SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki"

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta Johtoryhmä Kunnanhallitus

2 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa Varhainen tuki Huolen hälytysmerkkejä ja miten toimin Varhaisen tuen toteutus Sairauspoissaolojen hälytysrajat Tehostettu tuki Tehostetun tuen toteutus Esimerkkejä työssä jatkamisen tukitoimista Paluun tuki pitkissä sairauspoissaoloissa Uudelleensijoittaminen Liitteet... 11

3 1(14) 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa Aktiivisen tuen toimintamallin tarkoituksena on auttaa työkyvyn ja työstä suoriutumisen ongelmissa mahdollisimman varhain ja suunnitelmallisesti. Toimintamalli jakaantuu kolmeen osaan: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Lisäksi tässä oppaassa käsitellään erikseen uudelleensijoittamista terveydellisistä syistä. Esimiehen ohella jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu ja oikeus huolehtia itsestään, työkavereistaan ja työyhteisön toimivuudesta. Toimintamalli on valmisteltu yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työsuojeluvaltuutettujen, työterveyshuollon sekä esimiesten edustajien kanssa käyttäen pohjana Kevan mallia. Opas on käsitelty yhteistyötoimikunnassa , johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa Varhainen tuki työyksikössä Auttaa työyksikköä tunnistamaan ja löytämään esimiehen johdolla omin voimin ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään johtavat työkyvyn ja työmotivaation heikkenemiseen. Tehostettu tuki työkyvyn heikentyessä Tarvitaan silloin, kun työyksikön omat resurssit eivät riitä ongelmatilanteen hoitamiseen. Prosessin vastuuhenkilönä on esimies ja tukena esim. työterveyshuolto ja työsuojelu. Työhön paluun tuki pitkissä sairauspoissaoloissa Mahdollistaa pitkän poissaolon jälkeen onnistuneen työhön paluun. Kuvio 1. Työkyvyn aktiivisen tuen toimintatapa (pohjana Kevan malli)

4 2(14) 2 Varhainen tuki 2.1 Huolen hälytysmerkkejä ja miten toimin Hälytysmerkkejä Miten toimin Henkilö itse Työhöntulo on vaikeaa, pelottavaa, ahdistavaa tai työ ei kiinnosta. Lisääntynyttä sairastelua, oireilua tai pahoinvointia. Otan asian puheeksi ensisijaisesti esimieheni kanssa. Tilannetta aletaan selvittää ja korjata yhdessä. Tarvittaessa voin ottaa yhteyttä myös esimiehen esimieheen, työterveyshuoltoon, työsuojeluun tai luottamusmieheen. Esimies Työntekijän poissaolojen lisääntyminen tai käyttäytymisen muuttuminen esim. lisääntynyt kyynisyys, omasta itsestä huolehtimisen puute. Työntekijän työsuoritus tai yhteistyökyky heikkenee. (esim. työpäivät pidentyvät toistuvasti) Keskustelen ensin työntekijän kanssa luottamuksellisesti. Arvioin tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Tarvittaessa otan yhteyttä omaan esimieheen, työterveyshuoltoon tai työhyvinvointipäällikköön. Työkaveri Tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Olen huolissani työkaveristani tai töiden tai yhteistyön sujumisesta työpaikallani. Tuon havaintoni, tuntemukseni tai ajatukseni ao. työkaverini ja tarvittaessa esimieheni tietoon. Lisäksi voin toissijaisesti ilmaista huoleni työsuojelulle, luottamusmiehelle, tai työterveyshuoltoon. Kannan näin vastuuta työkaverin ja työyhteisön hyvinvoinnista. Työsuojelu / luottamusmiehet Yhteydenotto tai huomio työntekijän tai työyhteisön ongelmista Otan yhteyttä henkilöön ja työpaikan esimieheen. Yksilöasioissa toimin työntekijän luvalla. Työntekijän halutessa olen mukana neuvotteluissa. Työterveyshuolto Yhteydenotto tai huomio työntekijän tai työyhteisön lisääntyneestä sairastelusta, ilmapiiriongelmista tai pahoinvoinnista Yksilöasiassa otan henkilön luvalla yhteyttä yksikön esimieheen tai työhyvinvointipäällikköön. Voin sopia työterveysneuvottelun tilanteen kartoittamiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

5 3(14) 2.2 Varhaisen tuen toteutus Esimies käynnistää varhaisen tuen prosessin riippumatta siitä, mistä viesti huolesta on tullut. Esimiehellä on päävastuu varhaisen tuen prosessin etenemisestä. Esimies varaa ajan yhteiselle keskustelulle, joka tapahtuu ensisijaisesti esimiehen ja työntekijän kesken. Tarvittaessa työntekijä tai esimies voi pyytää keskusteluun mukaan esimiehen esimiehen, henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon, työsuojelun tai luottamusmiesorganisaation edustajan. Keskusteluun on hyvä sekä esimiehen että työntekijän valmistautua etukäteen. Työntekijä täyttää ennen keskustelua oppaan liitteenä olevan lomakkeen (ota puheeksi valmistautumien keskusteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi) Keskustelun teemoja ovat työ, työntekijän voimavarat / työkyky, ammatillinen osaaminen, työyhteisön toimivuus ja työolot. Keskustelussa käydään läpi molempien osapuolten näkemys tilanteesta. Tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys tilanteesta ja sopia yhdessä tarpeelliseksi nähdyt konkreettiset jatkotoimet ja niiden toteutuksen seuranta. Esimies kirjaa keskustelun pääasiat yhdessä työntekijän kanssa puheeksiottokeskustelun yhteenvetolomakkeelle, jonka molemmat allekirjoittavat. Esimies säilyttää alkuperäisen lomakkeen viiden vuoden ajan tai niin kauan kuin sama prosessi on kesken esim. varhainen tuki jatkuu tehostetulla tuella ja / tai uudelleensijoittamisella. Työntekijälle annetaan yhteenvetolomakkeesta kopio. Varhaisen tuen ratkaisuja mm. - työjärjestelyt, työkierto - ammatillinen täydennyskoulutus, perehdytys, työnohjaus - työn ulkopuolisen elämän vaatimat toimenpiteet - työterveyshuollon tutkimukset, hoito, kuntoutukseen ohjaaminen - työyhteisöselvitykset ja jatkotoimet Jos sovittavat toimet koskettavat työkavereita tai työyhteisöä, sovitaan yhdessä, mitä ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Hyvä työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa työkaveria. 3 Sairauspoissaolojen hälytysrajat Siilinjärven kunnan sairauspoissaolojen hälytysrajat - viimeisen 12 kuukauden aikana yli viisi kertaa - viimeisen 12 kuukauden aikana 15 kalenteripäivää Esimiehellä on puheeksiottovelvollisuus, kun sairauspoissaolorajat ylittyvät. Edellä mainituissa hälytysrajoissa sairauspoissaoloseuranta on jatkuvaa (12 kuukauden aikana), eikä ole siis sidoksissa kalenterivuoteen. Vaikka puheeksiotto tapahtuu sairauspoissaolojen perusteella, tarkoitus ei ole selvitellä työntekijän diagnooseja tai sairauksia, vaan keskittyä voimavaroihin, työkykyyn ja työkykyä tukeviin ratkaisuihin. Keskustelut käydään hyvässä yhteistyössä ja luottamuksellisesti.

6 4(14) Sairausvakuutuslain sääntö sairauspoissaoloista 30 päivää: Esimiehen on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä. 60 päivää: Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Esimiehelle tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että sairauspoissaolot on tallennettava Populukseen mahdollisimman pian ja lääkärintodistukset toimitettava Kuhilaaseen viipymättä. 90 päivää: Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivästä kahden vuoden aikana. Nämä 90 päivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista kahden vuoden sisällä. Kela muistuttaa asiasta työntekijää. - Lisäksi Siilinjärven kunnassa on sovittu, että työterveyslääkärin 90 päivän lausunto toimitetaan työntekijän luvalla Kelan lisäksi myös eläkevakuutusyhtiöön, Kevaan, kuntoutusarviointia varten. Näin tehostetaan ja mahdollisesti nopeutetaan työkyvyn tukea pitkittyneissä sairauspoissaoloissa. Populus-järjestelmä muistuttaa esimiestä sähköpostiin neljästä rajasta: - sairauspoissaoloja viisi kertaa 12 kuukauden aikana - sairauspoissaoloja 15 päivää 12 kuukauden aikana - sairauspoissaoloja 30 päivää vuoden aikana - kun työntekijä on ollut omalla ilmoituksella (esimiehen luvalla) kolme kertaa poissa kalenterivuoden aikana. Siilinjärven kunnan sairauspoissaolo-ohjeen mukaan esimiehen luvalla saa olla poissa kolme kertaa kalenterivuodessa ja tämän jälkeen tulee olla hoitajan tai lääkärin todistus. Esimies käy kuittaamassa Populus-järjestelmään, kun keskustelu on käyty ja merkitsee sinne keskustelun päivämäärän. Lisäksi valitaan neljästä valmiista vaihtoehdosta toteutettu jatkotoimenpide. Vaihtoehtoina ovat toimet työyhteisössä, ohjaus työterveyshuoltoon, muu jatkotoimenpide tai ei jatkotoimia. Lisätietoja kohtaan voi tilannetta kommentoida lyhyesti. Järjestelmään ei saa kirjoittaa diagnoosia, sairauksia tai muuta terveydentilaan liittyvää salassa pidettävää tietoa. Esimiehen on mahdollista saada tietoa omien työntekijöidensä sairauspoissaoloista Populus-järjestelmässä Selaukset-otsikon alta kohdasta keskeytykset ja lomat.

7 5(14) 4 Tehostettu tuki 4.1 Tehostetun tuen toteutus Tehostettu tuki käynnistyy 1. kun varhaisen tuen toimet eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Aloite voi tulla työntekijältä, esimieheltä tai työterveyshuollolta Työterveysneuvottelu - koolle kutsujana esimies tai työterveyshuolto - mukana työntekijä, esimies, työterveyshuolto, työhyvinvointipäällikkö - tarvittaessa (työntekijän pyynnöstä) työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies sekä organisaation muu edustaja, jonka läsnäolo on tärkeä Tilannearvio Terveydelliset syyt Työkyvyn sekä kuntoutus- ja hoitotarpeen arviointi Muut syyt (esim. osaaminen, motivaatio, työyhteisö. yksityiselämä) Organisaation ja työntekijän keinot Työssä jatkamisen tukitoimet mm. - työjärjestelyt - lääkinnällinen / ammatillinen kuntoutus, työkokeilu - kuntoutustuki, osatyökyvyttömyys- / osa-aikaeläke - vuorotteluvapaa ym. vapaaehtoiset palkattomat vapaat - työnohjaus, täydennyskoulutus, ammatillinen koulutus, Seuranta, arviointi ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Työssä jatkaminen onnistuu Työssä jatkaminen ei onnistu - uusi työ, työkyvyttömyyseläke - palvelussuhteen päättäminen

8 6(14) Tehostetussa tuessa ratkaisuja haetaan eri toimijoiden yhteistyöllä. Keskeiset toimijat ja roolit: - Esimies on prosessin vastuuhenkilö ja seuraa, että asiat etenevät. Esimies kirjaa tarvittavat muistiot. Esimies tietää työn muokkaamisen ja erilaisten työjärjestelyjen mahdollisuudet. - Työntekijä on aktiivinen toimija omassa asiassaan ja tuntee parhaiten oman tilanteensa ja työnsä. - Työterveyshuolto on asiantuntija terveyden näkökulmasta. Toimijoina voivat olla työterveyslääkäri ja -hoitaja, työpsykologi ja työfysioterapeutti. - Työhyvinvointipäällikkö tukee ja neuvoo sekä esimiestä että työntekijää työssä jatkamisen tukitoimien ja vaihtoehtoisten työmahdollisuuksien selvittämisessä. - Työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi olla tukihenkilönä. Kun varhaisen tuen toimet eivät riitä, esimies ja työntekijä kartoittavat tilanteen ja sopivat etenemistavasta. Sen jälkeen järjestetään viipymättä työterveysneuvottelu, jonka esimies, työterveyshuolto tai työntekijä voi kutsua koolle. Neuvotteluun pyydetään mukaan työhyvinvointipäällikkö. Tarvittaessa työntekijä tai esimies voi pyytää keskusteluun mukaan myös esimiehen esimiehen, työsuojelun tai luottamusmiesorganisaation edustajan tai muun henkilön organisaatiosta, jonka läsnäolo on tärkeä. Neuvottelu on harvoin kertatilaisuus vaan enemmänkin prosessi. Pääpaino neuvottelussa on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa, ei yksittäisessä sairauksissa oireineen. Työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja voidaan kertoa ainoastaan työntekijän luvalla. Neuvottelussa tehdään tilannearvio; pohditaan keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi sekä sovitaan etenemisestä. Tilanteen arvioinnissa on olennaista selvittää, miltä osin työkykyongelmien taustalla ovat terveydelliset syyt ja miltä osin muut syyt. Ongelmat saattavat johtua työhön, työyhteisöön tai yksityiselämään liittyvistä seikoista (esim. osaaminen, motivaatio, työyhteisön toimivuus, perhetilanne). Esimies kirjaa neuvottelusta muistion, joka jaetaan neuvottelun osallistujille. Mikäli muistio toimitetaan muille, siitä on sovittava työntekijän kanssa. Muistioon ei saa kirjata sairauksia, diagnoosia tai muuta terveydentilaan liittyvää salassa pidettävää tietoa. Esimies säilyttää muistion ja hävittää sen viiden vuoden kuluttua prosessin päättymisestä. Työterveysneuvottelussa voidaan päätyä työkyvyn arvioinnin tekemiseen. Myös esimies voi pyytää työterveyshuollolta työkykyarviota, mikäli neuvotteluissa ja toimenpiteissä ei ole päästy tyydyttävään ratkaisuun ja työntekijän työkyky vaatii lisäselvittelyä. Työntekijä ei voi kieltäytyä perustellusta työkyvyn arvioinnista. Työkyvyn arvioinnissa työterveyshuolto selvittää tarpeen mukaan muita asiantuntijoita käyttäen työkyvyn terveydelliset edellytykset. Työkyky arvioidaan aina suhteessa tiettyyn työhön ja työskentelyolosuhteisiin.

9 7(14) 4.2 Esimerkkejä työssä jatkamisen tukitoimista Osasairauspäiväraha (Kela) Työnantaja ja työntekijä sopivat asiasta. Työaika on 40-60% kokoaikatyön mukaisesta työajasta. Työnantaja maksaa palkkaa tehdyn työajan mukaisesti, Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelalta. Etuutta maksetaan enintään 120:lta arkipäivältä. Työkokeilu (pääsääntöisesti Keva, myös Kela mahdollinen) Kokeilu on mahdollinen omassa tai uudessa työssä 1-3 kuukauden ajan. Päivittäinen työaika voi vaihdella 4-8 tunnin välillä ja tavallisesti työaikaa pidennetään asteittain. Työntekijä hakee palkatonta vapaata ja voi hakea Kevalta kuntoutusrahaa. https://www.keva.fi/fi/elakkeet/ammatillinen_kuntoutus/sivut/default.aspx Työkokeilua voi hakea myös Kelalta (toissijainen). Osakuntoutustuki, Osatyökyvyttömyyseläke (Keva) Osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea voi saada Kevalta, jos työkyky on heikentynyt vähintään 2/5, mutta työntekijä voi jatkaa työssä aiempaa kevyemmällä työmäärällä. Osatyökyvyttömyyseläke ei kuitenkaan edellytä työskentelyä toisin kuin osa-aikaeläke. Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan, voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen määräaikaisena eli osakuntoutustukena. Osakuntoutustuen voi saada myös työhön palaamisen tukemiseksi esimerkiksi kuntoutuksen jälkeen. https://www.keva.fi/fi/elakkeet/elake_tyokyvyn_alentumisen_perusteella/osatyokyvytto myyselake/sivut/default.aspx Kuntoutuskurssit Kela myöntää Kiila-kuntoutuskursseja alkaen, jolloin Aslak ja Tyk-kuntoutus poistuvat. KIILA-kuntoutus voi olla sekä avo- että laitoskuntoutusta ja toteutetaan yksilöllisesti tai ryhmätoimintana. Työterveyshuollosta voi kysyä lisätietoja ja saada tarvittavan lääkärinlausunnon. Kuntoutusaika on palkatonta ja työntekijä voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Ammatillinen uudelleenkoulutus Jos terveydentilaan sopivaa työtä ei oman työpaikan järjestelyin tai aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella löydy, voi saada Kevalta tukea lisä- tai uudelleenkoulutukseen. Koulutus voi olla oppisopimus-, monimuoto- tai kokopäiväkoulutusta. Työntekijä hakee itse ammatilliseen koulutukseen. https://www.keva.fi/fi/elakkeet/ammatillinen_kuntoutus/sivut/default.aspx Vuorotteluvapaa (te-keskus), muut palkattomat vapaat (kunnan ohjeet)

10 8(14) 5 Paluun tuki pitkissä sairauspoissaoloissa Keskustelu poissaolon alkaessa - Esimies ja työntekijä sopivat - Yhteydenpidosta ja tiedottamisesta poissaolon aikana - Yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa tarvittaessa Yhteydenpito poissaolon aikana Toipumisen tukeminen - Kuulumisten vaihtaminen, työntekijän ja työyksikön terveiset - Kontakti ja seuranta työterveyshuollossa sovitusti Paluun valmistelu Paluusuunnitelman tekeminen - Yhdessä työterveyshuollon kanssa - Paluukeskustelun pitäminen jo poissaolon aikana - Työhön paluuta tukevien toimien kartoittaminen ja valmistelu mm. osasairauspäivärahaa hyödyntäen Paluu työhön - Hyvin suunniteltu aloitus - Sovittu vastaanotto esimiehen ja työyhteisön taholta - Paluun tukitoimien aloitus työpaikalla, tarvittaessa työterveyshuollossa Seuranta - Onnistuneen paluun turvaamiseksi - Työhön paluun seuranta ja arviointi sovitusti - Tarvittaessa uusi työterveysneuvottelu Alkukeskustelu on hyvä käydä silloin, kun työntekijä ilmoittaa esimiehelleen pidemmästä sairauspoissaolosta. Esimies ei saa kertoa työyhteisössä työntekijän olevan sairauslomalla eikä sairauslomalla olon syytä. Työntekijän kanssa sovitaan, mitä hän toivoo työyhteisölle kerrottavan poissaolostaan. Yksi onnistuneen paluun tekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito poissaolon aikana. Silloin työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Yhteydenpito on esimiehen tehtävä, eikä sitä voi siirtää ilman erityistä syytä muille henkilöille. Mikäli työntekijä kieltää yhteydenpidon, tulee hänen toivettaan kunnioittaa. Työhön paluun kannalta on kuitenkin suositeltavaa, että yhteydenpito tapahtuu viimeistään poissaolon loppuvaiheessa

11 9(14) Esimies vastaa työhön paluun valmistelun käynnistymisestä. Toimintamallia käytetään joustavasti; työntekijä voi palata entiseen työhön täysin työkykyisenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. Toisinaan tueksi tarvitaan kuitenkin työhön paluun suunnitelma. Paluukeskustelussa käsitellään konkreettisesti työn tekemiseen vaikuttavia asioita, työssä selviytymistä sekä paluuta helpottavia ja vaikeuttavia asioita. Samoin käsitellään sitä, mitä palaaja voi itse tehdä asioille, ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. Vaikka työn väliaikaiseen muuttamiseen ei olisikaan tarvetta, työntekijä voi pitkän poissaolon jälkeen tarvita perehdytystä työssä tapahtuneisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä sovitaan myös työhön paluuseen liittyvästä tiedottamisesta työyhteisössä. 6 Uudelleensijoittaminen Vakinaisessa palveluksessa oleva henkilö ei terveydellisistä syistä selviydy omassa tehtävässään. Oman työn järjestelyt eivät auta. Kartoitetaan vaihtoehtoiset työtehtävät omalla palvelualueella - Lomake pyyntö työntekijän uudelleensijoittamisesta - Työterveysneuvottelu/t, yhteistyöpalaveri/t Tukitoimena mm. - Työkokeilu - Ammatillinen uudelleenkoulutus - Osatyökyvyttömyyseläke Kartoitetaan vaihtoehtoiset työtehtävät toisella palvelualueella - Lomake pyyntö työntekijän uudelleensijoittamisesta - Työterveysneuvottelu - Esitys johtoryhmään Uusi työ löytyy Uutta työtä ei löydy Seuranta ja arviointi Palvelussuhteen päättäminen

12 10(14) Uudelleensijoittaminen koskee kunnan vakinaisessa palveluksessa olevaa henkilö, joka ei terveydellisistä syistä voi jatkaa omassa työssään ja jonka työkyvyn aleneman työterveyslääkäri on todennut. Vastuut uudelleensijoittamisessa - Lähiesimies vastaa oman työyksikkönsä henkilöstön uudelleensijoittamisesta. - Työntekijä on itse aktiivinen vaihtoehtoisen työn hakemisessa - Työterveyshuolto on keskeinen yhteistyökumppani työkyvyn arvioinnissa. - Työhyvinvointipäällikkö ja henkilöstöpalvelut antavat asiantuntija-apua ja tukea. Uudelleensijoittaminen alkaa työterveyslääkärin arviolla työkyvystä ja tarpeesta uudelleensijoittamiseen. Ennen varsinaista uudelleensijoittamista tulee olla kartoitettu, onko tilanne korjattavissa omaa työtä järjestelemällä tai muokkaamalla (esimerkiksi apuvälineiden käyttö, työvuorojärjestelyt, osatyökyvyttömyyseläke). Työntekijä täyttää lomakkeen pyyntö työntekijän uudelleensijoittamisesta terveydellisistä syistä (liite) yhteistyössä esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa. Lomake annetaan esimiehelle ja kopio toimitetaan työhyvinvointipäällikölle. Työterveysneuvottelussa ja/tai yhteistyöpalaverissa kartoitetaan uuden työn mahdollisuus ensin omalla palvelualueella. Uuden työn sopimista henkilölle voidaan kokeilla ensin esimerkiksi Kevalta haettavan työkokeilun avulla. Työnantaja ei maksa ko. ajalta palkkaa, vaan työntekijä hakee Kevalta kuntoutusrahaa. Esimies kirjaa työkykyneuvottelussa sovittavat asiat muistioon ja lähettää kopion työntekijälle, työterveyshuoltoon ja työhyvinvointipäällikölle. Mikäli omalta palvelualueelta ei löydy sopivaa työtä, jatketaan kartoittamista muilta palvelualueilta. Edellisen kohdan mukaisesti järjestetään työterveysneuvottelu / yhteistyöpalaveri ja laaditaan muistio. Asia viedään kunnan johtoryhmän käsiteltäväksi. Uudelleensijoittamisen tapahduttua järjestetään kolmen kuukauden jälkeen seurantapalaveri, jossa ovat mukana työntekijä, vanha ja uusi esimies sekä tarvittaessa työterveyshuolto ja työhyvinvointipäällikkö. Palaverissa sovitaan, tarvitaanko seurannan jatkamista tai muita toimenpiteitä. Vanha esimies kirjaa muistion ja lähettää sen työntekijälle, työterveyshuoltoon ja työhyvinvointipäällikölle. Uudelleensijoitus päättyy, kun henkilö on sijoittunut pysyvään kokoaikaiseen tai osaaikaiseen työhön tai saavuttaa henkilökohtaisen vanhuuseläkkeen. Jos henkilölle ei yrityksistä huolimatta löydetä pysyvää työtä, palvelussuhde voidaan päättää laissa mainituin perustein pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen uudelleensijoituksen neuvottelu on järjestetty.

13 11(14) 7 Liitteet OTA PUHEEKSI - Valmistautuminen keskusteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi (työntekijän lomake) Ole hyvä ja valmistaudu pidettävään keskusteluun miettimällä etukäteen seuraavia kysymyksiä. 1. Minkä asioiden koet vaikuttavan työkykyysi heikentävästi tällä hetkellä? ( ) fyysiset syyt, esim. sairaudet, kivut yms. ( ) henkiset syyt, esim. väsymys, unettomuus, yms. ( ) sosiaaliset syyt, esim. perheongelmat, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö, lastenhoito-ongelmat tms. ( ) työhön liittyvät syyt, esim. työjärjestelyt, työyhteisön ilmapiiri, työn vaativuus, työn kuormittavuus ( ) muut syyt Kirjoita tähän tarkemmin 2. Mikä asiat työssä sujuvat? Mitkä ovat mielekkyyden aiheet työssäsi? 3. Onko sinulla poissaoloja? 4. Miten koet ammattitaitosi ja osaamisesi työhösi? 5. Millaisia muita tekijöitä haluat kertoa, jotka vaikuttavat työkykyysi joko vahvistavasti tai heikentävästi? 6. Tarvitaanko mielestäsi yhteydenottoa työterveyshuoltoon?

14 12(14) PUHEEKSIOTTOKESKUSTELUN YHTEENVETO (huom. tallenna dokumentti työasemallesi ennen täyttämistä) Esimiehen ja työntekijän välisen keskustelun yhteenveto työntekijän tai työyhteisön tilanteesta ja sovituista toimenpiteistä kirjataan tälle lomakkeelle. Lomake toimitetaan tarvittaessa työterveyshuoltoon jatkotoimenpiteitä varten. Keskustelijat Esimies Työntekijä Muut Esimiehen havainnot tilanteesta Työntekijän käsitys tilanteesta Sovitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilö ja seuranta Päiväys xx.xx.20xx Allekirjoitukset (esimies ja työntekijä) Olemme sopineet tämän lomakkeen toimittamisesta työterveyshuoltoon jatkotoimenpiteitä varten JAKELU - osallistujat - työterveyshuolto - muut

15 13(14) PYYNTÖ TYÖNTEKIJÄN UUDELLEENSIJOITTAMISESTA, TERVEYDELLISET SYYT Henkilön nimi ja sotu: Puh.numero ja s-posti: Työyksikkö ja esimies: Nykyinen työtehtävä ja koulutus: Aiempi työkokemus ja koulutus: Vaikeudet ja rajoitteet nykyisessä työssä: Aikaisemmin tehdyt toimet työssä jatkamisen tueksi: Työntekijän omat toiveet uudelleensijoittamiselle: Päiväys Työntekijän allekirjoitus Työntekijä täyttää lomakkeen yhteistyössä esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa ja toimittaa sen tiedoksi työhyvinvointipäällikölle ja esimiehelle. Lomakkeen voi toimittaa paperilla tai sähköpostilla. Pääsääntöisesti järjestetään yhteinen työkykyneuvottelu työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa. Neuvotteluihin voivat osallistua myös työhyvinvointipäällikkö ja työntekijän halutessa työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelusta tehdään muistio. * Lisätietoja: Johanna Antikainen, työhyvinvointipäällikkö, p ,

16 Siilinjärven kunta PL Siilinjärvi

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi 1(9) VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi Työkyky, toimintakyky ja työhyvinvointi Varhainen tuki milloin ja miten? Ennaltaehkäisevä toiminta työhyvinvoinnin edistämiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen

VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (18) Henkilöstöpalvelut/Työhyvinvointi VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen Työkyvyn tuen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet

Lisätiedot

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sisältö Johdanto...1 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki...2 Sairauspoissaoloseuranta osana varhaista tukea...3 Varhaisen tuen malli...5 Työhön paluu

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Sairausvakuutuslain muutos L 459-463/2006 astui voimaan 1.1.2007, muutos 1.1.20104 HE 128/2013 Osasairauspäivärahan idea Osasairauspäivärahajärjestelmässä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

KAARI Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli

KAARI Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli KAARI Kiteen Aikaisen Aktiivisen Reagoinnin malli 1.1.2016 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus SISÄLTÖ YLEISTÄ... 3 1. MIKSI? KAARI-mallin perustelut... 4 2. MITÄ? Aktiivisen

Lisätiedot

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA 1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA (KANSI - perusmalli varhaiseen puutumiseen - voi soveltaa työyhteisöönkin) 2 Sisällys VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA... 1 Johdanto... 3 Varhainen

Lisätiedot

Varhainen tuki ja puheeksiottaminen

Varhainen tuki ja puheeksiottaminen Varhainen tuki ja puheeksiottaminen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Varhainen tuki ja puheeksiottaminen työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 19 1 Työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2016 2017 Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä

Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä Hei, K ädessäsi on Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli. Tämä ohje on laadittu esimiehille ja työntekijöille avuksi tunnistamaan mahdollisimman varhain

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintamalli

Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivisen tuen toimintamalli Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015 / 246 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Aktiivinen tuki mitä se on 3. Aktiivisen tuen toimintamalli 3.1 Varhainen tuki 3.1.1

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

AKTIIVISEN TUEN TOIMINTAMALLI. Aktiivinen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista

AKTIIVISEN TUEN TOIMINTAMALLI. Aktiivinen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista AKTIIVISEN TUEN TOIMINTAMALLI Aktiivinen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Henkilöstöpalvelut 2011 1. JOHDANTO Kemin kaupungin yhtenä menestystekijänä on henkilöstön työhyvinvointi. Panostaminen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 15.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 15.9.2015 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille SAIRAUS- JA TYÖTAPATURMALOMAT Tämä ohje korvaa kaupunginkanslian henkilöstöosaston 23.6.2014 antaman ohjeen sairaus ja työtapaturmalomista. Ohjeen kohta

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot