Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Transkriptio

1 Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT

2 Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä? Missä määrin lainsäätäjän ja yhteiskunnan odotukset nuorten vajaakuntoisten työelämään siirtymisestä ovat toteutuneet: Esimerkkinä nuoren kuntoutusraha Miten selittää tuloksia?

3 Esitys perustuu seuraaviin tutkimuksiin: 1. Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I (2010) Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla Kuntoutus 2, Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I (2011) Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 3, Jeglinsky I, Brogren Carlberg E, Salminen A, Autti-Rämö I: Rehabilitation planning for children and adolescents with cerebral palsy (submitted) 4. Ajasto M, Autti-Rämö I, Kiviranta T, Arvio M: Pyörätuolia käyttävien nuorten haastatteluaineisto (submitted)

4 Aineistot Kelan tilastotiedot sairausperusteisista etuuksista (kuntoutus- ja sairauspäivärahat) Kelan ja ETK:n yhteistilastotiedot työkyvyttömyyseläkkeistä Kelan etuuksien pitkittäisaineisto Nuoren kuntoutusrahan vuonna 2005 päättäneiden aineisto, N=965 (naisia 47,3%). Yhdistetty tiedot Kelan toimeentuloetuuksista sekä tiedot kuntien maksamista toimeentulotuista. Alle 25-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005 siirtyneiden aineisto, N=1472 (naisia 48,6%). Yhdistetty Kelan etuuksien pitkittäisaineistoon.

5 Haastattelu aineistot Viiden sairaanhoitopiirin alueella asuvat vuotiaat pyörätuolia käyttävät nuoret (N=60) Yliopistosairaaloiden moniammatillisten työryhmien fokusryhmähaastattelut (5 ryhmää, yhteensä 38 henkilöä)

6 Nuorten kuntoutusraha Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen lain myötä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää alle 18- vuotiaalle vasta, kun hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty Ikärajan nosto 18 vuodesta 20 vuoteen v. 2002

7 Nuoren kuntoutusrahan maksamisen edellytyksenä on, että nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja nuoren arvioidaan olevan tehostetun työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen tarpeessa Edellyttää kotikunnassa laadittua henkilökohtaista opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, josta tulee ilmetä tiedot nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta. Suunnitellun ammatillisen kuntoutuksen (koulutus) realistisena tavoitteena tulee olla työelämään siirtyminen

8 Nuorten työkyvyttömyyden kehityksestä: Sairausperusteisia toimeentuloetuuksia saaneiden osuus v. väestöstä Yhteensä Työkyvyttömyyseläkkeet Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2010; Kelan tilastotietokanta Kelasto 2011 Nuorten kuntoutusrahat Kuntoutusrahat Sairauspäivärahat ,94 0,33 0,27 1, ,92 0,28 0,22 1, ,93 0,27 0,22 1, ,93 0,21 0,23 1, ,92 0,01 0,20 0,24 1, ,87 0,09 0,20 0,29 1, ,84 0,17 0,20 0,30 1, ,80 0,31 0,21 0,35 1, ,80 0,50 0,18 0,38 1, ,82 0,61 0,16 0,39 1, ,85 0,67 0,14 0,42 2, ,89 0,65 0,13 0,43 2, ,94 0,60 0,13 0,46 2, ,97 0,57 0,15 0,47 2, ,02 0,58 0,16 0,48 2, ,04 0,62 0,16 0,46 2,28

9 Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden osuus vuotiaaista ikäluokista 16 vuoden iän saavuttamisvuoden mukaan muodostetuissa kohorteissa, % Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2010

10 Mitä tapahtui työkyvyttömyyseläkkeissä nuorten kuntoutusrahalain voimaantulon jälkeen? Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus vuotiaista ikäluokista 16 vuoden iän saavuttamisvuoden mukaan muodostetuissa kohorteissa, % Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2010

11 Nuorten (alle 25 vuotiaat) työkyvyttömyyden kehitys Nuorten työkyvyttömyys on lisääntynyt, mutta toistaiseksi kasvu on ollut maltillista Vuoden 1995 lopussa 1,5 % alle 25-vuotiaista nuorista sai jotain sairausperusteista toimeentuloetuutta, vastaava osuus vuonna 2008 oli 2,2 % ja vuonna ,3 %. Keskimääräinen sairauspäivärahan saajien määrä vuoden aikana on v kasvanut tasaisesti v asti (vähäistä laskua vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen) Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2010; Kelan tilastotietokanta Kelasto 2011

12 Keskeiset johtopäätökset nuoren kuntoutusrahan vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen alle 25- vuotiaiden ikäkohorteissa Nuoren kuntoutusraha on lykännyt mutta ei vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä Nuoren kuntoutusraha on osaltaan lisännyt sairausperusteisten toimeentuloa korvaavien etuuksien kokonaiskäyttöastetta (tosin on merkittävältä osin korvannut 'tavallisen' kuntoutusrahan) Nuoren kuntoutusraha on mahdollistanut aiemmin järjestelmien ulkopuolelle jääneiden nuorten tulon ammatillisen kuntoutuksen piiriin Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2010

13 Onko nuorten kuntoutusraha vastannut sille asetettuihin odotuksiin vajaakuntoisten nuorten työelämään siirtymisestä? Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä: Mitä nuoren kuntoutusrahaa saaneille tapahtuu etuuden päättymisen jälkeen? (Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2011)

14 Aineistojen rakenne Nuoren kuntoutusraha päättynyt vuonna 2005 % (n) Siirtynyt vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle alle 25 v. % (n) Miehet 52,7 (509) Miehet 51,4 (756) Naiset 47,3 (456) Naiset 48,6 (716) Ikä (2005) Ikä (2005) 16 0,3 (3) 16 15,7 (231) 17 6,2 (60) 17 4,5 (66) 18 10,6 (102) 18 6,9 (102) 19 21,9 (211) 19 10,3 (151) 20 36,2 (349) 20 18,8 (277) 21 18,1 (175) 21 13,7 (201) 22 5,8 (56) 22 10,7 (157) 23 0,9 (9) 23 9,7 (143) 24 9,8 (144) Sairauspääryhmä Sairauspääryhmä Mielenterveyden ja käyttäytymisen 65,1 (628) Mielenterveyden ja käyttäytymisen 78,3 (1152) häiriöt häiriöt Synnynnäiset epämuodostumat 12,4 (120) Synnynnäiset epämuodostumat ja 8,5 (125) ja kromosomipoikkeavuudet kromosomipoikkeavuudet Hermoston sairaudet 9,0 (87) Hermoston sairaudet 5,4 (80) Muut sairaudet 13,5 (130) Muut sairaudet 7,8 (115) Yhteensä 100 (965) Yhteensä 100 (1472) Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2011

15 Vuonna 2005 päättyneet nuoren kuntoutusrahat: Eri toimeentuloturvaetuuksia vuosina /2009 saaneiden osuudet, % päättyneistä Työkyvyttömyyseläke 41,2 51,6 Työmarkkinatuki tai peruspäivärahapäiviä 33,5 42,7 Sairauspäivärahapäiviä 17,1 30, Opintotuen kuukausia 15,1 23,8 Toimeentulotuen kuukausia 39,5 52, Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2011

16 Vuonna 2005 nuoren kuntoutusrahan päättäneiden alttius siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle sairauspääryhmittäin vuosina , % MT ja käyttäytyminen Synnynnäiset Hermosto Muut Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2011

17 Nuoren kuntoutusrahaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna (2004/2005) saaneiden osuudet kaikista eläkkeelle siirtyjistä 1 sairauspääryhmän mukaan, % Yhteensä 27 MT ja käyttäytyminen 24,1 Synnynnäiset 53,6 Hermosto 46,3 Muut 13, Vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet alle 25-vuotiaat nuoret Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2011

18 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä (vuonna 2005 eläkkeelle siirtyneet alle 25-vuotiaat) sairauspääryhmittäin 1, % MT ja käyttäytyminen Synnynnäiset Hermosto Muut 1 Prosentit on laskettu kuhunkin sairauspääryhmään kuuluvien henkilöiden kokonaismäärästä Koskenvuo, Hytti & Autti-Rämö 2011

19 Kuka seuraa ja ohjaa vajaakuntoisia nuoria työelämän polulle? adolescents lost in transition kroonisesti sairaat ja vammaiset nuoret siirtyvät 16 v iässä useimmiten perusterveydenhuollon tai harvoin erikoissairaanhoidon seurantaan, joissa ei ole välttämättä tietämystä lapsuusiällä alkaneista sairauksista eikä vastaava moniammatillista huolenpitoa Näiltä nuorilta edellytetään sellaista ammatin valinnan taitoa, johon harva tervekään pystyy

20 Keskeiset tulokset 5 vuoden seurannassa suuri osa nuoren kuntoutusrahaa saaneista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömäksi työnhakijaksi Valtaosalla eläkkeelle siirtyneistä työkyvyttömyyseläke oli alkanut jo kuntoutusrahan päättyessä tai seuraavana vuonna Sairauden tai vamman luonne vaikuttaa siihen siirtyykö nuori kuntoutusrahan päättymisen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle tai muiden etuuksien saajaksi missä määrin ja missä iässä työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään nuoren kuntoutusrahan kautta Yli puolella vajaakuntoisista nuorista, jotka ovat saaneet nuoren kuntoutusrahaa, on myös toimeentuloon liittyviä ongelmia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuorena ja vaille työuraa jääminen merkitsee usein taloudellisia ongelmia ja niukkuutta jokapäiväisessä elämässä koko loppuelämän ajan

21 Keskeiset johtopäätökset Nuoren kuntoutusraha ei nettomääräisesti tarkastellen ole vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja seurannassa nuoren kuntoutusrahaa saaneista suuri osa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömäksi työnhakijaksi Vajaakuntoisuus merkitsee huomattavan usein estettä työllistymiselle Sairaudella tai vammalla, jonka perusteella nuoren kuntoutusrahaa on saatu on merkitystä paitsi eri etuuksien tarpeeseen ja ajoittumiseen myös työllistymiseen Ilman nuoren kuntoutusrahaa työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan 16- vuotiaana siirtyisi huomattavasti suurempi määrä nuoria

22 Keskeisiä kysymyksiä ja pohdintaa Vajaakuntoisten nuorten opiskelusta ja työelämään siirtymisen yrityksestä huolimatta eläkkeelle ohjautuminen jää liian usein ainoaksi vaihtoehdoksi Työelämätavoitteen toteutumattomuus: Missä määrin työnantajat ovat todellisuudessa valmiita ja halukkaita tarjoamaan työtä vajaakuntoisille nuorille? Nuorten yhteiskuntatakuu miten tulee toteutumaan vajaakuntoisten nuorten kohdalla?

23 Keskeisiä kysymyksiä ja pohdintaa Tehdäänkö kotikunnassa kaikille vajaakuntoisille nuorille realistinen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, joka on nuoren kuntoutusrahan saannin edellytys? Nuoren kuntoutusrahan ikärajaa suunnitellaan nostettavaksi. Olisiko syytä pohtia myös sen kohdentamista ja tavoitetta? Opiskelulla on voinut olla paljon myönteisiä vaikutuksia nuoren elämään, kuten elämänhallinnan ja itsenäisyyden lisääntyminen, sosiaaliset suhteet, toimintakyvyn parantuminen.

24 KIITOS!