ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Liikuntapäiväkoti Huiske kunnallinen yksityinen Osoite Rahkasammaleentie 1, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Sani Rusila Puhelin Pitkäkorvat Sähköposti huiske@pilkepaivakodit.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika 9-13 Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Sanna Aarnio, huiske@pilkepaivakodit.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 9 henkilöä (LTO 5, LH 3, päiväkodin huoltaja 1) KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa X Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Pitkäkorvien lapset on jaettu kolmeen pieneen ryhmään. Esiopetusikäiset lapset ovat omassa pienessä ryhmässään. Esiopetustoiminta toteutuu pääsääntöisesti tässä ryhmässä, mutta toimintaa on myös viisivuotiaiden kanssa esimerkiksi yhteiset projektit, LIMUT (liikuntaa ja musiikkia) ja koko talon yhteiset tapahtumat, retket tai muut juhlat. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 5 Suomenkielisessä opetuksessa 11 Pojat 6 Ruotsinkielisessä opetuksessa - Yhteensä 11 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 1 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus - Lisätietoja Tällä hetkellä ryhmässä ei virallisesti ole tehostetun tuen lapsia, mutta yhden lapsen kanssa prosessi on aloitettu. Hänen asioissaan on pidetty yksilöllinen OHR päiväkoti Huiskeessa ja siinä sovittiin tehostetun tuen aloituksesta. Esiopettaja kirjoittaa pedagogisen arvion ja tehostetun tuen suunnitelman lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Muutaman muunkin lapsen kohdalla pohditaan tehostetun tuen tarvetta. Huolta ovat herättäneet tunneelämän ja oppimisen pulmat sekä kielelliset haasteet (nimeäminen, taivutusmuodot, aikamuodot, kertova puhe). Perheiden kanssa on käyty moniammatillisia keskusteluja ja yhteistyötä on tehty puheterapeutin, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja psykologin kanssa.

3 MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) Kuljetus esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) Mahdolliset perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 11 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Toimintakulttuuri on myönteinen, liikkumiseen innostava, salliva, osallistava ja läsnäoleva. Tärkeintä on olla lapsille aidosti läsnä ja toteuttaa hyvää arjen pedagogiikkaa. Tukea, kehua, kannustaa ja antaa erilaisten oppimistyylien ja persoonanlaatujen kehittyä ja kasvaa turvallisessa ja myönteisessä ympäristössä. Lasten osallistaminen arjessa ja jatkuva arviointi ovat osa toimintakulttuuria. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET

4 Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Koko talon yhteinen teema tänä toimintavuonna on metsä. Teema muotoutuu vuoden aikana ja siinä huomioidaan Suomen 100v. juhlavuosi. Lapset osallistuvat teeman suunnitteluun, ideointiin ja toteutukseen. Lisäksi uuden esiopetuksen opetussuunnitelman hengessä huomioidaan lapsen leikeistä nousseet teemat. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Oppimisympäristöä kehitetään koko ajan painotusalueen mukaisesti. Liikunta näkyy kaikkialla. Sisä- ja ulkotilojen muokkaaminen niin, että se innostaa liikkumaan monipuolisesti. Hankitaan uusia liikuntavälineitä ja otetaan käyttöön uusia liikuntakuvia ja teippauksia. Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Koti on lapsen ensimmäiseksi tärkein yhteisö, johon hän kuuluu. Esiopetusryhmässä huomioidaan se, mistä lapsi tulee. Lapsi on osa omaa perhettään ja heidän perhekulttuuriaan. Lapsi tuo sen mukanansa ryhmään. Perheiden monimuotoisuutta arvostetaan ja tutustutaan lapseen ja hänen perheeseensä. Lapset oppivat arjessa luonnollisesti kohtaamaan näin erilaisia tapoja ja toimintamalleja. Lapset oppivat omassa ryhmässään toisiltaan ja toisten kanssa. Pitkäkorvien esikoululaiset saavat luontevasti toimia ryhmän viisivuotiaiden kanssa joka päiväisessä arjessa. Esikoulaiset saavat toimia myös talon pienempien lasten kanssa ulkoillessaan päiväkodin pihalla. Esikouluvuoden aikana halukkaat esikoululaiset voivat mennä lukemaan pienille tai opettaa suosittuja liikuntaleikkejä pienemmille. Esikouluvuoden aikana tärkeitä yhteisöjä ovat myös muut esikouluryhmät ja koulu. Vuoden aikana tutustutaan lähikouluun, Paijalan kouluun sekä tehdään yhteistyötä Paijalan koulun esiopetusryhmän kanssa. Kehittämiskohde 2: Ryhmäytyminen ja sosiaaliset taidot Pitkäkorvien ryhmän esikoululaiset toimivat 5-6-vuotiaiden Pitkäkorvien ryhmässä. Esikoululaiset ovat olleet jo viime vuonna Pitkökorvissa, mutta he ovat olleet eri pienryhmissä. Syksyn alussa ovat korostuneet ryhmäytyminen ja yhteisten sääntöjen sopiminen. Ryhmäyttävinä leikkenä ovat olleet erityisesti erilaiset liikunnalliset leikit. Suosituin leikki on ollut kirkonrotta. Lasten leikkejä on havainnoitu arviointiviikolla ja aikuiset ovat järjestäneet uusi leikkikaveri teemalla leikkipareja ja ryhmiä niin, että lapset pääsevät harjoittelemaan leikkejä uusien kavereiden kanssa. Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja on harjoiteltu omassa pienessä ryhmässä draamaleikkien ja tunnekuvakorttien avulla. Syysloman jälkeen Askeleittain materiaalin käyttöönotto ja materiaaliin perehtyminen sitä ennen. Esiopetusryhmässä pidetään säännöllisesti lastenkokouksia, joissa sovitaan yhteisistä asioista muun muassa ryhmän kaverisäännöt. Lisäksi syksyksi on suunnitteilla hyvien kaveritaitojen viikot. Ystävyyden purkkiin saa laittaa helmen, kun on tehnyt jonkun ystävällisen teon päivän aikana. Kun purkki on täynnä, pidetään ystävyyden juhlat. Kehittämiskohde 3: Liikunnallisen esiopetuksen toteuttaminen Liikunnallisen esiopetuksen toteuttaminen sisällä ja ulkona huomioiden koko talon liikunnan vuosisuunnitelma. Lasten osallistaminen liikunnan suunnittelussa esimerkiksi lasten keksimät viikon liikkeet, pihaleikit, lukumäärien, muotojen ja kirjainten harjoittelu liikunnan keinoin ja koko kehoa käyttäen sekä eskarilaisten toiveretket metsään, puistoon ja muualle lähiympäristöön. Koko talossa Suomi 100 vuoden kunniaksi sadan leikin kokoaminen leikkipussiin (vanhemmat mukaan talkoisiin). Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja koko liikuntasali on osana eskaritilaa. Yhteiset liikunnalliset tapahtumat liikunnan vuosisuunnitelman teemojen mukaan esimerkiksi perjantaiset LIMUT (liikuntaa ja musiikkia). Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella teh-

5 tävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Esiopetusta toteutetaan 11 lapsen ryhmässä. Esiopetusaika on päivittäin kello: Esiopetusikäiset toimivat Pitkökorvien 5-6-vuotiaiden ryhmässä. Koko ryhmässä on 24 lasta. Liikuntapäiväkoti Huiskeessa painotetaan liikuntaa. Liikunta näkyy joka päiväisessä arjessa pihaleikkien, LIMUn (liikuntaa ja musiikkia), saliliikunnan, retkien ja omaehtoisen liikunnan muodossa. Eheytämme liikuntaa myös esiopetuksen oppimiskokonaisuuksiin kuten kielellisten- ja matemaattisten taitojen harjoitteluun. Koko talossa on lisäksi koko talon yhteinen yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma ja liikunnan vuosisuunnitelma. Suunnitelmia päivitetään parhaillaan uuden vasun hengessä. Tänä vuonna Pilkeellä ei ole käytössä esiopetusmateriaalia. Esiopetuksessa painottuu lasten ajatuksista, ideoista ja leikeistä nousseet teemat ja esiopetus liikunnan keinoin. Yksikön sisäinen yhteistyö: Esikoululaiset osallistuvat koko talon yhteiseen liikunta- ja musiikkihetkeen LIMU kerran kuussa ja muihin koko talon tapahtumiin tai juhliin. Lisäksi esikoululaisilla on yhteistä toimintaa Pitkäkorvien viisivuotiaiden kanssa. Joustavat ryhmittelyt: Tarvittaessa 11 lapsen esiopetusryhmän voi vielä jakaa kahteen pienempään ryhmään tai jakaa lapset työskentelemään pareittain. Ryhmiä voi muodostaa ikä/taso/tarve harkinnalla siten, että lapsi pääsee harjoittelemaan kehittyviä taitojaan. Oppimisympäristöt: Esikoululaisilla on oma pienryhmätila/eskarihuone ja sen lisäksi käytössä on muut ryhmän tilat; salitila, eteinen, käytävä ja viisivuotiaiden retkeillessä myös kaksi pienryhmätilaa lisää. Oppimisympäristöä muokataan niin, että se mahdollistaa päivittäisen liikunnan. Tilat ja välineet innostavat lapsia omaehtoiseen liikkumiseen. Oppimisympäristöön kuuluu myös Huiskeen piha, lähimetsä, metsäsaareke (lähellä Paijalan koulua), puistot sekä lähialueiden liikuntapaikat. Työtavat: Kaikki toiminta toteutetaan pääsääntöisesti 11 lapsen pienessä ryhmässä. Kaikkia päivän tilanteita porrastetaan niin, että lapset saavat siirtyä, pukea/riisua ja ruokailla pienissä ryhmissä. Tavoitteena on se, että ei tule turhia jonoja, eikä turhaa jonottamista. Toiminnan porrastamisessa huomioidaan myös sisä- ja ulkotilojen käytön porrastaminen. Esimerkiksi viskareilla maanantaisin ja eskareilla tiistaisin retkipäivä koko aamupäivän ajan. Lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan ja tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä ja rohkaistaan lasta kokeilemaan sellaisiakin asioita, mitä lapsi ei vielä osaa. Lasten leikeistä nousevat ideat teema- ja projektityöskentelyn pohjana. Lasten kysymykset ja kokemusten hyödyntäminen. Lasten ihmettelyn, oivallusten ja mielikuvituksen hyödyntäminen. Lasten mukaan ottaminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kannustetaan lapsia huolehtimaan itsestään, toisistaan, omista tavaroistaan ja yhteisestä ympäristöstä.

6 Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa tuonti- ja hakutilanteissa ovat luonteva ja tärkeä osa yhteistyötä. Päivittäisissä keskusteluissa vanhemmat saavat tietää oman lapsensa päivän kulusta. Pilkeellä on käytössä nimilista, johon kirjataan lapsikohtaiset päivän tapahtumat sekä pienryhmien eskari- ja viskaritoiminta. Erityisen tärkeää on toiminnan takautuva dokumentointi. Päivän puuhat näkyvät eteisen ilmoitustaululla pienryhmäkohtaisesti viskarit ja eskarit. Tiedottaminen tapahtuu hakutilanteissa, ovi-ilmoituksilla, sähköpostitse sekä Daisyn kautta. Koko talon vanhempainilta pidettiin syksyllä, jossa oli oma esiopetusikäisten vanhemmille tarkoitettu osuus. Lisäksi toimintavuoden aikana järjestetään liikunnallisia tapahtumia koko perheelle. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelut pidetään syksyllä ja keväällä. Vanhempaintoimikuntaa yritetään saada uudestaan aktiiviseksi. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Pilke Huiske tekee yhteistyötä muiden Pilkkeen liikuntapäiväkotien kanssa. Pilke liikuntapäiväkoti Vauhdista on mahdollista saada kollegiaalista tukea esiopetusasioissa. Huiske Pilkkeen esiopetusryhmän yhteistyön jatkaminen Paijalan koulun esiopetusryhmän kanssa. Syystoimintakaudella otetaan yhteyttä Paijalan koulun alkuopettajiin ja sovitaan tapaaminen, jossa saa kuulla viime vuoden esikoululaisten kuulumiset. Lisäksi tapaamisessa sovitaan alkuopetuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kevättoimintakaudella esiopettaja selvittää koulupaikat ja lähettää paperit lapsen tulevaan kouluun. Yksittäisen lapsen tiedonsiirtopalaveri pidetään tarvittaessa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen erityisopettajan, neuvolan, kirjaston, seurakunnan, oppilashuoltoryhmän, enkkukerhon opettajan ja oman tiimin kanssa. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon.

7 Kielellisiä taitoja harjoitellaan päivittäin. Lasten kanssa nimetään kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä, rytmitetään sanoja tavuihin, tutkitaan sanojen pituuksia, kuunnellaan alku- ja loppuäänteitä, luetaan yhdessä ääneen ja opetellaan oikea luku- ja kirjoitussuunta oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoitetaan joka päivä lasten nähden, jotta lapselle konkretisoituu, kuinka puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu puheeksi. Harjoitellaan oikeaa kynäotetta. Kielellisten taitojen harjoittelu tapahtuu joka päiväisessä vuorovaikutuksessa. Menetelmänä käytetään lapsille ominaisia tapoja oppia. Lasten kanssa tutustutaan kieleen lorujen, riimien, laulujen, satujen ja draaman avulla. Kirjastoauto käy Huiskeen parkkipaikalla joka toinen keskiviikko. Lapset saavat vuorollaan käydä kirjastoautolla ja valita sieltä kirjoja ja äänitteitä oman kiinnostuksensa mukaan. Tänä vuonna painottuu koko talon yhteiseen metsäteemaan sopivat kirjat, pelit, laulut, lorut ja leikit. Kieleen ja kulttuuriin tutustuttaessa tärkeäksi muodostuvat myös lasten spontaanit teatteri-, laulu-, liikunta- ja tanssiesitykset. Osallistuminen skidiviikon tapahtumiin ja muihin mahdollisiin Tuusulassa tarjottaviin kulttuuritapahtumiin. Lisäksi osallistuminen mediataitoviikkoon. Omassa esiopetusryhmässä harjoitellaan tabletin käyttöä. Käytetään hyviä sovelluksia kuten Ekapeliä, Mollan ABCtä ja Mollan riimipareja. Aparaattisaaren pelillisen ja tarinallisen oppimisympäristön hyödyntäminen medialukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknoligian taitoihin tutustuttaessa. Käytetään tablettia lasten kanssa tiedon hakemiseen ja tuottamiseen. Videoidaan, valokuvataan ja käytetään tablettia arvioinnin tukena. Suomi sata näkyy myös Pilke Huiskeessa ja sitä kautta tänä vuonna Suomi ja suomalaisuus. Kalenterivuoden kulttuuriperimään liittyvät juhlat huomioidaan normaalisti esiopetuksen toiminnassa. Syystoimintakaudella kerätään yhdessä lasten ja vanhempien kanssa sata toiminnallista ja liikunnallista leikkiä, joita voidaan sitten leikkiä lasten kanssa yhdessä sisällä ja ulkona. Leikit on tarkoitus kirjoittaa, laminoida ja laittaa liikuntaleikkipussiin, joka on sitten helposti saatavilla esimerkiksi eteisessä. Leikkien koonti huipentuu yhteiseen itsenäisyyspäivän juhlaan, Suomi 100 juhlaan. Juhlat ovat hienot juhlat, joissa on lasten joukosta valittu presidentti ja lipun kantajat sekä lasten kanssa suunniteltu ja toteutettu juhlakoristelu. Juhlissa kuunnellaan suomalaista musiikkia kuten Jean Sibeliuksen Finlandiaa, lauletaan Suomen kansallislaulua ja tanssitaan/leikitään perinteisiä suomalaisia leikkejä esimerkiksi Piiri pieni pyörii ja tanssitaan letkajenkkaa. Suomi toisena kielenä opetus Pitkäkorvien ryhmässä on yksi eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi, mutta hän ei ole vielä tänä vuonna esiopetuksessa. Lasten kanssa voidaan luontevasti tutustua tämän lapsen kulttuuriin ja kieleen. Lapsi voi tuoda päiväkotiin hänen kultuurilleen tyypillisiä esineitä, kirjoja, musiikkia ja opettaa jonkun tyypillisen omaan kulttuuriinsa liittyvän perinneleikin. Lisäksi lapsen vanhemmat voivat tutustuttaa lapsia esimerkiksi kulttuurinsa tyypilliseen ruokakulttuuriin. Osa lapsista osallistuu joka viikko enkkukerhoon, jossa he pääsevät tutustumaan englannin kieleen ja toimimaan vuorovaikutuksessa englanninkielisen opettajan kanssa. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Tiimin kanssa pidetään säännölliset tiimipalaverit, joissa käydään pedagogista keskustelua ja keskustellaan lapsista

8 tehdyistä havainnoista. Toiminnassa painottuu avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus perheiden kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiokäynnit ryhmässä. Esiopettaja havainnoi ja seuraa mahdollsia tuen tarpeita ja pohtii, että tarvitseeko joku lapsista tehostettua tukea. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Pilke Huiskeessa uudet työntekijät perehdytetään ja perehdytyksen muistilistana toimii perehdytyslomake. Uudet työntekijät osallistuvat liikuntakoulutukseen. Liikuntakoulutuksia on tarjolla myös koko henkilökunnalle. Liikuntavastaavat käyvät liikuntapalavereissa ja tuovat sieltä uusimman tiedon koko henkilökunnalle. Yhteistyötä tehdään viereisen Nummenharjun päiväkodin kanssa esimerkiksi joka vuotisen ystävänpäiväjuhlan muodossa. Esiopettaja osallistuu kunnan järjestämiin esiopetuksen esiopetusiltapäiviin syksyllä ja keväällä. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa

9 Pilke Huiskeen esiopettaja ja johtaja osallistuvat Tuusulan kunnan oppilashuoltoryhmiin säännöllisesti. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu sovitusti Vaunukankaan koululla. Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä kootaan tarvittaessa yksittäistä lasta koskevissa asioissa. Yksilöllisen oppilashuoltoryhmän tapaaminen pidetään lapsen esiopetuspaikassa ja osallistujina ovat vanhemmat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodin johtaja, esiopettaja ja tutkivat tahot kuten psykologi ja puheterapeutti. Yksikössä on kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma, jossa korostuu kiusaamisen nollalinja. Mahdollisen kiusaamisen esiintyessä, keskeytämme sen hetkisen toiminnan ja keskitymme kiusaamisen purkuun. Epätoivottu käytös pysäytetään ja riita selvitetään. Pyydetään anteeksi ja harjoitellaan antamaan anteeksi. Käytetään tarvittaessa apuna kuvia ja/tai nopeaa piirtämistä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämisen tueksi. Käytetään apuna myös draamaa sekä lapsille sopivia satuja ko. aiheesta. Tarvittaessa hyödynnetään Muksuoppia ja Askeleittain materiaalia. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Liikuntapäiväkoti Huiskeessa on kolme lapsiryhmää. 1-2-vuotiaat Töpöhännät, 3-4-vuotiaat Vauhtiviikset ja 5-6-vuotiaat Pitkökorvat. Esiopetus järjestetään Pitkäkorvien ryhmässä. Toimimme kuukausittain yhteistyössä päiväkodin muiden ryhmien kanssa esimerkiksi perjantaiset LIMUt. Liikuntapainotteisuus näkyy toiminnassamme päivittäin. Päiväkodin lähellä on metsäretkija liikuntapaikkoja. Päiväkoti sijaitsee rauhallisella asuinalueella. psykologi:madeline-elena Juva kuraattori: Emma Rantanen terveydenhoitaja: Krista Rastas esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Ensisijainen merkitys on varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultoivilla vierailuilla. Samalla pohditaan millaisia tuen tarpeita esikoululaisilla on ja millaista tukea lapselle voisi tarjota. Tarvittaessa järjestetään yhteistyöpalavereja vanhempien ja muiden yhdessä sovittujen yhteistyötahojen kanssa. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Yksiköiden esimiehet, esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja psykologi. yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Puheenjohta ja sihteeri sekä aihealueet on sovittu etukäteen. Keskustelussa käydään läpi ryhmissä nousseita asioita liittyen käsiteltävään aihealueeseen. Jaetaan konkreettisia käytössä olevia hyviä käytänteitä sekä vinkkejä haastaviin tilanteisiin. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuol-

10 toon:yhteistyötä tehdään erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Hänen välityksellään mm. puheterapeutin tai muiden asiantuntijatahojen kanssa. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Leops tavoitteiden keväisissä päivityksissä pohditaan vanhempien kanssa lapsen onnistumiset ja mahdolliset haasteet ja kartoitetaan olennainen tieto tulevaa opettajaa varten lapsen oppimis- ja toimintatavoista. Tiedonsiirtopalaveri koulun opettajien ja rehtorin kanssa ajoittuu huhtikuuhun. Uusien ekaluokkalaisten havainnointilomakkeet vanhempien allekirjoituksilla viedään tai postitetaan kouluihin huhti-/toukokuun aikana. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Yhteistyöpalaverissa, jossa vanhempien, veon, puheterapeutin/terveydenhoitajan sekä esiopettajan kanssa konkretisoidaan esikoululaisen haasteet ja mietitään yhdessä pedagogisen työryhmän kokoamisen tarpeellisuutta. Työryhmällä pyritään saamaan esiopetusryhmän/esiopettajan/esikoululaisen arkeen käytännön ratkaisuja. Havaittaessa selkeä tarve eriytyneempään tukeen, vanhemmille ehdotetaan yksilöllisen oppilashuoltopalaverin pitämistä päiväkodilla esiopettajan koollekutsumana. Vanhemmille annetaan suostumuslomake allekirjoitettavaksi ennen palaveria. Lomakkeella näkyy paikalle kutsutut yhteistyötahot. Vanhemmille korostetaan myös heidän mahdollisuutta kutsua paikalle lapsensa arjessa aktiivisesti mukana olevan henkilön tuomaa näkökulmaa lapsen suoriutumisesta. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Kirjanpidosta ja säilytyksestä vastaa esiopettaja yhteistyössä päiväkodinjohtajan kanssa. Kansio säilytetään lukollisessa kaapissa päiväkodin johtajan toimistossa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Esikoululaisen ruoka-allergioista annetaan lääkärintodistus ryhmään. Esiopettaja toimittaa todistuksen päiväkodin huoltajalle, joka tilaa erityisruokavaliot ruokatoimittajaltamme Fazerilta. Myös tiimille ja tarvittaessa koko talolle tiedotetaan toimenpiteistä. Lääkkeitä annetaan vain ääritilanteissa ja jos siihen on tarve. Vanhempia ohjeistetaan tuomaan lääkkeet annoksiksi jaettuina, jolloin väärinkäyttö minimoidaan. Täytetään lääkkeenantolomake sekä ohjeistetaan koko henkilökuntaa antamaan lääkkeet. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan/huoltajien kanssa. Oppilashuolto ja muiden asiantuntijoiden antama tuki. Ensisijaisesti tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja päiväkodin johtajan kanssa. Pyritään varmistamaan luottamuksellinen tiedonkulku esikoululaisen parhaaksi. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Esikoululaisen yksilöllisten tuen tarpeiden kartoituttua pyritään löytämään yhteistyössä ja yhteisellä pohdinnalla vanhempien ja asianosaisten yhteistyökumppaneiden kanssa paras mahdollinen tuki esikoululaisen oppimiseen, kehitykseen ja koulun aloittamiseen. Tarvittaessa käytetään tulkitsemis- ja avustajapalveluita, muita opetuspalveluita ja hankitaan erityisiä apuvälineitä. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA:

11 lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on ensisijaisen tärkeää. Esiopetusvuoden alussa rakennetaan päivittäisellä tiedonsiirrolla luottamuksellista ja avointa yhteistyötä esikoululaisen vanhempiin. Päivittäisissä kohtaamisissa tuodaan esille päivän kulun lisäksi lapsen onnistumiset ja mahdolliset haasteet. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) keskusteluissa syvennytään tarkemmin lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Keskustelun pohjalta muodostuvia kodin ja esikoulun yhteisiä tavoitteita kirjataan LEOPSin lisäksi myös Pitkäkorvien ryhmävasuun, jotta tieto saadaan koko tiimille. Tuusulan kunnan kartoituksilla kartoitetaan lasten lähtötasoa ja saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä taitoja esikoulaisten kanssa kannattaa erityisesti harjoitella. Lasten osallisuus ja lapsen itsearviointi on tärkeää. Lapsi osallistuu osaksi aikaa LEOPSkeskusteluun ja on näin mukana luomassa tavoitteita esiopetusvuodelle. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Ennen LEOPS-keskusteluja pidetään vanhempainilta, jossa käydään vanhempien kanssa läpi tuen tarpeen seulonta, seuranta ja arviointi ja avataan heille käsite tuen kolmiportaisuudesta, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Heille avataan käsitteet yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto ja korostetaan jokaisen lapsen oikeutta oppilashuoltoon. Vanhempainillassa käydään läpi myös yhteistyökäytänteet varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa ja hänen mahdollisesti tekemät kartoitukset. Vanhempien kanssa käydään läpi esiopettajan esiopetuksessa käyttämät lomakkeet ja kartoitukset. Pitkin esiopetusvuotta myös tärkeät infot sähköpostitse sekä päivittäisissä kohtaamisissa. Jos lapselle haetaan jotain erityistä esiopetusvuoden aikana tai siirryttäessä esiopetuksesta kouluun, niin asioista keskustellaan lapsen kanssa hänen tasollaan. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Liikuntapäiväkoti Huiske on saanut osallistua yksityisenä myös Tuusulan kunnan esiopetusiltapäiviin ja koulutuksiin, mikä on erityisen tärkeää ja samalla valmentamista toimivaan ja tasapuoliseen oppilashuoltoon. Talonkokouksissa ja pedailloissa päivitetään uusin tieto koko henkilökunnalle. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija LTO Sanna Aarnio Tuusulassa pvm

12 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa