HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo

Transkriptio

1

2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstövoimavarat Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuodet Kokoaika osa-aika Henkilöstön ikärakenne Luottamus ja yhteistyö Osaava henkilöstö Henkilöstön osaamisen kehittäminen Rekrytointi Työhyvinvointi Tuetaan työkykyä yhdessä Työhyvinvointitoiminta (TYHY-toiminta) Työterveyshuolto Terveysperusteiset poissaolot Eläkkeet Työsuojelu Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tasa-arvo ja tasa-arvoinen kohtelu... 18

3 1. Johdanto Avoimuus ja muutosrohkeus Pietarsaaren kaupunki on ollut viime vuosina jatkuvien rakenteellisten muutosten edessä. Kuluneena vuonna on käyty yhteistoimintaneuvottelut kaupungin henkilöstötoimiston palkanlaskennan ja taloustoimiston henkilöstön siirtymisestä Mico Botniaan Lisäksi vuoden 2018 aikana käytiin yhteistoimintaneuvottelut sosiaali- ja terveysvirastossa laboratoriotoiminnan siirtämisestä Vaasan keskussairaalaan sekä Atk-toimiston ja osan kaupungin IT-toiminnan siirtämisestä 2M-IT:lle. Yhden vuoden aikana näin suuret muutokset ja niihin valmistelut ovat vaatineet paljon aikaa johdolta, esimiehiltä ja henkilöstöltä. Uudessa Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategiassa ilmaistaan, että arvot ovat henkilöstöstrategian ydin. Ne heijastavat aikaa ja meneillään olevia yhteiskunnallisia muutoksia. Kaupungin henkilöstöstrategian yhtenä arvona on avoimuus ja muutosrohkeus. Muutokseen sitoutumista edistää se, että henkilökunnalla on riittävä tieto muutoksesta sekä että heillä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen. Jotta työt sujuvat muutoksen aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta, on tärkeää, että muutostilanteessa huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi muutoksessa varmistetaan avoimella ja johdonmukaisella viestinnällä, tavoitteiden selkeydellä, henkilöstön osallistamisella ja oikeudenmukaisella johtamisella. Onnistunut muutos edellyttää lisäksi, että viestintä on kaksisuuntaista. Viestinnällä luodaan yhteinen näkemys muutoksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Osallistuminen tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Osallistumme kehitykseen ja muutokseen esittämällä omia ja arvostamalla muiden ideoita. Johto ja esimiehet ovat avainroolissa muutoksen onnistumisessa. Esimiesten asema on usein haastava: he ovat sekä muutoksen kohteita että sen toteuttajia. Lähiesimiesten rooliin kuuluu käsitellä muutosta omassa työyhteisössään. Suurena haasteena on, että saadaan koko työyhteisö innostumaan ja sitoutumaan muutokseen ja sen toteuttamiseen. Henkilöstölle tulee antaa mahdollisuus osallistua muutoksen valmisteluun ja toteuttamiseen. Paitsi sitoutumisen kannalta, se on olennaista myös siksi, että henkilöstön oma asiantuntemus ja osaaminen saadaan käyttöön mahdollisimman hyvin. Henkilöstöllä on kokemukseen perustuvaa hiljaista tietoa ja on tärkeää, että tämä hiljainen tieto huomioidaan muutoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vaikka tässä vaiheessa, kun kirjoitan tätä, on vielä epäselvää miten maakuntauudistukselle käy ja miten sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan tulevaisuudessa järjestämään, niin kaikesta huolimatta on varmaa, että muutokset tulevat olemaan jatkossakin meidän arkipäivää. Se mitä kaupungin henkilöstöstrategiassa lukee, koskee jatkossakin muutoksia, eli Teemme sen yhdessä. Päivi Stenman henkilöstöpäällikkö 1

4 2. Henkilöstövoimavarat 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Kaupungin työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2018/2019 yhteensä 2400 henkilöä. Työntekijöiden määrä väheni 97 henkilöllä vuodesta Ks. tarkemmin alla oleva taulukko. Antal anställda, lägesrapport , deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti , osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa Tot./ % % 100 % Yht SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA ÖVRIGA / MUUT TOTALT / YHTEENSÄ Kaupungin työntekijöistä miesten osuus oli 256 (10,7 %) ja naisia oli 2144 (89,3 %) Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 1771 (73,8 %) henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 629 (26,2 %) henkilöä. Anställningsförhållanden, Palvelussuhteet Män/Miehet Kvinnor/Naiset Sammanlagt/Yhteensä Totalt / Yhteensä Fast anställda, vakinaiset Visstidsanställda, määräaikaiset Antal anställda verksvis/ Työntekijät virastoittain SOCHV /SOSTER Bildning /Sivistys Tekniska / Tekniikka Övriga/ Muut 2

5 2.2. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä on laskenut edellisvuoteen verrattuna melkein kaikilla kaupungin toimialoilla. Väheneminen on yhteensä 16 henkilötyövuotta, jakautuneina alla olevan taulukon mukaisesti. Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Förändring/ Muutos Social & hälsov. / Sosiaali & terveys tot./yht.varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto Äldreomsorg/Vanhushuolto Socialomsorg/Sosiaalihuolto Serveicefunktioner/ Palvelutoiminnot Övriga / Muut Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekniikka Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Kokoaika osa-aika Osa-aikaisten työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2017/2018 koko kaupungissa 1095 henkilöä, eli 43 % henkilöstöstä. Suurin määrä osa-aikaisia työntekijöitä oli sosiaali- ja terveysvirastossa, yhteensä 891 osa-aikaista työntekijää, joiden työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 57 % työskenteli osa-aikaisesti. Osaaikaisten määrä on vähentynyt 10 %:lla verrattuna vuoteen Henkilöstön ikärakenne Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 46,2 vuotta. 60 vuotta täyttäneiden määrä oli koko kaupungissa 226. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keski-ikä on 46,4 vuotta (46,5 vuotta 2017). Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä oli 44,5 vuotta kun taas terveydenhuollon tulosalueella 47,6 vuotta. Medelålder för staden Jakobstads anställda Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä ,9 46,2 46,8 46,2 46,3 3

6 Personalens åldersstruktur Henkilöstön ikäjakauma Ålder Antal % andel Ikä Lukumäärä % -osuus under 30 / alle % % % % % 65 och över 65 ja yli 24 1 % Totalt / yhteensä % medelålder / keski-ikä 46,2 2.5 Luottamus ja yhteistyö Pietarsaaren kaupungin yhteistyökulttuuriin kuuluu käydä keskusteluja asianomaisen henkilöstön tai ammattiyhdistysosastojen edustajien kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Henkilöstön osallisuutta omaan työhön tai työolosuhteisiin vaikuttavissa asioissa on pidetty tärkeänä. Useita suuria muutoksia on valmisteltu ja toimeenpantu vuonna Yhteistoimintaryhmä on ollut keskeisessä asemassa valmistavissa ja alustavissa keskusteluissa. Ammattiosastojen edustajien kanssa on pidetty säännöllisesti kokouksia avoimuuden ja osallisuuden mahdollistamiseksi. Useiden toimintojen siirtämisestä on käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Seuraavien toimintojen osalta on käyty yhteistoimintaneuvotteluja ja tehty suunnittelutyötä sekä siirtoon liittyviä valmisteluja vuonna 2018: talous- ja palkkatoimintojen siirtäminen Mico Botnia Oy:lle, sosiaali- ja terveysvirastossa röntgenosaston siirto Vaasan keskussairaalaan ja ITtoimintojen siirtäminen 2M-IT:lle. Erityisen tärkeää käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa on ollut yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä. Teknisellä toimialalla on tehty kattava työnarviointi yhteistyössä työntekijöiden, työnantajan ja ammatillisten edustajien kanssa. Päivitetyt työnkuvaukset ovat toimineet työnarvioinnin perustana. Ateriasubventoinnin päättymistä edelsi selvitys- ja valmisteluvaihe. Yhteistoimintaryhmällä oli tässä tärkeä tehtävä. Henkilöstölle annettiin mahdollisuus tuoda esiin mielipiteensä kyselyn kautta ja työnantaja selvitti vaihtoehtoisia ratkaisuja. 4

7 3. Osaava henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Uuden lainsäädännön muutokset ja muutokset omassa toiminnassamme johtavat myös osaamistarpeen muuttumiseen. Kaupungin strategiassa vuosille todetaan, että osaamista tulisi arvioida ja kehittää jatkuvasti, jotta henkilöstö pysyy osaavana, hyvinvoivana ja motivoituneena. Päälliköille ja esimiehille on järjestetty sisäisiä koulutuksia, jotka koskevat digitalisointia ja uuden tekniikan (Tweb) käyttöönottoa. Yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen kansallisesti alkaen on vaikuttanut myös kuntien toimintaan. Sisäisiä koulutustilaisuuksia on järjestetty kyseisestä aiheesta. Vuoden aikana sosiaali- ja terveysvirasto järjesti 62 sisäistä koulutustilaisuutta, joissa oli 2247 osanottajaa. Pietarsaaren kaupungin koko henkilöstöstä sosiaali- ja terveysvirasto mukaan luettuna osallistui 426 henkilöä yhteen koulutuspäivään, 262 osallistui kahteen päivään ja 674 henkilöä osallistui kolmeen tai useampaan päivään. Näiltä päiviltä, enintään 3 päivältä/työntekijä, on työnantajalla mahdollisuus saada Työllisyysrahastosta korvaus osasta palkkakustannuksia jälkeenpäin. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöstä 69 % on osallistunut koulutuksiin. Vastaava luku muun kaupungin osalta on 62 %. Vähiten koulutuksiin osallistuu edelleenkin henkilöstö, jolla on kouluasteen koulutus (58 %). Toimistohenkilöstön osallistumiseen on pyritty vaikuttamaan aktiivisesti järjestämällä kolmivuotinen koulutusohjelma sihteereille. Tämä näkyy edelleenkin suurena osanottajamääränä (81 %). Aktiivisin ryhmä ovat edelleen sosiaalityöntekijät, joiden osallistujamäärä on peräti 97 %. Meneillään olevat muutokset ovat ohjanneet osaamispanostuksiemme painopistealueita esimiehille suunnatun muutostuen muodossa. Tähän on sisältynyt sekä osaamista kehittäviä luentoja että kartoituksia. Osana muutostukea vuonna 2018 on suunniteltu kattavaa hanketta, joka koskee esimiesten psykososiaalisten kuormitustekijöiden kartoittamista. Työsuojeluun ja riskinkartoituksiin liittyvää jatkokoulutusta on suunnattu kaikkien yksikköjen työsuojelupareille. Vuoden aikana on järjestetty esimieskoulutuksia sekä yhteisesti että erikseen pelkästään sosiaali- ja terveysvirastolle. Hyvinvointitutkimusten ja muiden sairauspoissaoloja koskevien raporttien pohjalta on esimiehille järjestetty työterveyspsykologin antamaa psykososiaalisen tuen koulutusta. Yleisenä teemana on ollut työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin vaikuttaminen. Digitalisoinnin mahdollisuudet näkyvät myös koulutuksen alalla, jossa tiedustellaan usein mahdollisuutta osallistua videoyhteydellä, ja useita sisäisiä koulutuksia onkin järjestetty videoyhteyden kautta. Kaikille uusille työntekijöille järjestettiin ensi kertaa iltapäivätilaisuus teemalla Uutena työntekijänä Pietarsaaren kaupungissa. Tilaisuudessa eri toimijat tiedottivat tärkeistä yleisistä asioista, jotka henkilöstön ja kesätyöntekijöiden tulee tietää. 5

8 Kaupungin kesätyöntekijöille järjestettiin oma tiedotustilaisuus ensimmäistä kertaa kesän 2018 kynnyksellä. Myös esimiehet osallistuivat tilaisuuteen. Huumeiden käytön ehkäisytyössä on aloitettu yhteistyö ammattimaisen kouluttajan kanssa. Sekä rehtoreille, opettajille, oppilaille että huoltajille on järjestetty useita koulutustilaisuuksia. On järjestetty erilaisia kick off -tilaisuuksia sekä tiedotustarkoituksessa että työntekijöiden yhteishengen lisäämiseksi. Toisena peräkkäisenä vuonna järjestettiin kardiologien Mathias Höglund ja Kenth Vikström aloitteesta alueellinen koulutuspäivä Pietarsaaressa. Vuoden teemana oli sydämen vajaatoiminta, ja ennätysmäinen 187 osallistujan määrä osoittaa, että aihe on ajankohtainen ja kiinnostaa monia. Tilaisuuteen järjestettiin linja-autokuljetus Vaasasta. Sairaalasielunhoito täytti 40 vuotta, mikä huomioitiin kirjailija Owe Wikströmin seurakuntakeskuksessa pitämällä juhlaluennolla. Myös tuon tilaisuuden osallistujamäärä oli suuri (104). Jatkuvia koulutuksia ovat alkusammutus ja ensiaputaitojen päivitys. Kielikursseja järjestetään tarpeen mukaan ja erityisille ryhmille. Myös kinestetiikkakoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Vuoden aikana 20 hoitajaa osallistui peruskoulutukseen ja 32 osallistui syventävään koulutukseen. Yksi sairaanhoitaja suorittaa kinestetiikkatutorin koulutusta voidakseen toimia ohjaajana ja mentorina. Vuoden aikana on nostettu esiin erityisesti palliatiivista hoitoa ja järjestetty neljä tilaisuutta eri teemoilla. Osallistujamäärä vaihteli :n välillä. Externa Interna Utbildningsdagar/ Medeltal/Keskiarvo Medeltal/Keskiarvo Ulkoiset Sisäiset Koulutuspäiviä dagar/deltagare dagar/anställd päiviä/osallistuja päiviä/työntekijä Sochv/ Soster ,3 2,3 Bildning/ Sivistys ,2 1,51 Tekniska/ Tekninen ,9 1,81 Övriga/Muut ,3 2,05 6

9 Social- och hälsovårdsverkets utbildningsdagar resultatområdesvis / Sosiaali- ja terveysviraston koulutuspäivät tuloasaluettain Anställda Deltagare i utbildning Antal deltagare % Utbildningsdagar Medeltal dgr/delt. Organisaatio ja Concordia osallistuivat tammikuussa lääkäripäiville yhteisellä messuosastolla. Näkyvyydellä ja henkilökohtaisella tapaamisella on merkitystä, sillä edustajat ovat samalla koko seudun lähettiläitä. Kesällä Jaakon päivien aikana osallistuttiin Concordian Tännepäin-tapahtumaan. Sen kautta saatiin kontakteja eri ammattiryhmiin, ja kiinnostuneet henkilöt antoivat yhteystietonsa. Syksyllä kaksi sosiaali- ja terveysviraston lääkäriä osallistui useiden seudun yritysten kanssa rekrytointitilaisuuteen, jonka Concordia järjesti Tukholmassa. Olemme vierailleet eri oppilaitoksissa ja rekrytointitilaisuuksissa esittelemässä hoitotyötä. Syksyllä Yrkesakademin järjesti Pedersören kunnassa työnantajamessut. Iltapäivän aikana oli mahdollista solmia kontakteja sekä suullisten esitysten kautta että keskustelemalla ja tapaamalla lähihoitajaopiskelijoita. Yrkeshögskolan Novia järjesti rekrytointi- Työntekijät Koulutukseen Osallistujamäärä Koulutus- Keskiarvo osallistuneet % päiviä pvä/osall Hälso- och sjukvården Terveydenhuolto % 69 % ,5 3,6 Äldreomsorg Vanhushuolto % 65 % ,1 2,2 Socialomsorg Sosiaalihuolto Miljöhälsovård Ympäristöterveydenhuolto Förvaltning Hallinto Totalt/Yhteensä % 69 % ,5 3, % 94 % 91 % 91 % 100 % 91 % ,3 7,3 2,9 5,3 5,6 4,8 3.2 Rekrytointi Uusien työntekijöiden houkutteleminen kaupunkiin ja rekrytointiin liittyvä hakuprosessi ovat olleet tärkeitä. Digitalisointi ja näkyvyys mediassa ovat tuoneet tähän uusia mahdollisuuksia. Kuntarekry on otettu käyttöön rekrytoimistyökaluna sosiaali- ja terveysviraston ulkopuolisiin rekrytointeihin. Kuntarekryn kautta ilmoitukset saavat kansallista näkyvyyttä ja ovat houkutelleet hakijoita koko maasta. Vuoden 2018 aikana on myös perustettu uusia toimia, mm. työhyvinvointikoordinaattori, asiakirja- ja tietosuojavastaava sekä viestintävastaava on palkattu kaupungin palvelukseen. Sivistyspuolella pätevien aineopettajien rekrytointi on haasteellista, varhaiskasvatuksessa on ollut pulaa tilapäisistä sijaisista. Teemme jatkuvaa ja määrätietoista rekrytointityötä. Sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien, mutta myös lähihoitajien ja sairaanhoitajien rekrytointi on edelleenkin haasteellista. Syksyn aikana rekrytointia on tehostettu käyttämällä sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Instagramia. Eri ammattiryhmien esittelyyn kiinnostavammalla tavalla on käytetty mainostoimiston palveluja. Myös portaalin rekrytointisivut on uudistettu. 7

10 tilaisuuden, jossa esittelimme lyhyesti sosiaali- ja terveysvirastoa, ja jälkeenpäin meillä oli mahdollisuus tavata sekä opintojensa loppuvaiheessa olevia sairaanhoitajia että muita opiskelijoita. Molemmat tilaisuudet tuottivat useita yhteystietoja, ja on tärkeää kuulla myös koulutuksen järjestäjien näkemyksiä organisaatiomme toiminnasta. 4.Työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä ja tukemista varten tehtävän työn lähtökohtana toimivat Pietarsaaren kaupungin strategia, vuoden 2018 hyvinvointisuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon suunnitelma. Yksilölliset ja yhteisölliset tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin ja työkykyyn. Yksilöllisiä tekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, koulutus ja osaaminen sekä arvot, asenteet, motivaatio ja tyytyväisyys työhön. Yhteisöllisiä tekijöitä ovat osallistuva ja kannustava johtajuus, organisatoriset tekijät sekä selkeät tavoitteet, joustavuus, toiminnan kehitys ja toimiva työympäristö. Työyhteisön yhteistoiminta ja toiminnallisuus, mahdollisuudet vaikuttaa työhön sekä tunnustus ja palkitseminen kuuluvat myös yhteisöllisiin tekijöihin. Työssä koetaan hyvinvointia työn tuntuessa merkitykselliseltä, sen ollessa ymmärrettävää ja käsiteltävissä. Tässä käsitellään ensisijaisesti asioita, joita työsuojelutoiminta ja ennaltaehkäisevä työhyvinvointitoiminta (TYHY-toiminta) voivat tukea Tuetaan työkykyä yhdessä Työ sairauspoissaolon vähentämiseksi jatkui vuonna 2018, vuoden 2017 toimintasuunnitelman mukaisesti. Toukokuussa 2018 palkattiin työhyvinvointikoordinaattori, joka toimii avainhenkilönä työhyvinvointikysymysten ja varhaisen tuen koordinoimisessa, esim. uudelleensijoitukset heikentyneestä työkyvystä johtuen sekä tukitoimenpiteiden seuranta ja suunnittelu. Pietarsaaren kaupunki valittiin osallistumaan KEVAn Aktiivinen tuki - verkostohankkeeseen. Varhaisen tuen mallin, Tuetaan työkykyä yhdessä, päivittäminen aloitettiin syksyllä 2018 työryhmässä, johon kuuluu Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä. Varhaisen tuen tarve on edelleen ollut suuri muutosten yhteydessä. Toukokuussa 2018 järjestettiin esimiehille koulutusiltapäivä, jossa keskityttiin muutosjohtamiseen ja työyhteisön kehittämiseen. 4.2 Työhyvinvointitoiminta (TYHY-toiminta) Työhyvinvointitoimintaa on toteutettu vuoden 2017 työhyvinvointisuunnitelman (TYHYsuunnitelman) mukaisesti. Poimintoja TYHY-toiminnasta: 8

11 Vanhempien työntekijöiden lisääntyneen sairauspoissaolon vuoksi 55- ja 54- vuotiaille työntekijöille on järjestetty työhyvinvointihanke. Hankkeeseen sisältyi sähköinen terveyskartoitus, ODUM. Kysely lähetettiin 146 työntekijälle, joista 92 vastasi kyselyyn (63 %). Niille, joilla oli matala riski työkyvyttömyyttä silmällä pitäen, mutta korkea riski väsymykseen/liikuntaan/painoon liittyen, tarjottiin mahdollisuus osallistua riskialueisiin keskittyvään ryhmätoimintaan. Tämän lisäksi tarjottiin Toimiva keho- ja Uni-stressiryhmä. Osallistujat olivat tyytyväisiä käyntiinsä työterveyshoitajalla sekä osallistumisestaan ryhmätoimintaan. ODUM-seurantakysely lähetetään osallistujille kevään 2019 aikana. Tämän hankkeen lisäksi työhyvinvointitoiminta on suunnitelman mukaisesti subventoinut ja/tai järjestänyt erilaisia liikuntatilaisuuksia. Uutena harjoittelumuotona voidaan mainita kolme suosittua Move n Burn -kurssia Jeppis Gymillä. Kurssien tavoitteena on ollut saavuttaa henkilöt, jotka eivät harjoittele säännöllisesti ja kannustaa heitä pääsemään kuntosaliharjoittelun alkuun. TYHY-toiminta on koordinoinut ja kustantanut neljä Kuntoremonttikurssia (Härmän kuntokeskus/folkhälsan Östanlid), järjestänyt Voi hyvin -päiviä 45, 50, 55, 60 ja 65 vuotta vuoden 2018 aikana täyttäville henkilöille, sekä kustantanut työpaikkojen virkistysiltapäiviä Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon toimintajakson kolme tärkeintä tavoitetta ovat olleet: 1. Työkyvyn varhainen tukeminen Tukitoimenpiteitä ohjelman Tuetaan työkykyä yhdessä lähtökohdista. Myös ikääntyvän henkilöstön sekä muutosprosesseissa olevan henkilöstön tukemiseen suunnattuja toimenpiteitä korostetaan. 2. Terveystarkastukset Kiinnitetään huomiota ikääntyvän henkilöstön ja esimiesten terveyteen ja työkykyyn, sekä meneillään olevien muutosprosessien aiheuttamiin terveyshaittoihin henkilöstön keskuudessa. 3. Työpaikkaselvitykset Tavoitteena on estää työstä tai työpaikan olosuhteista johtuvia oireita tai sairastumista. Pietarsaaren kaupunki ostaa myös yleislääkäritason sairaanhoitopalveluja. Työnantaja saa korvausta työterveyshuollon kustannuksista vuoden 2018 lopussa päättyvältä tilikaudelta ainoastaan, jos työpaikalla on tehty perusselvitys työterveyshuollosta. Työterveyshuollon selvitykseen sisältyy arvio siitä miten työ vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Raporttiin merkitään myös toimenpide-ehdotuksia työolosuhteiden kehittämiseksi. 9

12 Kaiken tyyppisten työterveydessä tehtävien tutkimusten käyttäminen on lisääntynyt vuonna 2018 ja näin ollen myös kustannukset ja sairauspoissaolo ovat laskeneet. On hyvin mahdollista, että työterveyspalvelujen korkeampi käyttöaste on vaikuttanut ennaltaehkäisevästi ja vaikuttanut sairauspoissaolon vähenemiseen yhdessä muiden työkykyä tukevien toimenpiteiden kanssa. Kostnader/ Kustannukset (euro) Kostnader Kustannukset FPA-ersättning Kela-korvaus * Nettokostnad Nettokustannukset * * Nettokostnad/anställd Nettokust./työnt. *Uppskattning/Arvio * 218 Verksamheten i siffror/toiminta lukuina Antal besök på mottagning/sjukvård, Vastaanotolla käyntejä/sairaanhoito - läkare /lääkärit - hälsovårdare/terveydenhoitaja Antal hälsoundersökningar/terveystarkastuksia - läkare /lääkärit - hälsovårdare/terveydenhoitaja - fysioterapeut/fysioterapeutti - psykolog/psykologi Arbetsplatsutredningar /Työpaikkaselvitykset - antal arb.platsbesök/työpaikkakäyntien lkm antal timmar /tuntimäärä (h) Terveysperusteiset poissaolot Koko organisaation keskiarvoinen sairauspoissaolo on 16 päivää/työntekijä. Päivien määrä on vähentynyt 2575 päivää vuoteen 2017 verrattuna. Sairauspoissaolo on korkein vanhushuollossa (23,7 päivää/työntekijä) ja alhaisin teknisellä toimialalla (12,1 päivää/työntekijä). Suurin osa 29% sairaspoissaoloista, 9156 päivää 1, johtuu psyykkisistä syistä ( päivää vuonna 2017). Toiseksi eniten 25%, 7819 päivää, johtuu ongelmista tuki- ja liikuntaelimissä ( päivää vuonna 2017). Sairauspoissaolosta johtuvat kustannukset vuonna 2017 olivat 3,44 % 1 Lähde: Työplusssan tilasto ajalta Lyhyemmät 1 5 sairaspäivää ei mukana. 10

13 palkkasummasta eli ,88 (Keva, avaintiedot työnantajille). Vuoden 2018 sairauspoissaolokustannukset puuttuvat vielä. Työplussan tilastosta ilmenee myös, että 56 % (n. 1400) työntekijöistä ei ole ollut lainkaan sairauslomalla vuonna 2018 ja että 11 % työntekijöistä muodostaa yhdessä 75 % koko organisaation sairauspoissaoloista. Tämä osoittaa varhaisen tuen tärkeyden. Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjuk Kalender Medelsjuk Kalender Medelsjuk Kalender Medelsjuk Kalender Ändring Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys Hälso- o sjukvård Terveys- sairaanh * Äldreomsorg/ Vanhushuolto Socialomsorg/ Sosiaalihuolto Bildningstjänster/ Sivistys Tekniska / Tekninen ** Övriga/ Muut*** Hela personalen/ Koko henkilöstö frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarbvo dagar Kalenter ipäivien lukumäärä frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarbvo dagar Kalenter ipäivien lukumäärä frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarbvo dagar Kalenter ipäivien lukumäärä frånvaro Sairauspoissaolojen keskiarbvo dagar Kalenter ipäivien lukumäärä dgr/anställd Muutos pv/työntekijä 16, , , ,4 14, , , , ,5 18, , , ,5 13, , , ,8 13, , , , ,0 20, , , , ,0 8, , , , ,2 15, , , , ,2 % *Terveys-ja sairaanh.,palv.toim. **tekninen, Tekninen palvelukeskus, valvonta *** Liikelaitokset, konsernihallinto, jätelautakunta, työllistäminen, IT 11

14 De främsta orsakerna/ Yleisimmät syyt Hela staden /Koko kaupunki 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% psykisk ohälsa, mielenterv. 20% 23% 24% 27% 29% stöd- o. rörelseorgan, tuki- ja liikuntaelimet 32% 34% 29% 26% 25% skador,vammat 8% 7% 7% 9% 7% andningsorgan, hengityselim 8% 8% 9% 8% 9% tumörer, kasvaimet 4% 4% 5% 7% 5% Sairauspoissaolopäivistä (2 661 päivää vuonna 2017) on palkattomia ja (7 910 päivää vuonna 2017) päivää sellaisia, joista on maksettu 2/3 palkasta. Frånvarons indelning i kortare och längre frånvaro Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin dgr/pv dgr/pv dgr/pv dgr/pv dgr/pv dgr/pv

15 4.5 Eläkkeet Vanhuuseläkkeen keski-ikä on 64,3 vuotta. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle jääneiden työntekijöiden määrä on 62 kpl (69 kpl vuonna 2017). Ennusteen mukaan vuosina eläkkeelle jää vuosittain työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeen/kuntoutustuen saaneiden työntekijöiden määrä on lisääntynyt 6:sta 14 työntekijään vuosina , osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen/osittaisen kuntoutustuen määrän vähentyessä 18:sta 11:een. Työnantajan kustannukset ovat lisääntyneet n. 23 % maksun osalta, joka maksetaan työntekijän jäädessä työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä (varhe-maksu). 70 Ålderspension /Vanhuuseläke (antal/lukumäärä) Övriga pensionsformer / Muut eläkemuodot (antal/lukumäärä) Full inv.pension /Täysi työkyvyttömyyseläke Fullt rehabliliteringsstöd/täysi kuntoutustuki Delinvalidpensioner /Osa.työkyvyttömyyseläkeet Deltidspension

16 Medelålder/Keski-ikä Ändring Muutos % Full inv.pension /Täysi työkyvyttömyyseläke 57,5 * * 58,2 * Fullt rehabliliteringsstöd/täysi kuntoutustuki 49,8 48,3 40,6 39,5-1,1 Delinvalidpensioner /Osa.työkyvyttömyyseläkeet 52,7 51,8 56,4 57,2 0,8 Ålderspension /Vanhuuseläke 63,9 63,8 63,9 64,3 0,4 Deltidspension 62,3 61, I och med pensionsreformen slopades deltidspensionen och de sista nya deltidspensionerna började i januari Eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke poistui ja viimeiset uudet osa-aikaeläkkeet alkoivat tammikuussa Pensionsavgifter /Eläkemaksut Förtida avgift / Varhe-maksu Pensionsbaserad avgift / Eläkemenoperusteinen maksu Ändring Muutos % , ,7 Förklaring: Arbetsgivaren måste betala Förtida avgift för varje månad som en anställd gått i invalid eller arbetslöshetspension före sin personliga pensionsålder eller före 63 års ålder. Förtida avgift betalas för högst 3 år. Selitys: Työnantajan on maksettava varhemaksu jokaisesta kuukaudesta, jona työntekijä on jäänyt työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä tai ennen 63 vuoden ikää. Varhemaksu maksetaan korkeintaan kolmelta vuodelta. 4.6 Työsuojelu 2018 Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden aiheuttamien riskien arviointi toimii työsuojelutoiminnan perustana. Työpaikkojen riskinarviointi on keskeinen, jotta työpaikkojen työsuojelua voidaan kehittää ja että työ voidaan tehdä turvallisesti ja varmasti. Työsuojelun toimintaohjelmassa, Työsuojelu osaksi jokaisen työtä ja ammattitaitoa on lueteltu työsuojelun tavoitteet organisaatiotasolla. Toimintaan vaikuttavat myös työsuojeluviranomaisten vaatimukset, kuten myös työpaikan tapahtumat. Poissaolo psyykkisen vajaakuntoisuuden vuoksi lisääntyy. Organisaatiotasolla on tehty panostuksia työsuojeluparien jatkokoulutuksena (esimies + työntekijöiden edustaja) psykososiaalisten riskien arvioinnissa sekä mm. selvitetty ristiriitoja ja epäasiallista kohtelua työpaikoilla. Tämän panostuksen jatkona aloitettiin hanke, jonka puitteissa kartoitetaan esimiestyön psykososiaalisia riskejä. Tavoitteena on luoda Pietarsaaren kaupungin malli esimiestyön riskinarvioinnille. 14

17 Sisäilmaryhmissä on käsitelty sisäilmaongelmia 20 eri työpaikalla. Ongelmat ovat hyvin eriluonteisia ja -laajuisia. Malmin kiinteistöjen oma sisäilmaryhmä on aloittanut toimintansa vuoden aikana, samoin Pedersören kunnan kiinteistöjen ryhmä. Sisäilmaan liittyvät ongelmat on käsiteltävä kaupungin työntekijöiden työpaikoilla. Kyseessä eivät siis ole pelkästään kaupungin kiinteistöt, vaan kaikki kiinteistöt joissa kaupungilla on työntekijöitä. Sisäilmaryhmät ovat kokoontuneet 10 kertaa vuoden aikana (Kaupunki 4, Malmi 5, Pedersöre 1). Lisäksi aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja on tarkastanut sisäilmaryhmien toimintatapaa. Työtapaturmat ja väkivallan uhka Raportoitujen työtapaturmien määrä oli vuonna 2018 yhteensä 122 vakuutusyhtiön tilaston mukaan. Näistä 102 tapahtui työpaikalla ja 20 työmatkalla. Korvauspäivien määrä sekä korvattavien työtapaturmien määrä on vähentynyt, mikä on myös vaikuttanut vakuutusmaksuun myönteisellä tavalla. Vakuutusmaksu on laskenut 20 % eli vuodesta 2017 vuoteen Väkivallan uhasta ja väkivaltatilanteista tehtyjen ilmoitusten määrä on vähentynyt viidellä ilmoituksella. Ilmoituksia väkivallan uhasta ja väkivaltatilanteista tehtiin yhteensä 38. Näissä ilmoituksissa piilee kuitenkin suuri rekisteröimätön lukumäärä, sillä kynnys kyseisten tilanteiden ilmoittamisesta voi eri syistä johtuen olla korkea. Arbetsolyckor/Työtapaturmat Arbetsolyckor/Työtapaturmat 2017 Arbetsolyckor/Työtapaturmat Olycksfall under arbetsfärd / Työmatkatapaturma Olycksfall på arbetsplatsen/ Tapaturma työpaikalla Sammanlagt /Yhteensä 15

18 Antalet ersatta arbetsolycksfall av försäkringsbolag / Vakuutusyhtiöltä korvattujen työtapaturmien määrä Ersatta arbetsolyckor/korvatut työtapaturmat 2017 Ersatta arbetsolyckor/korvatut työtapaturmat Olycksfall under arbetsfärd / Työmatkatapaturma Olycksfall på arbetsplatsen/ Tapaturma työpaikalla Sammanlagt /Yhteensä Antal ersättningsdagar / Korvauspäivien lukumäärä Sammanlagt /Yhteensä Olycksfall på arbetsplatsen/ Tapaturma työpaikalla Olycksfall under arbetsfärd / Työmatkatapaturma Hot och våld / Väkivalta ja väkivallan uhkatilanteet Antal

19 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Henkilöstökustannukset, sisältäen työnantajamaksut, vähenivät noin eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Työterveyshuollon sekä muut henkilöstöinvestointien kustannukset eivät poikkea mainittavasti edellisvuoden vastaavista kustannuksista. Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekniikka Övriga / Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä Förändr.fr föreg år / Muutos edell. vuodesta -2,17 % -2,94 % -4,01 % -8,01 % 0,66 % Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto Lön under semestern / Vuosiloma-ajan palkat Lön under hälsorelaterad frånvaro/ Terveysperusteisten poissaolojen palkat Familjeledigheter,lön/Perhevapaa palkat Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ Muut lakisääteisten/sop.perusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa, ej soc.kostn, ei sos.kuluja) Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset Personalinvesteringar / Henkilöstöinvestoinnit Företagshälsovård/Työterveyshuolto * TYHY-verksamhet/-toiminta Utbildning och annan utveckl./ Koulutus ja muu kehittäminen Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu * Ansökts om FPA ersättning enligt följande: Klass I 43 % ers , klass II 57 % ers * KELA:sta anottu korvausta seuraavasti: Luokka I 43 % korv , luokka II 57 % korv

20 Frivillig oavlönad ledighet som beviljats i syfte att nedbringa staden skostnader 2013 myönnetty vapaaehtoinen palkaton vapaa kaupungin kustannusten vähentämiseksi 2017 Antal personer Antal dagar Insparad summa Soc & hälsov /Sos & terveys Alla övriga / Kaikki muut Totalt / Yhteensä Antal personer Antal dagar Insparad summa Soc & hälsov /Sos & terveys Alla övriga / Kaikki muut Totalt / Yhteensä Lomarahan vaihto vapaaseen KVTES:in uudet säännöt mahdollistavat lomarahan vaihdon vapaaseen paikallisella sopimuksella. Pietarsaaren kaupunki on tehnyt paikallisen sopimuksen ajalle , joka mahdollistaa lomarahan vaihdon vapaaseen. Mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaseen joko kokonaan tai osittain on käyttänyt 83 henkilöä. Säästetty summa on noin euroa sisältäen sosiaalikulut. Tämä mahdollisuus on ollut jo aikaisemmin LS-sopimuksessa (Kunnallisten lääkärien virkaehtosopimus). 6. Tasa-arvo ja tasa-arvoinen kohtelu Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo, ja kaupunki sitoutuu edistämään tätä kaikessa toiminnassaan henkilöstöpoliittisten suunnitelmiensa avulla. Sukupuolesta johtuvaa syrjintää ei hyväksytä, vaan tavoitteena on työpaikka, jossa ei esiinny minkään muotoista syrjintää. Vuonna 2016 toteutettiin kysely, jossa käsiteltiin tasa-arvoista kohtelua Pietarsaaren kaupungin työpaikoilla. Yhdenvertaisuuslain 1325/2014 mukaan työnantajan on yhdenvertaisuuden edistämisen osalta ainakin arvioitava yhdenvertaisuutta rekrytoinnissa työtehtävien jakamisessa koulutukseen osallistumisesta päätettäessä päätettäessä työsuhteeseen liittyvistä palkoista ja eduista 18

21 työhön ja työsuhteisiin liittyvien velvollisuuksien vahvistamisessa Edellä mainitun lain mukaisesti syrjinnän määritelmää on muutettu ja täsmennetty. Tämä huomioitiin kyselyn laatimisessa. Kysely on vuoden 2016 lopussa hyväksytyn henkilöstöpoliittisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman perustana. Kysely osoittaa, että suurin osa työntekijöistä kokee tulevansa yhdenvertaisesti kohdelluksi, keskiarvo on huomattavasti yli 4 asteikolla 1-5. Kyselyn mukaan ensisijaisesti ikä ja kieli vaikuttavat siihen, miten työntekijät kokevat heitä kohdeltavan. Nämä kaksi aluetta on siitä syystä nostettu esiin yhdenvertaisuussuunnitelmassa ja ne ovat alueita, joille on suunniteltu tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä 100,00% Kvinnors löner i procent av männens/naisten palkat prosenteissa miesten palkoista ,00% 80,00% Naisten palkat prosenteissa miesten palkoista Kvinnors löner i procent av männens/ Akta/kvtes Ukta/Ovtes TS Läkta/LS Kvinnors löner i procent av männens/ Naisten palkat prosenteissa miesten palkoista Utveckling/Kehitys Akta/Kvtes 80,20 % 85,30 % 85,10 % 94,50 % 94,30 % 14,10 % Ukta/ Ovtes 97,50 % 98,00 % 95,50 % 94,70 % 93,76 % -3,74 % TS /TS 92,00 % 90,80 % 87,80 % 93,10 % 90,65 % -1,35 % Läkta /LS 86,60 % 87,90 % 88,90 % 90,70 % 88,28 % 1,68 % 19

22 1