Varhaisen reagoinnin ja työhön paluun käytäntöjen kehittäminen

Transkriptio

1 Varhaisen reagoinnin ja työhön paluun käytäntöjen kehittäminen KOMPASSI-Työelämän haasteet ja ammatillinen kuntoutus aloitusseminaari Lapin yliopisto, Asko ja Esko-sali Pirjo Juvonen-Posti LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys ylilääkäri, kuntoutusasiantuntija Kuntoutussäätiö

2 Luennon sisältö Miksi työpaikat ja esimiehet mukaan sairauspoissaoloasioihin? sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden tunnettuja syitä Erottamaton kaksikko? Työkyky ja työhyvinvointi Hyvät tulokset eivät ole sattumaa! Miten työpaikalla voi hallita sairauspoissaoloja? Minä poljen ja sinä ohjaat.. Yhteistyö on tärkein työmenetelmä. Yhteistyö työterveyshuollon ja kuntoutuksen asiantuntijan kanssa esimerkkinä kuntoutuspalveluohjaus

3 Miksi työpaikat ja esimiehet mukaan sairauspoissaoloasioihin? - sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden tunnettuja syitä

4 Sairauslomien taustalla olevat syyt 1) Kansalliset tekijät - muokkaako esim. VM:n Kestävä tuottavuus ohjelma asenteita työpaikoilla? 2) Työpaikkaan ja lähiyhteisöön liittyvät tekijät - toimiva työpaikan toimintamalli voi kehittää näitä tekijöitä työssä jatkamista ja työhyvinvointia tukeviksi 3) Yksilölliset tekijät - toimivan työpaikan toimintamallin avulla yksittäisen työntekijän työkyvyn tuen tarve tulee arvioitua järjestelmällisesti

5 1. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat kansalliset tekijät taloussuhdanteet, teollinen kehitys, työsopimusjärjestelmät, palkattoman työn status, ilmasto, työvoimarakenne, työmarkkinoiden organisaatio ja toimivuus sosiaaliturvajärjestelmä: Kelan maksama ansiosidonnainen sairauspäiväraha merkittävä tekijä suomalaisessa järjestelmässä yleinen asenneilmasto ja sen muutokset Kulttuurimme on ehdottomasti muuttunut huonompaan suuntaan työntekijöiden kannalta. Arvoissa, asenteissa ja etiikassa on tapahtunut muutoksia, joilla on voimakas vaikutus työelämään. Joensuu et al: Pitkä sl ja työhönpaluu. TTL

6 2. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat työpaikkaan ja lähiyhteisöön liittyvät tekijät työympäristö: fyysinen altistus, toistot, vaikutus-mahdollisuudet, henkilöstöpolitiikka työpaikan poissaolokulttuuri yhteisön ja perheen poissaolokulttuuri yhteisön rakenne : maantieteellinen sijainti, sosiaaliluokkien jakauma, työmarkkinatilanne paikalliset toimintatavat terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksessa

7 3. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat yksilölliset tekijät yksilölliset ominaisuudet: ikä: moniuloitteinen sukupuoli: naiset >miehet koulutus: työntek.>toimihlöt>kork.koulutetut elämäntavat: voimakas yhteys asenteet ja motivaatio sairaaksi tekeytyminen hallintakeinot poissaoloprosessi, johon liittyy sairastuminen, sairauslomalle jääminen, hoito, kuntoutus ja mahdollinen työhön paluu on yksilön näkökulmasta dynaaminen prosessi, mutta eri asiantuntijoille ja työpaikan toimijoille se näyttäytyy sarjana yksittäisiä, toisiinsa liittymättömiä toimia (Stress-Impact, 2008)

8 Työuupumuksen yhteydet työolotekijöihin ( Leiter, Masiach, 2000 ) Työuupumus Työolotekijät Työn imu Ylikuormitus 1. Työn kuormitus Sopiva työn kuormitus Ei mahdollisuutta vaikuttaa 2. Vaikutusmahdollisuudet Mahdollisuus vaikuttaa Puutteellinen palkitseminen 3. Palkkiot Tunnustukset ja palkkiot Hajanainen työyhteisö 4. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden tunne Oikeudenmukaisuuden puuttuminen 5. Oikeudenmukaisuus Reiluus, kunnioitus ja oikeudenmukaisuus Arvokonflikti 6. Arvot Työn mielekkyys

9 Sairauksien kokonaiskustannukset Suomessa (v hintataso) Lähde: Kiiskinen ym.2005, Ahonen, , Latta, Hussi Ahonen Talous ja yhteiskunta 1/ 2010, Kustannuslaji yht. Mielen- Sydän ja terveys verisuonisair. TULE Muut Työpanosmenetykset, 1000 v Työpanosmenetykset, milj. Suorat kustannukset, milj Yhteensä, milj

10 Erottamaton kaksikko? Työkyky ja työhyvinvointi

11 Mitä on työkyky ja työhyvinvointi? Työkyky muodostuu työstä, työyhteisön toimivuudesta, yksilön ammatillisesta osaamisesta ja hänen psyykkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroistaan. Työhyvinvointi syntyy töissä töitä tekemällä. Se on sekä yksilön, että yhteisön kokemus. Työhyvinvointi pohjaa johtamiseen, osallisuuteen, osaamiseen ja työn hallintaan. Työhyvinvointia luodaan yhdessä. Se on jokaisen työyhteisön jäsenen, esimiehen ja koko organisaation vastuulla (Valtiokonttori/Kaiku). Sekä työkykyä että työhyvinvointia voidaan parantaa työtä ja työoloja kehittämällä. Kehittäminen alkaa avoimesta keskustelusta, asioiden rakentavasta ja peittelemättömästä käsittelystä.

12 Tämä on tekstin perustyyli 24 pt

13 Työhyvinvoinnin ja työkyvyn organisaatiokohtainen kehittäminen (Juvonen-Posti P 2000, Juvonen-Posti P ja Jalava J 2008) Tehtävä Kohde Toiminta Yleinen, kehittävä, ehkäisevä, ennakoiva, valmiuksia antava (prevent) Tapauskohtainen, yksilöllisesti joustava, reagoiva, korjaava (relief) Työyhteisö Työ Työntekijä Työntekijä Työ a) Työn organisointi: koettu työn hallinta, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työn määrä b) Ammatillisen osaamisen ja työn sisällöllinen kehittäminen yhdessä, menetelmiä muutosvalmiuksien kehittämiseen c) Työhyvinvointiohjelmat a) Työssä oppiminen, toimintakykykuntoutus b) Työn muotoilu (määräaikainen/pysyvä), joustotyö (flexijob) Työyhteisö c) Joustot hyväksyvä kulttuuri, psykososiaalinen tuki työyhteisössä

14 TYÖYHTEISÖINTERVENTIO TYÖYHTEISÖINTERVENTIO YHTEISÖINTERVENTIO Yhteistyökäytännöt tth, tp, kuntoutus YHTEISÖINTERVENTIO Varhainen reagointi ja tuki Ryhmäohjausmalli RETURN TO WORK TYÖHÖN PALUUN TUKI Sosiaalinen pääoma YKSILÖINTERVENTIO kuntoutuspalveluohjaus EARLY INTERVENTION Osaaminen Osallisuus Kestävä tuottavuu s TYÖHYVINVOINNI9N JA TYÖSSÄ JATKAMISEN EDISTÄMINEN koulutus, TuKi -työhyvinvointikoulutus välineitä työhyvinvointityöhön (tunnusluvut, osaamiskartta) VARHAINEN TUKI WORK HEALTH PROMOTION Oman hyvinvoinnin lähteillä Työelämäosaamisen kehittäminen Työurasuunnittelu YKSILÖINTERVENTIO Psykologinen pääoma

15 Hyvät tulokset eivät ole sattumaa! - Miten työpaikalla voi hallita sairauspoissaoloja?

16 Työkyvyn tuki riittävän varhain työorganisaation/yrityksen oman toimintamallin avulla työkyvyn tukitoimet saadaan käynnistymään riittävän ajoissa asiantuntija- ja ammattilasiapu koordinoidusti yhteistyöhön työntekijän ja työpaikan kanssa; lopputulokset kaikkien osapuolten näkökulmasta paremmat

17 Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 1/2 STM julkaisuja 7: tavoite ei ole sairauspoissaolojen vähentäminen poissaolokäyttäytymistä vaikeuttamalla, vaan työterveyden ja työkyvyn edistäminen osaltaan sairauspoissaolojen hallinnalla ja auttaa suunnittelemaan toimintamalleja työkykyongelmien käsittelyyn

18 Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 2/2 - työpaikan ja esimiehen tehtävät perustuvat: työsopimuslaki, työehtosopimuksiin perustuvat määräykset ja sopimukset, jotka koskevat ajankäytön seurantaa, palkanmaksua, työantajan ja työtekijän oikeuksia ja velvoitteita, toistuvien poissaolojen selvittely, työsuhteeseen liittyvien asioiden päättäminen - työterveyshuollon tehtävät perustuvat: terveydentilan ja työkyvyn seurantavelvoite, kuntoutustarpeen toteaminen ja kuntoutukseen ohjaus

19 Minä poljen ja sinä ohjaat... Yhteistyö on tärkein työmenetelmä.

20 Varhaisen reagoinnin ja työhön paluun käytäntöjen kehittäminen Sairauspoissaolot toimiva markkeri : selvitetään, miten sairauspoissaoloista kerättyä tietoa tällä hetkellä yrityksissä työyhteisöissä hyödynnetään. Laaditaan yhteistoiminnallisesti työpaikan oma työkyvyn tuen toimintamalli : mihin reagoidaan, missä vaiheessa ja miten reagoidaan. Sovitaan (työterveyshuoltosopimusta tarkemmin) esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyöstä työssä selviytymisen ja työhön paluun tukemisessa. Järjestetään esimiehille koulutusta ja valmennusta :puheeksi ottaminen, työhön paluun organisointi ja koordinointi Valmennetaan esimiehiä ja työyhteisöä työhön palaajan vastaanottamisessa ja työssä jatkamisen tukemisessa. Tarjotaan työhön palaajalle yksilöllistä tukea ja kuntoutusneuvontaa.

21 Eri toimialoille yhteistä sairauspoissaolojen seurantaohjetta ei Suomessa ole. Toimialakohtaiset seurantaohjeet poikkeavat toisistaan: laskentayksikkö (esim. teoreettinen maksimityöaika työtunteina, työpäivä, arki- tai kalenteripäivä), kalenterilaskenta, poissaolotiedon sisältö: esim. sisältääkö yksi luku sairaus-, kuntoutus-, työtapaturmapoissaolot vai suositellaanko erittelyä. tutustu työpaikalla käytössä olevaan sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytäntöön

22 Eri toimialojen sairauspoissaolokäytännöissä yhteisiä piirteitä kaikissa malleissa yhtenä työhyvinvoinnin kehittämisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemisen indikaattorina ts. reagoinnin kriteeristönä ovat sairauspoissaolot mallien pohjalta puheeksi otetaan yksittäisen työntekijän työkyvyn tuen tarve työkyvyn tuen tarpeeseen reagoiminen on kaikissa malleissa lähiesimiehen tehtävä työterveyshuollolla perinteinen rooli, uutena tehtävänä verkostoneuvottelu(kolmikanta-, yhteistyö-, työterveyshuolto-, työkyky-), joita mallit suosittelevat eri vaiheisiin

23 Eri toimialojen sairauspoissaolokäytännöissä toisistaan eroavia piirteitä mallit eroavat siinä, minkälaisiin poissaoloihin halutaan reagoida: lyhyt, toistuva, pitkittyvä tai pitkä, pitkältä sairauslomalta työhön paluu poissaolojen seuranta-ajat poikkeavat toisistaan: tavanomaisia rajoja ovat mm. 3-5 poissaolokertaa viimeisen 6-12 kuukauden aikana ja/tai yhteenlaskettua poissaolopäivää samana seurantaaikana muita indikaattoreita :ylityöt, myöhästelyt, palautteet asiakkailta tai työtovereilta Valtiokonttorin Avoimuutta arkeen -mallissa otetaan puheeksi myös työyhteisöasiat

24 Asialista, dialogin apuväline ja muistion pohja: Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslista työntekijän ja esimiehen keskustelu käydään teemoista työolot, ammatillinen osaaminen, työyhteisön toimivuus ja työntekijän omat voimavarat asteikko: kunnossa kehitettävää mahdollistaa molempien valmistautumisen keskusteluun tekee helposti nähtäväksi, mistä kysymyksistä ollaan samaa mieltä ja mistä eri mieltä ohjaa yhteisen huomion kehittämistarpeisiin ja ratkaisujen hakemiseen sovitut asiat, vastuut ja aikataulut kirjataan neuvottelumuistioon

25 1. Työolot 2. Ammatillinen osaaminen Työvälineet ja työmenetelmät Työn tavoitteet ja perustehtävät Työaikajärjestelyt Osaaminen nyt Täydennyskoulutus Työolojen terveellisyys ja turvallisuus Työssäoppiminen Työn mitoitus Työn kuormittavuus Kuormituksen jakautuminen työyhteisössä

26 3. Työyhteisön toimivuus Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön Palautteen saaminen 4. Omat voimavarat Fyysiset voimavarat Henkiset voimavarat Esimiehen tuki Työtovereiden tuki Voimavarojen riittävyys tulevaisuudessa Terveys suhteessa työhön Ilmapiiri Elämäntilanne

27 Seurantatietoja sairauspoissaolokäytäntöjen toimivuudesta niukasti kattavia seurantatietoja sairauspoissaolokäytäntöjen juurtumisesta, käytettävyydestä ja vaikutuksista ei ole: JATS- hankkeen aikana rakennetuista seitsemästä toimintamallista oli arviointivaiheessa syksyllä 2007 rutiininomaisessa käytössä kaksi ja neljässä organisaatiossa oli toimintamallin juurrutus edelleen käynnissä kriittisiä tekijöitä: luotettavat spoloraportit esimiehille,esimiesten valveutuneisuus, mallin systemaattinen toisto, työyhteisön sisäinen luottamus, työterveyshuoltoyhteistyön laatu ja saatavuus, kuntoutusasiantuntemuksen saatavuus työpaikan verkostoon

28 Esimiehet on valmennettava puheeksiottoon! puheeksiottovalmennus rohkaisee esimiehiä ottamaan työkykyasiat puheeksi ajoissa sovitun mallin mukaisesti esimiehet oppivat käyttämään oman työnsä avuksi työterveyshuollon osaamista: pingis-otteluista yhteiseen työhön esimies pääsee pohtimaan ja linjaamaan mallin soveltamista omaan työyhteisöönsä ja oppii käyttämään työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa luontevasti: Päästään tästäkin lottokupongin täyttämisestä

29

30 Esimerkki metallialan pk-yritysmallista 2 Työkyvyn tuki työpaikalla-malli 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet yrityksessä 2.Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt 3. Työkykyasioiden puheeksiottamisen rajat 4. Esimiehen tehtävät ja tuki työssä jatkamisen tukemisessa ja sairauspoissaolojen seurannassa 5. Työhön paluun tuki 6. Työkyvyn tuen malliin liittyvä tiedottaminen ja juurruttaminen 7. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteisiä tukikeinoja

31 Esimerkki metallialan pk-yritysmallista 2 Työhön paluun tuki a. Paluuvaiheen toimenkuvasta sopiminen Paluuvaiheen työnkuva sovitaan esimiehen ja työntekijän kesken. Tarvittaessa neuvotteluun voidaan kutsua työterveyslääkäri tai muu työterveyshuollon asiantuntija. Paluuvaiheen toimenkuvan suunnittelun pohjana käytetään Työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa (liite 1). Sovittu paluuvaiheen työnkuva ja siihen liittyvät tukitoimet kirjataan neuvottelumuistioon (liite 1). Tässä yhteydessä sovitaan myös työhön paluuseen liittyvästä tiedottamisesta työyhteisössä. b. Tiedottaminen ja yhteensovittaminen Esimies tiedottaa paluuvaiheen työnkuvan järjestelyistä niille työntekijöille, joita muutos koskee. c. Työhön paluun seuranta Seuranta toteutetaan neuvottelumuistioon (liite 1) kirjatulla tavalla esimerkiksi esimiehen ja/tai työterveyshuollon toimesta. d. Korvaavan työn malli Korvaavan työn järjestäminen perustuu esimiehen, työntekijän ja työterveyslääkärin yhteiseen näkemykseen sairausloman aikana korvaavaan työhön paluusta: 1) työterveyslääkärin näkemykseen siitä, että työhön paluusta ei aiheuta haittaa toipumiselle 2) työntekijän suostumukseen 3) lähiesimiehen mahdollisuuteen järjestää sopivaa korvaavaa työtä. (viite: Teknologiateollisuuden työehtosopimus 20 1.mom. kohta 5, 1997) Jos.. nimetyn työterveyslääkärin vastaanotolla nousee esille korvaavan työn mahdollisuus, työterveyslääkäri soittaa vastaanotolta erikseen määritellyille henkilöille. Puhelinneuvottelussa käydään läpi ne tekijät, jotka korvaavan työn järjestettävissä on otettava huomioon. Puhelinneuvottelussa pyritään sopimaan työhön paluusta. Jos tämä ei ole mahdollista, sovitaan esimiehen ja työntekijän yhteisestä neuvottelusta. Korvaavasta työstä on mahdollisuus palata takaisin sairauslomalle

32 Työvälineitä Sairauspoissakäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. STM:n julkaisuja 2007:7. Julkaisut Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. STM julkaisuja 2008: 33, Julkaisut Selvityksiä: paluuvaiheen toimenkuva ja paluuprosessi -kuvausta Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. STM:n julkaisuja 2008:34, Julkaisut Selvityksiä PDF:Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaseurannan periaatteet. Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen. PDF:Sairauspoissaolojen raportointiohje yrityksen tai työpaikan palkka- tai henkilöstöhallinnolle. Miten teen Exel-raportin käytännössä? Markku Seuri, Risto Suominen:Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta. 2009, Tietosanoma. Työkykyasiat puheeksi työpaikalla nettivideo, www. kuntoutussaatio.fi/punk tulossa syyskuussa 2010 Työkyvyn tuki pientyöpaikoilla työkirjasovellus, jonka avulla työpaikkakohtaisia toimintamalleja voi laatia ja pientyöpaikoille tarkoitettu lyhyt oppimäärä työhyvinvoinnin edistämisestä

33 Yhteistyö työterveyshuollon ja kuntoutuksen asiantuntijan kanssa Esimerkkeinä kuntoutuspalveluohjaus ja TUUKKA-kuntoutus

34 Kuntoutuspalveluohjaus työkyvyn tukemisen prosessi Kuntoutuspalveluohjaus on osa varhaisen reagoinnin tai työhön paluun tuen toimintamallia, jossa kuntoutuksen asiantuntija on esimiehen ja työterveyshuollon käytettävissä tapauksissa, joissa työkykyyn liittyvien pulmien ratkaisemiseksi tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon avuksi kuntoutuksen asiantuntijaa. Kuntoutuspalveluohjauksen toimintatapaan kuuluu työntekijän haastattelun tai puhelinhaastattelun jälkeen työterveyshuoltoneuvottelu, johon osallistuvat työntekijä, työterveyslääkäri, kuntoutusasiantuntija ja tarvittaessa työterveys-hoitaja. Tämän jälkeen toteutuu työpaikkakäynti, joka alkaa työntekijän ja kuntoutuksen asiantuntijan tapaamisella. Heti sen jälkeen pidetään yhteisneuvottelu, johon osallistuu lisäksi työntekijän lähin esimies, työterveyslääkäri ja tarvittaessa työterveyshoitaja. Tässä yhteisneuvottelussa täydennetään lähiesimiehen ja työntekijän käymiä keskusteluja työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistan pohjalta. Yhteisneuvottelusta tehdään neuvottelumuistio, johon kootaan sovitut jatkosuositukset, niiden toteuttajat ja aikataulutus. Jatkosuositukset voivat koskea esimerkiksi työtehtäviin, työaikoihin ja ergonomiaan liittyviä muutoksia. Toimintakykykuntoutukseen tai työhön paluuseen liittyvät suositukset käsittävät esimerkiksi suosituksen työkokeilun käynnistämisestä.

35 Kuntoutuspalveluohjaus - prosessi Yhteydenotto / Lähete 1. Puhelinpalaveri tai tapaaminen A K 2. Työterveyshuoltoneuvottelu A K Asiantuntijatiimin konsultaatio kuntoutuslaitoksessa ttl tth L P K 3. Työpaikkatapaaminen ja A yhteisneuvottelu K Selitykset: A = asiakas / työntekijä A K K = kuntoutusasiantuntija L = lääkäri E tth ttl P = psykologi E = esimies ttl = työterveyslääkäri tth = työterveyshoitaja Muistio

36 Työhön ja työpaikkaan integroitu varhaiskuntoutus Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet kehittävät eri toimialoille ja erilaisille työpaikoille soveltuvia kuntoutusmalleja. TUUKKA (Kuntoutussäätiö) on suunniteltu vakiintuneessa työmarkkina-asemassa oleville keskisuuressa tai suuressa työpaikassa työskenteleville. Toimintamalli pohjautuu organisaation Varhaisen reagoinnin ja tuen toiminamalliin.

37 Kuntoutussäätiö 1 vuosi ½ v ½ v TUUKKA Keravalla 1. suunnittelu I n f o t i l a i s u u s 2. suunnittelu, kuntoutujien valinta 3. suunnittelu, yksilöllinen suunnittelukokous 1. hyvinvointimittaus Työpaikkakäynti työyhteisöittäin (2 h) Yksilöllinen väliarviointikokous Pienryhmäkokoontuminen työpaikalla (6 h) Antti TUUKKA kuntoutuslaitoksessa 1. ryhmäyttävä jakso, 5 vrk > välitehtävät Kuntoutusverkkoon 2. kuntoutusjakso 2 vrk > välitehtävät Kuntoutusverkkoon Keravan kuntoutusjakso 2 vrk 3. kuntoutusjakso 2 vrk > välitehtävät Kuntoutusverkkoon Työpaikkakäynti työyhteisöittäin (2 h) 2. hyvinvointimittaus Yksilöllinen loppupalaveri Yksilöllinen seuranta päivitetty kuntoutusjakso 2 vrk 5. seuranta 1 vrk

38 Kuntoutusäätiö, Kuntoutuspalvelut TUUKKA, TOIMIJAT JA PROSESSIN KULKU 1.suunnittelu Info-tilaisuus työpaikoilla 2.suunnittelu k:jien valinta 3.suunnittelu, yks. suunn.kokous 1.kunt. jakso 1.työyhteisö tapaaminen 2.kunt.jakso Yksil.väliarviointikokous Pienryhmätapaami nen työpaikalla Keravan kunt.jakso 3. kunt.jakso 2.työpaikkakäynti työyhteisöittäin 4. kunt.jakso Yksilöllinen loppupalaveri 5. jakso, seuranta Yksilöllinen seuranta KUNTOUTUSPALVELUN TOTEUTTAJA KELA TYÖKYVYN TUEN TYÖPAIKKAKOHTAINEN VERKOSTO >HR >TTH TTK B- >ESIMIES KUNTOUTUJA >YKSILÖTYÖ >RYHMÄ >TAPAAMISET >KUNTOUTUSVERKKO 5 vrk. KS 2 vrk. KS 2 vrk. 2 KERA- vrk. VA KS 2 vrk. KS 1 vrk. KS TYÖYHTEISÖ 0,5 v. 0,5 v.