SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta Johtoryhmä Kunnanhallitus

2 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa Varhainen tuki Huolen hälytysmerkkejä ja miten toimin Varhaisen tuen toteutus Sairauspoissaolojen hälytysrajat Tehostettu tuki Tehostetun tuen toteutus Esimerkkejä työssä jatkamisen tukitoimista Paluun tuki pitkissä sairauspoissaoloissa Uudelleensijoittaminen Liitteet... 11

3 1(14) 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa Aktiivisen tuen toimintamallin tarkoituksena on auttaa työkyvyn ja työstä suoriutumisen ongelmissa mahdollisimman varhain ja suunnitelmallisesti. Toimintamalli jakaantuu kolmeen osaan: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Lisäksi tässä oppaassa käsitellään erikseen uudelleensijoittamista terveydellisistä syistä. Esimiehen ohella jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu ja oikeus huolehtia itsestään, työkavereistaan ja työyhteisön toimivuudesta. Toimintamalli on valmisteltu yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työsuojeluvaltuutettujen, työterveyshuollon sekä esimiesten edustajien kanssa käyttäen pohjana Kevan mallia. Opas on käsitelty yhteistyötoimikunnassa , johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa Varhainen tuki työyksikössä Auttaa työyksikköä tunnistamaan ja löytämään esimiehen johdolla omin voimin ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään johtavat työkyvyn ja työmotivaation heikkenemiseen. Tehostettu tuki työkyvyn heikentyessä Tarvitaan silloin, kun työyksikön omat resurssit eivät riitä ongelmatilanteen hoitamiseen. Prosessin vastuuhenkilönä on esimies ja tukena esim. työterveyshuolto ja työsuojelu. Työhön paluun tuki pitkissä sairauspoissaoloissa Mahdollistaa pitkän poissaolon jälkeen onnistuneen työhön paluun. Kuvio 1. Työkyvyn aktiivisen tuen toimintatapa (pohjana Kevan malli)

4 2(14) 2 Varhainen tuki 2.1 Huolen hälytysmerkkejä ja miten toimin Hälytysmerkkejä Miten toimin Henkilö itse Työhöntulo on vaikeaa, pelottavaa, ahdistavaa tai työ ei kiinnosta. Lisääntynyttä sairastelua, oireilua tai pahoinvointia. Otan asian puheeksi ensisijaisesti esimieheni kanssa. Tilannetta aletaan selvittää ja korjata yhdessä. Tarvittaessa voin ottaa yhteyttä myös esimiehen esimieheen, työterveyshuoltoon, työsuojeluun tai luottamusmieheen. Esimies Työntekijän poissaolojen lisääntyminen tai käyttäytymisen muuttuminen esim. lisääntynyt kyynisyys, omasta itsestä huolehtimisen puute. Työntekijän työsuoritus tai yhteistyökyky heikkenee. (esim. työpäivät pidentyvät toistuvasti) Keskustelen ensin työntekijän kanssa luottamuksellisesti. Arvioin tilanteen edellyttämät toimenpiteet. Tarvittaessa otan yhteyttä omaan esimieheen, työterveyshuoltoon tai työhyvinvointipäällikköön. Työkaveri Tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Olen huolissani työkaveristani tai töiden tai yhteistyön sujumisesta työpaikallani. Tuon havaintoni, tuntemukseni tai ajatukseni ao. työkaverini ja tarvittaessa esimieheni tietoon. Lisäksi voin toissijaisesti ilmaista huoleni työsuojelulle, luottamusmiehelle, tai työterveyshuoltoon. Kannan näin vastuuta työkaverin ja työyhteisön hyvinvoinnista. Työsuojelu / luottamusmiehet Yhteydenotto tai huomio työntekijän tai työyhteisön ongelmista Otan yhteyttä henkilöön ja työpaikan esimieheen. Yksilöasioissa toimin työntekijän luvalla. Työntekijän halutessa olen mukana neuvotteluissa. Työterveyshuolto Yhteydenotto tai huomio työntekijän tai työyhteisön lisääntyneestä sairastelusta, ilmapiiriongelmista tai pahoinvoinnista Yksilöasiassa otan henkilön luvalla yhteyttä yksikön esimieheen tai työhyvinvointipäällikköön. Voin sopia työterveysneuvottelun tilanteen kartoittamiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

5 3(14) 2.2 Varhaisen tuen toteutus Esimies käynnistää varhaisen tuen prosessin riippumatta siitä, mistä viesti huolesta on tullut. Esimiehellä on päävastuu varhaisen tuen prosessin etenemisestä. Esimies varaa ajan yhteiselle keskustelulle, joka tapahtuu ensisijaisesti esimiehen ja työntekijän kesken. Tarvittaessa työntekijä tai esimies voi pyytää keskusteluun mukaan esimiehen esimiehen, henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon, työsuojelun tai luottamusmiesorganisaation edustajan. Keskusteluun on hyvä sekä esimiehen että työntekijän valmistautua etukäteen. Työntekijä täyttää ennen keskustelua oppaan liitteenä olevan lomakkeen (ota puheeksi valmistautumien keskusteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi) Keskustelun teemoja ovat työ, työntekijän voimavarat / työkyky, ammatillinen osaaminen, työyhteisön toimivuus ja työolot. Keskustelussa käydään läpi molempien osapuolten näkemys tilanteesta. Tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys tilanteesta ja sopia yhdessä tarpeelliseksi nähdyt konkreettiset jatkotoimet ja niiden toteutuksen seuranta. Esimies kirjaa keskustelun pääasiat yhdessä työntekijän kanssa puheeksiottokeskustelun yhteenvetolomakkeelle, jonka molemmat allekirjoittavat. Esimies säilyttää alkuperäisen lomakkeen viiden vuoden ajan tai niin kauan kuin sama prosessi on kesken esim. varhainen tuki jatkuu tehostetulla tuella ja / tai uudelleensijoittamisella. Työntekijälle annetaan yhteenvetolomakkeesta kopio. Varhaisen tuen ratkaisuja mm. - työjärjestelyt, työkierto - ammatillinen täydennyskoulutus, perehdytys, työnohjaus - työn ulkopuolisen elämän vaatimat toimenpiteet - työterveyshuollon tutkimukset, hoito, kuntoutukseen ohjaaminen - työyhteisöselvitykset ja jatkotoimet Jos sovittavat toimet koskettavat työkavereita tai työyhteisöä, sovitaan yhdessä, mitä ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Hyvä työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa työkaveria. 3 Sairauspoissaolojen hälytysrajat Siilinjärven kunnan sairauspoissaolojen hälytysrajat - viimeisen 12 kuukauden aikana yli viisi kertaa - viimeisen 12 kuukauden aikana 15 kalenteripäivää Esimiehellä on puheeksiottovelvollisuus, kun sairauspoissaolorajat ylittyvät. Edellä mainituissa hälytysrajoissa sairauspoissaoloseuranta on jatkuvaa (12 kuukauden aikana), eikä ole siis sidoksissa kalenterivuoteen. Vaikka puheeksiotto tapahtuu sairauspoissaolojen perusteella, tarkoitus ei ole selvitellä työntekijän diagnooseja tai sairauksia, vaan keskittyä voimavaroihin, työkykyyn ja työkykyä tukeviin ratkaisuihin. Keskustelut käydään hyvässä yhteistyössä ja luottamuksellisesti.

6 4(14) Sairausvakuutuslain sääntö sairauspoissaoloista 30 päivää: Esimiehen on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä. 60 päivää: Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Esimiehelle tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että sairauspoissaolot on tallennettava Populukseen mahdollisimman pian ja lääkärintodistukset toimitettava Kuhilaaseen viipymättä. 90 päivää: Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivästä kahden vuoden aikana. Nämä 90 päivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista kahden vuoden sisällä. Kela muistuttaa asiasta työntekijää. - Lisäksi Siilinjärven kunnassa on sovittu, että työterveyslääkärin 90 päivän lausunto toimitetaan työntekijän luvalla Kelan lisäksi myös eläkevakuutusyhtiöön, Kevaan, kuntoutusarviointia varten. Näin tehostetaan ja mahdollisesti nopeutetaan työkyvyn tukea pitkittyneissä sairauspoissaoloissa. Populus-järjestelmä muistuttaa esimiestä sähköpostiin neljästä rajasta: - sairauspoissaoloja viisi kertaa 12 kuukauden aikana - sairauspoissaoloja 15 päivää 12 kuukauden aikana - sairauspoissaoloja 30 päivää vuoden aikana - kun työntekijä on ollut omalla ilmoituksella (esimiehen luvalla) kolme kertaa poissa kalenterivuoden aikana. Siilinjärven kunnan sairauspoissaolo-ohjeen mukaan esimiehen luvalla saa olla poissa kolme kertaa kalenterivuodessa ja tämän jälkeen tulee olla hoitajan tai lääkärin todistus. Esimies käy kuittaamassa Populus-järjestelmään, kun keskustelu on käyty ja merkitsee sinne keskustelun päivämäärän. Lisäksi valitaan neljästä valmiista vaihtoehdosta toteutettu jatkotoimenpide. Vaihtoehtoina ovat toimet työyhteisössä, ohjaus työterveyshuoltoon, muu jatkotoimenpide tai ei jatkotoimia. Lisätietoja kohtaan voi tilannetta kommentoida lyhyesti. Järjestelmään ei saa kirjoittaa diagnoosia, sairauksia tai muuta terveydentilaan liittyvää salassa pidettävää tietoa. Esimiehen on mahdollista saada tietoa omien työntekijöidensä sairauspoissaoloista Populus-järjestelmässä Selaukset-otsikon alta kohdasta keskeytykset ja lomat.

7 5(14) 4 Tehostettu tuki 4.1 Tehostetun tuen toteutus Tehostettu tuki käynnistyy 1. kun varhaisen tuen toimet eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Aloite voi tulla työntekijältä, esimieheltä tai työterveyshuollolta Työterveysneuvottelu - koolle kutsujana esimies tai työterveyshuolto - mukana työntekijä, esimies, työterveyshuolto, työhyvinvointipäällikkö - tarvittaessa (työntekijän pyynnöstä) työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies sekä organisaation muu edustaja, jonka läsnäolo on tärkeä Tilannearvio Terveydelliset syyt Työkyvyn sekä kuntoutus- ja hoitotarpeen arviointi Muut syyt (esim. osaaminen, motivaatio, työyhteisö. yksityiselämä) Organisaation ja työntekijän keinot Työssä jatkamisen tukitoimet mm. - työjärjestelyt - lääkinnällinen / ammatillinen kuntoutus, työkokeilu - kuntoutustuki, osatyökyvyttömyys- / osa-aikaeläke - vuorotteluvapaa ym. vapaaehtoiset palkattomat vapaat - työnohjaus, täydennyskoulutus, ammatillinen koulutus, Seuranta, arviointi ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Työssä jatkaminen onnistuu Työssä jatkaminen ei onnistu - uusi työ, työkyvyttömyyseläke - palvelussuhteen päättäminen

8 6(14) Tehostetussa tuessa ratkaisuja haetaan eri toimijoiden yhteistyöllä. Keskeiset toimijat ja roolit: - Esimies on prosessin vastuuhenkilö ja seuraa, että asiat etenevät. Esimies kirjaa tarvittavat muistiot. Esimies tietää työn muokkaamisen ja erilaisten työjärjestelyjen mahdollisuudet. - Työntekijä on aktiivinen toimija omassa asiassaan ja tuntee parhaiten oman tilanteensa ja työnsä. - Työterveyshuolto on asiantuntija terveyden näkökulmasta. Toimijoina voivat olla työterveyslääkäri ja -hoitaja, työpsykologi ja työfysioterapeutti. - Työhyvinvointipäällikkö tukee ja neuvoo sekä esimiestä että työntekijää työssä jatkamisen tukitoimien ja vaihtoehtoisten työmahdollisuuksien selvittämisessä. - Työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi olla tukihenkilönä. Kun varhaisen tuen toimet eivät riitä, esimies ja työntekijä kartoittavat tilanteen ja sopivat etenemistavasta. Sen jälkeen järjestetään viipymättä työterveysneuvottelu, jonka esimies, työterveyshuolto tai työntekijä voi kutsua koolle. Neuvotteluun pyydetään mukaan työhyvinvointipäällikkö. Tarvittaessa työntekijä tai esimies voi pyytää keskusteluun mukaan myös esimiehen esimiehen, työsuojelun tai luottamusmiesorganisaation edustajan tai muun henkilön organisaatiosta, jonka läsnäolo on tärkeä. Neuvottelu on harvoin kertatilaisuus vaan enemmänkin prosessi. Pääpaino neuvottelussa on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa, ei yksittäisessä sairauksissa oireineen. Työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja voidaan kertoa ainoastaan työntekijän luvalla. Neuvottelussa tehdään tilannearvio; pohditaan keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi sekä sovitaan etenemisestä. Tilanteen arvioinnissa on olennaista selvittää, miltä osin työkykyongelmien taustalla ovat terveydelliset syyt ja miltä osin muut syyt. Ongelmat saattavat johtua työhön, työyhteisöön tai yksityiselämään liittyvistä seikoista (esim. osaaminen, motivaatio, työyhteisön toimivuus, perhetilanne). Esimies kirjaa neuvottelusta muistion, joka jaetaan neuvottelun osallistujille. Mikäli muistio toimitetaan muille, siitä on sovittava työntekijän kanssa. Muistioon ei saa kirjata sairauksia, diagnoosia tai muuta terveydentilaan liittyvää salassa pidettävää tietoa. Esimies säilyttää muistion ja hävittää sen viiden vuoden kuluttua prosessin päättymisestä. Työterveysneuvottelussa voidaan päätyä työkyvyn arvioinnin tekemiseen. Myös esimies voi pyytää työterveyshuollolta työkykyarviota, mikäli neuvotteluissa ja toimenpiteissä ei ole päästy tyydyttävään ratkaisuun ja työntekijän työkyky vaatii lisäselvittelyä. Työntekijä ei voi kieltäytyä perustellusta työkyvyn arvioinnista. Työkyvyn arvioinnissa työterveyshuolto selvittää tarpeen mukaan muita asiantuntijoita käyttäen työkyvyn terveydelliset edellytykset. Työkyky arvioidaan aina suhteessa tiettyyn työhön ja työskentelyolosuhteisiin.

9 7(14) 4.2 Esimerkkejä työssä jatkamisen tukitoimista Osasairauspäiväraha (Kela) Työnantaja ja työntekijä sopivat asiasta. Työaika on 40-60% kokoaikatyön mukaisesta työajasta. Työnantaja maksaa palkkaa tehdyn työajan mukaisesti, Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelalta. Etuutta maksetaan enintään 120:lta arkipäivältä. Työkokeilu (pääsääntöisesti Keva, myös Kela mahdollinen) Kokeilu on mahdollinen omassa tai uudessa työssä 1-3 kuukauden ajan. Päivittäinen työaika voi vaihdella 4-8 tunnin välillä ja tavallisesti työaikaa pidennetään asteittain. Työntekijä hakee palkatonta vapaata ja voi hakea Kevalta kuntoutusrahaa. Työkokeilua voi hakea myös Kelalta (toissijainen). Osakuntoutustuki, Osatyökyvyttömyyseläke (Keva) Osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea voi saada Kevalta, jos työkyky on heikentynyt vähintään 2/5, mutta työntekijä voi jatkaa työssä aiempaa kevyemmällä työmäärällä. Osatyökyvyttömyyseläke ei kuitenkaan edellytä työskentelyä toisin kuin osa-aikaeläke. Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan, voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen määräaikaisena eli osakuntoutustukena. Osakuntoutustuen voi saada myös työhön palaamisen tukemiseksi esimerkiksi kuntoutuksen jälkeen. myyselake/sivut/default.aspx Kuntoutuskurssit Kela myöntää Kiila-kuntoutuskursseja alkaen, jolloin Aslak ja Tyk-kuntoutus poistuvat. KIILA-kuntoutus voi olla sekä avo- että laitoskuntoutusta ja toteutetaan yksilöllisesti tai ryhmätoimintana. Työterveyshuollosta voi kysyä lisätietoja ja saada tarvittavan lääkärinlausunnon. Kuntoutusaika on palkatonta ja työntekijä voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Ammatillinen uudelleenkoulutus Jos terveydentilaan sopivaa työtä ei oman työpaikan järjestelyin tai aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella löydy, voi saada Kevalta tukea lisä- tai uudelleenkoulutukseen. Koulutus voi olla oppisopimus-, monimuoto- tai kokopäiväkoulutusta. Työntekijä hakee itse ammatilliseen koulutukseen. Vuorotteluvapaa (te-keskus), muut palkattomat vapaat (kunnan ohjeet)

10 8(14) 5 Paluun tuki pitkissä sairauspoissaoloissa Keskustelu poissaolon alkaessa - Esimies ja työntekijä sopivat - Yhteydenpidosta ja tiedottamisesta poissaolon aikana - Yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa tarvittaessa Yhteydenpito poissaolon aikana Toipumisen tukeminen - Kuulumisten vaihtaminen, työntekijän ja työyksikön terveiset - Kontakti ja seuranta työterveyshuollossa sovitusti Paluun valmistelu Paluusuunnitelman tekeminen - Yhdessä työterveyshuollon kanssa - Paluukeskustelun pitäminen jo poissaolon aikana - Työhön paluuta tukevien toimien kartoittaminen ja valmistelu mm. osasairauspäivärahaa hyödyntäen Paluu työhön - Hyvin suunniteltu aloitus - Sovittu vastaanotto esimiehen ja työyhteisön taholta - Paluun tukitoimien aloitus työpaikalla, tarvittaessa työterveyshuollossa Seuranta - Onnistuneen paluun turvaamiseksi - Työhön paluun seuranta ja arviointi sovitusti - Tarvittaessa uusi työterveysneuvottelu Alkukeskustelu on hyvä käydä silloin, kun työntekijä ilmoittaa esimiehelleen pidemmästä sairauspoissaolosta. Esimies ei saa kertoa työyhteisössä työntekijän olevan sairauslomalla eikä sairauslomalla olon syytä. Työntekijän kanssa sovitaan, mitä hän toivoo työyhteisölle kerrottavan poissaolostaan. Yksi onnistuneen paluun tekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito poissaolon aikana. Silloin työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Yhteydenpito on esimiehen tehtävä, eikä sitä voi siirtää ilman erityistä syytä muille henkilöille. Mikäli työntekijä kieltää yhteydenpidon, tulee hänen toivettaan kunnioittaa. Työhön paluun kannalta on kuitenkin suositeltavaa, että yhteydenpito tapahtuu viimeistään poissaolon loppuvaiheessa

11 9(14) Esimies vastaa työhön paluun valmistelun käynnistymisestä. Toimintamallia käytetään joustavasti; työntekijä voi palata entiseen työhön täysin työkykyisenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. Toisinaan tueksi tarvitaan kuitenkin työhön paluun suunnitelma. Paluukeskustelussa käsitellään konkreettisesti työn tekemiseen vaikuttavia asioita, työssä selviytymistä sekä paluuta helpottavia ja vaikeuttavia asioita. Samoin käsitellään sitä, mitä palaaja voi itse tehdä asioille, ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. Vaikka työn väliaikaiseen muuttamiseen ei olisikaan tarvetta, työntekijä voi pitkän poissaolon jälkeen tarvita perehdytystä työssä tapahtuneisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä sovitaan myös työhön paluuseen liittyvästä tiedottamisesta työyhteisössä. 6 Uudelleensijoittaminen Vakinaisessa palveluksessa oleva henkilö ei terveydellisistä syistä selviydy omassa tehtävässään. Oman työn järjestelyt eivät auta. Kartoitetaan vaihtoehtoiset työtehtävät omalla palvelualueella - Lomake pyyntö työntekijän uudelleensijoittamisesta - Työterveysneuvottelu/t, yhteistyöpalaveri/t Tukitoimena mm. - Työkokeilu - Ammatillinen uudelleenkoulutus - Osatyökyvyttömyyseläke Kartoitetaan vaihtoehtoiset työtehtävät toisella palvelualueella - Lomake pyyntö työntekijän uudelleensijoittamisesta - Työterveysneuvottelu - Esitys johtoryhmään Uusi työ löytyy Uutta työtä ei löydy Seuranta ja arviointi Palvelussuhteen päättäminen

12 10(14) Uudelleensijoittaminen koskee kunnan vakinaisessa palveluksessa olevaa henkilö, joka ei terveydellisistä syistä voi jatkaa omassa työssään ja jonka työkyvyn aleneman työterveyslääkäri on todennut. Vastuut uudelleensijoittamisessa - Lähiesimies vastaa oman työyksikkönsä henkilöstön uudelleensijoittamisesta. - Työntekijä on itse aktiivinen vaihtoehtoisen työn hakemisessa - Työterveyshuolto on keskeinen yhteistyökumppani työkyvyn arvioinnissa. - Työhyvinvointipäällikkö ja henkilöstöpalvelut antavat asiantuntija-apua ja tukea. Uudelleensijoittaminen alkaa työterveyslääkärin arviolla työkyvystä ja tarpeesta uudelleensijoittamiseen. Ennen varsinaista uudelleensijoittamista tulee olla kartoitettu, onko tilanne korjattavissa omaa työtä järjestelemällä tai muokkaamalla (esimerkiksi apuvälineiden käyttö, työvuorojärjestelyt, osatyökyvyttömyyseläke). Työntekijä täyttää lomakkeen pyyntö työntekijän uudelleensijoittamisesta terveydellisistä syistä (liite) yhteistyössä esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa. Lomake annetaan esimiehelle ja kopio toimitetaan työhyvinvointipäällikölle. Työterveysneuvottelussa ja/tai yhteistyöpalaverissa kartoitetaan uuden työn mahdollisuus ensin omalla palvelualueella. Uuden työn sopimista henkilölle voidaan kokeilla ensin esimerkiksi Kevalta haettavan työkokeilun avulla. Työnantaja ei maksa ko. ajalta palkkaa, vaan työntekijä hakee Kevalta kuntoutusrahaa. Esimies kirjaa työkykyneuvottelussa sovittavat asiat muistioon ja lähettää kopion työntekijälle, työterveyshuoltoon ja työhyvinvointipäällikölle. Mikäli omalta palvelualueelta ei löydy sopivaa työtä, jatketaan kartoittamista muilta palvelualueilta. Edellisen kohdan mukaisesti järjestetään työterveysneuvottelu / yhteistyöpalaveri ja laaditaan muistio. Asia viedään kunnan johtoryhmän käsiteltäväksi. Uudelleensijoittamisen tapahduttua järjestetään kolmen kuukauden jälkeen seurantapalaveri, jossa ovat mukana työntekijä, vanha ja uusi esimies sekä tarvittaessa työterveyshuolto ja työhyvinvointipäällikkö. Palaverissa sovitaan, tarvitaanko seurannan jatkamista tai muita toimenpiteitä. Vanha esimies kirjaa muistion ja lähettää sen työntekijälle, työterveyshuoltoon ja työhyvinvointipäällikölle. Uudelleensijoitus päättyy, kun henkilö on sijoittunut pysyvään kokoaikaiseen tai osaaikaiseen työhön tai saavuttaa henkilökohtaisen vanhuuseläkkeen. Jos henkilölle ei yrityksistä huolimatta löydetä pysyvää työtä, palvelussuhde voidaan päättää laissa mainituin perustein pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen uudelleensijoituksen neuvottelu on järjestetty.

13 11(14) 7 Liitteet OTA PUHEEKSI - Valmistautuminen keskusteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi (työntekijän lomake) Ole hyvä ja valmistaudu pidettävään keskusteluun miettimällä etukäteen seuraavia kysymyksiä. 1. Minkä asioiden koet vaikuttavan työkykyysi heikentävästi tällä hetkellä? ( ) fyysiset syyt, esim. sairaudet, kivut yms. ( ) henkiset syyt, esim. väsymys, unettomuus, yms. ( ) sosiaaliset syyt, esim. perheongelmat, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö, lastenhoito-ongelmat tms. ( ) työhön liittyvät syyt, esim. työjärjestelyt, työyhteisön ilmapiiri, työn vaativuus, työn kuormittavuus ( ) muut syyt Kirjoita tähän tarkemmin 2. Mikä asiat työssä sujuvat? Mitkä ovat mielekkyyden aiheet työssäsi? 3. Onko sinulla poissaoloja? 4. Miten koet ammattitaitosi ja osaamisesi työhösi? 5. Millaisia muita tekijöitä haluat kertoa, jotka vaikuttavat työkykyysi joko vahvistavasti tai heikentävästi? 6. Tarvitaanko mielestäsi yhteydenottoa työterveyshuoltoon?

14 12(14) PUHEEKSIOTTOKESKUSTELUN YHTEENVETO (huom. tallenna dokumentti työasemallesi ennen täyttämistä) Esimiehen ja työntekijän välisen keskustelun yhteenveto työntekijän tai työyhteisön tilanteesta ja sovituista toimenpiteistä kirjataan tälle lomakkeelle. Lomake toimitetaan tarvittaessa työterveyshuoltoon jatkotoimenpiteitä varten. Keskustelijat Esimies Työntekijä Muut Esimiehen havainnot tilanteesta Työntekijän käsitys tilanteesta Sovitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilö ja seuranta Päiväys xx.xx.20xx Allekirjoitukset (esimies ja työntekijä) Olemme sopineet tämän lomakkeen toimittamisesta työterveyshuoltoon jatkotoimenpiteitä varten JAKELU - osallistujat - työterveyshuolto - muut

15 13(14) PYYNTÖ TYÖNTEKIJÄN UUDELLEENSIJOITTAMISESTA, TERVEYDELLISET SYYT Henkilön nimi ja sotu: Puh.numero ja s-posti: Työyksikkö ja esimies: Nykyinen työtehtävä ja koulutus: Aiempi työkokemus ja koulutus: Vaikeudet ja rajoitteet nykyisessä työssä: Aikaisemmin tehdyt toimet työssä jatkamisen tueksi: Työntekijän omat toiveet uudelleensijoittamiselle: Päiväys Työntekijän allekirjoitus Työntekijä täyttää lomakkeen yhteistyössä esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa ja toimittaa sen tiedoksi työhyvinvointipäällikölle ja esimiehelle. Lomakkeen voi toimittaa paperilla tai sähköpostilla. Pääsääntöisesti järjestetään yhteinen työkykyneuvottelu työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa. Neuvotteluihin voivat osallistua myös työhyvinvointipäällikkö ja työntekijän halutessa työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelusta tehdään muistio. * Lisätietoja: Johanna Antikainen, työhyvinvointipäällikkö, p , johanna.antikainen@siilinjarvi.fi

16 Siilinjärven kunta PL Siilinjärvi kirjaamo@siilinjarvi.fi