Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
|
|
- Juha Lehtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Yt-toimikunta Hallitus
2 Sisällys YLEISTÄ TYÖKYVYN HALLINNASTA, SEURANNASTA JA VARHAISESTA TUESTA... 3 Työkyvyn varhainen tuki päivän sääntö... 3 Työkykyä ylläpitävä toiminta... 3 Kuntoutus... 4 Varhaisen tuen päävaiheet... 4 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... 5 Varhaisen välittämisen mallin vastuunjako... 5 Raahen koulutuskuntayhtymän työsuojeluorganisaatio... 6 Työsuojeluhenkilöstö kaudella Varhainen havaitseminen... 7 Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä... 7 Yleistä... 7 Työkykyongelmien havaitseminen ja puheeksi ottaminen... 7 Sairauspoissaoloihin perustuvat työkykyasioiden puheeksi ottamisen rajat... 8 Esimiehen rooli... 8 Työntekijän rooli... 9 Puheeksi ottamisen prosessikuvaus Työkyvyn kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Kuntoutus Työpaikan apuvälineinä käytettävät lomakkeet Työkykyseurannan toteutus, raportointi, toteutumisen ja vaikutusten analysointi Terveyskysely ja sairauspoissaolotiedot Mittarit Vaikutusten analysointi Liitteet: Lähteet:
3 YLEISTÄ TYÖKYVYN HALLINNASTA, SEURANNASTA JA VARHAISESTA TUESTA Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä nimitetään työkyvyn hallinnaksi. Työpaikan tulee huolehtia myös työkyvyn seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn hallinta on ennakoivaa, perustuu työpaikan tarpeisiin ja jatkuu läpi työuran. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhteistyössä kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä. Yli 20 työntekijän työpaikalta edellytetään erillistä kirjallista toimintakäytännön kuvausta. Työterveyshuollon osuus kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, ja työterveyshuolto antaa raportin työkykyseurannasta työpaikalle. Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä pyritään palauttamaan työntekijän työkyky ja ehkäisemään työkyvyttömyys. Toimenpiteet (malli) sovitaan ja käsitellään työpaikan yhteistoiminnassa ja toteutetaan yhteistyössä. Työkyvyn varhaisen tuen keskustelussa esimies ja työntekijä kartoittavat, miten työkykyongelma näkyy työssä, mitkä ovat työn voimavarat ja mitä muutoksia työssä pitää tehdä. Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutusta seurataan. Keskusteluun voi osallistua myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Jos varhaisen tuen keskustelu ja työpaikan toimenpiteet eivät riitä, pidetään ns. työterveysneuvottelu, johon työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja(t) osallistuvat. Neuvottelussa sovitaan työkykyä vastaavista töistä ja työjärjestelyistä. Tarvittaessa työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen tai työntekijä sijoittuu uusiin tehtäviin. 90 päivän sääntö voimaan tulleiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten perusteella työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, jos työkyvyttömyys pitkittyy. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. 30 pv: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 60 pv: Sairauspäivärahahakemus on tehtävä kahden kuukauden sisällä. Työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. 90 pv: Työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto työntekijän jäljellä olevasta työnkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuoltolakiin perustuva työkykyä yllä pitävä toiminta on osa työkyvyn hallintaa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan kohteita ovat työn ja työympäristön kehittäminen, työyhteisön ja organisaation toimivuuden parantaminen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen parantaminen. Vastuu toiminnasta on työnantajalla. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tarpeen määrityksessä käytetään apuna esimerkiksi työpaikkaselvitysten tuloksia, terveystarkastusten tuloksia, työhyvinvointikyselyjä ja sairauspoissaolotietoja. 3
4 Kuntoutus Kuntoutusta koskeva neuvonta sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen ovat osa lakisääteistä terveyshuoltoa. Kun työntekijän työkyky on heikentynyt ja muut toimet työntekijän työssä selviytymisen tueksi eivät riitä, työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen. Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn palauttaminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi on kehitetty kuntoutusmuoto, joihin tullaan oman työterveyshuollon kautta. Tällainen on esimerkiksi Kelan järjestämä harkinnanvarainen KIILA-kuntoutus, ammatillinen kuntoutus työssä oleville. Työnantajan rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa tärkeä. Kuntoutujan lähiesimies ja työterveyshuolto tekevät yhteistyötä, jotta kuntoutus olisi tuloksellista. Työnantajan kiinnostus sitouttaa kuntoutujaa tavoitteisiin ja kuntoutuksen tulos paranee. Varhaisen tuen päävaiheet Alla olevaan kuvioon on kuvattu varhaisen tuen päävaiheet (lähde: Työturvallisuuskeskus, Pirkko Mäkinen, ) 4
5 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI RAAHEN KOULUTUSKUN- TAYHTYMÄSSÄ Raahen koulutuskuntayhtymään kuuluu kolme oppilaitosta: Raahen ammattiopisto (RAO), Lybeckerin opisto (LYB) ja Ruukin maaseutuopisto (RMO). Oppilaitoksissa työskentelee yhteensä n. 120 henkilöä. Raahen koulutuskuntayhtymän työympäristöistä on laadittu työpaikkaselvitykset, joihin on kuvattu keskeisimmät työolosuhteet, työn kuormitustekijät ja työterveyshuoltoon liittyvät toimenpide-ehdotukset sekä suositukset. Tämä varhaisen välittämisen malli ja Raahen koulutuskuntayhtymän toimintakäytäntö on laadittu yhteistyössä Raahen koulutuskuntayhtymän henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Tämä suunnitelma on käsitelty ja hyväksytty 1) YT-neuvottelukunnassa ja 2) Raahen koulutuskuntayhtymän hallituksessa tämän asiakirjan kansilehdessä esitettyinä päivämäärinä. Tätä suunnitelmaa tukee liitteenä oleva Pihlajalinnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle Varhaisen välittämisen mallin vastuunjako Raahen koulutuskuntayhtymässä varhaisen välittämisen mallin ja päihdeohjelman käyttöön on sovittu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa seuraavat vastuut: Työntekijän rooli huolehtia omasta työkyvystä ja tarvittaessa tuoda esiin siihen liittyvät havainnot huolehtia omalta osaltaan työyhteisön toimivuudesta ja tuoda rohkeasti esiin omat havainnot Työnantajan vastuu varhaisen välittämisen mallin ja käytön seuranta esimiesten perehdyttäminen ja tukeminen mallin käyttöön Esimiehen vastuu varhainen puheeksi ottaminen osana esimiestyötä Työterveyshuollon rooli työnantajan, esimiehen ja työntekijän tukeminen tarvittaessa henkilöstön perehdytys mallin käyttöön työterveysneuvottelut ja työkykyarviot Raahen koulutuskuntayhtymään on määritelty YT-toimikunta, jonka tehtäviin kuuluu mm. käsitellä organisaation työterveysraportit vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Lisäksi perustetaan työsuojelu- ja työhyvinvointitiimi. 5
6 Raahen koulutuskuntayhtymän työsuojeluorganisaatio YT-toimikunnan jäsenet kaudella Ansamaa Jukka Pekka Grekula Milka Huhtamäki Birgitta Jylhä Harri Kauro Jari Keränen Jaana Lantto Antti Lehto Esa Mykkälä Risto Parkkila Pasi Riihijärvi Anu Ritola Jaana työantajan edustaja opettajayhdistyksen edustaja JHL:n edustaja henkilöstön edustaja työsuojeluvaltuutettu Jytyn edustaja työnantajan edustaja työsuojelupäällikkö pääluottamusmies JUKO hallituksen edustaja työterveyshuollon edustaja työnantajan edustaja Työsuojelutoimikunta Työsuojelupäällikkö: Lehto Esa työsuojelupäällikkö Työantajan edustaja Jukka Pekka Ansamaa Työsuojeluvaltuutetut: Kauro Jari Korhonen Pekka Muhonen Erkki työsuojeluvaltuutettu 1. varavaltuutettu 2. varavaltuutettu Työsuojeluasiamiehet: Ahola Maili Ala-aho Tiina Karhumaa Henri Mosorin Matti 6
7 Varhainen havaitseminen Työssä selviytymiseen liittyvät ongelmat voivat olla joko yksilön voimavaroihin liittyviä tai työyhteisöstä nousevia. Yksilön työkyvyn tukea varten työpaikalle on tarpeen luoda yhteisesti sovittu käytäntö, jolla varmistetaan, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla. Varhaisen tuen mallia tehtäessä sovitaan miten sairauspoissaoloja seurataan, miten niistä raportoidaan sekä mitkä ovat esimiehen ja työterveyshuollon tehtävät puuttua työkyky- tai työyhteisöongelmiin. (Terävä & Mäkelä-Pusa, 2011 s.13) Mitä varhaisemmin työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä pienempi on ongelma ja sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä Yleistä Sairauspoissaolojen osalta noudatetaan pääsääntöisesti kuntatyönantajien työehtosopimusten mukaista ohjeistusta. Työehtosopimuksen mukaisiin sairaslomin tarvitaan lääkärintodistus. Sairauspoissaolo vaatii aina ilmoituksen osastovastaavalle tai esimiehelle ja siitä tehdään aina virkavapausanomus Web tallennukseen. Virkavapausanomukseen kirjataan, haetaanko sairauslomaa palkallisena, keneltä, poissaolon ajankohta, syy jne. Lyhyet sairaslomat (enintään 3 päivää) ja alle 12-vuotiaan lapsen hoito Omalle esimiehelle toimitetulla ilmoituksella sairauslomalla voi olla enintään kolme (3) päivää ja sen jälkeen pitää olla lääkärintodistus. Alle 12-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi voi saada virkavapautta/työlomaa enintään 4 päivää, anomukseen liitetään erillinen asiaan kuuluva lomake sekä aina lääkärin/terveydenhoitajan todistus. Lyhyiden sairaslomien sijaisuuksiin liittyvistä järjestelyistä huolehtii kyseinen osasto. Sairauspoissaolojen tilastointi ja käsittely Työterveyshuolto laatii työterveyshuollon toimenpiteisiin liittyen sairauspoissaolotilaston 2 kertaa vuodessa. Vuoden 2013 alusta myös omalla ilmoituksella pidetyt sairauspoissaolotiedot toimitetaan ja tilastoidaan keskitetysti työterveyshuoltoon. Koulutuskuntayhtymän talousjohtaja kirjaa omaehtoiset sairauspoissaolotiedot työterveyshuollon järjestäjän ohjeistamalla tavalla Pihlajalinnan sähköiseen järjestelmään. Sairauspoissaolojen määrät ja luokitukset kirjataan vuosittain henkilöstöraportteihin. YT-toimikunta käsittelee sairauspoissaoloihin liittyvät tilastot YT-toimikunnan kokousten yhteydessä ja laatii niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset. Koko henkilökuntaa koskevista toimenpiteistä tiedotetaan henkilökunnalle. Työkykyongelmien havaitseminen ja puheeksi ottaminen Työkyvyn kehityksen seuranta ja toimenpiteiden toteuttaminen edellyttävät suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Raahen koulutuskuntayhtymä toteuttaa vuosittaisena toimenpiteenä työhyvinvointikyselyn, jonka tulokset analysoidaan ja saatetaan henkilöstön tietoisuuteen. Työaikoja ja sairauspoissaoloja analysoidaan säännöllisesti YT-toimikunnan kokouksissa ja työterveyshuollon kanssa on sovittu sairauslomia koskevat puuttumisrajat. Työterveyshuollon keräämät työterveystiedot mm. työterveysraportit käsitellään vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa YT-toimikunnan kokouksissa. Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi esimiehet käyvät työntekijöiden kanssa säännöllisiä dokumentoituja tulos- ja onnistumiskeskusteluja. 7
8 Sairauspoissaoloihin perustuvat työkykyasioiden puheeksi ottamisen rajat Työpaikalla otetaan työkykyasiat puheeksi seuraavien enimmäisrajojen mukaisesti: 1. Lyhyet poissaolot: Sairauspoissaoloja viimeisen kahdentoista (12) kuukauden aikana vähintään viisi (5) kertaa. 2. Pitkät/pitkittyvät poissaolot: Viimeisen kahdentoista (12) kuukauden ajalta yhteensä 150 työtuntia/n. 20 työpäivää poissa työstä sairauden vuoksi. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolopäiviä on kertynyt 30 päivää. Ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaika eli 90 arkipäivää, on työnantajan selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuollossa on tällöin laadittava lausunto, joka sisältää sekä arvion työntekijän jäljellä olevasta toimintakyvystä että selvityksen työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä. 3. Työhön paluun tuki: Pitkän yhtäjaksoisen sairauspoissaolon jälkeen (yli 30 työpäivää) ennen työhön paluuta työntekijän on otettava yhteyttä esimieheen (puhelinkeskustelu/tapaaminen) kaksi tai kolme viikkoa (2 3 vkoa) ennen arvioitua työhön paluuta. Esimies ohjaa tarvittaessa työntekijän työterveyshuoltoon joustavan työhön paluun suunnittelemiseksi. Työhön paluu sovitaan tarvittaessa työkykyneuvottelussa (työterveyslääkäri, työntekijä, esimies). Tarvittaessa myös lyhyemmän sairauspoissaolon jälkeen voidaan sopia työhön paluun tuesta. Pitkän sairauspoissaolon aikana toivotaan työntekijän olevan yhteydessä työpaikkaan, joko työkavereihin tai esimieheen, esimerkiksi käymällä työpaikalla. Esimies pitää yli kuukauden kestävän sairauspoissaolon aikana kuukauden välein yhteyttä työntekijään. Esimiehen rooli Esimiehen tehtävä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä. Esimiehellä tulee olla kykyä tunnistaa työkykyyn liittyviä muutoksia. Hänellä tulee myös olla rohkeutta ja uskallusta ottaa ongelmat puheeksi. Työntekijällä on oikeus tukeen ja esimiehellä on velvollisuus tukemiseen. Jos aloitteen tekeminen tuntuu vaikealta, esimies voi hakea tukea esimerkiksi omalta esimieheltä tai työterveyshuollosta. Työntekijän työkykyongelmasta voivat kertoa esimerkiksi: työsuorituksen heikentyminen tai työn laadun huonontuminen lisääntyneet myöhästymiset, sairauslomat ja poissaolot toistuvasti pidentyneet työpäivät käyttäytymisen muutos aikaisemmasta, esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys, työyhteisön ilmapiirin muutos 8
9 Puheeksi ottaminen on suora ja ystävällinen ehdotus keskustelusta. Esimiehen puuttuminen työkykyongelmaan on ihmisestä välittämistä. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Suora ja avoin puhuminen tuottaa parhaan tuloksen. Esimiehen ja Esimiehen näkökulma on työn työntekijän kahdenkeskisessä keskustelussa käsitellään vain niitä asioita, perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä, osana työyhteisöä. jotka vaikuttavat työn tekemiseen. Työntekijä tarkastelee työkykyään oman selviytymisensä ja esimies työn perustehtävän näkökulmasta. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Keskustelussa on tuotava esille konkreettisia esimerkkejä havainnoista tai tilanteista, joissa työntekijän työn tulos, työsuorituksen tehokkuus tai ammatillisuus eivät ole olleet riittäviä. Keskustelun tukimateriaalina voidaan hyödyntää työkyvyn kartoituslomaketta ja neuvottelumuistioita (liitteenä). Työntekijän luvalla neuvottelumuistiot voidaan toimittaa edelleen työterveyshuoltoon. Yhdessä pyritään löytämään paras mahdollinen tuki työkyvyn parantamiseksi. Mikäli sovitaan toimista, jotka koskettavat muita työtovereita tai työyhteisöä, on esimiehen ja työntekijän sovittava, mitä, miksi ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Vasta tämän jälkeen asiasta puhutaan muille. Hyvä työyhteisön tunnusmerkkinä on, että työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa. Esimies työhyvinvoinnin johtajana: keskity olennaiseen keskustele säännöllisesti työn tavoitteista huolehdi, että tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa perusta päätökset tosiasioihin toimi käytännöllisesti, joustavasti ja yhdessä muiden kanssa ole oikeudenmukainen kohtele kaikkia samojen sääntöjen mukaan ole kiinnostunut työntekijöistä rakenna ilmapiiriä esimerkilläsi motivoi, tue ja jaa onnistumisen kokemukset huolehdi itsestäsi Myös esimiehellä tulee olla mahdollisuus keskustella omasta työhyvinvoinnistaan oman esimiehensä kanssa. Työntekijän rooli Vastuu työyhteisön toimivuudesta on kaikilla työntekijöillä. Onnistumiskeskusteluissa tuodaan rohkeasti esiin omat käsitykset työstä sekä tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin vaikuttavista asioista. Myös omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. Huolestuttavasta työtilanteesta tai työssä jaksamisen muutoksista kannattaa keskustella oman esimiehen tai työterveyshuollon edustajan kanssa. Työtovereiden käyttäytymiseen ja työssä jaksamiseen liittyvistä muutoksista kannattaa myös keskustella ensin kahden kesken työntekijän kanssa ja tarvittaessa esimiehen kanssa. 9
10 Puheeksi ottamisen prosessikuvaus Työkyvyn kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Työkyvyn kehittämiseen liittyvä toimenpiteet voidaan luokitella neljään pääluokkaan, jotka ovat henkilökohtaiset voimavarat (mm. työaikajärjestelyt, työn ja vapaa-ajan vaikutus hyvinvointiin) ammatillinen osaaminen (mm. perehdytys, opiskelu, vastuualueet ja tehtäväkuvat) työyhteisön toimivuus (mm. avoimuus, tasa-arvoinen kohtelu, yhteiset säännöt ja toimintamallit) työolot (mm. työtilat ja -laitteet, turvallisuus, ergonomia) Kuntoutus Raahen koulutuskuntayhtymän työterveyshuolto kerää ja jakaa tietoa Raahen koulutuskuntayhtymän henkilökunnalle sopivista kuntoutuksista. Kuntoutusaika on palkatonta eli siihen käytetään lomapäiviä tai anotaan virkavapaata. Kelasta voi hakea korvausta ansionmenetyksestä. Aslak kuntoutusten yhteyshenkilö on työterveyshoitaja Anu Riihijärvi. Työpaikan apuvälineinä käytettävät lomakkeet työkyvyn tuen kartoituslomake neuvottelumuistio työkyvyn tuen tarpeesta Varhaisen puuttumisen toimintamallia toteutettaessa hyödynnetään tilanteisiin soveltuvin osin olemassa olevia selvityksiä ja taustamateriaaleja (mm. työterveydenhuoltoon liittyvät kartoitukset, koonnit ja muistiot). 10
11 Työkykyseurannan toteutus, raportointi, toteutumisen ja vaikutusten analysointi Terveyskysely ja sairauspoissaolotiedot Työkykyseurannan keskeisiä toimenpiteitä ovat sairauspoissaoloihin liittyvät toimenpiteet, työterveyshuollon käyntimäärät ja tarvittaessa toteutettava terveyskysely. Sairauspoissaolojen raportointi on kuvattu kappaleessa Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä. Mittarit Edellä mainituista toimenpiteistä saadaan joko suoraan tai välillisesti koko koulutuskuntayhtymää, yksittäistä oppilaitosta tai osastokohtaisia mittareita, kuten: sairauspoissaolojen määrä yhteensä sairauspoissaolot per osasto ja per oppilaitos työtapaturmien määrä kuntoutuspäivien määrä sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja kuntoutuspäivien taloudelliset vaikutukset Vaikutusten analysointi Terveyskyselyihin ja sairauspoissaoloihin liittyvien tietojen tuloksia arvioidaan ja analysoidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa yt-toimikunnan kokouksissa. Kokouksissa pohditaan myös mahdollisia koko koulutuskuntayhtymää koskevia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä. Saatua tietoa hyödynnetään vuosittaisissa henkilöstöraporteissa, johtamisen apuvälineenä ja päätöksenteon tukena (mm. työhyvinvointiin ja investointeihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa). Yksittäisten työntekijöiden työhyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään ja analysoidaan tässä raportissa kuvatun varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Liitteet: Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista Työkyvyn seurannan neuvottelumuistio Työterveyshuollon toimintasuunnitelma , Pihlajalinna Lähteet: Työterveyshuoltolaki /1383 Työturvallisuuslaki /738 Terävä K. & Mäkelä-Pusa P. Esimies työhyvinvointia rakentamassa Internet: Työturvallisuuskeskus ( 11
12 TYÖKYVYN TUEN TARPEEN KARTOITUSLISTA Työkyvyn kartoituslista auttaa tekemään tilannearvion työkykyyn vaikuttavista asioista. Työntekijän ja esimiehen on hyvä tutustua listaan ennen yhteistä keskustelua. Tämän jälkeen keskustelua on helpompi suunnata asioihin, jotka vaativat muutoksia tai tukea. OMAT VOIMAVARAT kunnossa kehitettävää Fyysiset voimavarat Henkiset voimavarat Terveys suhteessa työhön Elämäntilanne työn ulkopuolella AMMATILLINEN OSAAMINEN kunnossa kehitettävää Työn tavoitteet ja perustehtävä Osaaminen nyt Osaaminen tulevaisuudessa Työssä oppiminen TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUS kunnossa kehitettävää Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Palautteen saaminen Esimiehen tuki Työtovereiden tuki Ilmapiiri TYÖOLOT kunnossa kehitettävää Työvälineet ja työmenetelmät Työaikajärjestelyt Työolojen terveellisyys ja turvallisuus Työn kuormittavuus Kuormituksen jakautuminen työyhteisössä 12
13 TOIVOTTU TYÖKYKY Kirjatkaa tähän ruutuun Mitä kyllin hyvä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa? Mitä työntekijän pitäisi pystyä esimiehen mielestä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisestä tehtävästä? Kuvatkaa mahdollisimman konkreettisesti! Muutokset, jotka tukevat työkyvyn paranemista: mitä työntekijä on valmis tekemään/ mitä esimies on valmis tekemään? Sovitut toimenpiteet aikataulu vastuuhenkilö Allekirjoituksellani annan luvan tällä lomakkeella olevien tietojen luovuttamisesta työterveyshuoltoon en anna lupaa tietojen luovuttamisesta työterveyshuoltoon Paikka ja pvm työntekijä esimies 13
14 TYÖKYVYN SEURANNAN NEUVOTTELUMUISTIO Työntekijä Ammatti Esimies Työpaikka/Osasto Päivämäärä Neuvottelussa mukana: Työkykyongelma Toivottu työkyky Toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu Työkyvyn kehittymisen ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta 14
15 Allekirjoitukset Paikka ja pvm työntekijä esimies 15
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI
1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sisällysluettelo: Sisällys Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Kumppaniksi ry:ssä... 1 Sairauspoissaolojen
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotSiilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli
Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotVarhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet
Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI
TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen
LisätiedotValon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014
8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotVARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA
1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa
LisätiedotTyökyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011
Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTurun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotVälittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa
Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran
LisätiedotVarhainen välittäminen Valossa
arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta
Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotKunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012
Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotAina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?
Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi
LisätiedotTyökyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä
Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ
TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotLakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:
1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotSisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja
Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,
LisätiedotAktiivisen tuen toimintamalli
Aktiivisen tuen toimintamalli Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015 / 246 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Aktiivinen tuki mitä se on 3. Aktiivisen tuen toimintamalli 3.1 Varhainen tuki 3.1.1
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotVarhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1
Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTyökyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ja osatyökykyisyys
Hyvinvointia työstä Työkyvyn tukeminen ja osatyökykyisyys 4.10.2016 Työterveyslaitos Marita Riikonen www.ttl.fi 2 Mitä on toimintakyky? Arvio siitä, miten henkilö selviytyy päivittäiseen elämään liittyvistä
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotÄijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!
Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotTyöterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri
Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho
RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
Lisätiedot2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja
LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
Lisätiedot