = a, jsta = a 0 07 Jaetaan nelikulmi lävistäjällä l kahteen saan ja = = (cm ) Lävistäjän neliö l = 0 + = Kulmalle α saadaan α arv 7,9 htälöstä = + csα = sin 7,9 7 (cm ) Kk pinta-ala n nin cm + 7 cm = 0 cm 08 Sivu b lasketaan htälöstä,8 = b 8, sin,, jsta b, (cm) Sivu a pulestaan saadaan ksinilauseella: a = 8, +, 8,, cs, Tästä a,7 (cm) Sinilauseella selviää kulma β,,7 =, jsta β 7,7 Klmin klmas sin β sin, kulma γ 00, 0 09 Lävistäjä l lasketaan htälöstä l = + cs7, Tästä l, Sinilauseen njalla =, jsta α 9, 0 sin 7 sinα D Sen kmplementtikulma β, 0 Lasketaan heisen kuvin mukaiset pinta-alat ja b cm γ cm 0 cm a, β 8, cm l mm 7 l α β mm cm mm

16 6 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja = sin 7 77 (mm ) ja =, sin,0 (mm ) Kk pinta-ala n 08 mm Pinta-ala lunnssa n mm ha 0 Tädennetään kuvin suunnikas heisen piirrksen mukaisesti Sinilauseen njalla,0,8 =, jsta ε 6, 6 Tällöin sin 7,0 sin ε, cm γ 7,0 + 6,6 = 6, 6 ja β, Kulma δ δ γ ε n α :n kmplementtikulmana 08,0 Kätetään d hväksi tieta, että suunnikkaan vastakkaiset sivut 7,0 vat htä pitkät ja lasketaan d sinilausetta sveltaen, cm 7,0 β d,0 7,0 cm =, jsta d,9 (cm) sin, sin 7, 0 nnettuja pituuksia kättäen vidaan mudstaa kaksi ehdt tättävää nelikulmita 7,,0 cm α 7, 7, 0,8 8,6 7, β 0,8 8,6 β,8 α,8 Lasketaan ensin kulmat α ja β ksinilauseen avulla ja sitten saklmiiden alat kaavaa = bc sin α sveltaen Näistä pinta-alista hteen laskemalla saadaan nelikulmin ala Tulkset vat seuraavat: α,9 ja β 67, 8, saklmit 9,8 ja,7 ha, nelikulmi nin,6 ha α 8, ja β, 8, saklmit, ja,6 ha, nelikulmi nin 6, ha Ksinilausetta sveltaen lasketaan aluksi sivun pituus = 6, + 9,0 6, 9,0 cs 60 8,0 (cm) Keskuskulma O n kaksi kertaa kehäkulman suuruinen eli 0 Säde saadaan laskettua klmista DO D,0 = = sin 60, jsta r,6 (cm) r r * Tapaus Tapaus 9 9 α α 7 7 6, cm r D 60 0 O 9,0 cm Tapaus : Ksinilauseen mukaan = csα, jsta saadaan

17 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 = 0 6csα Kska 90 < α < 80, n < cs α < 0 Kun cs α = 0,,, ja kun cs α =, niin = 6 Ksmkseen tulevat,,, tai Tapaus : Ksinilauseen mukaan 9 = + 7 csα, jsta cs α ± ( cs α) + = Kun cs α = 0, n, 6 ja kun cs α =, niin = Tässä tapauksessa kseeseen tulevat arvt, ja Yhtenevs ja hdenmutisuus Yhtenevs a) < F b) D c) D a) sks b) sss c) ksk 6 a) Δ EHG ΔFHG (ssk, lisäeht vimassa surakulmaisille klmiille) b) Δ E Δ DE (sks) ja Δ DE Δ E (sks) c) Δ FD ΔDE (kks tai ksk) 7 Δ E Δ D (ssk), sillä E = D ja E = D letuksen mukaan ja kulma n hteinen Lisäeht tteutuu, sillä sivujen E ja D vastaiset kulmat ja vat mlemmat teräviä Yhtenevien klmiiden vastinkulmina < = < 8 Suunnikas määritellään nelikulmiksi, jnka vastakkaiset D sivut vat hdensuuntaiset Klmit ED ja E vat hteneviä E lauseen kks mukaan, sillä D = suunnikkaan vastakkaisina sivuina, < ED = < E ristikulmina ja < DE = <E samankhtaisina kulmina lävistäjän leikatessa hdensuuntaisia sivuja D ja Yhtenevien klmiiden vastinsivuina E = E ja DE =E Saatu tuls sittaa, että lävistäjät pulittavat tisensa 9 Kuvan nelikulmissa Δ D ΔD(sss) Sivu D n klmiille hteinen, = D ja samin D = letuksen mukaan Vastinsina <D = <D Samankhtaisia kulmia kskevan lauseen perusteella D Vastaavasti kulmien D ja D htäsuuruuden perusteella D Näin llen nelikulmi D suunnikas 0 Olkn piste P ehdn tättävä piste Δ OP ΔOP (ssk) Yhtenevslauseen edellts n vimassa, kska klmit vat surakulmaisia Yhtenevien klmiiden vastinkulmina < OP = <OP, jten piste P n kulman O pulittajalla O D P

18 8 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja D F E Tdistus: Δ DF Δ DE (kks), kska D = D letuksen mukaan, < DF = < DE samankhtaisina kulmina suran leikatessa kahta hdensuuntaista suraa ja < DF = < ED kuten edelliset kulmat ΔO ΔO (sss), kska O = O mprän säteinä, = letuksen mukaan ja O n hteinen sivu Yhtenevien klmiiden vastinkulmina < O = < O Kska kahden keskenään samansuuruisen kulman summa n 80, vat mlemmat suria kulmia Jana O n siis khtisurassa jännettä vastaan Klmit vat htenevät lauseen kks mukaan Tinen kulmapareista n ristikulmia, tinen samankhtaisia kulmia suran leikatessa kahta hdensuuntaista suraa Sivupari tulee letuksesta O Klmit E ja E vat hteneviä lauseen sss mukaan, sillä = neljäkkään sivuina, E hteinen sivu sekä E = E lävistäjän pulikkaina Vastinkulmina <E = < E Kska mainitut kulmat vat tistensa vieruskulmia, vat ne sillin suria kulmia D E a) P Tdistus: Δ OP Δ OP (ssk), kska O = O säteinä, < OP = < OP = 90 (säde n kh- tisurassa tangenttia vastaan) ja OP hteinen O sivu Yhtenevien klmiiden vastinsivuina P = P b) Yhtenevien klmiiden vastinkulmina < OP = < OP ja < PO = < PO 6 a) Oletus: n janan keskinrmaalin mielivaltainen piste Väite: = Tdistus: Δ D Δ D (sks) Nimittäin D = D, kska D n janan keskipiste Lisäksi < D = < D = 90 ja D n hteinen Yhtenevien klmiiden vastinsivuina = D b) Oletus: Piste n sellainen, että = Väite: Piste n janan keskinrmaalilla Tdistus: Tdistusta varten hdistetään piste janan keskipisteeseen D Tällöin Δ D Δ D (sss), kska = letuksen mukaan, D n hteinen ja D = D, sillä piste D n janan keskipiste Yhtenevien klmiiden vastinkulmina < D = < D Kska mainitut kulmat vat tistensa vieruskulmia, vat ne sillin suria kulmia Näin llen jana D ht janan keskinrmaaliin, jten väite n tsi D

19 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 9 7 Kun hdistetään pisteet ja E, havaitaan, että Δ ED Δ ED (sks) Tällöin E = E = a Vastaavasti Δ EF Δ F (sks), jten vastinsivuina = E = a Näin llen Δ E n tasasivuinen, jllin kulma β = 60 Tasasivuisen klmin krkeusjanana F = a Klmista F saadaan a tan α = =, jsta α Tällöin kulman a suuruus n likimäärin = 79 Vastaus: Klmin kulmat vat, 60 ja 79 D α β a E a F a Yhdenmutisuus 8 Mittakaava n : 0 000,0 cm 00 m; 60 mm, km; 7, dm km; 0 cm km;, m 8 km 9 a) HG = 70 cm b) =, cm c) mittakaava n : a) Ratkaisemalla verrant = saadaan = 9 (cm) b) Yhdenmutisista klmiista saadaan verrant =, jnka ratkaisuna 6 = (cm), Reitin pituus li cm =, km Keskinpeus li km/h Valkkankaan leveden n ltava 0 6 mm =,8 m Kuvan pinta-ala n 0 6 mm mm, m a 7,0 Mitat saadaan verrannista =,0,0 a,9 (m) ja b, 7 (m) ja b =,0,0,0 Näistä ratkaisemalla,7 km/h Kartan mittakaava k =, = = : Olkn neliön sivun pituus Klmiiden hdenmutisuuden perusteella saadaan 0 0 verrant =, jnka ratkaisuna = (mm) Näin llen neliön pinta-ala n = 90 (mm ) Pinta-aljen suhde n : = : = k, jten mittakaava k = 0, 0,707 Kirjaimen kk -arkilla n siis 0,707-kertainen -arkin kirjaimeen verrattuna Pienenns n näin llen 0,707 = 0,9 = 9, %

20 0 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 Tarkittakn Y pienen läklmin ja kk klmin pinta-alaa Klmiiden hdenmutisuuden perusteella saadaan verrant Y = Y + 6 = 06,, jsta Y = 0,6Y +,96 ja Y = 0, Y 6 0 Vastaavasti =, jsta = Y = 0, 0 (cm ) Y ,0,0,0 8 Pthagraan lauseella saadaan surakulmin D lävistäjä D = + 8 = Kuvissa Δ DE ~ Δ D (kk) Nimittäin < DE = < D = 90 Lisäksi < DE = < D, kska näiden kverien kulmien samannimiset kljet vat khtisurassa tisiaan vastaan Yhdenmutisista klmiista saadaan verrant 8 =, jnka ratkaisuna = 8 Kst- 8 t jana EF = = 8 (cm) D E F 8 9 Olkn klmissa sura kulma pisteessä Pisteestä piirrett krkeusjana khtaa hptenuusan pisteessä D Merkitään D = h Js D = a, n D = 7a Merkitään lisäksi = ja = Klmit D ja D vat hdenmutiset, sillä vastinkulmat vat htä suuret Tällöin = = Viimeisestä htälöstä a h h h 7a () D (7) saadaan h = a eli h = a Kun tämä sijitetaan a ensimmäiseen htälöön, saadaan = = Kateettien pituuksien suhde n a 7 : 7 0 Jatketaan tähtäsviivaa maahan asti Yhdenmutisista klmiista saadaan verrant,7 +, =, jsta etäisdelle tulee arv,88 Mastn krkeus h ratkaistaan h-,0 h,788 tälöstä = ja saadaan 7 m,0,788, m,0 m 0,0 m h Kun merkitään :lla kk klmin ja Y:llä läklmin pinta-alaa, vidaan hdenmutisuuden perusteella kirjittaa htälö Y = = h Tästä edelleen =, h h h h jllin = ja h = h = ( ) Kstt suhde h n = = : ( ) h h -

21 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Klmin merkilliset pisteet Suurimman kulman vastaisen sivun pituus n 8,0 cm Kulmanpulittajalauseen mukaan = Tästä, Kstt sat vat,7 cm ja, cm Pthagraan lausetta kättäen lasketaan krkeudeksi h = 0 6 = 8 Klmin painpiste n keskijanjen leikkauspisteessä, jnka etäiss kannasta n klmassa keskijanasta (krkeusjanasta) eli 8cm = cm,7 cm 6 Tasasivuisessa klmissa krkeusjana ht keskijanaan Tasasivuisen klmin s krkeusjana h = Tällöin painpisteen etäiss klmin kärjestä n s h = = s 7 Piste O n klmin kahden sivun ja keskinrmaalien leikkauspisteenä htä kaukana klmin kaikista kärjistä Kska se n htä kaukana janan päätepisteistä, se sijaitsee mös janan keskinrmaalilla (ks tehtävä 6 b) Täten mös sivun keskinrmaali kulkee pisteen O kautta O 8 Pthagraan lauseella saadaan klmin hptenuusan arvksi 00 mm Merkitään E = ja D = Kulmanpulittajalauseen mukaan = ja = Edellisestä = 0 ja jälkimmäisestä = Pthagraan lau seella saadaan klmin sisään jäävien sien pituudet: D 00 +, (mm); E = (mm) 9 Kuvan suurin klmi havaitaan tasaklkiseksi, jten = 6 Kulmanpulittajalauseen perusteella = = Tästä = 8 9, 8 ja 80 = 6 = 6, 0 Kska klmi n tasaklkinen, sivu D = Tällöin krkeusjana D = 0 = 6 Ymprän säde r ratkaistaan htälöstä = ja saadaan r = 6 r 6 r 0 α α D O r α

22 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Keskijanjen leikkauspisteeseen mudstuu klme surakulmaista klmita Sveltamalla näihin Pthagraan lausetta saadaan kuvan merkintöjen mukaan: b a b () + =, + () = ja + = c a Kahdesta ensimmäistä saadaan hteen laskemalla b a b a + = ( + ) = +, jsta a + b = ( + ) = c c Yksi klmin sivuista n 0,0 cm (,0 cm + 7,0 cm) Olkt kaksi muuta sivua ja 8 Kulmanpulittajalauseen mukaan =, jsta =, Klmin sivut 8 7 vat, cm, 0,0 cm ja,6 cm s Js klmin sivun pituus n s, n mpäri piirretn mprän säde r = ja sisään s r piirretn säde r s = Säteitten suhde = Ympröiden aljen suhde n 6 rs r ( ) = = Ympäri piirretn mprän ala n siis 00 ( ) % = 00 % suurempi kuin sisään piirretn mprän rs ala Kuvin merkintöjen mukaan Δ PD Δ PE (sks) Pisteeseen P mudstuvat kulmat vat ristikulmina htä suuria P = P, kska ne vat kumpikin kaksi klmassaa keskenään htä pitkistä mediaaneista Samin PD = PE keskenään htä pitkien mediaanien sina (ksi klmassa mediaanista) Yhtenevien klmiiden vastinsivuina D = E, ja kska vat vastaavien sivujen pulikkaita, n = Saatu tuls sittaa klmin tasaklkiseksi D P E Tasasivuisen klmin sisään ja mpäri piirrettjen mpröiden keskipisteet sijaitsevat klmin painpisteessä eli keskijanjen leikkauspisteessä O Se jakaa kunkin keskijanan suhteessa :, jten = ja siitä = sisään = π 9 = π, mpäri = π = 9π : = : sisään mpäri,0 cm O 6 Svelletaan sinilausetta mlempiin saklmiihin: p a q b b = ja = = Jaetaan sin α sinβ sin α sin(80 β) sin β htälöt pulittain tisillaan, jllin saadaan kulmanpulittajalause = α p a α q b b 80 a q β β p

23 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 Kuvan merkintöjen ja Pthagraan lauseen mukaan 0 = ( + 6) + ( 6 ), jsta edelleen 0+ 6 = 0 Yhtälön ratkaisuna 8 ja = Kateettien pituudet vat 8 cm ja cm = 8 Valitaan pituusksikkö niin, että klki n ja kanta 6 ksikköä Olkn O sisään piirretn ja P mpäri piirretn mprän keskipiste Vastaavat säteet lkt r ja R Klmin krkeusjanan pituudeksi saadaan 7 Kska O n kulman pulittajalla, n vimassa r verrant =, jsta r = Yhden- 7 r 7 mutisista klmiista E ja DP saadaan verrant 8 Ym pröiden aljen suhde n r : R = : = 9 : R = 6 r 6 O, jsta 7 E P R = D R Yhdenmutisuuden svelluksia 9 a) Yhtälöstä = saadaan =, b) Yhtälöstä 6( 6 + ) = ( + 9) saadaan =, 7 60 nnettujen tietjen perusteella saadaan htälö = 0, jnka psitiivisena juurena = 0, (cm) 6 a) Oheisen kuvin mukaan =, jsta = 8 Kk jänteen pituus n,0 cm + 8,0 cm =,0 cm b) Olkn pisteen kautta kulkevien jänteiden pituudet ja Yhtälön = psitiivinen juuri n = Kk jänteen pituus n tällöin 0,0 cm,0 cm 7,0 cm,0 cm,0 cm 6 Pthagraan lauseella saadaan sivun pituudeksi Kstn janan pituus ratkaistaan htälöstä =, jsta =, 6 Olkt ja kateetteja ja h krkeus Ratkaistaan htälöt Ensimmäisestä htälöstä = 80 = 8, 9 (cm), keskimmäisestä = 0 =, (cm) ja viimeisestä h = 6 =, 0 (cm) 0 = 8, 0 = ja 8 h h =

24 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 6 Olkn sivu D = Yhdenmutisista klmiista D ja vidaan mudstaa verrant = Psitiivisena ratkaisuna = 9 Pthagraan lauseella klmin 6 + krkeudeksi saadaan D = Klmin pinta-ala n = 0 6 Olkn hptenuusan sat ja 6 Mudstuneet pikkuklmit vat hdenmutisia (kk) Vastinsivuista mudstuu verrant =, jsta = 9 tai = 6 6 Vastinsivujen suhde n tällöin : 6 = : Klmit vat hdenmutisia mittakaavassa : 66 Merkitään tntin sivun pituutta :llä Yhdenmutisista klmiista saadaan verrant 7 =, jsta = 0 Näin llen ertettavan tntin pinta-ala n 900 m Oheisen kuvin merkinnöillä saadaan verrant =, jsta = 0 Surakulmaisesta klmista saadaan Pthagraan lauseella = 0 0 = 0 (cm) Vastaavasti klmista DE tulee janan D pituudeksi 0 60 = 60 0 (cm) 68 Tdistus: Δ P ~ Δ P (kk), kska < P hteinen, < P = < P samaa kaartaa vastaavina kehäkulmina Yhdenmutisuuden perusteella saadaan verrant P P =, jsta P = P P P P 0 E 60 D P 69 Kannan suuntaiset surat jakavat alkuperäisen klmin siin X, Y ja Z Mudstuu klme hdenmutista klmita, jiden krkeudet vat h, h ja h Yhdenmutisuuden perusteella saadaan verrannt: = ( ) = ja = ( ) = X h X h X + Y h X + Y + Z h 9 Edellisestä verrannsta Y = X ja jälkimmäisestä Z = X ljen suhde n näin llen X : Y : Z = X : X : X = : : X Y Z h h h 70 Kska ksms n pinta-aljen suhteesta, klmin kk ei vaikuta tulkseen Siksi vidaan eht sin α = tulkita niin, että klmin tisen kateetin pituus n ja hptenuusan Tällöin tinen D E kateeteista n Kska kulman pulittaja D jakaa vastaisen sivun viereisten suhteessa, n D = ja α h 0 7

25 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja D = Jana E n mediaani, jten E = ja edelleen ED = Klmiilla 7 E, ED ja D n kaikilla sama krkeus h Näin llen klmiiden aljen suhde n h : h : h = : : = : : 0 = 7 :: Merkitään :n ja F:n leikkauspistettä G:llä Yhdistetään pisteet D ja Kska klmit DE ja FE vat hdenmutisia (sks), vastinkulmina < DE = < FE Tästä sstä D F D E Vastaavasti hdenmutisista klmiista G ja D saadaan verrant G = =, jsta edelleen D G G = Tämä sittaa, että F pulittaa janan F varuusgemetria varuuden surat ja tast 7 vaakasura leikkaus: mprä/mprä pstsura leikkaus: surakulmi/klmi 7 Tasn ulkpulella levan pisteen kautta kulkee tarkalleen ksi tämän tasn suuntainen tas 7 a) Tasjen asennsta riippuen kahteen, klmeen tai neljään saan b) Osia vi lla,,, 6, 7 tai 8 7 Tsia vat a), c) ja d) 76 a) 90 b) 0 c) a) 90 b) 60 (Klmi EG n tasasivuinen) c) 78 Phjana levan surakulmin lävistäjä n a + b Tällöin avaruuslävistäjän pituus n ( a + b ) + c = a + b + c 79 Sateenvarj ( cm) mahtuu laukkuun, sillä laukun avaruuslävistäjän pituus n + +,9 (cm) 80 Tahkjen lävistäjien pituudet vat = + =, F = + = 0 ja F = + = Näistä pisin n Klmi F ei le surakulmainen, kska ( 0) + ( )

26 6 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 8 Merkitään heisen kuvan mukaisesti kuutin särmää a:lla varuuslävistäjän pituus n tällöin a Ympäri piirretn a mprän säde r = ja sisään piirretn mprän säde a a a rs = Säteiden suhde n r: rs = : = : a r r s a a 8 n tasasivuinen klmi, jnka sivun pituus n s ja krkeus s s 6 E = = Kska piste O n klmin s 6 s 6 keskipiste, n O = = Etäiss DO ratkaistaan surakulmaisesta klmista OD: D O E s s 6 s s DO = s ( ) = s = = s s s 8 Js kuutin särmä n s, avaruuslävistäjän pituus n s Kuvassa kulma α n terävä kulma surakulmaisessa klmissa, jnka tinen kateetti n s ja hptenuusa s Saadaan htälö cs α = =, jsta α, 7 Lävistäji- s s en välinen kulma n tällöin 80,7 70, s α s s 8 Olkn neliön sivun pituus s Taittamisen tulksena saadaan tasaklkinen klmi, jnka huippukulma α (O) n etsitt kulma Klmin klki s lasketaan klmista O Kantasivu pulestaan selviää klmista Tällöin = + = (s + s ) + s = 6s = s 6 s Kulma α lasketaan ksinilauseen avulla: α ( s 6) = ( s ) + ( s ) s s csα Rat- O s 6s + s + s kaistuna cs α = =, jsta α =0 s s 8 Oven lävistäjän pituus n l = , (cm) Sveltamalla kahdesti ksinilausetta saadaan kuvin merkinnöin a = c c csβ ja a = l l csα Yhdistämällä htälöt c ( csβ) tulee lävistäjien väliselle kulmalle htälö csα = l l a) Kun β =, lävistäjien välinen kulma n α 6,6 b) Kun β = 60, lävistäjien välinen kulma n α,8 c) Kun β = 90, lävistäjien välinen kulma n α,0 c = 89 cm β a α a l 8 cm

27 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 Säännölliset mnitahkkaat 86 a) 0 b) c) 87 a) b) 88 Leikkauskuvi n surakulmi, jnka kanta n 8,8 cm ( 6, ) ja krkeus 6, cm Pinta-ala n nin, cm 89 Maalattavan pinnan mudstaa kuutin pinta ( 6 0 cm = 600 cm ) sekä kahdesti pikkileikkauksena levan surakulmin ala ( 0 cm 0 cm 8 cm ) Kk pinta-ala n tällöin nin 880 cm 90 tetraedri heksaedri ktaedri 9 ktaedri kuuti 9 Palljen säteiden suhde n : a) Pinta-aljen suhde n mittakaavan neliö eli (: ) = : b) Tilavuuksien suhde n mittakaavan kuuti eli (: ) = : 8 9 Merkitään mittakaavaa :llä Tällöin 0,6 0, 0, = 7,, jsta = 00 Säiliön mitat vat,78 m,86 m,9 m 9 a) 8:ssa, ( n ) b) :ssä, 6( n ) c) :ssä, (n ) d) 8:ssa, aina nurkkapalat e) ei hdessäkään

28 8 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 9 Merkitään särmiä kirjaimilla a, b ja c Tällöin särmiön tilavuus V = abc Kun vedenkrkeudet ilmitetaan desimetreinä, saadaan säiliön tilavuudelle seuraavat klme htälöä: 0, a b =, (dm ); 0, a c =, (dm ) ja 0,6 b c =, (dm ) Kertmalla htälöt pulittain saadaan 0, 0, 0,6 ( abc) =,, jsta edelleen, abc =,8 (dm ) Säiliön tilavuus n,8 litraa 0, 0, 0,6 96 Kipsisen pienismallin tilavuus n Prnssipatsaan tilavuus n,9 m 8 00 V p V k 00 kg 0,00 kg = 00 kg/m = 0 0,0007 m,9 m kg/m 0,0007 m, ja massa 97 Mnitahkas Tahkja (T) Kärkiä (K) Särmiä (S) tetraedri 6 heksaedri 6 8 ktaedri 8 6 ddekaedri 0 0 iksaedri 0 0 Muuttujien välillä vallitsee htes S = T + K 98 7 dm Kuutiiden särmät vat, ja dm Kun kuutit liimataan hteen kuvan sittamalla tavalla, hteinen pinta-ala n pienin 99 Snt säännöllinen 6-kulmi (ikeanp kuvi) 00 Oletetaan, että k kappaletta säännöllisiä n-kulmiita khtaa tisensa samassa pisteessä Tällöin n vimassa eht k < 60, jssa murtlauseke tarkittaa ( n ) 80 n säännöllisen mnikulmin hden kulman suuruutta Epähtälö sievenee mutn kn ( ) < n, jssa k ja n Tutkitaan taulukimalla epähtälön paikkansa pitävttä k:n ja n:n eri arvilla (k, n) k(n ) < n tsi/epätsi kappale (, ) < 6 tsi tetraedri (, ) 6 < 8 tsi heksaedri (, ) 9 < 0 tsi ddekaedri (, 6) < epätsi (, ) < 6 tsi ktaedri (, ) 8 < 8 epätsi (, ) < 6 tsi iksaedri (, ) 0 < 8 epätsi (6, ) 6 < 6 epätsi (6, ) < 8 epätsi Vain lukuparit (, ), (, ), (, ), (, ) ja (, ) kelpaavat, mikä sittaa Platnin kappaleita lötvän vain nu edellä esitett viisi

29 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 9 Lieriö 0 Ämpäreiden sisältö ei mahdu tnnriin, sillä tnnrin tilavuus n 06,8 litraa ja ämpäreiden hteinen tilavuus 07,6 litraa 0 Phjamprän säde r ratkaistaan htälöstä π r cm = 000 cm Tästä r 8, cm ja halkaisija nin 7 cm 0 Kun merkitään alkuperäistä sivun pituutta kirjaimella, saadaan htälö ( 0) = 000, jnka ratkaisuna = = 0 + 0, (cm),8 +, 0 a) V =,0 8,7 m,7 m 808 / b) Pinn tilavuudesta li puuta 0,69 7 %,7 0 Phjan pinta-ala = 6 6, 0 (cm ) a) V = 6 cm 0 cm = 60 cm b) Vaippa mudstuu kuudesta surakulmista vaippa = 6 cm 0cm = 00cm c) Kk pinta kstuu vaipasta ja kahdesta phjasta kk = 00 cm + 6 cm = 0 cm 0,0 0,0 06 Kurman massa n 0, m 8900 kg/m kg 07 Yhtälöstä π r =, cm ratkaistuna phjan säde r 9, 66 cm Lieriön tilavuus V = π 9,66, cm 800 cm =,8 dm 08 a) m = (0, m) 00 kg/m =, kg b) Kultakuutin särmä s ratkaistaan htälöstä s 9 00 kg/m =, kg Ratkaisuna s 6, cm 09 Olkn pienemmän mitan halkaisija dm Mitat vat hdenmutisia ja tilavuuksien suhde n Näin llen suuremman mitan halkaisija n ja tilavuus vastaavasti V = π ( ), = (litra) Tästä ratkaisuna = 0, 7,π Phjan halkaisija n 7, cm 0 Lasketaan ensin katn lappeen leves Pthagraan lauseella:, +,, 6 (m),, Lasin tarve n kaikkiaan,,8 +,8,6 + +,, (m ) Phjan pinta-ala = 6 = (cm ) Särmiön krkeus h = 6,0 sin 60, (cm) Särmiön tilavuus V =, 6 (cm ) Vedenpinnan krkeus h saadaan Pthagraan lauseella: h =,, (m),0 +,0 Veden määrä sekunnissa n, m 0, m,8 m

30 0 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja V = π, 9,8 cm 96 cm = 0,96 dm Knttilän massa n lieriö 0,96 dm 890 kg/m = 0,96 dm 890 g/dm = 6g Tällöin palaika n 6 8 6, tuntia Vinn mprälieriön avattu vaippa n heisen kuvan kaltainen Kaarevan san halkaisijana vi lla jk hallin leves tai pituus, jten saadaan kaksi eri tapausta: V = 6 m + π 6 6 m 00 m tai V = 6 m + π 8 m 800m 6 Oikea tilavuus n cm = cm ja virheellinen tilavuus cm = 98 cm Pikkeama n,6 % stiaan jää 0 π 0 0 cm + 0, π 0 0 cm alasan lieriö 8 litraa vettä puliksi täsi läsan lieriö Olkn lieriön säde r ja krkeus h r r h h V V lieriö lieriö lieriö särmiö lieriö = πr : V = πr = 8r : särmiö särmiö h, V särmiö = π : + πrh = π(r + 8rh = (r = π : = r h + rh) + rh) 9 Tnnrin phjamprän säde r ratkaistaan htälöstä π r = (cm ) r,8 (cm) Kska tnnrin säde n pienempi kuin öljpinnan krkeus, n tilanne heisen kuvan mukainen csα =, jsta α 70 Pikkileikkauskuvi,8,8 n segmentti, jnka ala saadaan lisäämällä sektrin alaan klmin ala Sektrin ala n π, (cm ) Klmin ala n,8 sin0 8 (cm ) Segmentin ala n tällöin 7 cm α r Plttainetta tnnrissä n cm - r 7 = 76 (cm ) (litraa) Hankinnan hteisarv n 0, , jten kauppa kannatti cm cm

31 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 0 Olkn alkuperäinen särmä s Veteen putamisen jälkeen särmä n,0s ja kuutin tilavuus (,0s) Kuivaamisen jälkeen kuutin tilavuus n 0,9 (,0s),088 s, 09 s, jka n,9 % alkupe-,088s Tällöin särmän pituus n räistä särmää pitempi Karti,,, Siiln mahtuu viljaa V =, 9 kuutimetriä Vaipan ala n = π 0,0 8,0 00 (cm ) Kartin krkeus h lasketaan Pthagraan lauseella: h = 8,0 0,0,6 (cm) 0,0,6 Kartin tilavuus n V = π 8 00 (cm ) lasaan tarvitaan kangasta π (m ) ja läsaan π (m ) eli hteensä 970 m lasan tilavuus n π (m π 0 ja läsan tilavuus 0 (m ) Teltan kk ti- lavuus n 60 m Kartin akseli h, phjan säde d ) ja sivujana r mudstavat surakulmaisen klmi- n, jsta saadaan r = 6 + = 6 6,79 ( cm) uki levitett vaippa n sektri, ja sen keskuskulman asteluvulle α pätee = Tästä α 6π 60 π 6 α 60 66, Sektrin säde n 6, cm ja keskuskulma 66 6 a) Sivutahkna levan klmin krkeus n 9,0, 8, 6 (cm) Sivutahkjen,0 8,6 hteinen pinta-ala n 86, (cm ) Kknaispinta-ala 0 cm saadaan, kun vaipan alaan 86, cm lisätään phjan ala cm b) Pthagraan lauseella tulee pramidin krkeudeksi 8, cm, jten tilavuus n,0 8, V = 69 (cm ),0 m 6 Lasketaan kappaleiden tilavuudet: π,0,0 Vkarti =, (m ) ja h Vsärmiö =,0,0, =,0 (m ), jten särmiön tilavuus n pienempi ja särmiö thjennetään kartin Vedenpinnan krkeus h ratkaistaan kappaleiden hdenmutisuuteen perustuvasta htälöstä ( ),0 h =, jsta h 89 cm,0,,0 m

32 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 Taivutuksen tulksena mudstuu kuvan mukainen karti, jnka phjan piiri π 8,0 b = = π (cm) Yhtälöstä π = π saadaan kartin phjamprän säteeksi =,0 (cm) ja krkeudeksi h = 8,0,0 = 60 = (cm) a) V = πr h= π 0, (cm) b) = πrs+ πr = π 0, 80, + π 0, 6(cm) Kiviaineksen massa n m 700 kg/m = t Tästä kivimäärästä tulisi 900 kurmaa a) Osa n tasasivuinen klmi, jnka sivun pituus n 0 cm b) Pinta mudstuu klmesta htenevästä tasaklkisestä klmista ja hdestä tasasivuisesta klmista Pinta-ala n = + 0 (cm ) ja 0 0 (0 ) 0 0 tilavuus V = 70 (cm ) 8,0 cm h 0 Phjan pisin lävistäjä n kaksi kertaa kuusikulmin sivun pituinen eli 88,0 mm,0 V = 6 88,0 8 (cm ) Klmiiden hdenmutisuuden perusteella saadaan a =, jsta r h r a = Kska pienemmän kartin tilavuus n pulet ismman tilavuudesta, niin h π r h = πrh Yhtälön ratkaisuna = h a r h Kartin sivujanan pituus n 6, +,6 7, 9 (cm) Tasn levitett vaippa n mpräsektri, jnka säde n 7,9 cm Ksttä keskuskulmaa α vastaava kaari n α 8,9 cm Yhtälön π 7,9 = 8, 9 ratkaisuna keskuskulma α 0 60 Tädennetään kappale kartiksi kuvan mukaisesti Kuvaan mudstuneista hdenmutisista klmiista saadaan verrant = =, jsta = 60 Sivujanjen pituudet vat = ,8 ja vat = , 6 Vaipan ala n eli 0 dm π 6,6cm π 7 0,8cm 000 cm - 0 0

33 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Oheinen kuva esittää pikkileikkausta tilanteesta Kska hdenmutisten kuviiden aljen suhde n mittakaavan (= säteiden suhde) neliö, saadaan kuvan perusteella hdenmutisista klmiista = ( ), jsta edelleen = Tämä n mös kuutin r r R R ulkpulisen ja kk kartin krkeuksien suhde Kuvan merkinnöillä saadaan r a R a =, R = ja r = ja edelleen = Tällöin + a R kartin krkeus n a + = a Tilavuuksien suhde n r a πr h π ( ) ( a) π a = = ( + ) 0,6 a a R a Kärjestä D phjataslle piirretn nrmaalin kantapiste P n phjaklmin keskipiste s eli mediaanien leikkauspiste O = tasasivuisen D klmin krkeusjanana Tetraedrin krkeus lasketaan surakulmaisesta klmista DP Kska mediaanien s s leikkauspiste jakaa mediaanit suhteessa :, n h s s P = O = = Pthagraan lauseen njalla DP = s ( ) = = 0, 8s s 6s s 6 s P O 9 6 Oktaedri mudstuu kahdesta vastakkain levasta neliöphjaisesta pramidista Phjaneliön lävistäjän pituus n s ja sen pulikkaan P:n pituus S- s veltamalla klmin P Pthagraan lausetta, saadaan s =, + ( ) ja edelleen s s =,, jsta s =, 6, (cm) s h P s *7 a) Olkn kuutin särmän pituus s ja pramidin krkeus h Surakulmaiset klmit O ja D vat hdenmutisia (kk) ja klmi O n tasaklkinen Siis mös kl- h s mi D n tasaklkinen, jten h = D = D = s Pramidin krkeuden ja särmän suhde n = = s h s s s O b) Khdan a) perusteella = s ja F s F = s Surakulmaisesta klmista α s β E F saadaan tan = =, jsta s α,6 α 7 Tällöin kulma β = 80 α 09 h D

34 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja s c) Yhden pramidin tilavuus n V p = (s) s = Rmbiddekaedrin tilavuus s Vr 6s n Vr = Vk + 6V p = (s) + 6 = 6s Tilavuuksien suhde n = = : V 8 s Pall 8 Padan tilavuus n V = π,0 dm 0 dm = 0 litraa 9 Kuren suus n π π, = 0 % π,, = 0 Olkn ismman palln tilavuus V, jllin pienemmän palln tilavuus n V Tilavuus V ratkaistaan htälöstä V + V = 0, l (dm ), jsta V = dm Ismman palln säde R saadaan htälöstä π R = Tästä R = 0, 0 (dm) π Vastaavasti pienemmän palln säde r ratkaistaan htälöstä π r = Tällöin r = 0, (dm) Palljen säteet vat,0 cm ja, cm 0π a) = π 0,90 0 (m ) b) m = π 0,90 m 0,078 kg/m 7 00 a) Pinta-aljen suhde n säteiden suhteen neliö eli ( ) p g 7 00 b) Tilavuuksien suhde n säteiden suhteiden kuuti eli ( ) a) V = 60 0 π 0,0 dm 0, litraa b) V = 6 0, l 0 litraa Valuun kätettävän materiaalin tilavuus V = 09, π, 60cm Yhden haulin tila- vuus V = π 0, cm Tällöin haulien lukumäärä n 09, π, 60 n = 800 π 0, Olkn alkuperäinen säde r Sillin kasvanut säde n,r,r a) Pinta-aljen suhde n ( ) =, la n kasvanut % r,r b) Tilavuuksien suhde n ( ) =,7 Tilavuus n kasvanut nin 8 % r

35 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 6 a) = π,0 cm cm b) V = π,0 0 c) Ulkpulelle jää 0,76 7,6 % 0 cm cm 7 Kuparin tihes n kg/m Palln kuren tilavuus V = m ρ =,0 kg/8 960 kg/m = 8,0 cm Sisäpalln säde 7, cm saadaan htälöstä π(8 ) 8,0 Tällöin kuren paksuus n 8,0 cm 7, cm = 0,76 cm = 7,6 mm 8 Kstt alue n vöhke, jnka pinta-ala = πrh Tällöin R n maapalln säde ja h vöhkkeen krkeus Oheisen kuvan merkintöjen perusteella h = R sin, = 670 sin, 0 (km) Pinta-ala n = π 670 0,0 0 (km ) Kstt prsenttisuus n,0 0 8 π % 0% h R, 8 9 Lasketaan aluksi kaltin krkeus h Surakulmaisesta klmista = sin 66,, jsta = r sin 66, Napa-alueesta mu- r dstuvan kaltin krkeus n h = r = r( sin 66, ) lueiden hteinen pinta-ala n navat = πrh = πr ( sin 66, ) Napa-alueiden hteinen suus kk maapalln alasta n navat πr ( sin 66, ) = = sin 66, 0,08 = 8, % πr pall r h 66, Phjisen pallnpuliskn trppisen alueen vöhkkeen krkeus k lasketaan htälöstä = sin, Tästä k = r sin, Trppisten alueiden hteinen pinta-ala n k r = πrk = πr sin, Trppisten alueiden trp suus kk maapalln alasta n trp πr sin, = = sin, πr pall 0,99 = 9,9% k r, 0 Olkn kuutin särmä a ja pikkupalln säde r Saadaan htälö, jsta r lasketaan a = a+ r + r+ r+ r a( ) = r( + ) r = a + a r r

36 6 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja Palljen hteinen tilavuus V = a + 8 π π a 8, a Palljen suus + kuutista n 8, a ( a) 0, 60 = 60, % Pallsektrin tilavuus lasketaan kaavalla V = π rh Tässä h n kaltin krkeus ja r palln säde Yhtälöstä 0 = πr, lasketaan palln säteelle arv r 8, Karti- n phjamprän säde karti 8, 6,, Kappaleen kknaispinta-alaksi tulee + = πr + πrh = πr( + h) π 8, (, +, ) (cm ) kaltti Linssin mudstaa kaksi htenevää pallsegmenttiä luksi lasketaan palln säde r htälöstä r = 8,0 + ( r,0), jsta saadaan r,7 (cm) Pallsegmenttien hteinen tilavuus n h,0 V = πh ( r ) π,0 (,7 ) 60 (cm ) r r -,0 8,0 Lieriön phjan säde R lasketaan htälöstä πr h = 000l cm l Phjan säde n R = 000 π Palln säde r saadaan htälöstä r = π R p π h pl Ratkaisuna r = 0 (cm) πh *Piirtäminen ja mallintaminen Gemetrian piirtämistehtäviä a) Piirretään aluksi mpräviiva, jnka keskipisteenä n piste P ja jka leikkaa suran kahdessa pisteessä Seuraavana piirretään näiden pisteiden väliselle janalle keskinrmaali b) Samalla tavalla kuin a-khdassa ertetaan suralta jana, nt mprän keskipiste n suran ulkpulella 8 Etsittävä piste n suran s ja janan keskinrmaalin leikkauspiste 60 a) Pulitetaan teiden välinen kulma Pulittajan ja jen leikkauspisteestä lötvät etsitt pisteet b) Piirretään janalle keskinrmaali Keskinrmaalin ja jen leikkauspisteessä n etsitt khta

37 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 7 6 Piirretään ensin neliö, jnka ksi sivu n halkaisijalla niin, että sivun keskipiste ja pulimprän keskipiste O htvät Valitaan O hmtetiakeskukseksi ja piirretään hmtetiasäteet kuvan sittamalla tavalla Näiden ja mprän kaaren leikkauspisteistä ja piirretään halkaisijalle nrmaalit D ja Vaadittu neliö n D D O 6 Piirretään ensin mprä, jnka keskipisteenä n annettu piste ja säteenä vähintään pulet pisteen ja suran välisestä etäisdestä Tämän jälkeen piirretään annetun suran suuntainen ja siitä edellä mainitun säteen etäisdellä leva sura Leikkauspisteet vat vaadittuja pisteitä Lisää pisteitä saadaan muuttamalla säteen pituutta 6 Piirretään mprälle kaksi jännettä ja niille keskinrmaalit Kadnnut keskipiste löt keskinrmaalien leikkauspisteestä 66 Klmi vidaan piirtää vain, js pisin janista n lhempi kuin kahden muun janan summa 67 Kska krdinaatistn mudstuvat klmit D ja E vat hdenmutisia (kk), saadaan ' 0 ' 0 verrannt = = k Tästä näkee helpsti tulksen ' = k( 0 ) + 0 ja 0 0 ' = k( + 0 ) 0 (, ) D (, ) (, 0 0) E Mallintaminen gemetriassa 68 Oheisen kuvan merkintöjen mukaisesti = π 8 + π + π 70 (m ),0 m 6,0 m,0 m,0 m 8,0 m 69 a) Kun liikennemerkit leikataan heisen kuvan mukaisesti, n kknaismäärä b) Liikennemerkkien hteenlaskettu pinta-ala n = 6,6 (m ), ja levn pintaala 6,9 (m ) Hukkapaljen suus n näin llen 6,9 6,6 0,0 =,% 6,9

38 8 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 70 Oletetaan astiat kannettmiksi V V V V V kuuti lieriö pata pramidi särmiö = 6 cm, kuuti = 80 cm 7 cm, lieriö 7 cm 7 cm, pata 7 cm = 8cm, pramidi 9 cm = 66 cm, = 8 cm särmiö Suurin tilavuus n pramidilla, vähiten materiaalia tarvitaan padan (pulipalln) valmistamiseen 7 Krkein mahdllinen kuljetus, jka n läsaltaan,0 m leveä ja mahtuu tunneliin, n,0, m, m krkea Tehtävässä mainittu, m krkea kuljetus ei siis mahdu kulkemaan tunnelista 7 Oheisessa kuvassa, jnka mittasuhteet n selvden vuksi muutettu, kstt etäiss n merkitt kirjaimella Se n kätännössä sama kuin meren pintaa pitkin laskettu matka Pthagraan lauseella = ( ,0) 670 (km) R,0 m, m R h 0 m 7 Kun jhtjen keskipisteet hdistetään kuvan mukaisesti, mudstuu neliö, jnka sivun pituus n mm ja lävistäjä mm Jhdt vaativat tilaa (6, + + 6,) mm, mm eivätkä siis mahdu putkeen, jnka sisähalkaisija n, mm 7 Phjiseen menevä laiva kulkee minuutissa 0, km, jten se n 9, km:n päässä tisen laivan alkuperäisestä paikasta Tämä laiva pulestaan n edennt länteen 7, km Oheinen piirrs esittää tilannetta minuutin kuluttua alkutilanteesta Laivjen välinen etäiss n e = 9, + 7, (km) 7, km e 9, km 7 Kk seinän pinta-ala n, m Ikkunan pituus ja krkeus ratkaistaan htälöistä ( ),, = ja ( ) =,67 ja = 0, 90 Ikkunan mitat vat,0,,7, 90 cm 67 cm 76 Taln julkisivuviiva ja näkösäteet määräävät klmin Piirretään sen mpäri mpräviiva Kuvassa näkvä, pisteen P sisältävä mprän kaari kstuu niistä pisteistä, jista julkisivu tulee kknaisuudessaan kuvaan Kaikki tämän kaaren sisältämät kehäkulmat vat nimittäin näkökulman α suuruiset P α α

39 Gemetria (M) Tehtävien ratkaisuja 9 0, π 77 a) Päädn piiri n 0, m + m, m Vaipan pinta-ala n, m, m, m Päädn pinta-ala n 0, m + 0, 0, m + π 0, m 0, m Kk pinta-ala n, m + 0, m,7 m b) Pakkauksen tilavuus n 0, m, m 0,6 m 78 Oheinen kuva esittää tilannetta Yhdenmutisista klmis ista mudstetun verrannn = ratkaisu- 0 na s = 60 (m) Näin llen autn npeus n 60 m,7 m/s 9 km/h s 00 mm 00 mm 00 mm 00 mm s 0 m m 0 m 0 m 79 lla levan kuvan merkintöjen mukaan suunnistajan kulkema matka mudstuu janasta ja kaaresta O = 600 O saadaan 00 cs( O ) = 87, Klmista , jsta 97, < O 8, 8 Tällöin < O 97, ja kaari π 00 9, 60 Kk matka n 87, m + 9, m 90 m 80 Svelletaan mudstuneisiin surakulmaisiin klmiihin Pthagraan lausetta a b c d a b a + c + c b = 0 = = 0 ja a b a + d + d b = 0 = 0 = 0 0 Merkitsemällä ikeat pulet htä suuriksi saadaan htälö 0 = 0 0, jsta = 00 (m) 8 Ylempi kuva esittää harjakattisen taln katt-san pikkileikkausta Kska h = 00, m,niin katn kaltevuus n : ja lappeen pituus l =, 00 m,6 m Kateaineen menekki n näin llen (vähintään), 6 0, 00 m = 7, 0 m lemmassa kuvassa nähdään aumakattisen taln l,00 m h h h l,00 m l,00 m

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92 MAB Kertaustehtävien ratkaisut 10. a) α = 15 16 1 16 1 15 60 β = 95 58 45 600 15,669 95 58 45 95,979 60 600 b) α = 11,987 0,987 = 0,987 60 = 59, 0, = 0, 60 = 1,9 α = 11 59 1,9 = 11 59 14 β = 95,4998 0,

Lisätiedot

1 Geometrian käsitteitä 3. Suorat ja kulmat 3. Yksikönmuunnokset ja pyöristäminen 13. Yhdenmuotoisuus 19. Kolmiot 34. Kertaustehtäviä 47

1 Geometrian käsitteitä 3. Suorat ja kulmat 3. Yksikönmuunnokset ja pyöristäminen 13. Yhdenmuotoisuus 19. Kolmiot 34. Kertaustehtäviä 47 Sisällysluettel Gemetrian käsitteitä Surat ja kulmat Yksikönmuunnkset ja pyöristäminen Yhdenmutisuus 9 Klmit 4 Kertaustehtäviä 47 Taskuvit 5 Pythagraan lause 5 Trignmetriaa 67 Mnikulmit 78 Ympyrä 9 Sektri

Lisätiedot

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 17.10.016 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ 1. A III, B II, C ei mikään, D I. a) Kolmion kulmien summa on 180. Kolmannen kulman

Lisätiedot

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus K1. a) Ratkaistaan suorakulmaisen kolmion kateetin pituus x tangentin avulla. tan9 x,5,5 x,5 tan 9 x 2,8... x» 2,8 (cm) Kateetin pituus x on 2,8 cm. b) Ratkaistaan vinokulmaisen kolmion sivun pituus

Lisätiedot

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. A III, B II, C ei mikään, D I. a) Kolmion kulmien summa on 80. Kolmannen kulman suuruus on 80 85 0 85. Kolmiossa on kaksi 85 :n kulmaa, joten se on tasakylkinen.

Lisätiedot

Pyramidi 3 Geometria tehtävien ratkaisut sivu a)

Pyramidi 3 Geometria tehtävien ratkaisut sivu a) Pyramidi 3 Geometria tehtävien ratkaisut sivu 8 501 a) Kolmiossa C kaksi yhtä pitkää sivua kuin kolmiossa DEF ja näiden sivujen väliset kulmat ovat yhtä suuret, joten kolmiot ovat yhtenevät yhtenevyyslauseen

Lisätiedot

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 % 1. Monivalinta. Ympyrän halkaisija on 6. Ympyrän kehän pituus on a) 6π b) 3π c) 9π B. Pienoismallin pinta-ala on neljäsosa todellisesta pinta-alasta. Mittakaava on a) 1 : 2 b) 1:4 c) 1:8 C. Kolmioiden

Lisätiedot

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä. Pramidi 4 Analttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 1 Päivitett 19..6 11 Todistus 1 Kärä x + = x + 4 5 3 31 = x x+ 4, jos ja vain jos pisteen 3,7 koordinaatit toteuttavat kärän htälön. Kun x = 3 ja

Lisätiedot

MAA5. HARJOITUKSIA. 1. Olkoon ABCD mielivaltainen nelikulmio. Merkitse siihen vektorit a) AB

MAA5. HARJOITUKSIA. 1. Olkoon ABCD mielivaltainen nelikulmio. Merkitse siihen vektorit a) AB MAA5 HARJOITUKSIA 1 Olkn ABCD mielivaltainen nelikulmi Merkitse siihen vektrit a) AB, b) CA ja DB 2 Neljäkäs eli vinneliö n suunnikkaan erikistapaus Mitkä seuraavista väitteistä vat tsia neljäkkäässä ABCD:

Lisätiedot

MAA3 TEHTÄVIEN RATKAISUJA

MAA3 TEHTÄVIEN RATKAISUJA MAA3 TEHTÄVIEN RATKAISUJA 1. Piirretään kulman kärki keskipisteenä R-säteinen ympyränkaari, joka leikkaa kulman kyljet pisteissä A ja B. Nämä keskipisteenä piirretään samansäteiset ympyräviivat säde niin

Lisätiedot

Harjoituksia MAA5 - HARJOITUKSIA. 1. Olkoon ABCD mielivaltainen nelikulmio. Merkitse siihen vektorit. mutta molemmat puolet itseisarvojen sisällä????

Harjoituksia MAA5 - HARJOITUKSIA. 1. Olkoon ABCD mielivaltainen nelikulmio. Merkitse siihen vektorit. mutta molemmat puolet itseisarvojen sisällä???? MAA5 - HARJOITUKSIA 1. Olkn ABCD mielivaltainen nelikulmi. Merkitse siihen vektrit a) AB b) CA ja DB. 2. Neljäkäs eli vinneliö n suunnikkaan erikistapaus. Mitkä seuraavista väitteistä vat tsia neljäkkäässä

Lisätiedot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9

Lisätiedot

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 % 1. 4Monivalinta. Ympyrän halkaisija on 6. Ympyrän kehän pituus on a) 6π b) 3π c) 9π B. Pienoismallin pinta-ala on neljäsosa todellisesta pinta-alasta. Mittakaava on a) 1 : 2 b) 1:4 c) 1:8 C. Kolmioiden

Lisätiedot

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Geometrian kertausta MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Ristikulmat Ristikulmat ovat yhtä suuret keskenään Vieruskulmien summa 180 Muodostavat yhdessä oikokulman 180-50 =130 50 Samankohtaiset kulmat Kun

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka a) p = 2πr r = 4,5 = 2π 4,5 = 28, piiri on 28 cm. A = πr 2 r = 4,5

Tekijä Pitkä matematiikka a) p = 2πr r = 4,5 = 2π 4,5 = 28, piiri on 28 cm. A = πr 2 r = 4,5 Tekijä Pitkä matematiikka 3 1.10.016 176 a) p = πr r = 4,5 = π 4,5 = 8,7... 8 piiri on 8 cm A = πr r = 4,5 b) = π 4,5 = 63,617... 64 Ala on 64 cm p = πd d = 5,0 = π 5,0 = 15,7... 16 piiri on 16 cm r =

Lisätiedot

M 1 ~M 2, jos monikulmioiden vastinkulmat ovat yhtä suuret ja vastinsivujen pituuksien suhteet ovat yhtä suuret eli vastinsivut ovat verrannolliset

M 1 ~M 2, jos monikulmioiden vastinkulmat ovat yhtä suuret ja vastinsivujen pituuksien suhteet ovat yhtä suuret eli vastinsivut ovat verrannolliset Yhdenmuotoisuus ja mittakaava Tasokuvioiden yhdenmuotoisuus tarkoittaa havainnollisesti sitä, että kuviot ovat samanmuotoiset mutta eivät välttämättä samankokoiset. Kahdella yhdenmuotoisella kuviolla täytyy

Lisätiedot

5 TASOGEOMETRIA. ALOITA PERUSTEISTA 190A. Muunnetaan 23,5 m eri yksiköihin. 23,5 m = 235 dm = 2350 cm = mm ja 23,5 m = 0,0235 km

5 TASOGEOMETRIA. ALOITA PERUSTEISTA 190A. Muunnetaan 23,5 m eri yksiköihin. 23,5 m = 235 dm = 2350 cm = mm ja 23,5 m = 0,0235 km Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 30.7.018 5 TASOGEOMETRIA ALOITA PERUSTEISTA 190A. Muunnetaan 3,5 m eri yksiköihin. 3,5 m = 35 dm = 350 cm = 3 500 mm ja 3,5 m = 0,035

Lisätiedot

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1) . Osoita geometrisesti, että jos = ja niin pätee Im +) = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän htälön? Kirjoitetaan +) = 0 ) ), ) 0 jossa, ja 0 vastaavat kolmion pisteitä kompleksitasossa.

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN alculus Lukion M Geometia Paavo Jäppinen lpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKTESTIN J KERTUSKOKEIEN TEHTÄVÄT RTKISUINEEN Geometia (M) Pikatesti ja ketauskokeet Tehtävien atkaisut 1 Pikatesti (M) 1 Määitä

Lisätiedot

a) Arkistokatu ja Maaherrankatu ovat yhdensuuntaiset. Väite siis pitää paikkansa.

a) Arkistokatu ja Maaherrankatu ovat yhdensuuntaiset. Väite siis pitää paikkansa. Tekijä MAA3 Geometria 14.8.2016 1 a) Arkistokatu ja Maaherrankatu ovat yhdensuuntaiset. Väite siis pitää paikkansa. b) Pirttiniemenkatu ja Tenholankatu eivät ole yhdensuuntaisia. Väite ei siis pidä paikkaansa.

Lisätiedot

Geometrinen piirtäminen

Geometrinen piirtäminen Gemetrinen piirtäminen Nimet: Piirtäkää gemetrisesti nelikulmi, jnka kaikki sivut vat yhtä pitkät. Valmistautukaa selittämään muille, miksi piirtämistapa timii. Opettajalle Ehdtus tunnin rakenteesta: Alustusvaihe

Lisätiedot

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio Pramidi 4 Analttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 5 Päivitett 9..7 Pramidi 4 Luku 8..6 Ensimmäinen julkaistu versio 7.5.6 Korjattu tehtävän 865 ratkaisua. 8..7 Korjattu tehtävässä 85 luku 5 luvuksi

Lisätiedot

Kenguru 2011 Student (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2011 Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kengurulikan pituus: Irrta tämä vastauslmake tehtävämnisteesta. Merkitse tehtävän numern alle valitsemasi vastausvaihteht. Jätä ruutu tyhjäksi, js et halua vastata

Lisätiedot

2 Kuvioita ja kappaleita

2 Kuvioita ja kappaleita Kuvioita ja kappaleita.1 Suorakulmaisen kolmion geometriaa 97. a) Kolmion kateettien pituudet ovat 5 ja 39. Hypotenuusan pituutta on merkitty kirjaimella. Sijoitetaan arvot Pythagoraan lauseeseen. 5 (

Lisätiedot

ONLINE-MATIKKALUOKKA YLÄKOULULAISILLE

ONLINE-MATIKKALUOKKA YLÄKOULULAISILLE MIKÄ ON ONLINE-MATIKKALUOKKA? Online-lukka n kerran viikssa kkntuva ryhmä, jssa kerrataan verkn välityksellä yläkulun matematiikan asiita. Jkaisella tapaamiskerralla n ma teemansa, jhn paneudutaan kkeneen

Lisätiedot

ONLINE-MATIKKALUOKKA YLÄKOULULAISILLE

ONLINE-MATIKKALUOKKA YLÄKOULULAISILLE MIKÄ ON ONLINE-MATIKKALUOKKA? Online-lukka n kerran viikssa kkntuva ryhmä, jssa kerrataan verkn välityksellä yläkulun matematiikan asiita. Jkaisella tapaamiskerralla n ma teemansa, jhn paneudutaan kkeneen

Lisätiedot

4.3 Kehäkulma. Keskuskulma

4.3 Kehäkulma. Keskuskulma 4.3 Kehäkulma. Keskuskulma Sellaista kulmaa, jonka kärki on ympyrän kehällä ja kumpikin kylki leikkaa (rajatapauksessa sivuaa) ympyrän kehää, sanotaan kehäkulmaksi, ja sitä vastaavan keskuskulman kyljet

Lisätiedot

α + β = 90º β = 62,5º α + β = 180º β 35º+β = 180º +35º β = 107,5º Tekijä MAA3 Geometria Kulma α = β 35º.

α + β = 90º β = 62,5º α + β = 180º β 35º+β = 180º +35º β = 107,5º Tekijä MAA3 Geometria Kulma α = β 35º. K1 Kulma α = β 35º. Tekijä MAA3 Geometria.8.016 a) Komplementtikulmien summa on 90º. α + β = 90º β 35º+β = 90º +35º β = 15º : β = 6,5º Tällöin α = 6,5º 35º= 7,5º. b) Suplementtikulmien summa on 180º. α

Lisätiedot

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0, Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5 Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =

Lisätiedot

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora Ympyrä 1/6 Sisältö Ympyrä ja sen yhtälö Tason pisteet, jotka ovat vakioetäisyydellä kiinteästä pisteestä, muodostavat ympyrän eli ympyräviivan. Kiinteä piste on ympyrän keskipiste ja vakioetäisyys sen

Lisätiedot

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu. RATKAISUT 198 197 198. Olkoon suorakulmion erisuuntaisten sivujen pituudet a ja b sekä neliön sivun pituus c. Tehtävä on mielekäs vain, jos suorakulmio ei ole neliö, joten oletetaan, että a b. Suorakulmion

Lisätiedot

MAA 9. HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA 9. HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA 9. HARJOITUSTEHTÄVIÄ 1. Surakulmaisessa klmissa n 7. kulma ja tämän vastainen kateetti n 5 mm. Laske hyptenuusa ja viereinen kateetti.. Surakulmaisessa klmissa n 74 kulma ja tämän viereinen kateetti

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa

Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa 1 Aste, 1 (engl. degree) Täsi kierros on 360 (360 astetta). Yksi aste jaetaan 60 kulmaminuuttiin (1 = 60 ) ja ksi kulmaminuutti jaetaan 60 kulmasekuntiin (1 =

Lisätiedot

2) Kaksi lentokonetta lähestyy toisiaan samalla korkeudella kuvan osoittamalla tavalla. Millä korkeudella ja kuinka kaukana toisistaan ne ovat?

2) Kaksi lentokonetta lähestyy toisiaan samalla korkeudella kuvan osoittamalla tavalla. Millä korkeudella ja kuinka kaukana toisistaan ne ovat? 2..207 Määritelmä, (terävän kulman) trigonometriset funktiot: Suorakulmaisessa kolmiossa terävän kulman trigonometriset funktiot ovat: kulman sini hpotenuusa sin a c kulman kosini hpotenuusa kulman tangentti

Lisätiedot

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin Laudatur MAA ratkaisut kertausharjoituksiin Yhtälöparit ja yhtälöryhmät 6. a) x y = 7 eli,y+, sijoitetaan alempaan yhtälöön x+ 7y = (, y+, ) + 7y =,y =, y = Sijoitetaan y = yhtälöparin ylempään yhtälöön.,

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

RISTIKKO. Määritelmä:

RISTIKKO. Määritelmä: RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js

Lisätiedot

1 Kertausta geometriasta

1 Kertausta geometriasta 1 Kertausta geometriasta 1.1 Monikulmiota 1. a) Kolmion kulmien summa on 180. Koska tiedetään kaksi kulmaa, kulma x voidaan laskea. 180 x 35 80 x 180 35 80 x 65 b) Suunnikkaan vastakkaiset kulmat ovat

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA3 Koe 1.4.2014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

MAA03.3 Geometria Annu

MAA03.3 Geometria Annu 1 / 8 2.2.2018 klo 11.49 MAA03.3 Geometria Annu Kokeessa on kolme (3) osaa; Monivalinnat 1 ja 2 ovat pakollisia (6 p /tehtävä, yht. 12 p) B1 osa Valitse kuusi (6) mieleisintä tehtävää tehtävistä 3-10.

Lisätiedot

5 Kertaus: Geometria. 5.1 Kurssin keskeiset asiat. 1. a) Merkitään suorakulmion sivuja 3x ja 4x. Piirretään mallikuva.

5 Kertaus: Geometria. 5.1 Kurssin keskeiset asiat. 1. a) Merkitään suorakulmion sivuja 3x ja 4x. Piirretään mallikuva. 5 Kertaus: Geometria 5.1 Kurssin keskeiset asiat 1. a) Merkitään suorakulmion sivuja 3x ja 4x. Piirretään mallikuva. 4x 3x 10 cm Muodostetaan Pythagoraan lause ja ratkaistaan sen avulla x. (3 x) (4 x)

Lisätiedot

Kartio ja pyramidi

Kartio ja pyramidi Kartio ja pyramidi Kun avaruuden suora s liikkuu pitkin itseään leikkaamatonta tason T suljettua käyrää ja lisäksi kulkee tason T ulkopuolisen pisteen P kautta, suora s piirtää avaruuteen pinnan, jota

Lisätiedot

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa säilyttäen pitkin tason T suljettua käyrää (käyrä ei leikkaa itseään). Tällöin suora s piirtää avaruuteen

Lisätiedot

GEOMETRIA MAA3 Geometrian perusobjekteja ja suureita

GEOMETRIA MAA3 Geometrian perusobjekteja ja suureita GEOMETRI M3 Geometrian perusobjekteja ja suureita Piste ja suora: Piste, suora ja taso ovat geometrian peruskäsitteitä, joita ei määritellä. Voidaan ajatella, että kaikki geometriset kuviot koostuvat pisteistä.

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22..204 Ratkaisuita. Laske 23 45. a) 4000 b) 4525 c) 4535 d) 5525 e) 5535 Ratkaisu. Lasketaan allekkain: 45 23 35 90 45 5535 2. Yhden maalipurkin sisällöllä

Lisätiedot

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.

Lisätiedot

Kertausosan ratkaisut. 1. Kulma α on 37 suurempi kuin kulma eli 37. Koska kulmat α ja β ovat vieruskulmia, niiden summa on 180 eli

Kertausosan ratkaisut. 1. Kulma α on 37 suurempi kuin kulma eli 37. Koska kulmat α ja β ovat vieruskulmia, niiden summa on 180 eli Kertausosa 1. Kulma α on 7 suurempi kuin kulma eli 7. Koska kulmat α ja β ovat vieruskulmia, niiden summa on 180 eli 180 7 180 14 : 71,5 Siis 7 71,5 7 108, 5 Vastaus: 108,5, 71, 5. Kuvaan merkityt kulmat

Lisätiedot

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Ratkaisut vuosien tehtäviin Ratkaisut vuosien 1958 1967 tehtäviin 1958 Pyörähtäessään korkeusjanansa ympäri tasakylkinen kolmio muodostaa kartion, jonka tilavuus on A, ja pyörähtäessään kylkensä ympäri kappaleen, jonka tilavuus on

Lisätiedot

Avaruusgeometrian perusteita

Avaruusgeometrian perusteita Avaruusgeometrian perusteita Määritelmä: Kolmiulotteisen avaruuden taso on sellainen pinta, joka sisältää kokonaan jokaisen sellaisen suoran, jonka kanssa sillä on kaksi yhteistä pistettä. Ts. taso on

Lisätiedot

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset 4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset MÄÄRITELMÄ 6 URA Joukko pisteitä, joista jokainen täyttää määrätyn ehdon, on ura. Urakäsite sisältää siten kaksi asiaa. Pistejoukon jokainen piste

Lisätiedot

2 MONIKULMIOIDEN GEOMETRIAA

2 MONIKULMIOIDEN GEOMETRIAA Huippu 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14.9.016 MONIKULMIOIDEN GEOMETRIAA POHDITTAVAA 1. a) Lattia päällystetään neliöillä. Laatoitukseen syntyvä toistuva kuvio on b) Lattia

Lisätiedot

Toisen asteen käyrät 1/7 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kartio ja lieriö

Toisen asteen käyrät 1/7 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kartio ja lieriö Toisen asteen kärät 1/7 Sisältö ESITIEDOT: kärä, kartio ja lieriö Hakemisto KATSO MYÖS: mprä, toisen asteen pinnat Toisen asteen kärä Toisen asteen käräksi kutsutaan kärää, jonka htälö -ssa on muuttujien

Lisätiedot

SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS

SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS Kuva esittää puhtaan vedn tai puristuksen alaista suraa sauvaa Jännityskentän resultantti n N ( y, z)da Tietyin edellytyksin n pikkileikkauksen jännityskenttä tasainen,

Lisätiedot

2 Tasokuviot. Pythagoraan lause Pythagoraan lause suorakulmaiselle kolmiolle: a 2 + b 2 = c 2. a) Kolmion Pythagoraan lauseita ovat

2 Tasokuviot. Pythagoraan lause Pythagoraan lause suorakulmaiselle kolmiolle: a 2 + b 2 = c 2. a) Kolmion Pythagoraan lauseita ovat Taskuvit Pythagraan lause 133. Pythagraan lause surakulmaiselle klmille: a + b = c a c a) Klmin Pythagraan lauseita vat b ) = 6 + 7 3) 6 + 7 =. b) Klmin Pythagraan lauseita vat 1) u = s + t 3) t + s =

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 79 a) Kuvasta nähdään, että a = 3i + j. b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta. 5a b = 5(3i + j) ( i 4 j)

Lisätiedot

1.3. Reaaliluvun sini ja kosini

1.3. Reaaliluvun sini ja kosini 1.3. Reaaliluvun sini ja ksini 1.3. Reaaliluvun sini ja ksini Näissä yhteyksissä puhutaan varsin usein yksikköympyrästä. Tällä tarkitetaan sellaista ympyrää, jnka keskipiste n rig ja säde = 1. Kun ympyrän

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty b) Kappaleet II ja III ovat likimain lieriöitä.

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty b) Kappaleet II ja III ovat likimain lieriöitä. Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.018 6 AVARUUSGEOMETRIA ALOITA PERUSTEISTA 8A. a) Kappale II on likimain särmiö. Vastaus: II b) Kappaleet II ja III ovat likimain

Lisätiedot

Valitse vain kuusi tehtävää! Tee etusivun yläreunaan pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!

Valitse vain kuusi tehtävää! Tee etusivun yläreunaan pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille! 5.4.013 Jussi Tyni 1. Selitä ja piirrä seuraavat lyhyesti: a) Kehäkulma ja keskikulma b) Todista, että kolmion kulmien summa on 180 astetta. Selitä päätelmiesi perustelut.. a) Suorakulmaisen kolmion kateetit

Lisätiedot

3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa

3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa . Klmiultteisten khteiden esitys ja mallintaminen: jatka Mnikulmiverkkn nähden ilmeisiä etuja vat: eksakti analyyttinen esitysmut klmiultteinen mudn mukkaaminen mahdllista vähemmän muistitilaa vaativa

Lisätiedot

4 Avaruusgeometria. Ennakkotehtävät. 1. a) Pisin mahdollinen jana on jana AC. Pisin mahdollinen jana on jana AG. c) Kulma on 90.

4 Avaruusgeometria. Ennakkotehtävät. 1. a) Pisin mahdollinen jana on jana AC. Pisin mahdollinen jana on jana AG. c) Kulma on 90. Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.10.016 4 Avaruusgeometria Ennakkotehtävät 1. a) b) Pisin mahdollinen jana on jana AC. Pisin mahdollinen jana on jana AG. c) Kulma on 90.

Lisätiedot

Vastaukset 1. A = (-4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (-7,-1) E = (-1,0) F = (3,-3) G = (7,-9) 3. tämä on ihan helppoa

Vastaukset 1. A = (-4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (-7,-1) E = (-1,0) F = (3,-3) G = (7,-9) 3. tämä on ihan helppoa Vastaukset 1. A = (4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (7,1) E = (1,0) F = (3,3) G = (7,9) 2. 3. tämä on ihan helppoa 4. 5. a) (0, 0) b) Kolmannessa c) Ensimmäisessä d) toisessa ja neljännessä 117 6. 7. 8. esimerkiksi

Lisätiedot

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei. PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja

Lisätiedot

Tasokuvioita. Monikulmio: Umpinainen eli suljettu, itseään leikkaamaton murtoviivan rajaama tason osa on monikulmio. B

Tasokuvioita. Monikulmio: Umpinainen eli suljettu, itseään leikkaamaton murtoviivan rajaama tason osa on monikulmio. B Tasokuvioita GOMTRI M3 Murtoviiva: Sanotaan, että kaksi janaa on liitetty toisiinsa, jos niiden toinen päätypiste on sama. Peräkkäin toisiinsa liitettyjen janojen muodostamaa viivaa kutsutaan murtoviivaksi,

Lisätiedot

YMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne

YMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne YMPYRÄ Ympyrä opetus.tv:ssä Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne KAPPALEEN TERMEJÄ 1. Ympyrä Ympyrä on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana

Lisätiedot

MAA3 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA3 HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA3 HARJOITUSTEHTÄVIÄ 1. Selosta, miten puolitat (jaat kahtia) annetun koveran kulman pelkästään harppia ja viivoitinta käyttäen. 2. Piirrä kolmio, kun tunnetaan sen kaksi kulmaa (α ja β) sekä näiden

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 09: Tasoristikon sauvaelementti, osa 2.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 09: Tasoristikon sauvaelementti, osa 2. 9/ ELEMENTTIMENETELMÄN PERSTEET SESSIO 9: Tasristikn sauvaelementti, sa. ES9E Svelletaan tasristikn sauvaelementin teriaa kuvan (a) kahden pisteviman kurmittamaan ristikkn, jnka elementtiverkssa (b) n

Lisätiedot

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan

Lisätiedot

Lisää unkarilaisia matematiikan tehtäviä koululaisille

Lisää unkarilaisia matematiikan tehtäviä koululaisille Lisää unkarilaisia matematiikan tehtäviä kululaisille Käännös: Meri Kähkönen. Gemetria. Paperista leikatun klmin sivujen pituudet vat 8 cm, 0 cm ja cm. Klmi taitetaan pitkin yhden kulman läpi kulkevaa

Lisätiedot

302 Nelikulmion kulmien summa on ( 4 2) 301 a) Ainakin yksi kulma yli 180. , joten nelikulmio on olemassa. a) = 280 < 360

302 Nelikulmion kulmien summa on ( 4 2) 301 a) Ainakin yksi kulma yli 180. , joten nelikulmio on olemassa. a) = 280 < 360 Pyramidi Geometria tetävien ratkaisut sivu 01 a) Ainakin yksi kulma yli 180. 0 Nelikulmion kulmien summa on ( 4 ) 180 = 60. a) 90 + 190 = 80 < 60, joten nelikulmio on olemassa. Hamotellaan kuvaaja, joon

Lisätiedot

Kolmiot, L1. Radiaani. Kolmiolauseet. Aiheet. Kulmayksiköt, aste. Radiaani. Suorakulmainen kolmio. Kolmiolauseet

Kolmiot, L1. Radiaani. Kolmiolauseet. Aiheet. Kulmayksiköt, aste. Radiaani. Suorakulmainen kolmio. Kolmiolauseet Kolmiot, L1 Kulmayksiköt 1 Aste, 1 (engl. degree) Kun kellon viisari kiertyy yhden kierroksen, sanomme, että se kääntyy 360 (360 astetta). Ajatus täyden kierroksen jakamisesta 360 asteeseen, juontaa kaldealaiseen

Lisätiedot

15. Suorakulmaisen kolmion geometria

15. Suorakulmaisen kolmion geometria 15. Suorakulmaisen kolmion geometria 15.1 Yleistä kolmioista - kolmion kulmien summa on 180⁰ α α + β + γ = 180⁰ β γ 5.1.1 Tasasivuinen kolmio - jos kaikki kolmion sivut ovat yhtä pitkät, on kolmio tasasivuinen

Lisätiedot

Vastaus: Komplementtikulma on 23 ja suplementtikulma on 113. 404. Nelikulmion kulmien summa on 360.

Vastaus: Komplementtikulma on 23 ja suplementtikulma on 113. 404. Nelikulmion kulmien summa on 360. 9. Särmiä pitkin matka on a. Avaruuslävistäjää pitkin matka on a + a + a a a Matkojen suhde on 0,577, eli avaruuslävistäjää pitkin kuljettu matka on a 00 % 57,7 % 4, % lyhyempi. Vastaus: 4, % 0. Tilavuus

Lisätiedot

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015 Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 015 Avoimen sarjan tehtävät ja niiden ratkaisuja 1. Olkoot a ja b peräkkäisiä kokonaislukuja, c = ab ja d = a + b + c. a) Osoita, että d on kokonaisluku. b) Mitä

Lisätiedot

3 Ympyrä ja kolmion merkilliset pisteet

3 Ympyrä ja kolmion merkilliset pisteet 3 Ympyrä ja kolmion merkilliset pisteet Ennakkotehtävät. a) Matkapuhelimen etäisyys tukiasemasta A on 5 km. Piirretään ympyrä, jonka keskipiste on tukiasema A ja säde 5 km (5 ruudun sivua). Matkapuhelin

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

7.lk matematiikka. Geometria 2. Hatanpään koulu 7B ja 7C Kevät 2017 Janne Koponen

7.lk matematiikka. Geometria 2. Hatanpään koulu 7B ja 7C Kevät 2017 Janne Koponen 7.lk matematiikka Geometria 2 Hatanpään koulu 7B ja 7C Kevät 2017 Janne Koponen 2 Sisällys 8. Keskinormaali (kulmaviivaimella tai geometrisesti)... 4 9. Kulman puolittaminen ja siirtäminen geometrisesti...

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön.

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön. LH9- Eräässä rsessissa kaasu laajenee tilavuudesta = 3, m 3 tilavuuteen = 4, m3. Sen aine riiuu tilavuudesta yhtälön 0 0e mukaan. akiilla n arvt = 6, 0 Pa, α = 0, m -3 ja v =, m 3. Laske kaasun tekemä

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitsten luonnehdinta

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka Tekijä Pitkä matematiikka 5..017 110 Valitaan suoralta kaksi pistettä ja piirretään apukolmio, josta koordinaattien muutokset voidaan lukea. Vaakasuoran suoran kulmakerroin on nolla. y Suoran a kulmakerroin

Lisätiedot

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö.

Kappaleiden tilavuus. Suorakulmainensärmiö. Kappaleiden tilavuus Suorakulmainensärmiö. Tilavuus (volyymi) V = pohjan ala kertaa korkeus. Tankomaisista kappaleista puhuttaessa nimitetään korkeutta tangon pituudeksi. Pohjan ala A = b x h Korkeus (pituus)

Lisätiedot

Kenguru 2019 Student lukio

Kenguru 2019 Student lukio sivu 0 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Koodi (ope täyttää): Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Pituus- ja pinta-alayksiköt. m dm cm mm. km hm dam m. a) neljän pienen kohteen pituus millimetreiksi, senttimetreiksi ja desimetreiksi

Pituus- ja pinta-alayksiköt. m dm cm mm. km hm dam m. a) neljän pienen kohteen pituus millimetreiksi, senttimetreiksi ja desimetreiksi Pituus- ja pinta-alayksiköt 1 Pituusyksiköt Pituuden perusyksikkö on metri, ja se lyhennetään pienellä m-kirjaimella. Pienempiä ja suurempia pituusyksiköitä saadaan kertomalla tai jakamalla luvulla 10,

Lisätiedot

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 015 Lhen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Tekijät: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen Ratkaisut on laadittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmalla kättäen Muistiinpanot -sovellusta.

Lisätiedot

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7. BM2A582 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Kevät 26. a Lumikuiorman massa-alkio kohdassa on λd L2 + 2 d, joten kokonaismassa on Momentti suoran suhteen on L L 2 L m d L2 + 2 d + 2 / L L 2

Lisätiedot

Pituus on positiivinen, joten kateetin pituus on 12.

Pituus on positiivinen, joten kateetin pituus on 12. Tekijä Pitkä matematiikka 3 10.10.2016 94 Pythagoraan lauseella saadaan yhtälö 15 2 = 9 2 + a 2 a 2 = 15 2 9 2 = 225 81 = 144 a = ± 144 a = 12 tai a = 12 Pituus on positiivinen, joten kateetin pituus on

Lisätiedot

Apua esimerkeistä Kolmio teoriakirja. nyk/matematiikka/8_luokka/yhtalot_ yksilollisesti. Osio

Apua esimerkeistä Kolmio teoriakirja.  nyk/matematiikka/8_luokka/yhtalot_ yksilollisesti. Osio Aloita A:sta Ratkaise osion (A, B, C, D, jne ) yhtälö vihkoosi. Pisteytä se itse ohjeen mukaan. Merkitse pisteet sinulle jaettavaan tehtävä- ja arviointilappuun. Kun olet saanut riittävästi pisteitä (6)

Lisätiedot