Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti

3 Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy ns. turhia tapauksia vakavienkin sairauksien jälkeen voi palata työhön pitkät sairausloma lisää työkyvyttömyyden riskiä monen mielestä pitkä sairausloma olisi voitu estää ongelmat tunnetaan mutta niihin ei osata puuttua ihmiset haluavat usein palata työhön ennakkoluulot vaikeuttavat työhön paluuta.

4 Toimenpiteet työpaikalla ennen osatyökyvyttömyyseläkettä (Keva 2011)

5 Työturvallisuuslain keskeiset periaatteet esimiestoiminnan kannalta (738/2002; Työnantajan on oltava perillä työssä esiintyvistä vaaratekijöistä. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on pyrittävä välttämään, poistamaan tai lieventämään terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvaa haittaa työssä. erityisesti 25 ja 28 Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus välttää epäasiallista kohtelua ilmoittaa työnantajalle vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

6 Työterveyshuoltolain keskeiset periaatteet esimiestoiminnan kannalta (1383/2001; Kun valmistellaan työterveyshuoltopalvelujen hankkimista, työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Työntekijöillä on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Työterveyshuolto antaa tietoja sekä neuvoo ja ohjaa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa työntekijöiden terveyteen liittyvissä asioissa.

7 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004; Työnantaja saa käsitellä vain työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja vain tämän suostumuksella. Esimiehen tehtävä on huolehtia työn sujumisesta, toiminnasta asiallisuudesta ja työn tekemisen edellytyksistä.

8 Yhdessä sovitut käytännöt linjaavat esimiestyötä Työehtosopimukset Työpaikan toimintamallit ja ohjelmat: tasa-arvo-ohjelma henkisen väkivallan ehkäisy sairauspoissaolojen hallinta päihdeohjelma varhainen tuki työhön paluun tuki Muut käytännöt: työolojen arviointi työntekijöiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun perehdytys kehityskeskustelut yksikköpalaverit työyhteisön kehittämistoimet ristiriitojen ja ongelmien ratkaisu

9 Työkyvyn tuki työpaikalla Ihmisen toimintakyky vaihtelee. Työkykyyn vaikuttavat työntekijän toimintakyky ja motivaatio työn vaatimukset ja työssä olevat voimavaratekijät. Työpaikalla voidaan tukea työkykyä työjärjestelyjen avulla. Työkykyä tukevat työjärjestelyt: rajaa työtehtäviä säädä työkuormitusta vapauta tehtäviä aikatauluista kehitä työtä tai työyhteisöä lisää yhteistyötä muuta työryhmäkokoonpanoa rauhoita työympäristö tee työaikajärjestelyjä lisää joustomahdollisuuksia järjestä lisä- tai uudelleenkoulutusta järjestä työnohjaus mahdollista (ammatillinen) kuntoutus.

10 Työkyvyn tuki kuuluu kaikille työntekijöille Työpaikalla on hyvät mahdollisuudet osallistua tähän toimintaan sen kaikissa muodoissa. 11

11 Organisaation ylin johto huolehtii toimintaperiaatteista julkilausuttu tahtotila henkilöstöstrategia työntekijöiden arvostaminen työntekijöiden osallistaminen työympäristön ja työkuormituksen jatkuva arviointi ja optimointi muutosten hallittu toteutus käytännön toimintamallit työkyvyn varhainen tuki sairauspoissaolojen hallinta työhönpaluun tuki tiedotus toimintamalleista koulutus toimintamallien käyttöön mallien toimivuuden seuraaminen ja kehittäminen

12 Esimiehet huolehtivat työnteon edellytyksistä Esimies kiinnittää huomiota työssä esiintyviin riskitekijöihin, työkuormitukseen ja työn sujumiseen. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia työolosuhteista ja toimintatavoista. Esimiehen ei pidä arvioida työntekijän terveydentilaa. Esimies voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. Esimiehen tuki on työntekijälle tärkeä voimavara. Ihmiset kestävät tilapäistä stressiä melko hyvin. Joustovara ja mahdollisuus keskustella työstä auttavat työntekijää jaksamaan kuormittavassa tilanteessa. Kuormittavaa tilannetta on seurattava, ettei stressi muodostu pysyväksi.

13 Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti

14 Työkyvyn tuen toimintamallit suomalaisilla työpaikoilla (Työ ja terveys Suomessa 2012, TTL) Varhaisen tuen malli % On 40 Ei ole 24 En tiedä 34 En osaa sanoa 3 Yhteensä 101 Työkyvyn tuen malli % On 34 Ei ole 26 En tiedä 38 En osaa sanoa 3 Yhteensä 101

15 Varhaisen tuen toimintamalli ehkäisee vakavia työkykyongelmia Työpaikalla sovitaan yhteistoiminnassa mihin mallilla pyritään sovitut varomerkit, joihin reagoidaan käytäntö, jonka mukaan edetään: puheeksiotto: esimies tarttuu havaitsemiinsa varomerkkeihin ja ilmaisee huolensa työntekijälle kahden kesken selvittely ja järjestelyt: toiminta jatkossa yhteistyö työterveyshuollon kanssa: kun kyseessä on terveysongelma tai tilanne ei selviä tai parane toimijoiden velvollisuudet yhteistyökäytännöt mallin toimivuuden seuranta ja kehittäminen.

16 Työssä ilmenevät selvittelyä vaativat varomerkit: runsaat poissaolot jatkuvasti pitkittyvät työpäivät heikentynyt työn laatu ja tuottavuus, lisääntyvät virheet kielteinen asiakaspalaute usein esiintyvät ristiriidat tai vakava konflikti sovittujen aikataulujen tai vastuiden laiminlyönti vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä lisääntyneet myöhästymiset huolimattomuus, välinpitämättömyys tai epäsiisteys outo tai muuttunut käytös, epäasiallisuus päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen esimiehen oma huolestuneisuus

17 Puheeksioton avulla selvitellään tilannetta ja sovitaan, miten edetään Tartu asiaan mahdollisimman varhain. Järjestä keskustelu työntekijän kanssa. Valmistaudu keskusteluun. Käyttäydy ystävällisesti ja asiallisesti. Kerro keskustelun syy: huoli: konkreetit tosiasiat, joihin se perustuu tavoite: selvittely, jotta työt saadaan sujumaan. Kuuntele työntekijää. Ideoikaa yhdessä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Sopikaa yhdessä, miten etenette ja milloin tarkistatte taas asiantilan. Ole kärsivällinen. Jos kysymyksessä vaikuttaa olevan terveyteen liittyvä asia tai keskustelu ei suju, varatkaa työntekijälle aika työterveyshuoltoon. Tehkää palaverista muistio ja allekirjoittakaa se.

18 Työntekijän terveystiedot on pidettävä salassa Terveystietoja saa käsitellä kun se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien etuuksien suorittamiseksi sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy kun työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän. Tietoja voi kerätä muualta kuin työntekijältä iltseltään vain työntekijän kirjallisella suostumuksella. Työpaikalla on sovittava ja tiedotettava, kuka vastaanottaa lääkärintodistukset ja miten ne käsitellään.

19 Kokemuksia työkyvyn varhaisesta tuesta (Turja ym. 2012) Varhaisen tuen toimintatavasta oli hyötyä tapausten tunnistamiselle, puheeksi ottamiselle ja tukitoimille. Varhaisen tuen toimintatavan kehittämisessä tulee ottaa huomioon työpaikan ja sen eri yksiköiden toimintatavat ja erityispiirteet. Merkkejä on hyvä miettiä työpaikan, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä. Koulutusta ja kirjallista materiaalia tulee järjestää esimiehille työntekijöiden työkyvyn varhaisen tukemisen käytännön tilanteisiin. Yhteistyötä tulee kehittää lähiesimiesten, HRhenkilöstön ja työsuojelun välillä sekä tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. > verkkokirjat > terveys ja työkyky

20 Millaista tukea saa työterveyshuollosta? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti

21 Työterveysyhteistyöllä on lakisääteinen perusta Toimintasuunnitelma määrittää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön sisällön perustuen työpaikan olosuhteisiin riskien arviointi (työsuojelu) työpaikkaselvitys (työterveyshuolto). Toimintasuunnitelma tehdään toimintaa aloitettaessa ja palveluntuottajan vaihtuessa: päivitetään vuosittain tai olennaisten muutosten yhteydessä. Ajankohtaisina haasteina työkyvyn tuen toimintakäytäntö (ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, 60%:n korvaus) pitkittyvät työkyvyttömyystapaukset (ns. 90 päivän sääntö).

22 Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky: työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30pv). Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää: 90 päivää voi kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista.

23 Työterveysneuvottelut Vuoropuhelu työpaikan ja työterveyshuollon välillä toteutuu erilaisin työterveysneuvottelukäytännöin: tavoitteena ovat työkykyä tukevat työjärjestelyt. Työterveysneuvotteluun osallistuvat yleensä työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja: kokoonkutsujana voi olla kuka tahansa heistä, mutta vain esimies voi velvoittaa neuvotteluun. Työntekijällä on oikeus pyytää neuvotteluun tuekseen työsuojeluvaltuutettu tai muu tukihenkilö: tarvittaessa myös HR:n tai työsuojelun edustajat voivat osallistua.

24 Roolit työterveysneuvottelussa Salassapito Dokumentointi Jatkotoimet - Seuranta oikeus tulla kuulluksi oikeus päättää mitä sairaudesta puhutaan oikeus pyytää mukaan luottamushenkilö Työntekijä Esimies esimiehen työkalu mahdollisuus esittää oma näkemys asiasta esimies voi velvoittaa työntekijän neuvotteluun pöytäkirja Yhteinen näkemys puolueettomuus terveyden asiantuntija puheenjohtaja Työterveys -huolto Muu taho tarvittaessa lisäarvion tuominen tilanteeseen (HR, luottamusmies, eläkevakuuttaja, erikoissairaanhoito) ei voi velvoittaa

25 Osasairauspäiväraha työhön paluun tukena Sairausloma voi jatkua osa-aikaisena vähintään 10 päivää (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) kestäneen kokopäiväisen sairauspoissaolon jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa arkipäivältä kahden vuoden aikana kokoaikaiselle työntekijälle. Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen etuus sekä työntekijälle että työnantajalle. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa työntekijän toipumista.

26 Osasairauspäivärahan järjestelyistä Lähtökohtana ovat työntekijän omat työsopimuksen mukaiset tehtävät normaalia lyhyemmällä työajalla. Työaika on 40-60% kokoaikatyön mukaisesta päivittäisestä työajasta; työn vähentyminen voi olla päivittäistä tai viikottaista, mutta muukin työaikajärjestely on mahdollista. Työntekijä ja työnantaja sopivat keskenään osasairauspäivärahakauden aikana maksettavasta palkasta: palkka voi olla täysi palkka tai työaikaa vastaava palkka jos työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa, Kela maksaa osasairauspäivärahakorvauksen työnantajalle.

27 Työeläkekuntoutus Työkokeilu omassa työssä on muun muassa masennustoipilaille hyvin soveltuva työeläkekuntoutuksen keino: työkyvyttömyys tai sen uhka noin 6 kk:n sairauspoissaolon jälkeen kesto yleensä 3-6 kk työpäivän pituus vähintään neljä tuntia päivässä kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus. Myös uudelleenkoulutus voi joissakin tilanteissa tulla kyseeseen.

28 Työterveysneuvottelu työhön paluun yhteydessä Käsiteltäviä aiheita palaverin tavoite työhön paluuta koordinoiva taho työhön paluun kynnystä nostavat ja laskevat tekijät siirtymävaiheen arvioitu kesto työajan rajaaminen paluuvaiheen tehtävänkuva osa-aikaisen työhön paluun tai työpaikkakuntoutuksen mahdollisuudet työhön paluun ajankohta paluuvaiheen tukihenkilö tiedottaminen työyhteisölle työhön paluun sujumisen seuranta seurantapalaverin järjestäminen

29 Ajatus Parasta mitä esimies voi tehdä alaistensa hyväksi on huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja työkyvystään.

30 Lue lisää Ahola K. Tue työkykyä. Käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos, > verkkokirjat

31 Kiitos!